Muistikuva
Ku n yr it ä n pa k ot t a a t eok sen yk sit t ä isiä piir t eit ä esiin , muistan sanat, joita käytin kirjoittaessani huomioita teosta k u u n n ellessa n i. Mu ist a n m yös t oist en k u u n t elijoiden sa - n oja , kesku st elu n jot a kä vim m e ku u n n elt u a m m e t eoksen . Sa n a t pa la u t t a va t m ieleen i joit a k in t eok sen yk sit yisk oh - t ia . Sa n ojen t u om a t yk sit yisk oh da t pysyvä t k u it en k in ir - r a llisin a , n e eivä t t u n n u a set t u va n m ielik u va a n i t eok sen t a va st a olla olem a ssa . Olem a ssa olon t a pa on selvä st ik in m ieliku va n a kokon a isva lt a in en , siin ä ei ole a ika a , pa ikka a jon n e yk sit yisk oh da n voisi sijoit t a a . Ir r a llisist a yk sit yis- koh dist a pyst yisin eh kä ku it en kin sa n om a a n , sopiva t ko n e olem a ssa olon t a pa a n .
Aja t t elen ver t a ilu n vu ok si joit a k in t oisia t u n t em ia n i t eok sia ja t ot ea n , et t ä t u t u im pia t eok sia voin t a r k a st ella m ielessä n i. N iillä on va st a a va a ja llin en a spek t i k u in esi- t yk sellä , m u t t a t em poa voi sä ä dellä t a r peen m u k a a n ja voin m yös pysä h t yä m iet t im ä ä n jot a in yk sit yisk oh t a a .
Va ik u t t a a silt ä , et t ä t u t u im m a t k in t eok set ova t t a lles- sa m yös kokon a isva lt a isin a m ieliku vin a . Ma h dollisu u s t a r - k a st ella m ielik u va a edellyt t ä ä eh k ä , et t ä josk u s on ollu t a kt iivin en su h de t eokseen - soit t a m ist a , la u la m ist a , t u t ki- m ist a t a i lu k u isia t iet oisia k u u n t elu k er t oja ?
Kielikuvia
Olen va lin n u t seu r a a va t Bou lezin t eokseen Mém or ia le liit - t yvä t lu on n eh din n a t viiden m u siikin a m m a t t ila isen ku u n - t elu k ok em u k s is t a . (Olin it s e yk s i k u u n t elijois t a .) Teos ku u n n elt iin yh dessä n eljä ker t a a , m u ist iin pa n oja sa i t eh dä va pa a st i. Ku k a a n k u u lijoist a ei t ien n yt , m ik ä t eos oli k y- sym yksessä ja h u om ioist a kesku st elt iin va st a jä lkikä t een . E r i k u u lijoiden h u om iot on er ot et t u / -m er k illä .
J ou sia , h u ilu , m u u t a ? / Soit in r yh m ä . / Ka m a r iyh t ye. / Kä yr ä t or vi. / P izzica t oja , sor din oit u su l pon t icello-t r em olo, t r illi. / Trrr-soitto. / F la t t er zu n ge. / L em peät h u risevat jan at, h u risevat jan at päällek - k äin . Otan pelk än soin tivärin , h yrin än . Ku u n t elen sit ä , m it en r epet it io t a i t r illi ku u lost a a er ila iselt a er i soit in r yh m issä . / Värejä ja ään ten varjoja, peh m eitä sävy- jä. / Valoja ja varjoja. H äiväh d yk siä. / L äm pim iä ja viiltäviä, k ylm iä soin ti- värejä. Kipu -soin ti voi olla m yös h en k eä- salpaavan k au n is: pitk ä, h en gittävä läh es särk yvä sävel. / At m osph èr es-soin t i. / Messia en -vä r ejä . / Soin t ivä r i ja sen kon t - r a st it jä sen t ä vä t va h va st i m u ot oa : er ila i- set soin n it ova t a lu ksi va st a kka in , m u tta k ylm ä soin tiväri alk aa väh itellen saad a piirteitä läm pim ästä ja lopu k si läm m in soin tiväri on m u u ttu n u t sam eam m ak si. / Ra u h a llin en , joh da t t eleva lä m m in -
soin t in en a lku , jon ka t a pa h t u m a t ih eys vä h it ellen vilka st u u t r illein ja
ku vioin n ein . Yleist a pa h t u m a n a t u n t u u oleva n ja t ku va n a ket ju n a ryöpsäh d yk siä - su van toa. / Pyräh d yk siä - h en gityk set. / L iik k u va - oleva. / Kitk a - liik e. / Toist u va pit kä sä vel, a in a ko sa m a va i m illa isissa su h t eissa t oisiin sa ? / M elod ia n ok k ii alas- päin , palaa ylöspäin . / Melodia va pa a t o- n a a list a ? /
H u ilu h a llit see, m u u t m yöt ä ilevä t . / H u i- lu on lin tu , h en k ilö ja jou set m aisem a, m etsä, tila, k aik u . / Ka iku , ka a n on , m il- loin a lkoi? Im it a a t ioit a soit in r yh m ien vä lillä . / Ku oroaaria k om m en toi tu n n el- m aa. / On ko h u ilu a in a u u den a loit t a ja ? Alu ssa sä est ys a kt ivoit u u yh t ä a ika a soolon ka n ssa . Keskellä sä est ys
it sen ä ist yy. / J ou sista ym . m yös h en k ilöi- tä, in d ivid ejä. / Vä lillä m elkein
t a n ssillin en pu lssi ilm est yy sykkeelt ä ä n m u u t en h ä m ä r r yt et t yyn ym pä r ist öön . / H u ipen t u u pit kä ä n yh t en ä iseen ja ksoon , silt i st a a t t isem pi, ei t a u koja . / Tu n n ist a n pit kä n ä ä n en keskelt ä ka ppa let t a : se viit t a a lopu n pit kä ä n ä ä n een . / Loppu : pa lu u a lu n m a t er ia a liin - jou sisoin t i m u u t t u n u t , k u in prism an läpi. L oppu = varjo. / Ää n i h ä ipyy vä h it ellen .
Kuvia
Anneli Arho
Olen kohdannut Pierre Boulezin
1teok- sen Mémoriale
2kaksi kertaa. Ensimmäisellä
kerralla kuuntelin teoksen neljä kertaa, toisella kerran. Ensimmäisestä kohtaamisesta on kulunut jo lähes vuosi, toisestakin neljä kuukautta.
Jos joku kysyisi tunnenko teoksen, vastaisin epä- röimättä myöntävästi.
Mietin teosta mielessäni. Mielikuva on pilven kaltai- nen. Kun yritän tarkastella sitä lähemmin, huomaan etten saa siitä otetta. Kokemukseni on sulanut koko-
naisuudeksi. Tunnen sen itsessäni fyysisenä jännitteenä, joka saa sydämeni lyömään hiukan nope-
ammin. Mielikuva ei herätä ilon ja surun kaltaisia tunteita, ainoastaan “Mémoriale-tunteen”. Mielessäni on
kuva tavasta, jolla teos on olemassa ja uskoisin tun- nistavani teoksen heti kun sen kuulisin.
musiikista
Käsityksiä, kielikuvia
Mu siikist a kesku st elem in en on osa m u siikkiku lt t u u r ia m m e, m u - siikkiteokset elä vä t ihmisten puheissa . On musiikkia ja on puhetta m u siik ist a .
