101 Michael Waterson Kansantaloudellinen aikakauskirja – 96. vsk. – 1/2000
Väitöskirja »Suurtuotannon edut, hyödykkeiden erilaistaminen ja markkinavoima»
MICHAEL WATERSON Professori
University of Warwick
VilleAalto-Setälän väitöskirja »Suurtuotannon edut, hyödykkeiden erilaistaminen ja markkina- voima» käsittelee vähittäiskaupan taloustiedet- tä. Työ sisältää 133 sivua lukematta mukaan lähdeluetteloa, sisällysluetteloa jne. Työ koos- tuu viidestä varsinaisesta kappaleesta, liitteistä sekä johdanto- ja yhteenvetoluvusta.
Väitöskirja tutkii vähittäismyynnin taloustie- dettä sekä empiirisesti että teoreettisesti.Erityi- sesti tarkastellaan suomalaista päivittäistavara- kauppaa, joka on kiinnostava toimiala myös Suomen ulkopuolella. Väitöskirjan taloustie- teelliset aiheet ovat suurtuotannon edut ja kes- kittyminen ja niiden vaikutus hyödykkeiden eri- laistamiseen, hintoihin ja markkinavoimaan.
Työn rakenne on seuraava. Ensimmäinen varsinainen kappale kuvailee päivittäistavara- kauppaa toimialana. Vaikka tämä on tärkeää, mielenkiintoista ja hyödyllistä, luku on selvästi johdatusta myöhempään työhön, joten en käsit- tele sitä enempää. Seuraavaksi väitöskirjassa on luku, joka käsittelee hintatason mittaamista toi- mialalla, jossa yritys selkeästi tuottaa useita hyödykkeitä kuten päivittäistavarakaupassa.
Tätä seuraa analyysi suurtuotannon etujen mit- taamisesta toimialalla. Sitten siirrytään teoreet- tiseen pohdiskeluun taloustieteen teoriasta li- säämällä kvadraattiset kustannukset Hotelling- tyyppiseen spatiaalisen kilpailun malliin. Vii- meinen työn pääluvuista on kunnianhimoisin asetelmaltaan. Tässä luvussa tarkastellaan em- piirisesti kilpailua ja markkinavoimaa päivit- täistavarakaupassa. Tarkasteluun on liitetty myymälöiden maantieteellinen sijainti. Tässä lausunnossa kommentoidaan arvioiden väitös- kirja luku luvulta ja lopuksi esitetään yhteen- veto.
Luku 3 käsittelee hintaindeksin konstruoimi- sen ongelmaa päivittäistavarakaupassa. Joku voisi kuvailla tätä »tylsäksi, mutta tarpeellisek- si tehtäväksi». Työn tekijä valitsee indeksin konstruoimisen lähtökohdaksiCES-hyötyfunk- tion jaDiewertineksaktin indeksin lähestymis- tavan. Muitakin vaihtoehtoja indeksin lähtökoh- daksi olisi ollut kutenDeatoninjaMuellbaue- rinlaadukas kuluttajan teoriaa käsittelevä työ.
Suurin ongelmaCES-lähestymistavassa – kuten väitöskirjassa todetaan – on oletus, jonka mu-
102
Väitöksiä – KAK 1/2000
kaan kaikkien hyödykkeiden hintajousto on sama. Tämä oletus ei selvästikään päde todelli- suudessa. Normaalisti hintaindeksejä konstruoi- taessa sallitaan ainoastaan rajoitettu määrä hin- tajoustoja ja oletus täydellisestä symmetrisyy- destä tuntuu äärimmäiseltä. Työssä kuitenkin keskustellaan mahdollisesta harhasta, jos oletus ei pidä paikkaansa tai jos kuluttajien kulutus poikkeaa keskimääräisestä kulutuksesta. Käy- tännössä poikkeamat erilaisten oletusten välillä näyttävät olevan merkityksettömiä päivittäista- varakaupan kohdalla. Tulokset osoittavat, että hintajousto-oletuksella on hämmästyttävän vä- hän vaikutusta indeksin arvoihin.
