Thompson, John B.: The media and modernity

(1)

Operaatio Vanhan Teorian valtaus

Thompson, John B.

THE MEDIA AND MODERNITY.

A Soc1al Theory of the Medra Padstow: Polrty Press

1995314s

Medrasta(kaan) e1 sitten vor orkern puhua virttamatta tavalla ta1 torsella modernrteettirn. Hyvää tässa 0r1 tretenkir1 se, että puhe medias- ta krinr1ittyy tavalla tar torsella laa- Jemprin konteksterh1n Ja hrstorr- aarl Huonoa modernrteettrkes- kustelussa on taas se, etta s1inä voidaan puhua melkein mrstä ta- hansa

John B. Thompsonin Medra and Modernrty -teos er nimestaän huolrrnatta uppoa kovin syvälle modern1teettidebatterhrn. KirJassa tosin srvutaan arka krinnostavasti trad1tron Ja modernrteetrn para- doksaalrsta suhdetta; srtä, kurnka uusr Jd vanha näyttävät usermmr- ten kretoutuvan tors11nsa Krrjan pääporntt1 t11vrstyy kuitenkrn ala- otsrkossa. Krr1assa on kyse median yhterskuntateorrasta tar ennem- mrnkrn 'Vanhan yhteiskunta- teorran' nurkanvaltauksesta

Thompson111 ideana on vallata yhteiskuntateorrasta paikka rne- dralle Ja saada tunnustusta srlle, etta kommunrkaatromuodoilla on ollut merk1tystä modernren yhteis- kuntren muotouturnrsessa. Argu- rnenttrnsa tueks1 Thompson ana- lysor aluksr kommunrkaatrome- dlan- kuten hän srtä rtse kutsuu- osuutta yhterskuntren rnuutoksrs- sa a1na keskraJalta nykypärvään.

Toiseksr han kirnnrttaä errtyrstä huomiota telev1sioon Ja ns. kvasr- lnteraktron yhterskunnallis11n seu- rauksiin Lopuksr Thompson esrt- tää vaateensa julkrsuusteorran omrstavalle taholle, etupäässä Ha- bermasrlle, Ja vaatri koko teorran uudelleen keksimrsta. Er mrkään vaatrmaton urakka edes Cambrid- gen sosrologille.

Ylersestr vo1 todeta, että Thompsonrn teeman rakentelu on kiintorsa. Myös h1storiallrnen ana- lyysi etenee JOuhevastr Sen SIJaan nykyhetken tarkastelu sekä yrrtyk- set puhdistaa julkisuusteoria po-

liksen Ja Habermasin painoiasteis- ta jäävät mrelestänr astetta ke- vyernrnrksr. Yksi syy tähän on krrjan t1etty kaksiraitersuus Yhtäallä Thompson lataa uskoa medrave- toiseen tulevarsuuteen, mutta asettaa torsaalla srlle myös erilarsia jarruJa. Näiden suhde jää kurten- krn lopulta avormeksr. Kuten mo- derniteettia käsittelevään krrJaan hyvin sop11, rrstrriita aktualrsortuu usern tekniikan mahdollrsuuksren Ja tradrtron jähmeyden välrlle.

KrrJan alkupuolella Thompson on JOka tapauksessa rskussa. Joh- dannossa hän rhmettelee aiheelli- sesti s1tä, kuinka useimmat mo- dernrn yhteiskunnan kehrtystä tul- krtsevat teoriat ovat jättäneet kommunrkaatron muodot nirn vä- hälle huomrolle. Thompsonin tar- korttamassa mrelessä klassrsrmpra rnodernrsaation teoreetrkkojd ovat Marx Ja Weber, JOiden myötä modernrteetin taustalta on totut- tu hakemaan sellaisra 'syvrä tren- dejä' kuin teollrstumrnen, rnaallrs- tumrnen tai rationalrso1tuminen Thompson er sinansa tyrmää klas- srkorta vaan kysyy yksrnkertarsesti, rniksr kommunrkaatron muodot - kirJat, sanomalehdrstö tai televrsro - ol1srvat välttämättä vain syvren trendren kyytrporkra7

Thompsonin mielestä kommu- nrkaatromuodot vordaan srvuuttaa vain, JOS aJatellaan, että medra varn välrttärsr inforrnaatrota vai- kuttamatta larnkaan srrhen, mrllar- sra suhteita rhrnrsten välillä on tar mrllaisra rakenterta sosraalrselle tormmnalle muotoutuu Vastaus tähän on, totta kar, kielternen.

