AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT PUUALALLA
Ari-Pekka Raudaskoski
Kehittämishankeraportti
Toukokuu 2009
Tekijä(t)
Raudaskoski, Ari-Pekka
Julkaisun laji
Kehittämishankeraportti
Sivumäärä
77
Julkaisun kieli
Suomi
Luottamuksellisuus
Salainen _____________saakka Työn nimi
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT PUUALALLA
Koulutusohjelma
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Työn ohjaaja(t)
Lepänjuuri, Aino
Toimeksiantaja(t)
Savon ammatti- ja aikuisopisto, Puuala
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen tavoitteena oli tehdä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja
arviointisuunnitelma Savon ammatti- ja aikuisopiston puualalle. Päätarkoituksena oli selkeyttää ja yhdenmukaistaa näyttöjen järjestämistä sekä koululla että työssäoppimispaikoilla. Hankkeen resurssit saatiin Oy Oppija Ab-projektista.
Hanke aloitettiin tutustumalla ammattiosaamisen sen hetkiseen materiaaleihin mm. kansalliseen puualan näyttöaineistoon ja opetushallituksen säädöksiin ammattiosaamisen näytöistä. Hankkeen aikana haettiin taustatietoa näyttöihin ja näyttötehtäviin myös lähialueen puualan yrityksistä sekä järjestämällä mm. työpaikkaohjaajakoulutus-iltapäivä syksyllä 2007. Koulutusiltapäivän
tarkoituksena oli pitää näytöistä ja niiden järjestämisestä infotilaisuus alan työpaikkaohjaajille ja yrittäjille, jotta näytöt ja niiden suunnittelu otettaisiin työssäoppimispaikoilla paremmin vastaan.
Myös muista näyttöprojekteista saatuja kokemuksia käytettiin tässä suunnitelmissa hyväksi.
Hankkeen tuloksena valmistui kattava näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelma, jonka avulla saadaan jatkossa opetuksesta entistä tasalaatuisempaa, opettajille enemmän resursseja itse opetustyöhön ja ennen kaikkea yhteiset pelisäännöt näyttöjen toteuttamiselle ja arvioinnille.
Suunnitelma toimii oppaana myös opiskelijoille ja antaa heille mahdollisuuden valmistautua entistä paremmin tuleviin näyttötehtäviin. Työpaikkaohjaajille suunnitelma antaa
mahdollisuuden suunnitella jo ennakkoon järkeviä näyttötehtäviä työssäoppimispaikalla.
Avainsanat (asiasanat)
Ammattiosaamisen näytöt, puuala, arviointi
Muut tiedot
Author(s)
Raudaskoski, Ari-Pekka
Type of Publication
Development project report
Pages 77
Language
finnish
Confidential
Until_____________
Title
VOCATIONAL SKILLS DEMONSTRATIONS IN THE WOOD PROCESSING TECHNOLOGY
Degree Programme
Vocational Teacher Education
Tutor(s)
Lepänjuuri, Aino
Assigned by
Savo Vocational College, Wood Processing Technology
Abstract
The aim of this study was to make plan for the carrying out and evaluation of the vocational skills demonstrations of the basic degree of the joiner in the wood processing technology at Savo vocational college. The main meaning was to standardize and clarify organize of the demonstration at the school and work-learning-places. Resources of the development project was received from ESR-project of Oy Oppija Ab.
The development project was started by make familiar with all literature of the demonstrations that was available. Additional background information of the demonstration was carried out by visiting the work-learning-places and besides to arrange the work-place-instructor-education afternoon at autumn of the 2007. The meaning of the education afternoon was to make the work-learning place familiar with organize of the vocational skills demonstrations.
As the result of this study is a wide-ranging practical guidebook of how to organize vocational skills demonstrations. The guidebook will be given the teaching more of uniform quality and it also give more resources to the teaching work. There is now common rules how to arrange and evaluate the demonstrations. The guidebook is also worthwhile guide to the students and it let they to prepare for demonstrations. The guidebook also prepare the work-place-instructors to plan demonstration exercises at the work-learning place.
Keywords
Vocational skills demonstration, wood processing, assessment
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ... 2
2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT ... 3
2.1 Mitä ne ovat?... 3
2.2 Historia ... 4
3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TAUSTA-AJATTELU... 5
3.1 Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan? ... 5
3.2 Vaikutukset ammatillisen koulutuksen laatuun ... 8
3.3 Vaikutukset oppimistuloksiin ja ammatti-identiteetin kehittymiseen... 9
3.3.1 Vaikutukset suhteessa ammattiosaamisen näyttöjen arviointikohteisiin... 10
3.3.2 Ammatti-identiteetin kehittyminen näytöissä ... 12
3.4 Opettajan työn muutokset ammattiosaamisen näyttöjen myötä ... 13
4 PUUALAN PERUSTUTKINTO... 15
4.1 Puualan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet ... 15
4.2 Puualan perustutkinnon ja opintojen muodostuminen ... 17
4.3 Savon koulutuskuntayhtymä/Savon ammatti- ja aikuisopisto... 18
4.4 Savon ammatti- ja aikuisopiston puusepän koulutusohjelma... 19
5 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 21
6 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS ... 22
6.1 Aineiston hankinta... 22
6.2 Näytettävät opintokokonaisuudet ... 23
6.3 Näyttöjen rakenne ... 23
6.4 Resurssit ja aikataulu... 24
7 TULOKSET JA POHDINTA ... 25
LÄHTEET... 28
1 JOHDANTO
Ammattiosaamisen näytöt ovat tulleet osaksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia ja opiskelijan arviointia. Muutosvastarintaa ja kritiikkiä on esiin- tynyt erittäin paljon. Tämä on kuitenkin normaalia toimintaa kun koulutusta muute- taan radikaalilla tavalla, ovathan ammattiosaamisen näytöt olleet viimeaikoina suurin ammatillisen koulutuksen muutos.
Tämän kehittämishankkeen tuloksena syntyi ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Savon ammatti- ja aikuisopiston puualalle. Koulutuksen järjes- täjä ja opettajat voivat käyttää liitteenä olevaa aineistoa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen to- teuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön ja näyttö- tehtävien kuvaukset, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerk- kejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista.
Näyttösuunnitelma on tämän kehittämishankeraportin liitteenä, jotta se olisi kokonai- sena helpompi hahmottaa. Tässä kehittämishankeraportissa esitellään tämän näyttö- suunnitelman valmistuksen kulku ja pohdinta alusta loppuun.
Opetushallituksen ohjeistuksessa on säädetty, että näyttösuunnitelman on oltava val- miina toisen asteen oppilaitoksissa jo elokuussa 2006 ja käytössä keväästä 2007 lähti- en. Tämä osaltaan lisäsi kiirettä tämän kehittämishankkeen valmistumiseen.
2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT
2.1 Mitä ne ovat?
Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (601/2005) ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulu- tuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (603/2005).
Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, mi- ten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksi- en mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Niitä voidaan toteuttaa myös muilla työpai- koilla tai oppilaitosten työtiloissa (Opetushallitus 2006. Kansallinen ammattiosaami- sen näyttöaineisto, puualan perustutkinto, 1).
