• Ei tuloksia

Pernaa, Ville; Niemi, Mari K. & Pitkänen, Ville (toim.) (2009). Politiikan journalismin tila Suomessa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Pernaa, Ville; Niemi, Mari K. & Pitkänen, Ville (toim.) (2009). Politiikan journalismin tila Suomessa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

76

Politiikan journalismin tila Suomessa

Politiikan journalismin tila Suomessa jatkaa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen kes- kuksen julkaisujen sarjaa, jossa luodataan suomalaisen nykypolitiikan ja median suh- teita. Kirja perustuu kahtalaiseen empiirisen aineistoon: ensimmäinen puolisko keskit- tyy valtamedian sisällönanalyysiin ja jälkim- mäinen tapausanalyyseihin, jotka tukeutuvat myös politiikan toimittajien haastatteluihin.

Sisällönanalyysin otos koostuu neljästä kuukauden mittaisesta jaksosta vuosilta 2008–2009. Aineistona on sanoma- ja aika- kauslehdissä ja television pääkanavilla otos- jaksoina julkaistu politiikan journalismiksi luokiteltu materiaali. Mukaan on valittu kii- tettävän laaja joukko erityyppisiä viestintä- välineitä. Määrällisen analyysin tavoitteena on ehkäistä ”muutosharhaa” eli nostaa esiin politiikan journalismin pysyviä piirteitä. Ana- lyysi osoittaakin suomalaisen median käsit- televän edelleen varsin monipuolisesti poli- tiikkaa.

Tapausanalyyseissa Ville Pitkänen poh- tii journalismin yhteiskunnallista tehtävää ja internetin haasteita politiikan journalis- mille. Mari K. Niemi puolestaan tarkastelee henkilölähtöistä politiikan julkisuutta vuo- den 2008 SDP:n puheenjohtajakisassa, kun- tavaaleissa ja kevään mediakohuissa. Kes- kittymällä erityiseen tapaustutkimukset haastavat määrällisen analyysin ajatuksen politiikan journalismin pysyvyydestä. Journa- lismin perusvirran sijaan mieleen jäävät kui- tenkin lopulta kohujulkisuus ja journalismin haasteet, kuten kiire, kaupallisuuden paine ja internetin uudet viestinnän muodot.

Journalismin muutosta ei voi empiiri- sesti arvioida vain nykyhetkeen keskittyvien aineistojen perusteella, vaan pitäisi tehdä ajallista vertailua. Aiheiden ja henkilöiden painoarvosta uutisvirrassa on myös vaikea saada kuvaa, kun kaikki jutut asettuvat tilas- toissa samanarvoisiksi. Laaja kuvitettu juttu

saattaa olla näkyvyyden kannalta paljon mer- kittävämpi kuin pikku-uutinen, vaikka polii- tikon nimi esiintyisi jälkimmäisessä monta kertaa ja jälkimmäisessä vain harvoin.

Sinänsä määrällisen sisällönanalyysin luo- kittelurunko vaikuttaa punnitulta ja moni- puoliselta. Sen sijaan toimittajahaastatte- lujen toteutuksesta ja lähtökohdista anne- taan melko ylimalkaiset tiedot, joten lukijan on vaikea arvioida haastattelujen käyttöä tapaustutkimuksissa. Edellä esitetystä kritii- kistä huolimatta Politiikan journalismin tila Suomessa tuottaa tärkeää empiiristä tietoa suomalaisen nykymedian tavoista käsitellä politiikkaa ja tallentaa varsin monipuolisesti Suomen mediassa parina viime vuotena poli- tiikasta käytyä keskustelua.

Pernaa, Ville; Niemi, Mari K. & Pitkänen, Ville (toim.) (2009). Politiikan journalismin tila Suomessa. Turun yliopisto: Kirja-Aurora, 258 s.

Juha Herkman

Kirjaesittelyt

Media & viestintä 33(2010): 2

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

On syytä kiittää Seppo Honkapohjaa siitä, että hän on avustajineen koonnut mielenkiintoisen, suomalaisen taloustieteellisen julkaisutoimin­.. nan suhteellista asemaa

Äänestäjien eteen- ja taaksepäin katsovat positiiviset arviot sekä maan että oman talouden tilasta lisäävät hallitusvastuussa ole- van puolueen kannatusta ja vähentävät

Suomessa edistetään valtiovallan toimesta demokratia- politiikkaa, vaikka Kari Palonen (2009) huomauttaakin ”demokratiapolitiikan” olevan demokratian

tää Pohjois-Suomessa keskimäärin mäntykuitupuussa o,l+ % enemmän tila vuusyksiköin ilmaistua puuta kuin Etelä-Suomessa ja kuusikuitupuussa k ,l % sekä koivukuitupuussa

Teoksessa tuodaan kauttaaltaan esiin populismin ja median ristiriitaista, kaksijakoista suhdetta; media on sekä populismin ystävä että vihollinen?. Populistit määrittelevät

Lyhyt oppimäärä poliittisesta korruptiosta Suomessa 2006–2009. Helsinki: Tammi; ‘Vaalirahakriisi: median ja politiikan suhteet.. talouden merkitystä politiikassa.

Jos on yhä enemmän median käyttäjän vastuulla tiedostaa tekstilajit ja diskurssit sekä tunnistaa tekstin todellinen eetos, on myös syytä tunnustaa, että tämä

Tämä on ollut pääsyy siihen, että tietämystä on perinteisesti mitattu kysymyk- sillä, jotka liittyvät politiikan henkilöihin tai instituuti- oihin.. Suomessa