243
T
urussa 13.–14. toukokuuta järjestetty poh- joismaiden aikuiskasvatustutkijoiden kan- sainvälinen tapaaminen kokosi Turun yli- opistoon lähes kaksisataa aikuiskoulutuksen pohjoismaista tutkijaa teemalla ”Adult education – Liberty, Fraternity, Equality?”. Järjestäjänä kon- ferenssissa toimivat Turun yliopiston Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus (CELE), Suomen aikuiskasvatuksen tutkimusseura sekä Kasvatusalan valtakunnallinen tutkijakoulu (KASVA). Konferenssi muodostui key note -esi- telmistä, network-ryhmistä, joissa esitettiin noin 60 tutkimuspaperia, sekä paneelista, johon osal- listui kahdeksan aikuiskoulutuksen tutkijaa.Konferenssin avannut professori Risto Rin- ne, joka kysyi, miltä maailma näyttäisi ilman Rans- kan vallankumousta. Tuon vallankumouksen tee- sit, vapaus, veljeys ja tasa-arvo, ovat elähdyttä- neet yli kaksi vuosisataa kansakuntia ja kansalai- sia maailman herruutta tavoittelevia valtoja ja sää- tyläisvaltaa vastaan. Tämän aatteen yhtenä kan- tajana voidaan pitää niitä valistukseen kytkeyty- viä virtauksia, jotka kohosivat ympäri Pohjolaa 1800-luvulta lähtien kansanvalistuksen, vapaan kansansivistystyön ja aikuiskasvatuksen lippu- jen alla.
Professori Anja Heikkinen tarkasteli alustuk- sessa aikuiskasvatustutkimuksen tilaa Suomes- sa ja Pohjoismaissa. Hän näki aikuiskasvatustut- kimuksen viimeaikaisen historian yhdenlaisen
”epäpolitisoitumisen” vaiheena, jossa aikuiskas- vatusta on alettu tarkastella yhä enemmän alis- teisesti, pelkkänä kehittämisenä ja human resour- ce -asiana. Tätä kautta intellektuaalisesti viritty- nyt perustutkimus on ollut fragmentoitumassa.
Heikkinen peräsikin vapaata ja kriittistä otetta tut- kimukseen.
Professori Kjell Rubenson University of Bri- tish Columbiasta tarkasteli luennossaan syitä sii- hen, miksei aikuiskoulutukseen ole investoitu riit- tävästi ja miksei ns. pareto-optimaali toteudu elin- ikäisen oppimisen saralla. Erityisen vähän aikuis- koulutuksen piiriin osallistuu työntekijöitä, joilla
VAPAUS, VELJEYS, TASA-ARVO – AIKUISKOULUTUKSEN KESTÄVÄT ARVOT POHJOISMAISSA?
on ennestään alhainen koulutustaso. Rubenson mainitsi, että nämä työntekijät eivät saa vastaa- vaa rahallista hyötyä kouluttautumisestaan. Pal- kat eivät nouse samassa suhteessa osaamiskom- petenssin nousun kanssa. Pohjoismaissa osal- listuminen aikuiskoulutukseen on laajempaa kuin muissa OECD-maissa ja lisäksi Pohjoismaiden ai- kuisväestöä luonnehtii suhteellisen homogeeni- nen hyvä lukutaito. Verraten tasaisen lukutaidon ohella Pohjoismaita leimaa verraten tasainen tu- lonjako. Pohjoismaat erottuvat tilastollisesti täy- sin omana ryhmänään muiden OECD-maiden jou- kossa. Rubenson nimeääkin pohjoismaisen hy- vinvointivaltiomallin epäoikeudenmukaisuuksia tasoittavan vaikutuksen yhdenlaiseksi G-fakto- riksi, joka näkyy sekä tuloerojen että lukutaito- ja koulutuserojen kapeutena.
Professori Marianne Horsdal Etelä-Tanskan yliopistosta pohti luennossaan investointia inhi- milliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen.