Näyttöjen päätavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua. Muina tavoit- teina on muun muassa varmistaa työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttami- nen, opiskelija-arvioinnin yhtenäistäminen ja työelämän saaminen mukaan ammatti- taidon arviointiin. Lisäksi pyritään kehittämään opetussuunnitelman perusteita ja ope- tussuunnitelmia siten, että niissä määritellään ammatilliset tavoitteet ja arviointikritee- rit nykyistä täsmällisemmin työelämän edellyttämänä osaamisena.
Näyttöjen keskeisenä tavoitteena on myös opetuksen pedagoginen ja laadullinen ke- hittäminen. Näyttöjärjestelmää on tarkoitus myöhemmin ylläpitää kansallisella rahoi- tuksella, eikä näyttöjen suunnittelu ja toteutus saa viedä resursseja varsinaisesta ope- tuksesta. Näytöt tulee liittää ensisijaisesti koulutuksen työssäoppimisjaksoihin, ja ko- keilussa etsitään keinoja, joilla työelämä saadaan mukaan näyttöjärjestelmän toteutta- miseen (Pohjolainen & Vesaaja 2001, 10).
2.2 Historia
Opetusministeriön päätöksen (212/430/98) mukaan ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin liitetään näyttöön perustuva osoitus ammatillisten opintojen tavoitteiden saavuttamisesta. Tähän päätökseen liittyen opetusministeriön vuonna 1998 asettama näyttötyöryhmä selvitti yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa näyttöjen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Näyttötyöryhmän näkemykset kirjattiin muistioon, jonka pohjalta näyttöjen kehittämistyö käynnistyi.
Näyttöjen kehittäminen ja kokeilutoiminta käynnistettiin Opetushallituksen koor- dinoimilla hankkeilla syksyllä 1999. Kokeilutoimintaa rahoitettiin aluksi kansallisella rahoituksella. Vuosina 2000–2006 näyttöjä kehitettiin Euroopan sosiaalirahaston Ta- voite 3 -ohjelman tuella. Opetushallituksen hallinnoimia näyttöjä kehittäviä projekteja on ollut monia kymmeniä. Useat niistä ovat tähdänneet kansallisten näyttöaineistojen kehittämiseen. Tämän kehittämishankkeen kirjoittamishetkellä tämä kehitystyö on päättymässä ja lähes jokainen 2. asteen opintoala on saanut kansallisen näyttöaineis- ton.
Usein kansallinen näyttöaineisto ei ole kuitenkaan riittänyt oppilaitoksille, koska se on ollut yleensä liian kömpelö tai muuten vain ristiriidassa koulutuksen järjestäjän ope- tussuunnitelmaan nähden. ”Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuk- sen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttami- sen apuna” (Opetushallitus 2006. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, puu- alan perustutkinto, 1). Niinpä kansallisilla näyttöaineistoilla onkin vain pyritty tuke- maan ja kannustamaan oppilaitoksia tekemään omat näyttöjen toteuttamis- ja arvioin- tisuunnitelmat ns. ”itsensä näköisiksi opuksiksi”. Juuri sitä on myös tällä työllä lähdet- ty tekemään.
3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TAUSTA- AJATTELU
Kuten jo aikaisemmin mainitsin, että näyttöjen keskeisenä tavoitteena on myös ope- tuksen pedagoginen ja laadullinen kehittäminen. Pedagogisena uudistuksena näytöt tarjoavatkin loistavan tavan osoittaa oikeata työelämää vastaavaa osaamista. Näytöt ovat hyvin tavoitteellisia ns. laajempia työkokeita. Mielestäni tavoitteellisuuden li- sääntyminen on tuonut suunnitelmallisuutta opiskelijoiden toimintaan. Kun lisäksi mukaan on otettu työelämän edustajia, niin näyttöihin paneutuu paremmin sekä oppi- las, että opettajakin. Työelämän edustajakin on joutunut näyttöjen myötä pohtimaan omia työtilanteitaan ja miettimään millaista osaamista he tarvitsevat nyt ja tulevaisuu- dessa. Näyttöihin liittyy olennaisena osana ympärillä oleva työelämä. Tämä onkin pakottanut opettajat tutustumaan paremmin työelämään. ja tätä kautta näyttötehtävistä on tullut käytännönläheisempiä kuin koskaan. Seuraavassa perustellaan näyttöjen käyttöön ottoa ammatillisessa koulutuksessa eri osapuolten näkökannalta. Myöhem- pänä esittelen näyttöjen tutkittuja vaikutuksia oppimistuloksiin ja ammatti-identiteetin kehittymiseen sekä opettajan työn muutoksia ammattiosaamisen näyttöjen myötä.
3.1 Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan?
Ammattiosaamisen näytöt on otettu käyttöön
• varmistamaan koulutuksen laatua ja vahvistamaan työelämäyhteyksiä
• yhtenäistämään opiskelijan arviointia ja antamaan palautetta opiskelijan käy- tännön ammattitaidosta
• helpottamaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään
• antamaan koulutuksen järjestäjille tietoa opetussuunnitelmien, opetusjärjeste- lyiden sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta
• tuottamaan tietoa oppimistulosten kansalliseen arviointiin.
Opiskelijan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt
• tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta
• yhdenmukaistavat arviointia
• lisäävät koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä
• antavat mahdollisuuden näyttää ammatillinen osaaminen käytännössä
• lisäävät opiskelumotivaatiota
• yksilöllistävät opiskelua
• helpottavat työllistymistä.
Erilaisissa näyttöympäristöissä toteutetut ammattiosaamisen näytöt edellyttävät henki- lökohtaisia opiskelusuunnitelmia. Suunnitelmien tekemiseen opiskelija osallistuu yh- dessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Osallistuminen ammattiosaamisen näy- tön suunnitteluun selkeyttää opiskelijalle, mitä osaamista arvioidaan ja millaisia kri- teerejä arvioinnissa käytetään. Tämä kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja ja tehostaa opiskelua. Avoimuus näyttöjen suunnittelussa ja arviointikeskustelu ehkäisevät ennal- ta ristiriitatilanteita ja poistavat arviointiin mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä. Am- mattiosaamisen näytöissä käden taidot ja käytännön tekeminen pääsevät oikeuksiinsa.
Tämä monipuolistaa arviointimenetelmiä. Kokemukset osoittavat, että opiskelijat ar- vostavat työpaikalla oman alan ammattilaiselta saatua palautetta, joka kasvattaa myös opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Työelämästä tulevalle arvioijalle halutaan näyttää parasta. Ammattiosaamisen näytöistä saamallaan näyttötodistuksella opiskelija voi myös myöhemmin osoittaa ammattitaitoaan työnhakutilanteissa.
