Mustassalosta Vanhanselalle
Kokka auraa Saviselkaa, perassa kohisee.
Sinne jaavat elokuun iltaan loputtoman jarvenpinnan kulissit: lahimmat tummia, kaukaisemmat yha vaaleampia ja sinerta
vampia, kaikki silti selkeampia kuin tera
vimmassa kuultokuvassa. Suuren osan nayttamoa tayttaa Mustassalon mustan
puhuva lahilavaste. Haukkasalon Har
maaniemi ja J udinsalon Ristiniemi kurot
ta vat sen takaa ja jattavat valiinsa aukon, josta nakyy peremmas. Viela ei aukon tukkeena ole tiensuunnittelijoiden houk
kamaisuutta, Paijanteen poikki menevaa siltaa, jota pitkin rekat jyrraisivat suorin matkoin Hameen Tampereelta Savon Mikkeliin.
Vesimaisema on ennallaan, vuosituhan
sien takaisessa hahmossaan. Aukosta nayt
tam6 jatkuu Tehinselan perattomaan kaukaisuuteen. Etakulisseina kumottavat paikallaan Selkasaari ja Katkytsalo; nii
den takana ei ole muuta kuin taivaankan
nen ja tummuvan ulapan raj a us.
Kolmiulotteinen luonnon kuultokuva
Kielemme kaytanto muuttaa muotoaan. Etualalla ja tum
mimmat ovat nyt Kakarin kallioseinama ja Jyrtyn louhuiset rannat. Uudet lahila
vasteet umpeuttavat nayttamon. Kohtaus on vaihtunut, naytos lopuillaan, tullaan mantereeseen.
Avaan merikarttarullan. Tama on siis uusin merikartta, se jossa reimarit on vaihdettu nykymallisiksi mutta josta ei vie
lakaan loydy selkien kaikkia kareja eika Kakarin edustan toistasataametrista sy
vankoa. Tama on ensimmainen merikart
ta, jossa »Mustasalo» on vaihtunut kan
sanomaiseksi Mustassaloksi, siihen asuun, jota naiden seutujen kantavaest6 on van
hastaan kayttanyt. Muutakin hyvaa nakyy peruskartasta poimitun. On oiottu vanho
jen merikarttojen ianikuisia virheita ja hiukan taydennetty karttanimistoa. Sen varassa Paijanteen regatan purjehtijakin viilettaa mieluummin kuin pelkkien koor
dinaattien.
Ensi iloni on kuitenkin jo aikaa vaihtu
nut pettymykseksi. Yha tamakin karttalai
tos tarjoaa »Souselkaa» Saviseliin sijaan, y ha » Leh tiselkaa» Lehesseliin paikalle. Pe
ruskartasta olisi oikeat nimet loytanyt.
»Souselkaan» nakyy sentaan merikartas
sakin pistavan Sauniemi. Se on Savinie
men jamsalainen asu. Luodetuuli tuprut
telee selemmaksikin varia Savineniin ranta
savikolta, ja sen mukaan ovat alkuaikojen asukkaat nimenneet ulapan Saviselaksi.
Saviselka rajautuu pohjoisessa Vuoris- ja Taivassaloon. Taivassalon edustan kum
melisaari Saviselan ja umarin taitteessa esittaytyy merikartassa ja sen laitaan pai
netussa kummelien kuvastossa »Marjasaa
rena», vaikka se on yksi Vahtsaarista.
Oikean Marjosaaren tuntevat kaikki lahis
t6n mustikkamiehet; se on toista kilomet
ria kummelista kaakkoon. Taivassalon pohjoispuolella merikartta tietaa puhua
» Vanhaselasta». Vanhanselkii se on; Puola
kalta siihen selkaan kurkistaa Vanhanpiiii, ja Vanhanpaan nokka on Vanhannenii, ei
»Vanhanena», kuten merikarttaan on so
masti tekstattu. Kun Vanhannena tuhah
taa, lahtee selan yli luodemyrsky,ja vasta
ranta ottaa sen jyrinana vastaan muualla
kin kuin J yrtyssa.
575
Kielemme kaytanto
Vanhanselka on sekin Paijanteen, Sisa
Suomen kaartelevien vesien paajanteen, perinnaista nimistoa. Niin on myos Ristin
selkii, jonka sijalla pohjoisemmassa meri
karttalehdessa on »Ristiselka». Ristiselkaa kehotti korpilahtelainen tohtori Lauri Kuusanmaki etsimaan itse kunkin per
suuksilta; Paijanteen ristiaallokkoinen Ris
tinselka on eri asia,ja jos sen jossakin pitai
si olla oikein, totta kai merikartassa. Taas
kaan ei merikartan painoonpanija ole huomannut, etta maamme nimisto loytyy perattuna peruskartasta ja keskeiselta osin vaikka uudesta Suomenmaa-teoksesta.
Molemmista olisi Ristinselankin loytanyt oikean muotoisena.
Ei tosin peruskarttakaan aina ole ehdot
tomasti oikeassa. »Rapala» ja »Rapalan
niemi» jurottavat peruskartassa yha tassa kirjurien vaantamassa virheasussaan. Olisi aika nostaa Rudolf Waldenin tavoin kun
niaansa kansanomainen Rapaala tai - miksei - padasjokelaisten puheessa saily
nyt viela alkuperaisempi Rapaila. Mustassa
lo saatiin peruskarttaan paikkakuntalais
ten tuntemassa muodossa jo takavuosina;
siita se on jaljentynyt tiekarttoihin ja nyt siis vihdoin merikarttaankin. Mutta kehi-
576
tys ei aina ole suoraviivaista. Uusimpaan peruskarttaan on tullut uudistus: toinen assa on taas tipahtanut pois.
Mikahan sen on tipauttanut? Olisiko jo
ku tiedonantaja ilmoittanut, etta saaren
»virallinen» nimi on Mustasalo? Tallaisia tietomiehia olen minakin tavannut. He nayttavat ammentaneen tietonsa vanhasta merikartasta.
Kartat, merikartatkin, on pidettava ajan tasalla, ja ajantasaisinta nimistoa on tavallisesti vanhakantaisin, perinna1sm nimisto, se joka polvesta polveen on elanyt paikkakunnan kantavaeston puheessa. Se tuo tiedon vuosisatojen, ehka -tuhansienkin takaa ja vie sen eteenpain ehka yhta kauas.
Siina on se tieto, jota tarvitsevat purjehti
jat ja Helsingin kaupungin vedenottajat, kesalomailijat ja kesapaikkansa nimeajat.
Jos ei se tavoita, valtaa rannat virastolah
toinen nimivaannoskulttuuri tai nimistol
linen rihkamakulttuuri - sikali kuin ei valtaa Metsa-Botnian loka, jonka yla
puolelle ylhana kohoaa lmatran Voiman rakennuttama Vaarun pumppuvoimala.
T. I.