Hän toi esille mielenkiintoisen havainnon siitä, ettei inhimillinen pääoma sinällään ole tuottavaa, vaan saavutettuja tietoja ja taitoja pitää voida ja osata käyttää. Niiden käyttö pitää sallia työpai- koilla. Formaali koulutus antaa yksilölle edelly- tyksiä hyödyntää työelämässä myös informaa- listi opittuja asioita. Tulevaisuudessa ainoastaan joka seitsemännen työpaikan ennakoidaan ole- van sellainen, jossa kykenee toimimaan pelkän peruskoulutuksen varassa. Vaikka inhimillisen pääoman arvon ennakoidaan kohoavan työnan- tajien etsiessä palvelukseensa yhä osaavampaa työvoimaa, investointi inhimilliseen pääomaan nähdään usein riskisijoituksena. Investointia esi- merkiksi laitteistoon pidetään pysyvämpänä kuin investointia ihmisiin, jotka voivat liikkua vapaas- ti, vaihtaa työpaikkaa tai jopa maata.
Professori Agnieszka Bron Tukholman yli- opistosta analysoi viiltävän terävästi Ranskan vallankumouksen kolmen ”toteemin”, vapauden, veljeyden ja tasa-arvon, kantavuutta aikuiskas- vatuksen ohjelmassa aina näihin päiviin saakka.
Hän esitteli myös Ruotsin oppimiskeskuksia, jot-
AIKUISKASVATUS 3/2005 NÄKÖKULMIA TUTKIMUKSEEN
244
ka on suunnattu koko väestölle ja joiden tavoit- teena on tuoda oppiminen lähemmäksi ihmisiä joustavin muodoin hyödyntäen teknologiaa, eri- laisia projekteja ja yhteistyötä eri instanssien vä- lillä. Bronin mukaan oppimiskeskusten ideaalei- na voidaan perimmältään nähdä vapauden, velje- yden ja tasa-arvon tavoittelu. Jaloista aatteista huolimatta ne houkuttelevat huomattavasti enem- män naisia kuin miehiä korostaen sisaruutta vel- jeyden ohi. Pitäisikö miehet saada tasa-arvon ni- missä mukaan aikuiskoulutukseen vai onko heil- lä vapauden nimissä oikeus jättäytyä siitä pois?
Tutkija Sigvard Tøsse (Norwegian University of Science and Technology) tahtoi analyyttisesti eritellen tuoda selkeästi esille tasa-arvon käsit- teen moniulotteisuuden. Hän korosti sitä, että osallistumiseen ja mahdollisuuksiin liittyvä equa- lity on aivan eri asia, kuin oikeudenmukaiseen kohteluun ja hyvän oikeudenmukaiseen jakoon liittyvä equity. Hän konstruoi norjalaisen tasa- arvon sosiaalisesti ja poliittisesti määrittyvän his- toriallisen kertomuksen, millä osoitti, että oikeu- denmukaista tasa-arvoa voidaan tavoitella sekä mahdollisuuksien tasa-arvon että tasoittavan eri- arvoisuuden kautta.
P
äivien yhdeksän network-ryhmää kattoivat monipuolisesti aikuiskasvatuksen ja -kou lutuksen lavean kentän. Useimmat ryhmät olivat aidosti yhteispohjoismaisia; kaikkiaan pa- rikymmentä alustusta pidettiin ulkomaisin voimin.Myös Latvia ja Yhdysvallat olivat edustettuna.