Koulutuksen järjestäjän ja opettajan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt
• ohjaavat opetusta ja arviointia opetussuunnitelman perusteiden ja muuttuvan työelämän tarpeiden suuntaiseksi
• monipuolistavat opiskelijan arviointia ja arviointimenetelmiä
• edellyttävät opettajien välistä sekä opettajien ja työelämän tiivistä yhteistyötä
• tuovat tavoitteellisuutta ja käytännönläheisyyttä työssäoppimiseen ja muuhun opetukseen
• auttavat opettajia ylläpitämään ammattitaitoa
Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto vaatii työssäoppimispaikoilla ja oppilaitok- sissa yhteistyötä sekä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä voimavarojen suuntaamista uudentyyppiseen opettamiseen ja arviointiin. Ammattiosaamisen näyttöjä tukee ope- tus, joka on jaksotettu laajoiksi työelämälähtöisiksi kokonaisuuksiksi, sekä käytännöt, jotka mahdollistavat opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen joustavan hyödyntä- misen. Kokemusten perusteella ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto vahvistaa arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin pohjautuvaa opiskelijan arviointia. Lisäk- si ammattiosaamisen näyttöjen myötä arvioinnissa korostuu työelämän tarpeet. Työ- paikkaohjaajien kouluttaminen arviointityöhön ja opettajien mahdollisuus työelämä- osaamisensa päivittämiseen tuovat laatua ammattiosaamisen näyttöihin ja työssäop- pimiseen. Ammattiosaamisen näytöillä saadaan tietoa opiskelijoiden oppimistuloksis- ta. Tiedon perusteella voidaan päätellä, tuottaako opetus riittävää ja työelämän näkö- kulmasta relevanttia osaamista. Itsearviointiprosessi kannattaa suunnitella niin, että saatava palaute hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä.
Työelämän näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt
• antavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä alalle valmis- tuu
• varmistavat alalle valmistuvien työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja kou- lutuksen
• työelämävastaavuuden
• helpottavat rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä
• varmistavat ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuutta eri oppilaitoksissa
• haastavat työyhteisön oppimaan.
Työelämälle on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen laatu varmennetaan ja opiskeli- joiden ammatillinen osaaminen arvioidaan luotettavasti. Tiivistyvä yhteistyö oppilai- tosten kanssa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista ammatillista osaamista työelämään siirtyvillä opiskelijoilla on. Työelämältä saatu palaute on jo nyt vaikutta- nut myös niin, että opetuksessa on otettu käyttöön nykyistä työelämälähtöisempiä rat- kaisuja.
Opiskelijan ammattiosaamisen näytöistä saama näyttötodistus kertoo arvosanan li- säksi sen, millaisia näyttöjä opiskelija on tehnyt ja missä näytöt on annettu. Näyttöto- distuksen perusteella on työhönottotilanteissa mahdollista päätellä entistä tarkemmin, millaista osaamista opiskelijalla on. Kansallisten näyttöaineistojen pohjalta toteute- tuissa näytöissä työnantajat voivat luottaa myös siihen, että eri oppilaitosten antamat arvosanat osaamisesta ovat vertailukelpoisia. Työssäoppimisen ja näyttöjen suunnitte- lu edellyttää työssäoppimispaikan toiminnan analysointia. Kehittämisprojekteissa saa- tujen kokemusten mukaan työelämänedustajien, opettajien ja opiskelijoiden yhteisissä keskusteluissa syntyy ideoita työyhteisön toiminnan kehittämiseksi. Ammattiosaami- sen näytöt työpaikalla ovat innostaneet syventämään ja päivittämään myös työyhtei- sön omaa osaamista (Opetushallitus 2006. Ammattiosaamisen näytöt käyttöön, 7-9).
Näytöt vaikuttavat edellä mainittujen asioiden lisäksi koko ammatillisen koulutuksen laatuun. Seuraavassa tiivistelmä niistä asioista mihin näytöt ovat erityisesti vaikutta- neet ja mitkä ovat olleet selittäviä tekijöitä näihin.
3.2 Vaikutukset ammatillisen koulutuksen laatuun
Näyttöjen tarkoituksena on ollut ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen. Ko- kemuksia laadun parantumisesta on saatu erilaisilla opetushallituksen näyttöpilottiko- keiluilla ennen virallista näyttöjen käyttöönottoa 1.8.206 lähtien. Kokemusten mukaan näytöillä on useita myönteisiä laatuvaikutuksia. Seuraavassa Jukka Vehviläisen (2004) tekemän tutkimuksen tiivistelmä näyttöjen vaikutuksista ammatillisen koulutuksen laatuun. Jäljempänä on lisäksi kuvattu laatuvaikutuksia selittäviä tekijöitä. Tutkimuk- sessa on huomioitava, että tulokset on kerätty erilaisten näyttöpilottiprojektien kautta saamien kokemuksien ja kyselyiden kautta. Luulen kuitenkin, että tutkimustulokset olisivat samansuuntaisia uudemmillakin tutkimuksilla.
1. Työssäoppimisen laadun kehittyminen
2. Ammattitaidon työelämävastaavuuden parantuminen 3. Oppimisen ja osaamisen varmistaminen
4. Ammatillisen koulutuksen arvostus 5. Opetuksen yksilöllisyys
6. Palautteen ja arvioinnin hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä 7. Opiskelijoiden oppimishalu ja ammatillinen kasvu
Laatuvaikutuksia selittävät tekijät:
1. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön lisääntyminen 2. Opiskelijoiden arvostus työelämää kohtaan
3. Työssäoppimisen laadun kehittyminen
4. Yhteistyö näyttöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa 5. Tarveharkinta työelämän suhteen
6. Opettajan osallistuminen työssäoppimisjakson toteuttamiseen 7. Toiminnan ja oman ammattiroolin arviointi
8. Kolmikantainen arviointi
9. Opiskelijan huolellinen valmistautuminen näyttöihin 10. Huolellinen arviointikeskustelu
(Vehviläinen, Jukka 2004, 68-72).
3.3 Vaikutukset oppimistuloksiin ja ammatti-identiteetin kehittymi- seen
Seuraavassa olen listannut Arja Haapakorven (2008), tutkimustuloksia mitkä osoitta- vat näyttöjen vaikutuksen oppimistuloksiin. Ammattiosaamisen näytöt edistävät op- pimista erityisesti oman osaamisen arvioinnin taitojen ja oppimiskykyjen kehittymisen myötä. Opiskelijoiden kokemukset näytöistä oppimisen edistäjänä kuitenkin vaihtele- vat. Osa opiskelijoista kertoo, että näytöt palvelisivat vain osaamisen osoittamista – ei oppimista. Tästä huolimatta he kokevat näyttöjen edistävän oman osaamisen arvioin- nin taitoja. Omat kokemukset ovat olleet samansuuntaisia.
Opiskelijat pitävät kaikkein kehittävimpinä sellaisia näyttöjä, jotka koostuvat useis- ta toisiinsa nivoutuvista tehtävistä ja jotka muodostavat prosessinomaisesti etenevän kokonaisuuden. Tämäntyyppisissä näytöissä opiskelijat kertoivat oppineensa parhaiten työprosessin hallintaa, itsenäistä toimintatapaa, aikaisemman opitun soveltamista ja ongelmanratkaisutaitoja.