Medran suurin historrallrnen varkutus p11lee krrjorttajan mukaan s11nä, että se on muuttanut vah- vasti suhdettamene arkaan Ja paik- kaan. KrrJapainotaidon jälkeen etenkrn paikan kahleet ovat Jatku- vasir löystyneet nirn, että nykyisrn on vakavassa mrelessä melko toi- votonta määrrtellä, edes sitä, mikä on "tassä Ja nyt" ja mikä er Tästä trlasta on huomattavasti helpompr syyttää tar kiittaä medraa kuin teollistumrsta tar maaliistumista

Vastaanoton teknologisointia

Thompson pyrkir kirJassaan kuvaa- maan historrallrsestr n11tä laaJOJa

yhterskunnallisia Ja kulttuurrsra muutoksra, JOrssa medialla on ollut sormensa pelissä. Hän JOhtaa näkökulmansa kolmesta yhters- kunta- Ja kulttuuriteorran tradr- trosta Ensrnnäkrn hän yhtyy Frankfurtrn koulun kasitykseen sri- tä, että medra luo kulttuurra; tosin rrisuttuna pessrmrstrseksi tulkltse- mastaan kulttuurrteollrsuuden kä- srteestä. Torseksi Thompson hyö- dyntää lnnisrn pohdrntoJa kommunrkaatron Ja vallan suhtersta lnnrsrltä ja Mcluhanrlta on peräi- sin myös oletus teknologran kes- keisyydestä. Näiden rrnnalle -Ja aJoittain myös ohi - Thompson nostaa kolmanneksi vastaanoton tarkastelun. Tässä hän sanoo no- Jaavansa hermeneutirkkaan

Vastaanoton näkökulma lre- neekrn yhteiskuntateoriasta pu- huttaessa 'uusrn' Ja hedelmällrsin näkökulma. Tosin Thompsonin käsrtys reseptiosta er ole kovrn la- vea, mrkä itse asrassa antaa ar- heen epärllä kolmen tradrtron kes- krnäisiä suhterta. Krrjaa lukiessa mreleen hripri usern ajatus, su- lautuuko reseptronäkökulma sit- tenkrn teknologiakehykseen7 Thompson nrmittärn errttelee srtä, kuinka median err muodot ovat muuttaneet vastaanoton konteks- tra. Sen siJaan vastaanotossa tuo- tetut merkrtykset Ja sitä myötä sel- laiset rlm1öt kuin valtasuhteet tar ideologra jäävät vähälle huomiol- le.

Tretty epäkrrrttisyys heijastuu errtyrsesti nykyajan ns. media(li)- sorturnisen analyysrssä, jossa uu- det rnteraktron muodot, kuten mediajulkrsuuden hallrnnasta käy- tävä kampparlu, näyttäytyvät vas- taanottaJan näkökulmasta enrm- mäkseen vapauttavrna. Thomp- son er kuitenkaan kytke tatä va- pautusta niinkään uutta luovrin tulkrntarepertuaareihin tai popu- Jaarrin resistanssiin vaan yksinker- tarsestr srihen, että mediassa ihmi- srlle avautuu näköaloja oman elrn- pllrrnsa ulkopuolelle: esimerkiksi maapallon torselle puolelle tar po- Jitirkan vallan kammareihrn.

Tämä näkökulma hyvrn pitkälle teknologrsoi vastaanoton, mrkä auttamatta raJoittaa käsitystä vas- taanotosta. Thompsonin puolus- tukseksr vor siltr sanoa, että hänen intressrnsä on torsaalla kurn kult-

T1edotustutk1rnus 1996 3 79

(2)

Tredotustutklmus 1996 3 80

tuuritutkijoilla Hänhän pyrkir (varn) tuomaan medran yhteiskun- tateoriaan. Ja tässä tehtävässa on parempi ottaa reseptro edes JO- tenkin vakavasti. Totta onkrn, että JUuri vastaanoton näkökulma te- kee Thompsonin kirJasta merkr- tyksellrsen. Eri asra sitten on, olisi- ko monrulotteisempi kuva reseptrosta vienyt vrelä pidemmalle Koska kirJan vresti on suunnat- tu erityrsestr murlle kum vrestrnnän tutkijorlle, etenkin osa krrpsta tuntuu vanhan kertaukselta tar muuten vam puutteelliselta Jäl- kimmäisestä käy esrmerkrksr JUUri raJoittunut käsrtys reseptrosta.