Sanat, joita kuulija käyttää puhuessaan kuulemastaan teoksesta h eija st a va t h ä n en kokem u st a a n . Sa n a t ker t ova t m yös, m it ä ku u - lija on oppin u t t a i t ot t u n u t sa n om a a n , t a i m it ä h ä n lu u lee, et t ä h ä n en odot et a a n sa n ova n . Sa n a t siis ilm en t ä vä t k u u lija n m a a il- m a a , h ä n en a sen t eit a a n , t ot t u m u k sia a n , en n a k k ok ä sit yk siä ä n . Milla ist a t iet oa h ä n ellä oli t eoksest a , m ikä on m u siikkit yylin ja sä - velt ä jä n a sem a k yseisessä k u lt t u u r ipiir issä , m illa ist a m u siik k ia ku u lija yleen sä ku u n t elee. Ih m in en oppii om a n kielen sä ä ä n t eet , m u t t a ei k yk en e er ot t a m a a n t oisen k ielen ä ä n t eiden viva h t eit a . Mu siikkiin siir r et t yn ä t ä m ä m er kit see sit ä , et t ä se m u siikki, m it ä k u k in k u u lee ja k u u n t elee, m u ok k a a va st a a n ot t ok yk yä . Ku u lija ei ilm a n va iva n n ä k öä k yk en e k u u lem a a n viva h t eit a m u siik issa , joka poikkea a t ot u t u st a . Viva h t eet t om u u s t a i m er kit ykset t öm yys siir r et ä ä n ku it en kin lä h es poikkeu kset t a t eoksen om in a isu u deksi.
Sa n a t t oden t a va t a ja t u sm a a ilm a a . Ku n a ja t u s on k iin n it et t y sa n oih in , se on sa n oja lleen ikä ä n ku in en em m ä n t osi ku in pelkkä m ielen sisä in en a ja t u s.
Teok sest a k esk u st ella a n a in a sosia a lisessa t ila n t eessa , jossa kesku st elijoiden sosia a lin en a sem a on yleen sä h ier a r kisest i jä r jes- t yn yt ja kesku st elu n ou da t t a a sosia a lisen pelin kir joit t a m a t t om ia sä ä n t öjä . J o kon ser t t iyleisön kä yt t ä yt ym in en kon ser t t it ila n t eessa a n t a a su u n n a n k u u lija lle. Ää n een la u su t u t sa n a t ova t m u siik k i- poliit t in en k a n n a n ot t o, jok a ilm en t ä ä sa n oja n sa su h det t a yh t ei- söön . Su om essa on a r vost et u m pa a a r vost a a Sibeliu ksen ku in Bou - lezin m u siikkia . Mon i m u ot oilee om a n kä sit yksen sä , u sein t iedos- tamatta, kriitikon tai muun arvovaltaisen kuulijan mielipiteen mu- k a a n . Kesk u st elu ssa ja va r sin k in k esk u st elu n jä lk een om ien sa - n ojen ja t oist en sa n ojen vä lin en r a ja h ä m ä r t yy. Mielik u va om a s- t a kokem u ksest a sa a piir t eit ä t oist en sa n ojen vä lit t ä m ä st ä koke- m u k sest a . Mielik u va sa a t t a a k ir k a st u a ja r ik a st u a , m u t t a se voi m yös vä ä r ist yä , la t ist u a , m it ä t öit yä . Kon ser t in jä lk een voi pä ä s- t ä seu r a a m a a n m ielen kiin t oist a m ielipit eiden m u u t t u m ispr osessia ku u lijoiden t est a t essa t u n n u st elevin kesku st elu in om a n kä sit yk- sen sä pä t evyyt t ä .
H elsin gin Sa n om issa 11.12.1997 oli H ely Tu or ila n pien i a r t ik - keli m a ist a m isest a . Tä h ä n a st i on pu h u t t u n eljä st ä per u sm a u st a ja m a ku pa let t iin olla a n lisä ä m ä ssä viidet t ä per u sm a ku a , u m a m ia . Kir joit t a ja n m u k a a n m on et t u t k ija t sa n ova t k u it en k in , et t ä pe- r u sm a u n k ä sit e on a ik a n sa elä n yt k eh it yk sen ja r r u , jok a pa k ot - t a a m a u t t iet t yyn ka a va a n ja ih m iset h a h m ot t a m a a n a ist im u ksi- a a n r a joit t u n eella t a va lla . Va st a a va st i m u siik in h a h m ot t a m ist a ohjaavat kielen avulla opitut käsitteet. Musiikkikäsitteistö on muo- t ou t u n u t et u pä ä ssä m en n eiden vu osisa t ojen m u siik in per u st eel- la , k ä sit t eist ö ei sovi t ä m ä n vu osisa da n m u siik in ilm iöih in k u in osittain. Boulezin musiikissa on erilaisia ilmiöitä ja vivahteita kuin Beet h oven in m u siik issa .
P u h u t a a n pa sit t en Beet h oven in t a i Bou lezin m u siikist a , m u sii- k illiset ilm iöt ova t a in a pa ljon viva h t eik k a a m pia ja m on im er - k it yk sellisem piä k u in m it ä n iih in viit t a a vist a sa n a llisist a ilm a i- su ist a voisi pä ä t ellä . Mu siikkia ei voi m u u t t a a sa n oiksi, va in jois- takin musiikkiteoksen ominaisuuksista voidaan keskustella. Nämä om in a isu u det ova t u sein t eok sen t a va n om a isim pia ja t u t u im pia piir t eit ä , sella isia , joit a on t ot u t t u h a va it sem a a n , t a i er it yisen h u o- m iot a h er ä t t ä viä piir t eit ä , jot ka su or a st a a n pa kot t a va t h a va it se- m a a n . Syn t yvä ä n t eoskä sit ykseen va iku t t a va t n e t eoksen piir t eet , jot ka u sea m pi ku u lija on h u om ioin u t ja t u on u t ju lki, ja er it yisest i n e piir t eet , jot k a on k ir ja t t u m u siik k ia r vost elu ih in ja m u siik - kikir ja llisu u t een , jos sella ist a on olem a ssa . Alu ksi yh t eisölliseksi m u odost u va t eosk ä sit ys on va in va r jo, jon k a jok a in en t eok sen ku u llu t t ä yden t ä ä om a st a kokem u ksest a a n , m u t t a vä h it ellen kä - sit ys t eok sest a jä ä elä m ä ä n it sen ä isest i yh ä en em m ä n sa n ojen
va r a ssa . On m a h dollist a , et t ä sa n oih in sidot t u a kä sit yst ä ei koska a n pä ivit et ä , va ik k a t eos k u u lt a isiin k in u u dest a a n .
Kä sit ys t eok sest a on a in a olem a ssa ka h della t a solla . Toisa a lt a on n iiden ih - m ist en jou kko, jot ka ova t ku u lleet t eok- sen it se, ja t oisa a lt a n e, jot ka ova t va in ku u lleet pu h u t t a va n t eoksest a t a i lu ke- n eet siit ä ja m u odost a n eet kä sit yksen sä ja a r vost u k sen sa yk sin om a a n sen poh - ja lt a . Molem m a t jou kot vä lit t ä vä t t eos- k ä sit yst ä ä n et een pä in , m u t t a sa n ojen m u ka n a ei siir r y sa n ojen m er kit ys eikä m er kit yst ä a n t a va t iet oisu u s a lku per ä i- sest ä kokem u ksest a . J oka isella t eoksel- la on om a kollekt iivin en jou kko, jolla on yh t eisöllin en kä sit ys t eoksest a . J ou kko on r a ja llin en , m u t t a lu k u m ä ä r ä lt ä ä n , iden t it eet ilt ä ä n ja kä sit ykselt ä ä n m u u t - t u va ja m ä ä r it t elem ä t ön . Yh t eisöllin en kä sitys syntyy yksittä isistä mielipiteistä ja leviä ä ja m u u t t u u t a va lla , jot a ei yleen sä k yet ä en n u st a m a a n eik ä jä ljit - t ä m ä ä n .
Kollek t iivin en , yh t eisöllisen k ä sit yk - sen om a a va jou k k o ja k a u t u u lu k u isiin osa jou k k oih in m m . k a n sa llist en ja yh - t eis k u n n a llis t en t ek ijöid en va ik u t u k - sest a .3 Tu t kija voi h a n kkia it selleen la a - ja n t iet ä m yk s en t iet yn a ja n ja t iet yn r yh m ä n yh t eis öllis es t ä k ä s it yk s es t ä va ik k a p a Beet h oven in V s in fon ia s t a . Tä lla in en n s. r esept iot u t k im u s k oh dis- t u u lu on t eva st i m en n eiden a ikojen t u n - n et u im p iin t eok s iin . S a a t a villa oleva tutkimusmateriaali on yleensä ammatti- la ist en , m u siikkikr iit ikkojen , m u siikki- tieteilijöiden, sä veltä jien ja muusikoiden m u siikkipoliit t isest i vä r it t yn eit ä kir joi- tuksia, maallikoiden käsityksistä on pal- jon va ik ea m pi sa a da t iet oa . Vä lit t yvä yh t eisöllin en kä sit ys on va in su oda t e a l- k u per ä isest ä k ä sit yk sest ä .
