• Ei tuloksia

Elokuvatuotanto oppijoiden ehdoilla : taidevaihde kouluympäristössä osana monialaisia opintoja

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Elokuvatuotanto oppijoiden ehdoilla : taidevaihde kouluympäristössä osana monialaisia opintoja"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

28

ELOKUVATUOTANTO OPPIJOIDEN EHDOILLA

TAIDEVAIHDE KOULUYMPÄRISTÖSSÄ OSANA MONIALAISIA OPINTOJA

Matilda Taipale

Vuoden 2017 marraskuussa Rovaniemellä teimme yhdeksäs- ja kahdeksasluokkalaisten kanssa elokuvatuotannon oppijoiden omista lähtökohdista käsin. Elokuvatuotannon taustalla oli vi- isipäiväinen monialainen oppimiskokonaisuus eli MOKjakso, jonka teemana oli Suomi 100. Op- pijat saivat itse toivoa työpajoja ja teemoja, joita jakson aikana käsitellään. Oppijoilta itseltään nousi toive suomi-filmistä ja tähän tartuimme. Haasteena oli, että jokaiselle päivälle tuli uusi ryhmä oppijoita. Elokuvatuotannossa tämä ei kuitenkaan ole harvinaista ja niinpä projektista tuli eräänlainen viestikapula eri ryhmien välille.

”En tiennyt miten paljon elokuvan tekemi- sessä on hommaa ja kuinka

paljon siihen kuuluu eri- laisia ihmisiä.”

Minun tehtäväni oli toimia erään- laisena mahdollistajana tuo- tannolle. Jaottelin elokuvan tuotantoprosessin viiteen ko- konaisuuteen: ideointiin ja kä- sikirjoittamiseen, esituotannon visuaaliseen suunnitteluun, esi- tuotannon äänisuunnitteluun, itse ku-

vauksiin eli tuotantoon ja jälkituotantoon. Yksi ryhmä työskenteli yhden osa-alueen parissa. Tuo- tannon vaiheiden keskeiset sisällöt kiteytettynä ja yhdistettynä sekä kuvataiteen että muiden ainei- den kuten fysiikan, biologian ja äidinkielen sisäl- töihin muodostivat osakokonaisuuksia sähköisiin oppimisympäristöihin.

Keskeisenä ajatuksenani suunnittelussa oli yksilöllinen oppiminen ja oppimisen omistajuus.

Tämä tarkoitti sitä, että sen lisäksi, että oppijoi- den tulisi voida edetä omassa tahdissaan, yksin tai yhdessä kaverin kanssa, heidän tulisi voida myös itse vaikuttaa omaan oppimiseensa: omistaa ja ottaa vastuuta omasta oppimisprosessistaan, jossa he ovat kuitenkin aktiivisia toimijoita myös tiedon rakentajina. Tämän ajatuksen taustalla oli sekä halu mahdollistaa monenlaisten oppijoiden menestyminen ja pätevyyden kokemus että tietoi- suus siitä, etten tuntenut oppijaryhmiä etukäteen, enkä siis voinut tietää etukäteen heidän aikaisem-

paa osaamistaan. Voisi sanoa, että lähdin suunnittelulla mahdollis-

tamaan jokaisen oppijan eriyt- tämisen. Jokainen oppija tulee omasta kulttuurisesta ja visu- aalisesta taustastaan ja kaikki yhdessä toteutettava taiteen teke- minen vaatii erilaisten näkemysten ja kulttuurien arvostamista ja neuvottelua yhteises- tä lopputuloksesta.

Avainasemassa koko tuotannossa olivat kui- tenkin itse oppijat. He ideoivat, käsikirjoittivat, äänisuunnittelivat, kuvakäsikirjoittivat, lavasti- vat, puvustivat, roolittivat, valitsivat kuvauspaikat, valosuunnittelivat, valaisivat, kuvasivat, äänittivät, näyttelivät, ohjasivat, jälkikäsittelivät, editoivat ja markkinoivat oman yhteisen teoksensa. Oppijat tekivät siis kaiken ideoinnista esituotantoon ja ku- vausten kautta jälkikäsittelyyn ja -tuotantoon asti.