Edellrstä kategoriaa taas edustaa smänsä toimiva kuvaus lehdrstön Ja porvarillisen JUlkisuuden yhtey- destä, joka er kurtenkaan tuo JUU- rrkaan uutta esimerkiksi Haberma- s11n

Porvarillrsta julkisuutta edeltä- neestä aJasta Thompson esittää muutamia mrelenkrintorsra tulkin- toJa. Hän esimerkrksr kyseenalais- taa Andersonin hakusanamag- neetiksr muodostuneen kuviteltu- Jen yhteiSÖJen (imagined commu- nities) käsitteen historrallisen to- distusvoiman. Andersonhan väit- tää, että kapitalismr, parnoteknri- kan kehitys ja puhuttujen kielten eriytyminen johti 1500-luvulla uusien identiteettien syntyyn, JOIS- ta kansallrsuustunne nousi merkrt- tävrmmäksi. Thompsonrn mukaan Andersonrn tulkinta perustuu ras- kaaseen vuosisatavirheeseen. Na- tionalismi syntyr todenteolla vasta 1800- Ja 1900-luvurlla. Jos lukevan yleisön syntyminen enteilr na- tionalismra, niin mrksi sen puhkea- miseen kulur 300 vuotta, Thomp- son kysyy.

Thompsonrn mrelestä Anderso- nrn marnitsemat ehdot kansal- lisuustunteen synnylle ovat välttä- mättömiä, mutta ervät riittäviä.

Thompson on srtä mreltä, että medran tuottama muutoksesta tulee yleisemmrnkin totta vasta srtten kun ihmrset (laajemmrnkrn kuin lukeva yleisö) ottavat sen haltuun- sa, kokevat sen osaksi omaa arkrs- ta elämäänsä. Tällainen murros toteutur Thompsonrn mukaan uuden aJan kynnyksellä siksr, että kir- JOJen kulttuurrnen vaikutus ulottui huomattavasti lukevan yleisön ulkopuolelle. Tähän olr syynä se,

että kirJOJa Iuettim ääneen kadurl- la ja kokouksrssa myös nirlle, jotka eivät osanneet lukea. Lukutardot- tomuus ei kuitenkaan estänyt uusren ajatusten haltuunottoa (approprratron).

Paikan ja ajan matkustajia

Yksr kirjan läpärsevrstä teemoista kuvaa face-to-face rnteraktion värstymrstä välrtetyn kvasr-rnteraktion (medrated quasi-rnteractron) treltä. Väitetystä kutistumisestaan huolrmatta, Thompson väittää, face-to face interaktro kahlitsee edelleen ajatteluamme. Srksi on tavallrsta, että televrsroltakin vaa- drtaan face-to-face -suhteen piir- tertä: kommunikaatio-osapuolten fyysistä läsnäoloa (co-presence) ja dialogisuutta.

Välrtetyssä kvasi-interaktiossa osapuolet ovat parkallisesti Ja usein myös aJallisesti eri konteks- terssa. Niiden välrllä ei myöskään esiinny dialogisuulla sen enem- pää konkreettisessa kuin symboli- sessakaan mielessä (näin esimerkiksi lukijan ja tekstin kohtaami- nen er voisi olla dralogrqa). Kvasi- rnteraktro on jyrkästi srdottu välr- neeseen ja teknrikkaan. Karkki JOukkoviestintä sanomalehdestä televisioon on Thompsondie kvasr- interaktiota. Samoin kaikki nirden genret Ja ohjelmatyypit elokuvista talk show'hun.

Thompson väittää, että kvasi- rnteraktiossa tuotannon ja vastaanoton kontekstren ero on so- VIttamaton. Nrinpä tutkimuksessa olrsr pohdittava sitä, mitä seurauk- Sia kentekstien sovittamattomuu- desta seuraa ja miten noita seu- rauksia olisr syytä käsrtteellrstää.

Keskustelun pohjaksi hän nostaa kaksi tuttua vastausta. Ensimmär- sen mukaan vastaanottajan rooli kaventuu. Hänellä ei ole valtaa päättää, mrtä ohJelmaa televisio tuottaa eikä hän voi myöskään antautua dialogirn ohjelman tuot- tajien kanssa. Toisrn sanoen sisäl- tö Ja sitä tuottava teknirkka sekä niitä molempia koskevat päätök- set (päätös neljännestä TV-kana- vasta') ovat vastaanottajan ulot- tumattomissa.