Yhteys yhteisölliseen käsitykseen syn- t yy su ppeim m illa a n yksilön yh t eydest ä t oiseen yksilöön , joko h en kilökoh t a isest i t a i k ir joit et u n t ek st in vä lit yk sellä , jol- loin t oisen yk silön k a u t t a vä lit t yvä yh - t eisöllin en kä sit ys on ver t a ilu koh de t a i a u k t or it eet t i. H en k ilök oh t a isissa k on - t a kt eissa yh t eisöllin en kä sit ys on yleen - sä piilova iku t t a ja , jon ka olem a ssa oloa ei vä lt t ä m ä t t ä edes t iedost et a . Tiet ok ir - jojen vä lit yk s ellä t eh ok k a a s t i leviä vä a voim est i yh t eisöllin en k ä sit ys on pu o- lest a a n k ir joit et t u a n on yym ik si, n ä en - n ä isen objekt iiviseksi t iedoksi, joka ku i- t en k in per u st u u yh den t a i m u u t a m a n h en k ilön n ä k em yk siin .
Yksittäinen henkilö on yleensä osa yh- tä , h ä nen oma a n elä mä npiiriin sä ku u lu - va a yh t eisöllist ä kä sit yst ä , eikä h ä n ole t iet oin en k ä sit yk sen la a ju u dest a eik ä m u id en yh t eis öllis t en k ä s it ys t en ole- m a ssa olost a . Tör m ä t essä ä n t oisen la i- seen k ä sit yk seen h ä n u sein t or ju u sen
vä ä r ä n ä , m u t t a sa a t t a a m yös m u u t t a a k ä sit yst ä ä n , m ik ä li sen t a ka n a oleva a u kt or it eet t i va iku t t a a va h vem m a lt a ku in en t in en .
La a jem pi t iet oisu u s syn t yy om a n a ik a n s a k u lt t u u r ip ii- r eissä su kku loiva lle t a r kka ili- ja lle, jok a sa a t t a a pyst yä t ie- dost a m a a n ja k yseen a la ist a - m a a n yh t eisölliset kä sit ykset ja lu om a a n it s en ä is en s u h - t een m u siik k it eok seen . Löy- t yy m yös ih m isiä , jot ka t u t u s- t u va t m u siikkeih in ja m u siik- k it eok siin it sen ä isest i r a dion ka u t t a t a i kir ja st on levykoko- elm a n a vu lla , t iet ä m ä t t ä m i- t ä ä n yh t eisöllisest ä k ä sit yk - s es t ä , t u n t em a t t a t ois t a ih - m ist ä , joka ku u n t elisi sa m a n - la ist a m u siik k ia .
Su u r im m a st a osa st a om a n a ik a m m e m u s iik k ia ei vielä ole olem a ssa la a joja , yh t eisöl- lis iä t eos k ä s it yk s iä , k os k a t eok set on k u u llu t va in pien i jou k k o k er r a n t a i m u u t a m a n ker r a n ja kä sit ykset ova t va r - s in a is es t i va s t a m u ot ou t u - m a ssa . 1955 Bou lez k ir joit t i u u den t eoksen va st a a n ot ost a , t od et en u u t u u d en a ih eu t t a - va n sh ok k iva ik u t u k sen , jok a la m a a n n u t t a a m u ist in , est ä ä vä lit t öm ä n a r vos t u k s en ja h ä m m en t ä ä k u u lija n s a n a s - t olla , jot a t ä m ä t u n t ee h u o- n ost i (Bou lez 1986: 428). Yh - den k u u n t elu k er r a n jä lk een u u dest a t eoksest a on va in h ä - m ä r ä m ieliku va . Tiedot u svä li- n eet levit t ä vä t k u it en k in t e- h okka a st i en sim m ä isiä va iku - t elm ia ja va ik u t t a va t s it en t eost en sa a m a a n va st a a n ot - t oon ja sit ä ka u t t a syn t yvä ä n kä sit ykseen jo et u kä t een . Yh - t eisöllin en t eoskä sit ys ja m ie- lik u va s ä velt ä jä n m er k it yk - sest ä syn t yvä t n ykyä ä n n ope- a m m in k u in a iem m in , m u t t a en t ist ä h eikom m in per u st ein . Ku n jou k k ot ied ot u s vä lin eet t u ova t esille sä velt ä jä n , m u o- dost u u la a ja yh t eisöllisen sä - velt ä jä ku va , m u t t a va in pien i osa sä velt ä jä k u va n om a k su - vist a ih m isist ä on ku u llu t jon - ku n sä velt ä jä n t eoksist a it se.
Ra n sk a ssa jok a in en Bou le- zin u u si t eos on pa r in viim e vu osik ym m en en a ik a n a ollu t t a p a u s . Teok s ia s a a t et a a n esit t ä ä u sea n a ilt a n a per ä k - k ä in . Tois a a lt a k ys ees s ä on
a it o k iin n ost u s u u t u u t t a k oh t a a n , t oisa a lt a ku lt t u u r iyh t eisön sosia a lin en pa in e syn n yt - tä ä ta rpeen olla lä snä ka nta esityksessä . Suo- m essa ei ju u r i t u n n et a Bou lezin m u siik k ia , eikä todennä köisesti ole olema ssa yhteisöllis- t ä k ä sit yst ä Bou lezin t eok sest a Mém or ia le.
Sen sija a n joissa k in piir eissä va ik u t t a a yh - teisöllinen käsitys Boulezin musiikista, jonka h u om a a h yvin seu r a a va ssa k u u lija n om a a en n a k k ok ä sit yst ä k or ja a va ssa h u om iossa4:
“Bou lezin t eos ei su in ka a n ollu t “va ikea a pa per im u siik k ia ”, va a n pu h u t t eleva , in - h im illin en k er t om u s.”
Kesk u st elu issa syn t yvien , elä vien ja m u u t - t u vien yh t eisöllist en t eoskä sit yst en olem a s- sa olo, la a ju u s ja lu on n e ova t siis sidok sissa t eoksen ja sä velt ä jä n sosia a liseen a sem a a n . Kä sit yst en syvyys on va ih t eleva . Kä sit ykset ova t olem a ssa epä selvin ä , sa m ein a ilm iöin ä ja elä vä t om a a elä m ä ä n sä it sen ä isest i. N ii- t ä voi t u t kia , m u t t a n iist ä t a voit t a a va in r a - ja llisen osa n , eikä t a voit et t u osa va st a a ke- n en kä ä n yksit yisen ku u lija n kä sit yst ä . Se on a in a om a a k ä sit yst ä m u ok k a a va joiden k in m u iden k ä sit ys. Se, m ik ä n ä issä yh t eisöl- lisissä t eoskä sit yksissä on ka ikille yh t eist ä , on yleen sä m u siikkit eoksen ja yksilön koke- m u ksen ka n n a lt a epä oleellist a ja m er kit yk- set ön t ä . Yh t eisöllin en t eosk ä sit ys oh en t a a t eok sen , jopa t u n n ist a m a t t om a k si.
Metsiä, musiikkia
On m on en la isia m u siik k eja ja m on en la isia t a poja ku u lla , ku u n n ella , ku lu t t a a , elä ä , ko- kea ja t eh dä m u siikkia . Selven t ä ä ksen i a ja - t u k sia n i m u siik ist a k ir joit a n m et sä st ä .