Luku 4 käsittelee myymäläkohtaisia suurtuo- tannon etuja päivittäistavarakaupassa käyttäen hedonisia kustannus- ja hintafunktioita otta- maan huomioon toimialan luonteen usean hyö- dykkeen tuottajana. Tarkastelu alkaa tärkeällä huomiolla: yleensä hedonisissa hintatarkaste- luissa oletetaan katteiden olevan kiinteitä – tämä tutkimus ei tee tätä yksinkertaistavaa ole- tusta kiinteistä katteista. Luvun nollahypoteesi- na oletetaan, että kustannukset koostuvat kiin- teistä kustannuksista ja vakioisista rajakustan- nuksista. Kvadraattinen kustannusfunktio on vaihtoehtoisen hypoteesin perustana. Kustan- nusfunktio estimoidaan käyttäen tavallista ja kaksivaiheista PNS-estimaattoria. Yllätyksek- seni tulokset osoittavat, että kustannukset ovat merkitsevästi kvadraattiset tuotannon suhteen – rajakustannukset ovat alenevat. Toisin sanoen toimialalla vallitsevat myymäläkohtaiset suur- tuotannon edut. Hintafunktion rakenne on kon- sistentti kustannusfunktion kanssa ja osoittaa, että myymälän koko kasvattaa katteita. Siten luku paljastaa yhteiskunnalliselta kannalta mie- lenkiintoisen suhteen suurtuotannon etujen (al- haiset kustannukset) ja kustannusten (korkeam- mat katteet) välillä päivittäistavarakaupassa.
Näyttää siltä, että käytännössä ensin mainittu
dominoi jälkimmäistä. Tämä luku on hyödyn- tänyt käyttökelpoista aineistoa ja tehnyt merkit- täviä löytöjä. Tutkimusta olisi kuitenkin paran- tanut, jos käytettävissä olisi ollut useampia poikkileikkauksia aineistosta.
Luku 5 on teoreettinen ja käsittelee Hotel- ling-tyyppistä hyödykkeiden erilaistamisen mallia. Luvun tekemä laajennus malliin on kvadraattisten kustannusten tarkastelu. Siten luku seuraa johdonmukaisesti aikaisemman lu- vun empiirisiä havaintoja. Luku 5 alkaa muka- valla katsauksella olemassa olevaan horisontaa- lisen hyödykevariaation teoriaan.Erityisen tar- kasti esitellään työn tekijän d’AGT:ksi kutsuma malli. Tehty Hotellingin mallin laajennus on melko suoraviivainen. Laajennus on kuitenkin toteutettu pätevästi ja siitä esitetään hyvä ta- loustieteellinen pohdinta, joten laajennus tuo li- säarvoa väitöskirjaan.
Luku 6 on mittava aihepiiriltään – tutkia markkinarakenteen ja markkinoiden toiminnan suhdetta suomalaisessa päivittäistavarakaupas- sa ottaen huomioon maantieteellisen sijainnin vaikutukset. Tämän tyyppinen kysymys (eri maiden ja menetelmien kohdalla) on aiheena ai- nakin kahdessa tietämässäni uudehkossa väitös- kirjassa, joten aihe on hyvin ajankohtainen.
Tämän luvun aineiston kerääminen ja käsit- tely on vaatinut selvästikin paljon työtä, mitä voi ainoastaan arvostaa.Erityisesti paikkatieto- järjestelmän aineistojen yhdistäminen myymä- lä- ja aluekohtaiseen aineistoon on täytynyt olla hyvin merkittävä ja aikaa vievä tehtävä, mistä kerrotaan melko vähän. Ottaen huomioon ai- neiston merkittävyyden ja hyödyllisyyden, olen jossakin määrin yllättynyt, että työn tekijä käyt- tää hyvinkin redusoitua muotoa estimoinneis- saan eivätkä perustelut tälle tunnu kovin vah- voilta. Hyväksyn kuitenkin sen, että näkemyk- set rakennemalleista vaihtelevat eikä ole ole- massa tiettyä »oikeaa» rakennemallia. Luvun
103 Michael Waterson
analyysi perustuu aiempiin lukuihin: hintaa se- litettäessä käytetään luvussa 4 estimoituja tu- loksia rajakustannuksista. Estimoitu hinnoitte- lufunktio on kuitenkin merkittävästi erilainen kuin luvussa 4, koska käytetyt aineistot ovat eri- laisia.
Mielestäni tällä luvulla on potentiaalia tulla erittäin hyväksi paperiksi – osittain erittäin hyö- dyllisen maantieteellisen aineiston takia. Siksi
kehottaisin työn tekijää käyttämään aikaa – väi- töskirjan teon jälkeen – tutkimuksen kehittämi- seksi julkaistavaksi arvostetussa tieteellisessä lehdessä.
Kaiken kaikkiaan pidän VilleAalto-Setälän väitöskirjaa hyödyllisenä kontribuutiona päivit- täistavarakauppaa koskevaan tieteelliseen kir- jallisuuteen. Työ käsittelee tärkeitä kysymyksiä ja on tehty asianmukaisesti.