Tutkimuksen perusteella näytöt ovat kehittäneet opiskelijoiden mielestä mm. seuraa- via taitoja:
• kykyä soveltaa aikaisemmin opittuja asioita ja työskentelytapojen ja - välineiden hallinnan taitoja.
• ongelmanratkaisutaitoja sekä yllättävistä ja uusista tilanteista selviytymistä
• Itsenäisen työskentelyn kyky oli lisännyt uskoa omiin kykyihin
• Itseluottamus oli vahvistunut näyttöjen kautta tulevan myönteisen kokemuksen ja reflektion kautta
• Itsensä ilmaisun ja vuorovaikutuksen taitoja kohtuullisesti
• Työelämän sääntöjen ja toimintatapojen osaamista (Haapakorpi, Arja 2008, 77).
3.3.1 Vaikutukset suhteessa ammattiosaamisen näyttöjen arviointikohteisiin
Opetushallituksen laatimissa opetussuunnitelmien perusteissa on määritelty arvioinnin kohteet ja ne ovat:
• työprosessin hallinta
• työtehtävien hallinta eli työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta
• työturvallisuuden hallinta
• työn perustana olevan tiedon hallinta
• kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen eli oppimistaidot, ongelmanratkaisu- taidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot sekä eettiset ja esteetti- set taidot
• yhteiset painotukset eli kansainvälisyys, kestävä kehitys, teknologian ja tieto- tekniikan hyödyntäminen, yrittäjyys, laadukas ja asiakaslähtöinen toimita ku-
Seuraavassa muutamia poimintoja vaikutuksista arviointikohteisiin.
Työprosessin hallinta: Tutkimuksen tuloksena on ollut, että ammattiosaamisen näy- töt mahdollistavat kohtuullisen hyvin työprosessin hallinnan taitojen kehittymisen.
Yksittäisten tehtävien suorittaminen edellyttää vähemmän prosessin hallinnan taitoja kuin useita työvaiheita sisältävät näytöt. Useista tehtävistä koostuvat, laajaa osaamista edellyttävät prosessinomaiset näytöt koetaan mielekkäinä: ne edellyttävät ja kehittävät ongelmanratkaisukykyä ja itsenäisyyttä. Työssäoppimispaikoissa järjestetyissä näy- töissä mahdollisuus työprosessin hallinnan osoittamiseen vaihtelee enemmän kuin oppilaitosnäytöissä. Työssäoppimisjakson pituus vaikuttaa näyttöjen muotoiluun, sillä lyhyissä työssäoppimisjaksoissa opiskelijat eivät välttämättä ehdi perehtyä riittävästi talon käytäntöihin, toimintaan ja välineisiin toteuttaakseen useista tehtävistä koostu- vaa näyttöä.
Työtehtävien hallinta: eli työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnan ke- hittyminen on yleisempää näytössä kuin työprosessin hallinnan kehittyminen.
Työturvallisuus: Opiskelijat kokevat työturvallisuuden kehittyneen kohtuullisen hy- vin näyttöjen myötä.
Työn perustana oleva tieto kehittyy näytöissä soveltamisen taitoina. Sen sijaan opis- kelijat eivät koe teorioiden ymmärtämisen kehittyneen samassa mitassa kuin aikai- semmin opitun soveltamisen. Tieto karttuu sekä oppilaitoksen tarjoamasta opetuksesta että työssäoppimispaikassa opitusta. Työssäoppimispaikassa opittu tieto on näytössä etusijalla, sillä näyttö muotoillaan usein työpaikan tarpeisiin ja käytäntöihin sopivaksi.
Oppilaitoksessa opitun ja teoreettisen tiedon merkitystä ei samalla tavoin nosteta mer- kitykselliseksi, vaikka se koetaan tärkeäksi. Toisaalta joissakin tapauksissa oppilaitok- sessa opitulla tiedolla on ensisijainen merkitys näytössä. Tällaiset tilanteet voivat liit- tyä työssäoppimispaikan henkilöstön niukkuudesta johtuvaan vähäiseen ohjaukseen ja näytön muotoiluun siten, että niissä pystytään hyödyntämään oppilaitoksessa opittua.
Soveltamiseen liittyy ongelmanratkaisua, mikä haastateltavien mukaan lisää näytön
riatieto hallussa aikaisemmin opitun soveltamisen ja ongelmanratkaisun hallinnan kautta. Teoria juurtuu ajatteluun usein vasta soveltamisen kautta.
Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen -oppimistaidot ovat kehittyneet hyvin näyt- töjen yhteydessä ja erityisesti oman osaamisen arvioinnin taitojen kehittyminen arvi- oidaan positiiviseksi. Melkeinpä kaikki tutkimuksessa mukana olleet kokivat oman osaamisensa arvioinnin kehittyneen näyttöjen myötä, mutta muutoin haastateltavat jakautuivat kahtia oppimista koskevaan kysymykseen vastaamisessa. Osa haastatelta- vista katsoi, että näytöissä ainoastaan näytetään osaamista. Osa haastateltavista taas koki, että niiden kautta saattoi oppia. Ongelmanratkaisutaidot ja vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat myös kehittyneet näytöissä, mutta vuorovaikutus- ja viestintätaito- jen kehittyminen ei ole ollut keskeistä haastatteluaineiston valossa. Näyttö on lyhyt- kestoinen prosessi, mikä ei mahdollista tämäntyyppisten taitojen karttumista. Työssä- oppiminen ja kesätyöt kerryttävät paremminkin sosiaalisia taitoja (Haapakorpi, Arja 2008, 77-78).
Näyttöjen vaikutukset oppimistuloksien parantumiseen ovat tutkimuksien kautta siis osoittautuneet todeksi. Ammattiosaamisen näytöt toimivat arvioinnin menetelmänä ja oppimisen ja ammattiosaamisen edistäjänä kohtuullisen hyvin. Näiden lisäksi näyttö- jen myötä näyttää kehittyvän myös opiskelijan ammatti-identiteetti.
3.3.2 Ammatti-identiteetin kehittyminen näytöissä
Ammattiosaamisen näytöt osana opiskelun kokonaisuutta vaikuttavat myönteisesti ammatti-identiteetin kehittymiseen. Ammattiosaaminen jäsentyy osaksi opiskelijan kognitiivista, sosiaalista ja kulttuurista osaamista: ammattiosaaminen syvenee erilai- sissa työelämän toimintaympäristöissä toimimisen myötä ja voidaan ajatella työssäop- pimisen, oppilaitoksessa opiskelun ja näyttöjen yhdessä luoneen suotuisan kehyksen osaamisen kehittymiselle. Ammatti-identiteetin kannalta keskeinen motivaatiokvalifi- kaatio ja halu työskennellä alalla ovat vahvistuneet näyttöjen myötä. Opiskelijat myös kykenevät jäsentämään alansa keskeisen ammattiosaamisen, minkä voidaan ajatella kertovan opiskelijan sisäistymässä olevasta ammatillisesta roolista, ammatin hahmot-
kuitenkin erittäin vaikeaa määrittää, mikä on tullut näyttöjen myötä ja mikä nor- maalin ammatillisen kasvun ja aikuistumisen myötä.