Aja t t elen er ila isia m et siä , er ila isia ek o- syst eem ejä . On la jist olt a a n sa m a n k a lt a isia m et siä , ja m et siä , joilla ei ole m u u t a yh t eist ä ku in se, et t ä n iit ä voi n im it t ä ä m et siksi. Ku - vit t elen t r ooppisen sa dem et sä n . Met sä on t ä yn n ä t u oksu ja , ä ä n iä , olioit a , elä m ä ä , jot a en t u n n e. Voin lä h est yä m et sä ä u lkopu olise- n a , u t elia a n a t u r ist in a ku vit et t u sa dem et sä - opa s k a in a lossa ja t u n t ea löyt ä jä n iloa t u n - n ist a essa n i elä im iä ja k a sveja sit ä m u k a a , k u n h u om a a n n iiden olem a ssa olon . Mon ia la jeja on va r m a a n va ikea t u n n ist a a ku va n ja ku va u ksen per u st eella ja sa a t a n jopa koh da - t a la jeja , joit a ei oppa a st a löydy. Mu ist a n lu ken een i lu on n on t iet eilijöist ä , jot ka Am a zo- n in sa dem et sist ä löyt ä vä t ja t k u va st i u u sia t iet eelle t u n t em a t t om ia la jeja ; sa dem et sien la jist ost a va in m u r t o-osa on t u t k it t u ja n i- m et t y. Voin lä h est yä m et sä ä m yös a set t a u - tumalla osaksi metsän elämää, oppimalla vä- h it ellen ilm iöiden ja olioiden m er k it yk siä , m et sä n la in a la isu u ksia , t a pa h t u m a ku lku ja , r iippu vu u ssu h t eit a ja va ik u t u sk et ju ja . (Ai- k a isem m ist a k ok em u k sist a n i t oisen la isissa m et sissä on yleen sä h yöt yä , m u t t a josk u s
jop a h a it t a a . P ien en s ievä n m yr k k yk ä ä r m een k oh t a a m i- n en voi osoit t a u t u a on gelm a l- liseksi, m ikä li a ika isem m a ssa elä m ä ssä n i olen ollu t t iet oi- n en va in k u r is t a ja k ä ä r m ei- den olem a ssa olost a !) Kä sit ys, jon ka m et sä st ä sa a n , on r iip- puvainen tavasta, jolla sitä lä- h est yn . N im eä m in en ja m er - k it yssu h t eiden ym m ä r t ä m i- nen ovat kaksi erillistä, toisis- taan riippumatonta prosessia.
Nimet eivät kanna mukanaan m er k it yk s iä , n e on op it t a va jok o om ist a t a i t oist en k ok e- m u k sist a . Ma h dollist a yh t ei- s öä a ja t ellen on k u it en k in ih a n t eellisin t a , m ikä li pr oses- sit k iet ou t u va t yh t een . Ku n a ja t t elen t r ooppisen sa dem et - sä n m on im u ot oisu u t t a , t u n - t u u it s es t ä ä n s elvä lt ä , et t ei m et s ä ä voi h a h m ot t a a eik ä ym m ä r t ä ä ker r a lla , h et kessä , eikä koska a n kokon a a n . Ilm i- öit ä ja olioit a löyt yy lopu t t o- masti lisää, vähitellen. Niiden m er kit ys m u u t t u u ja t ku va st i u u sien pa lja st u vien m er kit ys- ten muuttaessa entisiä merki- t yk siä . Tu n dr a ssa k in r iit t ä ä k ok em ist a .
Ta it een t ek em isen per u st a - n a on h en k ilök oh t a in en su h - de t a it eeseen . Myös k u u lija n t eosk ä sit yst en per u st a n a on pa r h a im m illa a n h en k ilök oh - t a in en , it sen ä in en su h de m u - siikkit eoksiin . Tiet oisu u s yh - t eis öllis es t ä k ä s it yk s es t ä s a a t t a a t eh ok k a a s t i t u k k ia ku u lija n kor va t , ja et siessä ä n va in jot a in , m it ä ei a in a ole, k u u lija lt a sa a t t a a k ok on a a n jä ä dä h u om a a m a t t a se m ik ä on . Ku u lija , jon k a m u siik k i- k ä s it yk s een k u u lu va t olen - n a isen a osa n a du u r i- ja m ol- lisoin n u t , h yr ä ilt ä vä t m elodi- a t ja sven ga a va r yt m i, sa a t - t a a t odet a , et t ei Bou lezin Mé- m or ia le ole oik ea s t a a n m u - siikkia ollen ka a n . Mu t t a m u - siikki on h a a st e, jon ka voi ot - t a a va st a a n . Kor va t a u ki-elä - m ä n t a p a , a voin , u t elia s ja en nakkoluuloton suhtautumi- nen musiikkiin paljastaa mah- dollisuuksia, joihin voi su h t a u - t u a k u in löyt ör et k eilijä , jok a k ok ee ja t k u va s t i u u s ia elä - m yk siä u u t een a lu eeseen t u - t u s t u es s a a n . Kok em u s m u - siik k it eok sest a on k ok on a is- va lt a in en , s iih en va ik u t t a a
ka ikki se, m ikä t oden t u i ku u llu ssa esit yksessä , va ikka va in osa m u siikkiin sisä lt yvist ä m a h dollisu u ksist a , m a h dollisist a t a voist a lu oda m er kit yksiä h a va it a a n . H eit t ä yt ym in en dia - logiin t eoksen ka n ssa a n t a a m a h dollisu u den koh t a a m isiin , joissa u u det pa lja st u va t m er kit yssu h t eet ja t ku va st i m u u t - t a va t k ä sit yst ä t eok sest a . E lä m ys sa a t t a a josk u s h a ih t u a pet t ym ykseksi, m u t t a yh t ä h yvin elä m ys voi joh t a a u u siin , t oisen la isiin elä m yksiin . Sa m ea , jopa ka oot t in en en siva iku - t elm a m u u t t u u joksikin , jot a ei a lu n per in osa n n u t ku vit el- la k a a n .
Muistikuvia, mielikuvia
P ier r e Bou lezin t eok s es s a Mém or ia le on t u n n elm ia , k a - r a kt eer eja , eleit ä , sä vyjä jot ka t oist u va t . Mu siikin vir t a syn - n yt t ä ä yh ä u u delleen m u ist iku via , m ieliku via jost a in a ika i- sem m in koet u st a . J ot ku t m u ist iku va t ova t voim a kka it a t ä - m ä n -olen -k u u llu t -a ik a isem m in k in -t ä ssä -t eok sessa -m u is- tikuvia , va ikka myöhemmin ha va itsen, että mikä ä n teokses- sa ei t oist u sella isen a a n , yh t ä ä n ka t kelm a a t eoksest a ei ker - r a t a . Toiset m u ist ik u va t ova t a lu k si k u in t u ok su ja , a a vis- t u k sia jost a k in , jot a en sa a k iin n it et t yä m ielik u viin i. Aja - tus niistä tavoista, joilla musiikissa tapahtuu muutoksia, he- r ä t t ä ä m on en la isia m ielik u via , m et a for ia , jot k a a n t a va t u u den la isia m er kit yksiä t eokselle. Mieliku va t joh t a va t t oi- siin m ieliku viin , ir t a a n t u va t t eoksest a t a r t t u a kseen siih en t a a s u u delleen , u u della t a va lla .