Erilaisia tehtäviä ja rooleja oli paljon ja oppijat saivat itse valita, mikä tehtävä heitä kiin- nosti ja vastata siitä. Mahdollistaakseni monipuo- liset tehtävät tuotannossa, tein vastuualueiden ohjeistukset ja opetuksen sähköiseen muotoon.

Näin jokainen pystyi keskittymään omaan osa- alueeseensa yhtä aikaa muiden kanssa ja pystyin ohjaamaan ja keskustelemaan jokaisen kanssa vuorollaan siten, että turhalta odottelulta vältyt-

(2)

29

Matilda Taipale, TaK, kuvataidekasvatuksen maisteriopiskelija, Lapin yliopisto

Yhteistyötahot:

Lapin yliopisto, osallistunut yläkoulu

tiin. Lähdimme joka aamu liikkeelle viiden mi- nuutin pohjustuksella siitä, mistä oli kysymys.

Kävimme lyhyesti läpi elokuvatuotannon vaiheet ja missä kohtaa tuotantoprosessia olimme kysei- sen ryhmän kanssa menossa. Ryhmäläiset näkivät mitä muut olivat mahdollisesti tehneet tai tulisi- vat heidän jälkeensä tekemään. Kun joka päivä vaihtui uusi porukka, joka astui seuraavaan vai- heeseen tuotantoprosessia, he olivat osa yhteistä teosta, joukkuetta, josta jokainen vei oman osuu- tensa eteenpäin. Oppijat muodostivat eräänlaisen viestijoukkueen, jossa viestikapulana toimivat tuotokset, kuten käsikirjoitukset, jotka siirtyivät seuraaville ryhmille.

Oppijat muodostivat pieniä ryhmiä vas- tuualueidensa perusteella, esimerkiksi tekniikan alla olivat erikseen valoon, ääneen ja kuvaami- seen keskittyvät ryhmät. Oppijat kävivät kes- kustelua sekä pienryhmän sisällä että koko sen päiväisen ryhmän kanssa yhteisistä päätöksistä.

Keskusteluja käytiin sekä visuaalisesti, sanallises- ti että ryhmän keskustelun perusteella kirjoitet- tujen tekstien avulla eri ryhmien välillä. Jokainen oppija oli tasavertainen osa tuotantoa ja toimi oman osaamisensa mukaan. Jotkut heistä kas- voivat hienosti vaativiin tehtäviin ja rooleihin, jotka tuotannon parissa saivat.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Eh bien, johtopäätös on se, että jos ei voida merkittävästi vaikuttaa siihen, mitä seurataan, niin yritetään vaikuttaa siihen, miten seurataan.. Tässä

Niiden luonne vain on muuttunut: eleet ja kasvottainen puhe ovat vaihtuneet kirjoitukseksi ja ku- viksi sitä mukaa kuin kirjapainotaito on kehittynyt.. Sa- malla ilmaisu on

talouden kasvuvauhtia ei voida ennustaa paitsi siksi, että innovaatioita ei voida ennus- taa, vaan myös siksi, että ei voida tietää, mikä osuus innovaatioista lopulta

Markkinoiden kil- pailullisuudesta ei kuitenkaan voida tehdä päätel- miä yksin hintojen yhdenmukaisuuden perusteella, koska myös epätäydellisen kilpailun olosuhteissa

Pedagogiikassa on jo pitkään painotettu oppijoiden viestintä- ja yhteistyötaitojen merkitystä sekä korostettu yhteistyötä ja yhdessä opiskelua tärkeänä osana oppimista.

Luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei kuitenkaan voida pysäyttää yksin- omaan perinteisten luonnonsuojelumenetelmien, kuten luonnonsuojelualueverkos- ton kehittämisen ja lajien

Alueen tulisi tällöin olla yhtenäinen etenkin virtausoloiltaan, mutta mielellään myös kasvillisuu- den ja pohjan rakenteen tulisi olla yhtenäinen näytealueella ja vertail-

den  mahdollista  ylijäämätuotantoa  ei  voida  käyttää  seuraavien  kuukausien  kysynnän