3.4 Opettajan työn muutokset ammattiosaamisen näyttöjen myötä
Ammattiosaamisen näytöillä on tavoiteltu muutoksia mm. ammatillisen peruskoulu- tuksen pedagogisiin ratkaisuihin, opetussuunnitelmien sisältöpainotuksiin ja koulutuk- sen yhteistyömuotoihin. Ammatilliseen opettajuuteen sisältyy vahvasti yhteiskunnalli- sen toimijan rooli. Opettajat ovat olleet ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä ja toteuttamisessa keskeisessä asemassa sekä oman oppilaitosyhteisönsä sisällä että oppi- laitoksen työelämäverkostossa. Seuraavassa kuvaan muutamia näkökohtia, joita Raili Hakala (2007) on tutkimuksessaan saanut selville opettajan työnkuvan muutoksista ammattiosaamisen näyttöjen myötä. Tutkimuksessa erottuu selkeästi oppilaan ohjauk- sen ja arvioinnin muutokset, sekä yhteistyön parantuminen työpaikkaohjaajien ja mui- den sidosryhmien kesken.
Ammattiosaamisen näytöt ovat nostaneet esille opiskelijan ohjausprosessin kehittämi- sen kokonaisuudessaan. Ohjausprosessin toteuttamisessa ammatillisella opettajalla on tärkeä tehtävä. Opettajan työkuvassa painottuu perinteisen kouluttajan tehtävän ohella erityisesti ohjaajan, mutta myös konsultin ja markkinoijan tehtävä. Työpaikkaohjaajat ja muut työelämän edustajat yhteistyökumppaneina tarvitsevat tukea ja ohjausta am- mattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa ja arvioinnissa. Työelämäyhteistyön toteut- taminen vaatii opettajalta ammatillisen koulutuksen, ohjauksen ja arvioinnin asiantun- temusta. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat onnistuneen yhteistyön edellytys. Ammat- tiosaamisen näytöt ovat tuoneet mukanaan varsin moniulotteisia muutoksia ammatilli- seen koulutukseen. Ne ovat muuttaneet opettajan ja työpaikkaohjaajan työkuvaa.
Muutoksissa näkyy sekä opettajuuden että työpaikkaohjaajan työn kollektiivinen ra- kentuminen. Opettajien keskinäinen sekä opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyö on syventynyt ja saanut uusia konkreettisia muotoja. Opettajien työelämätuntemus on kasvanut ja työpaikkaohjaajat ovat kehittyneet opiskelijoiden ohjaajina ja arvioijina.
Työpaikkaohjaajat puhuvat yhteisökeskeisestä opiskelijoiden ohjauksesta. Työn suun- nitelmallisuus on näyttöjen kehittämisen myötä lisääntynyt. Suunnitelmallisuus näkyy
jien että opiskelijoiden tasolla. Koulutuksen järjestäjät ovat pyrkineet yhtenäistä- mään toimintayksiköidensä käytänteitä. Oppilaitoksissa pyritään kokonaisvaltaisem- paan ja pidempiaikaiseen työn suunnitteluun, vaikka suunnitelmallisuudessa on kehit- tämisen varaa. Opettajat pyrkivät suunnittelemaan omaa työtään aikaisempaa tarkem- min. Työpaikoille on syntynyt työssäoppimisen ohjaussuunnitelmia, joissa huomioi- daan näyttöjen järjestäminen ja ohjaustyön jakaminen työyhteisössä. Opiskelijat teke- vät työsuunnitelmia ja suunnittelevat myös itsenäisiä opintojaan. Opiskelijoiden ohja- uksessa korostuu ammatillisen kasvun ohjaus. Ammatinopettajat vastaavat näyttökoh- taisesta ohjauksesta oppilaitoksissa. Kun opiskelijat suunnittelevat näyttöjään, työ- paikkaohjaajat osallistuvat heidän ohjaukseensa. Ohjausta pyritään toteuttamaan suunnitelmallisesti siten, että opiskelija jo opintojensa alkuvaiheessa saisi kuvan opin- tojensa kokonaisuudesta ja käytettävissä olevasta ohjauksesta.
Ammattiosaamisen näyttö arviointimenetelmänä on muuttanut opiskelijan arviointia ammatillisessa koulutuksessa. Näytöt ovat monipuolistaneet arviointimenetelmiä ja jossain määrin jo korvanneet muuta arviointia. Kriteeriperustaisuus on tuonut opiskeli- jan arviointiin arkuutta. Päällekkäisen arvioinnin poistaminen on oppilaitosten arvi- ointisuunnitelmien kehittämisessä tärkeää. Monissa oppilaitoksissa esimerkiksi työs- säoppimisen arviointia on jo näyttöjen seurauksena kevennetty. Ohjaavan arvioinnin toteuttaminen on asia, josta keskustelu vasta näyttää käynnistyneen. Ammattiosaami- sen näytöt toimivat erityisesti opettajille itsearvioinnin välineenä. Yhteistyössä työ- elämän kanssa tehty arviointi on läpinäkyvää. Arviointikeskusteluissa opettaja saa palautetta omasta opetustyöstään (Hakala, Raili. 2007, 77-78).
Kokonaisuutena ammattiosaamisen näyttöjen vaikutukset opettajien ja työpaikkaoh- jaajien työkuvaan näyttävät siis varsin myönteisiltä. Nämä olivatkin lähtökohtia ja oletuksia myös tämän kehittämishankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.
4 PUUALAN PERUSTUTKINTO
4.1 Puualan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet
Puualan perustutkinnon suorittaneella on oltava laaja-alaiset valmiudet puualan tehtä- viin. Opiskelijan on tunnettava pääpiirteittäin Suomen puutuoteteollisuus ja puuteolli- suuden tuotevalikoima sekä ymmärrettävä niiden merkitys maan taloudelle. Hänellä on oltava käsitys tuotteiden valmistusprosesseista, niihin liittyvästä prosessinohjauk- sesta ja kunnossapitotöistä. Hänen on pystyttävä omaksumaan yrityksen laatu- ja ym- päristöjärjestelmän mukainen toiminta ja myös kehittämään sitä. Hänen on pystyttävä yhteistyöhön sidosryhmiensä kanssa yrityksessä ja yrityksen ulkopuolella. Puualan perustutkinnon suorittaneen on ymmärrettävä erityisesti työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tärkeys. Hänen on tunnettava tärkeimmät työhön liit- tyvät terveysvaarat ja osattava kehittää työtään siten, että ammattitautien ja tapaturmi- en vaara pienenee. Puualan perustutkinnon suorittaneella on oltava alan perusvalmiuk- sien lisäksi erikoistunutta osaamista, jonka tarkoituksena on saavuttaa työelämän vaa- tima ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella.