Intersubjektiivisuuden ongelma
Kesku st ellessa m m e Bou lezin Mém or ia le-t eoksest a sa n ojen yh t eys yh dessä k u u n n ellu n m u siik in ilm iöih in osoit t a u t u i on gelm a llisek si. Kesk u st elu n k u lu essa h u om a sim m e, et t ä t ä ysin sa m a t sa n a t sa a t t oiva t viit a t a er i ilm iöih in . Toisa a lt a pa lja st u i, et t ä a iva n sa m a a ilm iöt ä k u va a m a a n k ä yt et t iin jopa va st a kka isilt a va iku t t a via ilm a isu ja . Tu n t u u a iva n il- m eiselt ä , et t ä va in pien i osa ilm a isu jen m er k it yser oist a yleen sä h a va it a a n kesku st elu issa . Mit ä oikea st a a n t a r koi- t et a a n , k u n pu h u t a a n a sioiden t a i ilm iöiden in t er su bjek - t iivisu u dest a ?5
P u ola la in en filosofi Rom a n In ga r den6 k ä sit t elee in t er - subjektiivista teoskäsitystä teoksessaan, joka on englanniksi k ä ä n n et t y n im ellä “Th e Wor k of Mu sic a n d t h e P r oblem of It s Iden t it y”. In ga r den kir joit t a a in t er su bjekt iivisest a t eos- kä sit yksest ä selvä st i va in oh im en n en , h ä n en m ielen kiin t on - sa su u n t a u t u u va r sin a isest i m u siik k it eok sen on gelm a a n , kuten teoksen nimikin sanoo. Hän esittää, että keskusteluis- sa , a m m a t t ila ist en ja m a a llikkojen kesku u dessa , syn t yy vä - hitellen kollektiivisesti muotoiltu ja hyväksytty käsitys teok- sen lu on t eest a ja t eos m u ot ou t u u t iet t yn ä a ik a n a t iet yssä m a a ssa oleva lle m u siik k iyleisölle yh dek si, in t er su bjek t ii- visek si, h a llit seva k si est eet t isek si objek t ik si. Teok sest a – sosia a lisest a objekt ist a – t u lee silloin osa yh t eisöä ym pä r öi- vä ä m a a ilm a a , sa m a a n t a pa a n ku in ka ikki m u u t kin objek- t it , jot k a m eit ä ym pä r öivä t ja ova t in t er su bjek t iivisin a ob- jek t ein a k ok o yh t eisön sa a t a villa .
Tä t ä edelt ä vä ssä t ek st issä In ga r den k ir joit t a a n iist ä lu - k u isist a seik oist a , jot k a va ik u t t a va t siih en yk silölliseen t a pa a n , jolla yk sit t ä in en k u u lija t eok sen k u u lee. In ga r den t u n t u u k u it en k in olet t a va n , et t ä k esk u st elu issa yk sit yiset kä sit ykset vä h it ellen m u u t t u va t t a i vä ist yvä t ja syn t yy yksi in t er su bjekt iivin en objekt i. (Toden n ä köisest i In ga r den olet - t a a , et t ä t eos ku u lla a n m u u t t u m ispr osessin a ika n a yh ä u u - delleen .) Teok sen om in a isu u det ova t su u r est i r iippu va isia
siit ä k ä sit yk sest ä , jok a m eillä t eok sest a on . In t er su bjek - t iivin en kä sit ys elä ä , m u u t t u u h it a a st i. E siin t yjä t , jot ka ky- ken evä t kyseen a la ist a m a a n in t er su bjekt iivisen kä sit yksen ja lu om a a n om a n , poik k ea va n t u lk in n a n , m u u t t a va t k ä si- t yst ä vä h it ellen . Ku n in t er su bjekt iivin en kä sit ys on m u u t - t u n u t m er kit t ä vä st i, se pu olest a a n m u u t t a a sit ä kä sit yst ä , mikä yksittäisellä kuulijalla on teoksesta - kuulijan mielessä t eos m u u t t u u . In t er su bjekt iivin en kä sit ys on siis lu on t eel- t a a n oh ja a va .7 (In ga r den 1986: 154-155)
In ga r den in pu h e m u siikkiyleisöst ä t iet yssä m a a ssa t iet - t yn ä a ik a n a on va r m a a n syyt ä k ä sit t ä ä yleist ä vä n ä m et a - for a n a . H ä n on t u skin a ja t ellu t , et t ä joka isessa m a a ssa olisi t odella kin va in yksi, kollekt iivin en m u siikkiyleisö, jolle syn - t yisi va in yk si, yh t ein en k ä sit ys t eok sest a . Tä h ä n m ieles- t ä n i viit t a a m yös ilm a isu “h a llit seva ...objekt i” (dom in a n t ..
object), jota hän käyttää intersubjektiivisen objektin synnys- t ä pu h u essa a n . Toisa a lt a , on m a h dollist a , et t ä a ja t u s yh des- t ä in t er su bjekt iivisest a objekt ist a t iet yssä m a a ssa t iet t yn ä a ik a n a pit ä ä sit ä pa r em m in pa ik k a n sa , m it ä t u n n et u m pi t eos on . E sim er k k ein ä k ä yt et t yjen m u siik k it eost en per u s- t eella voi pä ä t ellä , et t ä In ga r den on t eost a k ir joit t a essa a n a ja t ellu t n im en om a a n su u r en yleisön t u n t em ia Ba ch -Beet - h oven -Ch opin -lin ja n kla ssikkoja , joit a ku u lla a n u sein kon - ser t eissa , er ila isin a t u lk in t oin a . (Tä t ä t u k ee m yös Zofia Lissa n (1975a ) esit t ä m ä In ga r den -k r it iik k i.) Bou lezin Mé- m or ia le ei sit en a in a k a a n vielä ole in t er su bjek t iivin en es- t eet t in en objek t i In ga r den in t a r k oit t a m a ssa m er k it yk ses- sä .
In ga r den t ot ea a , et t ä in t er su bjekt iivin en t eoskä sit ys syn - tyy keskusteluissa. Yhteinen käsitys siis syntyy yhteisen pu- h u t u n k ielen , sa n ojen a vu lla ja a in oa st a a n k ielen a vu lla ku u lija t voiva t ver r a t a kä sit yksiä ä n t eoksest a . (Tosin sa n a - t on ilm a isu , esim . kon ser t t ikä yt t ä yt ym in en , vä lit t ä ä m yös tehokkaasti tietoa teoksen yhteisöllisestä arvostuksesta.) In- ga r den in “in t er su bjekt iivin en kä sit ys” t u n t u u t a r koit t a va n yh t eisöllist ä k ä sit yst ä , n iin et t ä k ok o k ä sit ys t eok sest a on yh t ein en , in t er su bjek t iivin en . In ga r den poh t ii m u siik k i- t eok seen liit t yviä k ysym yk siä osa n a om a a k u lt t u u r ia a n . Va ik u t t a a s ilt ä , et t ä I n ga r d en illa s a n a llis et ilm a is u t ja m ielik u va t m u siik ist a k iet ou t u va t yh t een k ä sit yk sek si in - t er su bjekt iivisest a est eet t isest ä objekt ist a , joka oh ja a sekä ku u n t elija n ku u n t elu t ot t u m u ksia sekä m u u sikoiden t u lkin - t oja t eok sest a .