Ilahduttavan monet esitykset nivoutuivat eri ta- voin päivien yleisteemoihin. Tasa-arvon proble- matiikkaan pureuduttiin ryhmissä ”Gender and Equality in Adult Education” (pj. Annukka Jauhi- ainen ja Tarita Ruoholinna) sekä ”Exclusion and Inclusion in Lifelong Learning and Comparative Research in Adult Education” (pj. Joel Kivirauma ja Kirsi Klemelä). Tämä ryhmä oli myös kaikkein pohjoismaisin. Ryhmässä ”Lifelong learning -ide- ology and reality?” (pj. Mikko Aro) pureuduttiin kahdeksan esityksen voimin paikoin hyvinkin kriittisin äänenpainoin elinikäisen oppimisen po- liittis-ideologisiin tavoitteisiin sekä ihmisten ar- kitodellisuuteen. Helene Ahl Jönköpingin yliopis- tosta problematisoi perinteistä tapaa käsitteellis- tää ja tutkia aikuisten opiskelumotivaatiota ja Jukka Tuomisto Tampereen yliopistosta tarkas- teli aikuiskoulutuksen tasa-arvotavoitteen toteu- tumista laajassa historiallisessa perspektiivissä.
Hyvin erilaisista näkökulmista aikuiskoulutuk-
sen ja työelämän välisiä kytkentöjä käsiteltiin ryh- missä ”Transition from Education to Work” (pj.
Tero Järvinen ja Jarkko Mäkinen), ”Learning at Work” (pj. Laura Helle ja Petri Haltia) ja ”Deve- lopment interventions and learning” (pj. Hanna Toiviainen). Ryhmässä ”Expanding and Changing Higher Education” (pj. Arto Jauhiainen) kuultiin mm. kaksi alustusta aikuisille suunnatuista mais- teriohjelmista Tanskassa. Oma ryhmänsä oli myös yrittäjyyden teemalle ”Entrepreneurship and adult education” (pj. Paula Kyrö).
Vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta pu- huttaessa ei tietenkään voida unohtaa vapaata sivistystyötä. Ryhmässä ”Liberal Adult Education in changing society” (pj. Petri Salo) käsiteltiin elinikäisen oppimisen tavoitteita ja merkityksiä suomalaisissa ja brittiläisissä kansalaisjärjestöis- sä, vapaan sivistystyön skenaarioista sekä mo- nimuoto-opiskelua aikuisten arjessa.
Päätöspaneelissa väiteltiin Rinteen johdolla aikuiskoulutuksesta suhteessa vapauteen, vel- jeyteen ja tasa-arvoon. Mukana olivat Kjell Ru- benson, Sigvard Tøsse, Marianne Horsdal, Jon- Torfi Jónasson Islannista, Tarja Tikkanen (Roga- land Research), Anja Heikkinen, Juha Suoranta ja Heikki Silvennoinen. Paneeli ei löytänyt yksimie- lisiä ratkaisuja monimielisiin ongelmiin. Kun Tar- ja Tikkanen peräsi rakentavaa aikuiskasvatustut- kimusta, totesi Juha Suoranta, ettei Suomessa juu- ri ole radikaalia aikuiskasvatustutkimusta. Heikki Silvennoisen tärkeä viesti oli, ettei aikuiskoulu- tus ole sama kaikille, vaan merkitsee eri ihmisryh- mille täysin eri asioita. Pääsääntöisesti tutkimuk- sen taivaalla nähtiin painostavia tummia pilviä, jos ei peräti sadetta, mutta useat olivat näkevi- nään myös auringon pilkahduksia.
Konferenssin juhlavin hetki koettiin, kun ilta- juhlassa Suomen aikuiskasvatuksen tutkimusseu- ra ojensi Anja Heikkisen ja Petri Salon käsin Juk- ka Tuomistolle hänen juhlakirjansa Aikuiskasva- tuksen tutkimuspolut. Myös konferenssin tiimoil- ta on tarkoitus julkaista kirja.
Seuraava pohjoismainen aikuiskasvatustutki- joiden konferenssi hakee paikkaansa lähinnä Örebrosta tai Kööpenhaminasta.
Tähän mennessä laajimman Pohjoismaiden ai- kuiskasvatuksen tutkijoiden konferenssin onnis- tuneiden järjestelyjen takana uurasti ennen muu- ta suuri joukko CELEn väkeä, josta päävastuun kantoivat Kati Lahti ja Tuuli Kaunisto.
AIKUISKASVATUS 3/2005 NÄKÖKULMIA TUTKIMUKSEEN