Puualan perustutkinto jakautuu kolmeen koulutusohjelmaan:
• Levyteollisuuden koulutusohjelma
• Puusepän koulutusohjelma
• Sahateollisuuden koulutusohjelma
Levyteollisuuden koulutusohjelman tulee antaa perusvalmiudet puulevyteollisuuden työtehtäviin, joissa toimivan ammattilaisen on osattava soveltaa tietojaan ja taitojaan muuttuvissa työtilanteissa. Hänen tulee nähdä työnsä osana suurempaa kokonaisuutta ja hallita useita eri työvaiheita niin tuotannollisesti kuin myös käynnissäpidon kannal- ta. Työmenetelmät, laitteistot ja materiaalit tulee hallita prosessin eri vaiheissa. Hänen
niikoita. Alalla työskentelevän on tunnettava työ- ja ympäristö suojeluasiat sekä osattava soveltaa niitä alan erikoisnäkökohtien mukaan. Koulutusohjelma voi antaa perusvalmiudet myös levyteollisuuden ja sen jatkojalostuksen tuotteiden myynti- ja markkinointitehtäviin.
Puusepän koulutusohjelman tulee antaa perusvalmiudet työskennellä puusepänteolli- suuden erilaisissa työtehtävissä. Opiskelijan on tiedettävä valmistusprosessissa käytet- tävien raaka-aineiden ominaisuudet ja käyttäytyminen prosessin eri vaiheissa. Hänen on kyettävä korjaamaan prosessissa ilmeneviä yksinkertaisia toiminnallisia, raaka- ainepohjaisia tai koneissa ilmeneviä teknisiä häiriöitä. Opiskelijalla on oltava laite- ja menetelmätuntemusta, työsuojeluosaamista ja laatutietoisuutta. Hänen on omalta osal- taan vastattava tuoteturvallisuudesta sekä osattava työskennellä työturvallisesti ja ta- loudellisesti
Sahateollisuuden koulutusohjelman tulee antaa perusvalmiudet sahateollisuuden työ- tehtäviin, jotka vaativat puunjalostamisen kokonaisuuden ymmärtämistä, puumateriaa- liosaamista, tuotantoprosessivaiheiden hallitsemista sekä tieto- ja automaatiotekniikan hallitsemista työvälineenä, samoin kuin yhä enemmän suunnittelun ja käynnissäpidon osaamista. Sahateollisuuden kansainvälisestä luonteesta johtuen myös prosessissa työskentelevillä sahaprosessinhoitajilla on oltava riittävä kielitaito. Tuotantolaitoksen koon ja toimintastrategian mukaan työtehtävissä korostuvat valmiudet hallita sahan eri tehtäviä laaja-alaisesti tai syvällisemmin vaativampia prosessivaiheita, kuten esim.
kuivaamonhoitoa tai sahausta. Teollisuuden työjärjestelyt ovat tiimityöluonteisia, jo- ten sahaprosessinhoitajalta vaaditaan yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta ja kehittä- misorientoitunutta asennetta. Työympäristön monimutkaisuus korostaa myös vastuul- lisen asenteen tärkeyttä työtehtävissä. Koulutusohjelma voi antaa perusvalmiudet myös sahateollisuuden ja sen jatkojalostuksen tuotteiden myynti- ja markkinointiteh- täviin (Opetushallitus 2000, 11-13).
4.2 Puualan perustutkinnon ja opintojen muodostuminen
Tutkinnon muodostumisesta on määrätty valtioneuvoston päätöksessä (VNp
213/1999), tutkinnon laajuudesta, koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä opetusmi- nisteriön asetuksessa (216/2001), opintojen laajuudesta asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 2 §), opintojen hyväksilukemisesta ja opiskeluajasta laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 30 §, 31 §) (Opetushallitus 2000, 14).
Taulukko 1. Opintojen muodostuminen puualan perustutkinnossa.
Taulukko 2. Puualan perustutkinnon ammatilliset opintokokonaisuudet
Laki ei suoraan määritä koulutuksen järjestäjää jakamaan opintokokonaisuuksia tiet- tyihin opintojaksoihin, vaan koulutuksen järjestäjä on vain velvollinen jakamaan ne järkeviin, korkeintaan 8 ov:n opintojaksoihin. Tavoitteena olisi, että opintojaksot muodostuisi mielekkäiksi paketeiksi opiskella.
4.3 Savon koulutuskuntayhtymä/Savon ammatti- ja aikuisopisto
Savon koulutuskuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, ai- kuisten lisä- ja täydennyskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Oppilaitoksen nimi on Savon ammatti- ja aikuisopisto. Oppisopimuskoulutuksesta vastaavan yksikön nimi on Savon oppisopimuskeskus. Kuntayhtymässä on 21 jäsenkuntaa. Savon koulutus- kuntayhtymä tuottaa Pohjois-Savoon hyvinvointia tarjoamalla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia ja vetovoimaisia koulutuspalveluja, jotka perustuvat laaja-alaiseen vuorovaikutukseen työelämän kanssa ja elinikäiseen oppimiseen. Savon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa koulutusta seuraavilla koulutusaloilla:
• kulttuuriala
• luonnontieteiden ala
• luonnonvara- ja ympäristöala
• matkailu-, ravitsemis- ja talousala
• sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
• tekniikan ja liikenteen ala
• yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala.
Koulutusta järjestetään ja kehitetään koulutusalojen yhteistyönä asiakaslähtöisesti elinikäisen oppimisen periaatteella. Koulutustoiminnan lisäksi Savon koulutuskun- tayhtymä harjoittaa koulutusta tukevaa hotelli- ja ravintolatoimintaa sekä alkoholi- juomien valmistusta, vähittäis- ja tukkumyyntitoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa.
Tavoitteena on jatkuvasti kehittää koulutuksen, omistajakuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa (Savon ammatti- ja aikuisopisto, puuala 2006, 6).
4.4 Savon ammatti- ja aikuisopiston puusepän koulutusohjelma
Savon ammatti- ja aikuisopisto järjestää Kuopiossa puualan nuoriso- ja aikuiskoulu- tusta puusepänalan koulutusohjelmassa tekniikan- ja liikenteen alalla.
Tutkinnon kuvaus ja rakenne
Puualan perustutkinnon suorittaneella on laaja käsitys puunjalostuksesta, puumateriaa- leista ja puuntyöstöstä. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä rakennuspuusepänteol- lisuudessa; ikkuna-, ovi- tai parkettiteollisuuden suuremmissa prosesseissa tai huone- kaluteollisuudessa ja pienemmissä kalusteyrityksissä. Hän osaa toimia osana tiimiä tuotannon eri vaiheissa. Hän osaa tehdä puusepän töitä kalustepiirustusten mukaan (Savon ammatti- ja aikuisopisto, puuala 2006, 68).
Taulukko 3. Puualan perustutkinnon rakenne, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuo- pio.
5 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET
Ammattiosaamisen näytöt säädettiin pakolliseksi 1.8.2006 lähtien. Kun sain ensim- mäisen pidemmän opettajantyön ja aloittavan ryhmän ryhmänohjaajan vastuun 1.8.2006, oli minulle kuin määrätty jo samana päivänä alkaa tehdä tätä kehittämishan- ketta kuin tilauksesta.