P u ola la in en m u siik k ifilosofi Zofia Lissa8 k ä yt t ä ä t er m iä in t er su bjek t iivisu u s a r t ik k elissa a n m u siik in r esept iost a . H ä n er ot t elee yk silöllisen ja yh t eisöllisen k ä sit yk sen t ot e- amalla, että ‘perseptiossa’ kiinnostaa konkreettisen kuulijan musiikillinen kokemus ja ‘reseptiossa ’ monien yksilöiden ko- kem u st en t u los ja t a r ken t a a , et t ä r esept ion su bjekt i on kon - ser t t i- ja oopper a yleisö sekä r a dion , t elevision ja ä ä n ilevyjen ku u n t elija t . Lissa a ja t t elee r esept ion m u odost a va n er ila isia ryhmiä historia llisin, ka nsa llisin ja yhteiskunna llisin perus- t ein ja t ot ea a et t ä osa r esept ioiden piir t eist ä on in t er su b- jek t iivisia , m ik ä joh t u u jo t eok sen objek t iivisist a om in a i- su u ksist a . In t er su bjekt iiviset t ekijä t m ä ä r ä ä vä t su bjekt ii- vist a kokem u st a . Resept io ku it en kin h ä n en m ielest ä ä n va in va r jost a a per sept iot a , m u t t ei m u u t a m it ä ä n t eok sen per i- a a t t eellisessa m er kit yskokon a isu u dessa . (Lissa n kä sit ykset r esept ion ja per sept ion su h t eest a va iku t t a va t a r t ikkelin pe- r u st eella r ist ir iit a isilt a , m illä ei k u it en k a a n ole m er k it ys- t ä in t er su bjekt iivisu u den on gelm a n ka n n a lt a .) In t er su bjek- t iivisia t u n n u spiir t eit ä ei löydy va in m u siikkit eoksen r a ken - t eellist en la a t u jen ym m ä r t ä m ispr osessissa , va a n m yös em o- t ion a a list en va iku t u st en kokem isessa , ku u lijoissa h er ä n n ei- den m et a m u siikillist en a ssosia a t ioiden ja m ieliku vien koko kir jossa . H ä n t ot ea a m yös, et t ä r esept iot a t u t kit a a n pä ä osin
m u s iik k ia k os k evien s a n a llis t en ilm a is u jen (Au s s a gen ) per u st eella .9 (Lissa 1975b)
Mu siikin r esept iossa , n iin ku in Lissa sit ä ku va ilee, t u t ki- t a a n s elvä s t i yh t eis öllis t ä k ä s it ys t ä m u s iik is t a ja m yös yh t eisöllist ä su h t a u t u m ist a m u siik k iin . “In t er su bjek t ii- vin en ” Lissa n kä yt t ä m ä n ä t er m in ä t u n t u u m yös t a r koit t a - va n k a ik ille yh t eist ä , m u t t a h ä n ellä on er i k ä sit ys k u in In ga r den illa siit ä , m ikä on in t er su bjekt iivist a . H ä n en m ie- lest ä ä n t eok sen r esept io ja k a u t u u m on iin osiin (vr t . In - ga r den in m u siikkiyleisö t iet yssä m a a ssa t iet t yn ä a ika n a ) ja va in osa r esept ion t u n n u spiir t eist ä on in t er su bjek t iivisia (Inga rdenilla koko käsitys teoksesta). Lissa pohtii reseptiota u lkopu olisen a t a r kka ilija n a ja on t iet oisest i pyr kin yt t u t ki- m a a n er ila ist en r esept ior yh m ien m u ot ou t u m isper u st eit a . In ga r den sen sija a n kä yt t ä ä kir joit t a essa a n u sein m e-m u o- t oa ja sit en ilm a isee oleva n sa osa sit ä k u lt t u u r ia , jot a t u t - kii. Ulkopu oliseksi a set t a u t u va t u t kija ka a n ei ku it en ka a n t iedä n iist ä yh t eisöllisist ä k ä sit yk sist ä , joiden k a n ssa h ä n ei ole jou t u n u t k osk et u k siin .
Lissa n ja ilm eisest i osin m yös In ga r den in in t er su bjekt ii- visu u s on ilm iö, jon k a t u t k ija h a va it see k ielellist en ilm a i- su jen ka u t t a , eli kysym ys on va r sin a isest i kielellist en ilm a i- sujen intersubjektiivisuudesta. Intersubjektiiviset kielelliset ilm a isu t ova t ka ikille yh t eisiä , sa n a n “ka ikki” t a r koit t a essa r a ja llist a jou k k oa t a i r yh m ä ä . N e voiva t olla m yös yk silöi- den vä lisiä , m u t t a yksilön ei t a r vit se olla t iet oin en ilm a isu n in t er su bjek t iivisu u dest a . Ilm a isu t ova t sa m a n k a lt a isia , sa m a n ka lt a isu u s t oim ii in t er su bjekt iivisu u den kr it eer in ä . In t er su bjekt iivisu u den t ot ea ja ksi t a r vit a a n t u t kija , joka ei k osk a a n voi t u t k ia k a ik k ien k ä sit yk siä , va a n jou t u u t ek e- mään oletuksia, yleistyksiä ja tulkintoja. Kielelliset ilmaisut om a k su t a a n yh t eisöissä n opea st i, m u t t a ilm a isu n sa m a n - ka lt a isu u s ei ku it en ka a n ole t odist e yh t eisest ä m er kit yksen k oh t eest a . Lissa ja In ga r den olet t a va t k u it en k in , et t ä sa - m a n ka lt a iset kielelliset ilm a isu t osoit t a va t in t er su bjek t ii- visen kä sit yksen olem a ssa oloa . Tä llöin in t er su bjekt iivisu u s m u u t t u u lu on t eelt a a n epä m ä ä r ä isek si yh t eisöllisyydek si.
Inga r denin mielest ä int ersubjektiivin en kä sit ys nä kyy m yös m u u sik oiden t u lk in n oissa , jolloin in t er su bjek t iivisu u s on t a r k a st elt a vissa a idossa m u siik illisessa t ila n t eessa .
Husserl on itse kirjoittanut intersubjektiivisuudesta (Hus- ser l 1973), m in kä lisä ksi on kir joit et t u kir joja ja a r t ikkeleit a H u sser list a ja in t er su bjekt iivisu u dest a . Teoksessa E n cyc- lopedia of F en om en ology (h a k u sa n a In t er su bject ivit y) Iso Kern yrittää välittää yhteenvetoa siitä, miten Husserl näkee in t er su bjekt iivisu u den ja sen on gelm a t : Om a n ja t oisen t ie- t oisu u den t a i om a n t iet oisen m a a ilm a n ja t oisen t iet oisen m a a ilm a n er ot t a m in en on in t er su bjekt iivin en on gelm a , er i- la ist en objekt ien kon st it u oit u m isessa t iet oisu u t een n iit ä on u s eit a . On k ys ym ys t ois en k eh on k ok em u k s es t a , t ois en psyyk k isist ä k ok em u k sist a ja sosia a lisest a k om m u n ik a a - t iost a . In t er su bjekt iivisu u della on per u st a va r ooli kysym yk- sissä , jot ka n ou seva t t iet een t eor ia st a , ku t en lu on n on t iet ei- den ja h u m a n ist ist en t iet eiden er ot t a m isessa . Ker n t ot ea a , et t ä in t er su bjekt iivisu u s on n iin keskein en a ih e fen om en o- logia ssa , et t ä t ä ydellin en in t er su bjekt iivisu u den fen om en o- logia olisi t ä ydellin en ylein en fen om en ologia .
H u sser l poh t ii siis yk silöiden vä lisen in t er su bjek t iivi- su u den on gelm ia ja m a h dollisu u ksia . Ku in ka on m a h dollis- t a ym m ä r t ä ä t oisen k ok em u s, jot a ei voi k osk a a n h a va it a vä lit t öm ä st i. H u sser lin a ja t u st en poh t im in en m u u t t a a ku i- t en kin in t er su bjekt iivisu u den on gelm a n t odelliseksi. In ga r - den ja Lissa va in olet t a va t t a i edellyt t ä vä t in t er su bjekt iivi- suuden olema ssa olon Husserlin ta rttuessa perimmä isiin ky- sym yksiin . H u sser lin esit t ä m iin in t er su bjekt iivisu u den on - gelm iin ei ole lopu llisia r a t ka isu ja , m u t t a r a t ka isu jen et si-
m in en t u o esiin m a h dollisu u k sia .
In ga r den in , Lissa n ja H u sser lin in t er su bjekt iivisu u s-a ja - t u st en ver t a a m in en osoit t a a , et t ä in t er su bjekt iivisu u s-kä - sit t een m er kit yksen ym m ä r t ä m isessä on olen n a ist a , m illä per u st eella ilm iö olet et a a n in t er su bjekt iiviseksi, (r iit t ä vä n ) sa m a n la iseksi. Va iku t t a a silt ä , et t ä in t er su bjekt iivisu u t t a on k a h t a la jia :
1. Yh t eisöllin en in t er su bjek t iivisu u s ei va a di, m u t t a voi s is ä lt ä ä yk s ilöid en vä lis t ä t iet ois u u t t a ilm iön in t er s u b- jekt iivisu u dest a . In t er su bjekt iivisu u s on olem a ssa it sen ä i- sest i ja sen olem a ssa olo ilm en ee pu h eissa t a i t eoissa . Tu t - kim a lla yh t eisöllist ä in t er su bjekt iivisu u t t a voida a n sa a da selville m in k ä la iset piir t eet jost a in ilm iöst ä ova t yh t eisiä jossa k in yh t eisössä . Yh t eisöllin en in t er su bjek t iivisu u s on sosiaalisesti ja historiallisesti kiinnostava tutkimuksen koh- de, jossa k iin n ost a a in t er su bjek t iivisu u s it sessä ä n , m it ä in t er su bjekt iiviset piir t eet ker t ova t yh t eisön ja ilm iön su h - t eest a .
