• Ei tuloksia

"Mä katson kumpaankin suuntaan" : Puhetta naiseudesta ja mieheydestä vietnamilaisen ja suomalaisen kulttuurin kohdatessa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Mä katson kumpaankin suuntaan" : Puhetta naiseudesta ja mieheydestä vietnamilaisen ja suomalaisen kulttuurin kohdatessa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2005-171 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiaalipsykologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Mähönen, Tuuli Anna

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Mä katson kumpaankin suuntaan" : Puhetta naiseudesta ja mieheydestä vietnamilaisen ja suomalaisen kulttuurin kohdatessa

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipsykologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2005-12-05

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

91 + 1 s.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella etnisyyttä ja sukupuolta yhteenkietoutuneina, huomioiden sukupuoleen liittyvät kulttuuriset vaatimukset.

Työn teoreettisena viitekehyksenä oli sukupuolen näkökulmaan keskittyvä akkulturaatiotutkimus.

Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, miten sukupuoleen liittyvistä teemoista puhutaan kulttuurien kohtaamisen ja kulttuurisen jatkuvuuden konteksteissa. Kulttuurien kohtaamisella tarkoitetaan sitä, millaisia käsityksiä sukupuolten ominaisuuksista ja kulttuurisista

käyttäytymisvaatimuksista esitetään ja miten haastateltavat kertovat toteuttavansa sukupuoltaan nämä vaatimukset huomioiden. Kulttuurisella jatkuvuudella taas viitataan siihen, miten sukupuolen toteuttaminen muuttuu tai pysyy samana kahden kulttuurin vaikutuspiirissä ja sukupolvien jatkumossa.

Tutkielman aineistona käytettiin osaa Liisa Kososen väitöstutkimuksen seuranta-aineistosta. Aineisto koostui 16 pääkaupunkiseudulla asuvan 20-25-vuotiaan vietnamilaisnuoren haastattelusta (8 naista ja 8 miestä). Tutkittavat edustivat 1,5-maahanmuuttajasukupolvea.

Analyysimenetelminä olivat aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja teoriasidonnainen analyysi.

Aineistosta tehdyt havainnot osoittivat etnisyyden ja sukupuolen yhtäaikaisen tarkastelemisen hyödyn. Tapa, jolla sukupuolista puhuttiin, erosi paitsi maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen liitettyjen erilaisten ominaisuuksien suhteen, myös sen suhteen, oliko aiheena vietnamilainen vai suomalainen naiseus ja mieheys.

Nuoret puhuivat yhtenevällä tavalla suomalaisen ja vietnamilaisen kulttuurin tavoista suhtautua sukupuoliin. Suomalaisesta kulttuurista tuotiin korostuneesti esille tasa-arvoiset piirteet, kun taas vietnamilaisia sukupuolirooleja kuvailtiin perinteisiksi. Vietnamilaista kulttuuria kritisoitiin patriarkaalisuudesta ja rajoittavuudesta erityisesti tyttöjen käyttäytymisen suhteen, mutta siinä nähtiin myös vaalimisen arvoisia puolia, joita ilmaistiin usein käänteisesti suomalaista individualismia kritisoiden.

Perinteiset sukupuoliroolit näyttäytyivät rajoittavina paitsi naisia, myös miehiä kohtaan. Miehetkin puhuivat perinteisten sukupuoliroolien rikkomisen puolesta ja ilmaisivat yleisesti kannattavansa tasa-arvoa. Nuorten puheesta löytyi kuitenkin sukupuolittuneita eroja käsityksissä tasa-arvon levinneisyydestä. Naiset antoivat tilanteesta miehiä kielteisemmän kuvan. Lisäksi sekä miehet että naiset, mutta erityisesti naiset puhuivat tarpeesta muuttaa perinteisiä sukupuolirooleja. Muutos haluttiin kuitenkin toteuttaa sopusoinnussa edellisten sukupolvien kanssa.

Kulttuurin siirtämisen koettiin olevan erityisesti äitien vastuulla. Kulttuurinen jatkuvuus tuli esille myös puolison valintaan liittyvissä kysymyksissä.

Nuorten puheessa ilmeni myös ristiriitoja sukupuolten toteuttamiseen liittyen. Ristiriidat eivät kuitenkaan näyttäytyneet kovinkaan ongelmallisina nuorille itselleen, vaan ne kuvattiin lähinnä perheen ja etnisen yhteisön tai suomalaisen yhteiskunnan näkökulmista. Nuoret suhtautuivatkin luottavaisesti kykyynsä yhdistää hybridikulttuuriinsa parhaat puolet erilaisista tavoista elää naisena ja miehenä. Tulokset tukivat siis kaksiulotteista näkemystä akkulturaatiosta.

Tutkielman tärkeimpiä lähteitä olivat akkulturaatiotutkimuksen osalta Verkuyten (2005), Verkuyten & de Wolf (2002), Prieur (2002), Zhou &

Bankston (1998; 2001), Berry (1997), Liebkind (2001) ja Liebkind ym. (2004) sekä sukupuoleen liittyvän käsitteistön osalta Burr (1998), Burn (1996) ja Bem (1993).

Avainsanat-Nyckelord-Keywords maahanmuuttajat - vietnamilaiset akkulturaatio

etnisyys sukupuoli sukupuoliroolit naiseus mieheys

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

On tajuttu, että tietomme lepää niiden tekstien varassa, joita kulttuureista luodaan.. Tavanomaisessa keskustelussa risteilee ainakin kolme erilaista

3) Kolmas kulttuuri on ensimmäisen ja toisen kulttuurin välistä yhteistyötä. Tämän näkemyksen mukaan kahden kulttuurin kuilun yli voidaan rakentaa silta, jonka kautta humanistit

Sanalla sanoen, Wilson pyrkii osoittamaan virheelliseksi vanhan käsityksen siitä, että luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välillä olisi ylitsekäymätön kuilu.. Antiikin

Eino Kaila oli tieteen ykseyttä korostavassa ajattelutavassaan varsin yksin niin meillä kuin ehkä muuallakin.. Hän ei pyrkinyt ulkomaisiin kontakteihin paljoakaan enää 1940-luvun

V aikka konstruktivismi on filosofinen teo- ria, voidaan kuitenkin todeta, että niin Tynjälän teoksessa kuin Sokalin paro- diassakin esitetty radikaali näkemys – ja ennen kaikkea

Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, miten toimijuuden tulkinnoissa otetaan huomioon sukupuolen ja kulttuurin kaltaisia eroja yhtäältä maahanmuuttajataustaisille naisille

Kulttuuripolitiikan painopiste on siirty- nyt toiminnan suuntaan; osallistuminen, osallisuus ja kulttuurin saavutettavuus ovat esillä.. Samoin keskiössä ovat

Jos ajattelemme rakennemuutoksia vielä erikseen kullakin sektorilla, on editoriaalisen kulttuurin tuottaminen alue, jossa ehkä kult- tuurituotannon kaksoistehtävä taiteen ja