Idea kehittämishankkeesta lähti liikkeelle alamme yhteisistä palavereista, joissa mai- nitsin useaan otteeseen puuttuvasta näyttöjen järjestämissuunnitelmasta. Ryhmäni oli alallamme ensimmäinen, jolle kuului opetussuunnitelman osana ammattiosaamisen näytöt, joten luonnollista painetta tälle suunnitelmalle oli siis olemassa. Kehittämis- hankkeen valmistumista edesauttoi merkittävästi Oy Oppija Ab- kehittämisprojekti, jossa olin mukana 2.2.2007 – 31.12.2007 välisenä aikana..
Kehittämishankkeen tavoitteena oli saada tehtyä nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Savon ammatti- ja aikuisopiston puualalle puuse- pän perustutkintoon. Näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma puuttui alaltam- me, joten tälle kehittämishankkeelle oli selkeä tilaus ja tarve.
Suunnitelman tavoitteena oli saada luotua yhtenäinen järjestelmä näyttöjen järjestämi- selle, arvioinnille ja toteutukselle sekä siihen miten näytöt vaikuttavat opintokokonai- suuden arviointiin. Tavoitteena oli myös saada tehtyä esimerkkinäyttötehtäviä opinto- kokonaisuuksien näyttöjen järjestämiselle, jotta itse näyttöjen järjestämiseen varattu aika ei menisi pelkästään ohjaavan opettajan näyttötehtävien suunnitteluun, vaan tä- mäkin vähäinen aika voitaisiin käyttää esim. näyttötehtävien harjoittelemiseen, oppi- laan ohjaamiseen näytöissä ja arviointikeskusteluihin.
Tavoitteena oli myös tehdä selvät ohjeet näyttöjen järjestämisestä ja arviointiohjeista ja määritellä mm. miten näytöt vaikuttavat opintokokonaisuuden kokonaisarvosanaan.
Suunnitelma näyttöjen järjestämisestä mahdollistaa opetuslaadun parantumisen ja edistää opetuksen tasalaatuisuutta, kun kaikki opettajat käyttävät samoja tehtäviä ja arviointi pohjautuu samoihin arviointikriteereihin.
6 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
6.1 Aineiston hankinta
Kehittämishankkeen alussa täytyi paneutua näyttöjen toteuttamiseen ja niiden järjes- tämiseen liittyviin säädöksiin ja materiaaleihin. Säädöksiä ammattiosaamisen näytöis- tä ja niiden järjestämisestä on määrännyt mm. Opetushallitus, joka on teetättänyt li- säksi suuren määrän kansallisia näyttöaineistoja eri koulutusaloille mm. puualalle.
Taustatietoa haettiin käytännön tasolla suoraan lähialueen puualan yrityksistä työpaik- kaohjaajilta ja yrittäjiltä. Heitä haastateltiin ja kyseltiin erilaisia mielipiteitä näyttöihin liittyen. Heidän näkemyksistä muodostui tärkeitä näkökohtia tämän työn tuloksiin.
Tietoa haettiin myös järjestämällä syksyllä 2007 työpaikkaohjaajakoulutusiltapäivä, jossa oli mukana puu- ja verhoilualan yrittäjiä ja työpaikkaohjaajia Pohjois-Savon alueelta. Koulutusiltapäivän tarkoituksena oli pitää näytöistä ja niiden järjestämisestä infotilaisuus alan työpaikkaohjaajille ja yrittäjille, jotta näytöt ja niiden suunnittelu otettaisiin työssäoppimispaikoilla paremmin vastaan. Myös hyvien näyttökäytäntöjen levittäminen Itä-Suomessa -projektista saatuja kokemuksia käytettiin tässä suunnitel- missa hyväksi.
Koska vastaavalle alalle nuorisoasteelle tehtyjä varsinaisia näyttötehtäviä ei ollut tar- jolla, tutustuin mm. aikuisten näyttökuvauksiin ja aiempiin alalla suunniteltuihin ns.
työtehtäviin, joita voitaisiin suunnitella näyttötehtäviksi saakka. Näissä minulle toivat apua ALVAR-instituutin tekemät aikuisten näyttötutkintojen näyttökuvaukset. Toki näiden näyttöjen kriteereitä joutui arvioimaan uudelleen, jotta näytöistä ei tulisi liian vaativia nuorisoasteella.
6.2 Näytettävät opintokokonaisuudet
Tarkoituksena oli suunnitella näytöt ja näyttötehtävät jokaiseen neljään näytettävään opintokokonaisuuteen puualan perustutkinnossa.
1. Puualan perustaidot 30 ov
2. Puusepänalan tuotantotoiminta 30 ov
3. Suuntautumisopinnot 20 ov
• Huonekaluteollisuus 20 ov
• Rakennuspuusepänteollisuus 20 ov
• Puurakentaminen 20 ov
• Terähuolto 20 ov
4. Ammatilliset vapaasti valittavat opinnot 10 ov
• Rakennuspuusepän valinnaiskurssi 10 ov
• Huonekalupuusepän valinnaiskurssi 10 ov
6.3 Näyttöjen rakenne
Löysin hyviä vinkkejä mm. kansallisesta näyttöaineistosta, mitä kohtia näyttötehtävis- sä kuuluisi olla. Aluksi muodostin rungon minkä pohjalta näyttötehtävät olisi mahdol- lista suunnitella. Tärkeätä suunnitelmassa oli alusta alkaen, että kaikkien opintokoko- naisuuksien näytöt suunniteltaisiin samalla kaavalla seuraavanlaisesti:
1. Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty keskeinen osaaminen, joka näytöllä osoite- taan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessi- na.
2. Näyttöpaikka -kohdassa on ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ym-
päristössä tai työyhteisössä näyttö on hyvä toteuttaa.
3. Näytön toteutus -kohdassa kuvataan toteuttamiseen tarvittavia materiaaleja, välinei- tä ja laitteita, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Lisäksi tässä kohdassa kuvataan esimerkkejä näyttötehtävistä.
4. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.
Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioin- nissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laa- dittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyy- dyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. Arviointi voidaan tietysti antaa myös näiden väliltä.
Näyttöjen ja näyttötehtävien arviointikriteerit saatiin kansallisesta näyttöaineistosta, mutta niitä jouduttiin muuttamaan, koska kansallinen näyttöaineisto on aika yleismaa- ilmallinen näyttöaineisto ja se poikkeaa jonkin verran myös Savon ammatti- ja aikuis- opiston puualan opetussuunnitelmasta. Näin ollen arviointikriteereistä saatiin hieman niitä muuttamalla oppilaitoksen ja lähialueella toimivien puualan yrityksien näköinen ja heidän vaatimukset täyttävä suunnitelma.