Voin t u t k ia , m in k ä la isia yh t ä lä isyyk siä ja er oja oli su h - t a u t u m isessa Bou lezin m u siikkiin 1980-lu vu n Su om essa ja Ra n ska ssa . Voin m yös h a a st a t ella jon kin or kest er in yleisöä kevä t ka u della 1998 ja sa a da selville, m illa isest a m u siikist a yleisö u skoo pit ä vä n sä ja h a va it a yh t eisiä piir t eit ä m u siik- k im a u ssa . (Ta i pa r em m in k in , m in k ä la isen va ik u t elm a n yleisö h a lu a a h a a st a t t elu ssa a n t a a .) Voin m yös ver r a t a jos- t a in t eok sest a vu osisa da n a lk u pu olella t eh t yjä levyt yk siä u u sim piin ä ä n it t eisin ja h a va it a , k u in k a yh t eisöllisen k ä - sit yksen m u u t os n ä kyy t u lkin n oissa . On kiin n ost a va a h u o- m a t a om a n a ika n sa ku lt t u u r ielä m ä ssä , ku in ka jot ku t a sia t ja ilm iöt ova t ik ä ä n k u in ilm a ssa , t ek ijä t pä ä t yvä t sa m a n - ka lt a isiin r a t ka isu ih in t oisist a a n t iet ä m ä t t ä . Yh t eisöllist en käsitysten yhteiset, intersubjektiiviset piirteet voi kuitenkin t iedost a a va st a jä lk ik ä t een .
2. Yk silöiden vä lin en in t er su bjek t iivisu u s edellyt t ä ä yk si- lön t iet oisu u t t a ja t u ot t a a yh t eisöllist ä in t er su bjekt iivisu u t - t a . Mit ä ä n ei voi olet t a a in t er su bjek t iivisek si, va a n in t er - su bjekt iivisu u s va a t ii va iva n n ä köä , su bjekt iivist en t ekijöi- den t iedost a m ist a , dia logia . Yksilöiden vä lin en in t er su bjek- tiivisuus on ma hdollisuus, kiinnostuksen kohteena on ilmiö, jok a pyr it ä ä n ym m ä r t ä m ä ä n t a i selit t ä m ä ä n .
Voin pyr k iä ym m ä r t ä m ä ä n , m illa isen k ä sit yk sen jok u t oin en on sa a n u t Bou lezin t eok sest a Mém or ia le ja k er r on sa m a lla m in kä la isen kä sit yksen it se olen sa a n u t . Kesku s- t elem m e, k u u n t elem m e eh k ä t eok sen yh ä u u delleen , t u t - k im m e eh k ä pa r t it u u r ia . Vä h it ellen sa a t a m m e pä ä st ä yk - sim ielisyyt een joist a kin t eoksen om in a isu u ksist a , olem m e m olem m a t t iet oisem pia om ist a k ä sit yk sist ä m m e, olem m e t iet oisia t oisen la isist a t a voist a h a h m ot t a a ja sa a t a m m e kokea u u den la isen elä m yksen – ja yh t eisym m ä r r yksen t u n - t een .
Voin m yös t u t kia t eost a , t eh dä siit ä a n a lyysin , joh on yr i- t ä n kir joit t a a sen , m it ä olen t eoksest a ym m ä r t ä n yt a n a lyy- sipr osessin a ika n a . Mikä li a n a lyysi on in t er su bjekt iivin en , ot t a a h u om ioon k oh deyh t eisön t a va t k ä yt t ä ä t er m ejä , pe- r ia a t t eet , u skom u kset ja a r vost u kset , on m a h dollist a , et t ä jok u t oin en ym m ä r t ä ä a n a lyysin per u st eella t eok sest a jo- t a in u u t t a ja t oisen la ist a . On gelm a t ova t ku it en kin sa m a n - ka lt a isia ku in filosofien t ekst ien t u lkit sem isessa . Ku n joku eh k ä vu os ien p oh d in n a n jä lk een k it eyt t ä ä a ja t u k s en s a m u u t a m iin la u seisiin , syn t yy m yöh em pin ä a ikoin a lu kem a - t on m ä ä r ä t u lk in t oja ja selit yst eok sia siit ä , m it ä la u seilla on t a r koit et t u . Ka iken ym m ä r t ä m isen per u st a n a on ku it en - k in om a k ok em u s.
––––––———
Kesk u st elt u a m m e Mém or ia le’ist a , selvit elt yä m m e er i il- m a isu jen va st a a vu u ksia , sa im m e vä h it ellen t iet oisem m a n k ä sit yk sen t eok sest a . Toist en ilm a isu ille löyt yi m er k it ys omasta kokemuksesta. Teoskuva rakentui vähitellen koko- n a isem m a k si m ieleen ja sa i viva h t eit a ja u u sia u lot t u - vuuksia niistä merkityksistä, jotka ilmenivät toisenlaisissa t a voissa pu h u a t eoksest a . Mém or ia le oli selvä st i m u u t t u - m a ssa in t er su bjekt iiviseksi est eet t iseksi objekt iksi viiden h en gen “yh t eisössä m m e”.
Postludi
Mu siikin fysika a liset om in a isu u det t a ka a va t jon kin la isen yhteisymmärryksen teoksen ominaisuuksista. Ilmanpaine- va ih t elu t eivä t ku it en ka a n ole m u siikkia , m u siikkiin ei voi t a r t t u a t u lk it sem a t t a . Mu siik k i on k u lt t u u r illin en ilm iö, joka sa a m er kit yksen sä n iist ä t u lkin n oist a , jot ka joka in en k u u lija r a k en t a a om a lle t a va lleen ym m ä r t ä ä m u siik k ia . Ku lt t u u r iyh t eis ön h en k in en p ä ä om a on s e ja t k u va s t i m u u t t u va ja u u siu t u va k ollek t iivin en t iet o, m ist ä yh t ei- sön sisä llä voi olla t iet oin en , m u t t a jot a k u k a a n ei t iedä k ok on a a n . Ka ik k i ova t m a t k a lla , eik ä k u k a a n t a r k k a a n t iedä m issä ja m in n e. Ku ka a n ei voi olla va r m a siit ä , m it ä ja m it en m u u t ova t ym m ä r t ä n eet . J os jokin m u siikkit eos on t u llu t in ga r den ila isessa m ielessä sosia a liseksi objekt ik- si ja on sit en ka ikkien yh t eisön jä sen t en sa a t a villa , ei voi kuitenkaan olettaa että tuo intersubjektiivinen objekti olisi poim it t a vissa om en a n t a voin . Su h de t eokseen on poh jim - m ilt a a n h en kilökoh t a in en . Ma h dollisu u s ym m ä r t ä ä t oisen m er k it yk siä , jot k a ova t er ila isia k u in om a t , a va a u u sia ma hdollisuuksia kokea musiikkia ja yhtä la illa uusia ma h- dollisu u ksia ym m ä r t ä ä t oist a ih m ist ä . Kesku st elu issa syn - tyvän yhteisöllisen teoskäsityksen rinnalle asettuu keskus- t elu issa kielen ka u t t a h eija st u va yksilön kä sit ys. Yh t eisöl- lin en in t er su bjek t iivin en k ä sit ys syn t yy ik ä ä n k u in it ses- t ä ä n . Sen sija a n yk silöiden vä lin en t iet oin en in t er su b- jek t iivin en t eosk u va syn t yy va st a k esk u st elu issa , joissa pyr it ä ä n oh i kielen m on iselit t eisyyden , a ja t u st en ym m ä r - t ä m iseen .