Toisaalta mediasoiluminen avaa vastaanottaJalle maailman,

Joka on eksponentraalrsestr laa- Jempr kurn hänen arkinen elinym- pärrstönsä. Tuossa maarlmassa hänestä tulee matkustaJa aJassa Ja paikassa (space-time traveller), JOnka liikkertä Ja tulkrntoja kommunrkaatron tuottajat Ja valtaapi- tävät eivät pysty täysrn valvomaan tai ennakormaan

Thompson näyttärsr parnotta- van jälkimmäistä kantaa, JOka murstuttaa aJatusta "aktiiVISesta vastaanottajasta" Hän olettaa, että vastaanottaJan kyky reflektor- da itseään sekä parkallrsta Ja ei- parkallista ympärrstöään kasvaa srtä mukaa kun "er-lokaalrnen tie- to" lisääntyy. Thompson näyttää myös uskovan, että interaktron ir- taantumrnen fyysrsen läsnäolon raJoista, ei tuota medralukutai- toisille rhmrsille ongelmia vaan he osaavat ottaa haltuun kaiken mitä media tuottaa Ja mitoittaa sen oman elämänsä kokorseksr. Tässä suhteessa Thompson eroaa esrmerkrksr Deweystä, JOnka mukaan interaktion laaJeneminen Ja moni- mutkarstumrnen johtaa "ihmisen mittarsuuden" katoamiseen. Täs- sä krteytyy Deweyn mukaan mo- dernin yhteiskunnan perusongel- ma, jota ei Thompsonrn mielestä sris ole olemassa

Torsaalla Thompson kuitenkin huomauttaa, että itsensä tuotta- minen (self formation) on yhä enemmän riippuvainen instituu- tioista, JOita vastaanottaJa ei voi kontrolloida. Toisin sanoen vastaanoton vapaus on srttenkin ideologrsesti raJattua, mikä relati- voi myös ajatusta aktiivisesta vastaanottajasta. Vastaanoton kaksi erilaista luentaa jäävät krrjassa kurtenkin etäälle toisrstaan. Jos nriden suhterta arvioi määrän tai esitysJärjestyksen perusteella, Thompsonin painotus on vapau- dessa.

Vaikka Thompsonrn positro on ehkä ylioptrmrstinen, sen perus- ajatus on silti ainakin muutamia muita medraloogikorta terveempi.

Se ensinnäkin nostaa kommunrkaatron keskiöön vastaanottaJan (eikä esrmerkrksr teknistä Inf- rastruktuuria tai vastaanottaJasta rtsenärsiä srsältöjä). Toiseksr se sal- lii vastaanottajille mahdollisuuden ankkuroida median tuotokset osaksi omaa elämäänsä. Vaikka

(3)

hart:,unotto törmäisiKrn ideolog;- ::.ii:l rajoi~in, voitareen ajatella.

med;aso':umise:l a:ka~audel

Ia haltuuno:on käytännöt ovat luovempia 'uin läsnäolojul-

<'suuksren arkana

Jos.zus vastaano::o voi olla kvasi-intecaktron aika0a jopa emansr patorista. Tästä esrmerkkernä f1ompson p.tää es:merk ksr V:e:- nam;n sodanvastarsta li;kehdrn- täa, ~omrnunismin kaa:urnista itä~

Euroopassa Ja Rodney Kirg1n ta·

pauksen klrhdyttäm;ä rot~levotto

muuks:a Los Angelesissa Thomp·

son toteaa, cämä :ilameet vät olisi vo;neet kehittyä tTl'ttoi- nmsa l'lnan kvasi-r~terakt,ota ja rnedrasoiturnrsta. Hän olettaa, interabon lisääntyessä p gioba'.isortuessa tä 1<\iset set ylestyväl. Mediasoitun,inen ei emerle vain levottomuutta Ja epä- va'n;uutta Iupadee rnyös tor- cr;nnan dernokrat:som:mista.

Thompson hehkuttaa

Teknologia vetää, traditio jarruttaa

Thornpsonrn rnediasoltur-nseen lataamiin odotuksiin s1sältyy kaksr perusv retta Yhtiiältä h.~n näy::äi- SI vie~cittyneen :ekniikan jc van- hojen kommu1ikaation·1uotojen yhteensoviEarnatto:ruuoesta ni c palJon. että hyvä:Zsyrninen ava1s1 ove'l ko<:onaan uu~een tekno:ogiadrs-

korostaa kur-

sin ~arkoittamassa m:elessa oie 1\:e vai'l rnGu~tavc~

muotoaan, Ja rnedra on yksr kes- keis,rnmrs:a trad1tron an;kulor,lsta.