Viitteet
1. P ier r e Bou lez (1925) on r a n ska la in en sä velt ä jä , ka pellim est a r i ja musiikkifilosofi. Hän on aikamme merkittävimpiä musiikkipersoo- n a llisu u ksia .
2. Mém or ia le (1985, sooloh u ilu lle ja ka h deksa lle soit t im elle) on ka t - kelm a t eoksest a ...E xplosa n t e-fixe... , joka on h yvä st ijä t t ö St r a - vin skille. Mém or ia le pu olest a a n on om ist et t u r a n ska la isen h u i- listin Laurence Beauregardin muistolle. Sävelrakenne, jota Boulez t ä ssä t eok sessa k ä yt t ä ä , on sa m a k u in t eok sessa Rit u el in Me- m or ia m Ma der n a (1974 / 1975). (Rober t P ien cikowskin m u ka a n ) 3. Zofia Lissa kä sit t elee m on ipu olisest i m u siikin r esept iot a a r t ikke- lissaan Zur Theorie der musikalischen Rezeption. Erityisesti resep- tion jakautumisen osajoukkoihin mm. mainituin perustein hän tuo lu ku isia ker t oja esille.
4. Yksi Mém or ia le-t eoksen viidest ä ku u n t elija st a kom m en t oi t ä llä t a voin kokem u st a a n .
5. Fa cta 2001: intersubjektiivinen, yksilöiden vä linen, ka ikille yhtei- n en t a i sa m a n la in en (esim . h a va in t o).
6. Rom a n In ga r den (1893-1970) oli pu ola la in en filosofi, m m . H u s- ser lin oppila s, joka poh t i t a idet eoksen on t ologia a .
7. In t h e cou r se of deba t es a m on g exper t s a n d la y list en er s, t h er e gr a du a lly em er ges a sin gle, in t er su bject ive, dom in a n t a est h et ic object , con st it u t in g t h e equ iva len t n o lon ger of t h e opin ion s of on e list en er , bu t t h e m u sica l pu blic in a given cou n t r y a t a given t im e.
Th e wor k - we m a y ca ll it a socia l object - becom es a n elem en t of t h e wor ld sou r r ou n din g t h a t societ y, like ot h er object s t h a t su r r ou n d u s a n d a r e a lso in t er su bject ive object s a va ila ble t o a wh ole societ y. ...
Wit h r ega r d t o t h eir pr oper t ies t h ey a r e u lt im a t ely depen den t u pon t h e opin ion s we h old on t h em . Th ese opin ion s a cqu ir e t h e ch a r a ct er of gu idin g idea s t h a t n ot on ly in flu en ce list en er s in t h eir list en in g h a bit s (a n d t h er efor e in t h eir con cr et ion s of a given wor k) bu t a lso dict a t e t o t h e per for m er s h ow t h ey a r e t o pla y t h e wor k . ... Ou t - st a n din g per for m er s liber a t e t h em selves t o a n ext en t fr om t h is influence when, contrary to prevailing opinion, they introduce a new in t er pr et a t ion of t h e wor k , a n d t h u s exposin g t h e pu blic t o t h eir per for m a n ces, begin t o a ffect in dividu a lly t h e pu blic’s gu idin g idea of a given wor k. (In ga r den 1986 :154-155)
8. Zofia Lissa (1908-1980) oli pu ola la in en m u siikkit iet eilijä , m m . In - ga r den in oppila s, joka poh t i er it yisest i m u siikin sosiologia n ja es- t et iika n kysym yksiä .
9. (s.113) Die “P er zept ion ” in t r essier t h a u pt sä ch lich de P sych ologen , wä h r en d die Rezept ion ein Gesich t spu n kt der Mu siksoziologie bsw.
der soziologisch or ien t ier er t en Mu sikgesch ich t ssch r eibu n g ist . Im er st en F a ll in t er essier t u n s da s m u sika lisch e E r leben ein es kon k- reten Hörers, im zweiten die Resultante der Erlebnisse vieler Indivi- duen, die einer bestimmten Gesellscha ftsgruppe a ngehören. Unsere su bjekt iven E r lebn isse wer den von in t er su bjekt iven F a kt or en be- st im m t , wor ü ber wir u n s a ber zu m eist n ich t Rech en sch a ft a blegen . (s.114) Die in t er su bject iven Mer km a le fin den sich n ich t n u r in der Akt en u n d P r ozessen der Au fn a h m e kon st r u kt iver Qu a - lit ä t en von Mu sikwer ken ; sie t r et en gleich er weise im E r leben ih r es em ot ion a len Au sdr u cks, in der ga n zen Sch ich t der m et a m u sika li- sch en Assozia t ion en u n d Vor st ellu n gen a u f, die im H ör er geweckt wer den .
(s.116) Wir differ en zier en die Rezept ion in h ist or isch er , t er r it or ia l-et h n isch er , d.h . n a t ion a ler , u n d gesellsch a ft lich er H in - sich t .
(s.121) Trotz dieser Unterschiede sind Gewisse Merkmale der Rezept ion in t er su bjek t iv, d.h . a llen r ezept or isch en Gr u ppen gem ein sa m , wa s sch on a llein a u s den objek t iven Mer k m a len des per zipier t en Wer kes folgt . Die Rezept ion t r ä gt n u r gewisse Sch a t - t ier u n gen zu r P er zept ion bei u n d ä n der t n ich t s a n dem ga n zen Kom plex der gr u n dsä t zlich en Deu t u n g des Wer kes.
(s.123) Da s qu a n t it a t iv dom in ier en de Su bjekt der Rezept ion , ge- wissermaßen ihr Organ, ist das Konzert- und Opernpublikum, heute a u ch die H ör er von Ru n dfu n k, F er n seh en u n d Sch a llpla t t en .
(s.127) Die in dividu ellle P er zept ion der Mu sik ka n n a u f dem Wege der In t r ospekt ion u n d psych ologisch er Test s u n t er su ch t wer den , fü r die Rezept ion s-F or sch u n g da gegen best eh t da s H a u pt - m a t er ia l a u s Au ssa gen ü ber die Mu sik, wä h r en d die Soziologie sich du r ch E n qu et en , E in zelbefr a gu n g u n d st a t ist isch e An ga ben Au f- sch lu ß ver sch a fft . (Lissa 1975b)
Kirjallisuus:
Bou lez, P 1986. F ir st a n d Secon d H ea r in gs. Teoksessa Or ien t a t ion s. Lon - don : F a ber a n d F a ber
H u sser l, E dm u n d 1973. Z u r Ph än om en ologie d er In tersu bjek tivität. Text e a u s dem Na ch la ss. E r st er Teil: 1905-1920; Zweit er Teil: 1921-1928;
Dritter Teil: 1929-1935. Husserliana 1315. Ed. Iso Kern. The Hague:
Ma r t in u s Nijh off
In ga r den , R 1986. T h e W ork of M u sik an d th e Problem of Its Id en tity.
H ou n dm ills: Th e Ma cm illa n P r ess LTD.
Ker n , I. 1997. In tersu bjectivity. Teoksessa E n cyclopedia of F en om en ology.
Dor dr ech t : Klu wer Aca dem ic P u blish er s
Lissa , Z 1975a . E in ige k ritisch e B em erk u n gen zu r In gard en sch en T h eorie d es M u sik alisch en W erk es. Teok sessa N eu e Au fsä zt e zu r Mu sik - ä st h et ik. Wilh elm sh a ven : H ein r ich sh ofen ’s Ver la g. S. 172-207 Lissa , Z 1975b. Z u r T h eorie d er m u sik alisch en R ezeption. Teoksessa Neu e
Au fsä zt e zu r Mu sikä st h et ik. Wilh elm sh a ven : H ein r ich sh ofen ’s Ver - la g. S. 111-132
P ien cikowski, R 1995. Levyt ekst i E r a t o Disqu es 4509-98495-2 Tu or ila , H 1997. Um a m ia sovit ella a n viiden n eksi per u sm a u ksi. H elsin -
gin Sa n om a t 11.12.1997