Thompsonrn es~rner kit trad1t1or art:kuloinne1sta ovat er:;mm<'l~

seen cjalta ennen rned,asoJtumis- ta. f-'än osoittaa esrn1e•kiksi, Skotlannin Ylärnaaperinnettei k;!;-

;e;neer, Ja säkkip:!lelneen ollut olernassakaar: en:-:en ku·n mudta- ma: perm:JejäfJestöt alko1va:

S':otlaw•rlle ornaa kulttuu- rihisto;:aa. ~oinen eS1fT1erkki viit- taa monarkia!l arvonnousuun Bri- tailll12:lSSa ensim:nä1ser~ rnaai:man- sodan :oka I'Ojasi 3BC:r suoriin radrolähetyksr1n Kun:nkaal- ilsis:a serer-10rl10i:.ta.

:radltior: sailyrnisen Jd rT,uuntu rllsen ;änn:teaä o!.s: ehkå vo:rcut

tekemällä e'o med;an Ja

voi kulkea kvasi-rntera{, teknologiadiskurssin valo etujoukkona ja närn

!oittonem;sta traditroista.

To1saaita uutisJournal;smi tJs- kin vo1si :äyltiiä oä;vlttälsiä vo.tte1taan, jos se voi turvata

;rih;nkään pysyvää~. kuten uutis- kriteerien, lähdeocganisaatioiden ta e:·:laisiin roeologisr n tukrnta-

j asemiin. Närrä apparaatit taas U'lkkc,ro;tuvat enemmän tai vä, hemmän perinte:sifn joku sanoi- S• elinvarmaansa aikala lla

insti:uutioihin.

Kuka keksisi uuden julkisuusteorian?

i(irjan lopussa Thompson JUikisuusteonan uudelleen mistä. Hänen tees(nsä on, vanhat .A.ntr·kln po rksesta juon~u

vat ;ulkisuJsteonat ovat menettä- neet me;k:tykse"'sä. koska :,e no- jaavat fyysisen 1äsnäolon ja dla:o- gisuuden vaatimwkseen. Thomp- son n m:elestä oo yhtä to:votonta kiic1n1 k;ass1sen JUikisu"den

Vanhan kaatam:sta seuraavaa- uuden er-lokaalrsen, logisen er-vastavuoroisen hy- väksyvän Julkisuusteorian puo'es- ta on a;atuksena JOSe, rnuu,

niin ainakin- rn:elenkiintoinen.

Vanhorsta rdeaaleista ;rrottaut,J- van JLilkisuusteor:an po~tirninen vo1 ehkä ohrtta-naan JOlta, kin klas;rsempie~ teonavic;telrnien sudeckuopp'a, kuten Thompson vakucttaa. Toisaalta uusr teoc;a

vielä kovin p'tkällä, ei edes kir- Jan lc;kem;sen jälkeec1. ThorYrpson

~1yöntää tä,-,änki,t, rnut'a sacoo, etta tiltlank!l1 vähään olisi syyla tar:tua

To.nen rnahdolsuus tie- tenk n jatkaa van1o1en teorioiden pä v·ttämisyrityksiä. 'l'1den rnuc, hahrnotuster: pecusteel a.

jo1ta Thompson es;tte1ee, tun:uukin varme~nmal:a vai~to~

ehdolla. Thorr:psonrc orna1 ehdo- tckset nimittä:n va,kuttavat hie- rnac vaiJ'·'·'ta kornproPtisseilta

rwstä aJatuksista, JOita on ar- emm r kritisoinut.

Thompson; n konk reettis;sta erdotcksrsta ensimmäine~ kos- kee julkisuuden irstrtuut1orta Ja toinen politiikan teoriaa ;a eti,k-

:olle cirden tulisi nojata lnsti-

JOlla Thomoson näyttäisi sr- :oittuvan lähes miilirnetnn:arkastl julkisen palvelun puolus:ajien Ja deregulaatron kannattajien pdolr- väli;r. Demokratian teoriaksr hän tarjoaa deliberat;rvrsta de-

!istuisivat, kuka s:lle puriteet ja miten

Deliberaatiosta Med:assa on esitetty krinrostava-n11ia ,a oidem- mäl:e rnenev:ä ehdotuksia aina~in pcbi:c JOurna!isrnin panssa. Toi- saalta oublrc journalism siJOrttul:

selvdsti "va·;han :eoriar: päivit~ä

jiin'', sillä se noJaa hyvinkin vah- vasti van~orhin ideaaleihin d;alo- QISta. vas+avc~oro1suudesta Ja ela- VIStä paikallisyhte:sö•stä.

HEIKKI HEIKKILÄ