6.4 Resurssit ja aikataulu
Keväällä 2007 lähdin mukaan projektiin nimeltä Oy Oppija Ab, jonka tavoitteena oli mm. kehittää työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, kehittää näyttöjä ja luoda uusia toimintamalleja opetukseen ja työssäoppimiseen. Projekti loppui vuoden 2007 lopussa, joten tämä lisäsi kiirettä saada varsinainen työ ja tulokset valmiiksi jo silloin.
Tulokset saatiinkin valmiiksi jo syksyllä 2007. Keväällä ja syksyllä 2008 oli tarkoitus paneutua enemmän loppupohdintaan, raportointiin, jatkoideoihin ja palautteisiin näy- töistä. Kehittämishanke oli tarkoitus esitellä keskeneräisenä keväällä 2008 ja saadusta palautteesta tehdä lopullinen tuotos talvella 2008-2009.
7 TULOKSET JA POHDINTA
Tuloksena tällä kehittämishankkeella saatiin aikaan kattava ammattiosaamisen näyttö- jen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Savon ammatti- ja aikuisopiston puualalle.
Suunnitelma nähtiin järkeväksi liittää erillisenä pakettina tämän kehittämishankkeen liitteeksi, jolloin se on selkeästi jaoteltu eri kokonaisuuksiin ja näin ollen helposti luet- tavissa oleva opas. Kehittämishankkeen varsinaiset tulokset saatiin aikaan jo Oy Op- pija Ab projektin aikana joulukuussa 2007. Tulokset otettiin välittömästi käyttöön myös aloittavien ryhmien osalta. Aloittavien ryhmien opettajien kanssa olen tehnyt myös paljon läheistä yhteistyötä näyttöjen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Aloittavi- en ryhmien opettajat ovatkin jatkaneet sitä kehitystyötä mihin itse jäin, eli mm. uusien näyttötehtävien suunnittelua. Tärkein tehtävä tällä hankkeella oli kuitenkin se, että jatkossa kaikki näyttötehtävät tullaan tekemään samanlaisten raamien mukaisesti.
Työn tuloksena oppilaitoksen työelämälähtöisyys kehittyi. Suunnitelma on toiminut hyvänä oppaana myös opiskelijoille ja antaa heille mahdollisuuden valmistautua entis- tä paremmin tuleviin näyttötehtäviin. Suunnitelma onkin ollut opiskelijoiden nähtävil- lä Moodle -verkko-oppimisympäristössä. Työpaikkaohjaajille suunnitelma on antanut mahdollisuuden miettiä jo ennakkoon järkeviä näyttötehtäviä työssäoppimispaikalla kun näyttöjen kriteerit ja esimerkkikuvaukset ovat olleet tiedossa.
Elämme vielä tällä hetkellä näyttöjen osalta siirtymäkautta. Tarkoitan tällä sitä, että tällä hetkellä näyttökuvaukset ja opetussuunnitelma ovat vielä erillään tässä suunni- telmassa. Jatkossa kun alamme opetussuunnitelma uudistuu (v. 2010), tulee näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelma olemaan samojen kansien sisällä, joko integroituna tai erillään. Oma kantani on se, että olisi hyvä, että kaikki arviointiohjeistukset olisivat samojen kansien välissä, koska se selkeyttäisi opiskelijan opintoja. Toisaalta kummas- takin saadaan nykyään eri todistus (tutkinnosta ja näytöistä), joten ehkä ne ainakin jonkin aikaa elävät erillään. Kuitenkin näyttöjen arviointiohjeistukset on kerinnyt muuttua jo tämänkin kehittämishankkeen aikana sen verran, että kehittämishankkeeni on jo osittain vanhentunutta tietoa siitä, mitä OPH säätää näytöistä, niiden toteutukses-
hitti omaa pedagogista ajattelua ja toimintaa? Mielestäni työn lähtökohtana oli li- säksi oma pedagoginen kehittyminen, koska näytöistä tuli työn tekemisen aikana ottaa selvää kaikin mahdollisin keinoin ja jopa testata kaikki suunnittelemat näytöt. Työn aihe oli mielestäni erittäin onnistunut valinta, kun tarkoituksena oli kehittää opettajan asiantuntijuutta kokonaislaajuisesti. Opettajan asiantuntijuus rakentuu Seppo Helakor- ven (2005) mukaan seuraavista osa-alueista:
Substanssin osa-alue: Jossa ammatillinen taitotietoni on kehittynyt siinä mielessä, että olen joutunut käymään läpi monia erilaisia näyttötehtäviä ja pohtinut niiden mer- kitystä ja tarkoitusta oikeassa työelämässä. Lisäksi olen käynyt keskusteluja työelä- män kanssa näyttötehtävien soveltuvuudesta työpaikoille. Tätä kautta olen oppinut jäsentämään itselleni työelämätodellisuutta entistä paremmaksi. Substanssiosaamisen vahvistamiseksi olen oppinut verkostoitumaan työelämän kanssa. Olen ymmärtänyt, että uusin tieto/taito tulee kirjoista ja muista tietolähteistä vasta viiveellä ja jos haluaa olla askeleen edellä, on oltava suorassa kontaktissa ympärillä olevan työelämän kans- sa. Näyttötehtävät tulisikin suunnitella yhdessä työelämän kanssa, jotta niistä muodos- tuisi autenttisia ammattitaidon osoittamisen tilanteita.
Pedagoginen osa-alue: Mielestäni opettajan opetus- ja ohjaustaitojen merkitys koros- tuu näytöissä. Opettajan tulisi omalla esimerkillään motivoida oppilaita näyttösuori- tuksiin. Toisaalta näytöistä ei saisi tulla liian suoritekeskeisiä, koska oppiminen ei ole silloin monien tutkimuksien mukaan aitoa. Opettajan tulisi ohjata oppilaita näyttöihin niin, että motivaatio niiden suorittamiseen lähtee oppilaan omista kehitystarpeistaan.
Opettajan tulisi osata tulkita myös erilaiset oppimisvaikeudet, jotta ne voitaisiin huo- mioida näyttötehtävissä. Näyttöihin valmentaminen pitäisi mielestäni lähteä liikkeelle heti opintojen alkuvaiheessa. Olen pyrkinyt ottamaan huomioon nämä edellä mainitut seikat jo näyttöjen suunnitteluvaiheessa. Pedagogiseen osa-alueeseen kuuluu myös koulutusprosessin hallinnan tuntemus. Koulutus ei enää ole pääsääntöisesti ”opetta- mista” vaan koulutusmahdollisuuksien luomista ja organisointia. Opettajan tulee halli- ta koko koulutusprosessi: suunnittelu, toteutus ja arviointi. Hänellä tulee olla yhteyk- siä alan vaikuttajiin ja hänen tulee seurata kasvatus- ja opetusalan kehitystä. Koulutus on yhä enemmän toimimista niin lähi- kuin etäverkostoissa (Helakorpi, Seppo 2005,
hittäminen on ollut pedagogisessa mielessä haastavaa, koska siinä on päässyt kehit- tämään ja pohtimaan samaan aikaan myös omia pedagogisia periaatteita toimintaym- päristön kehittämisen lisäksi. Näyttöjen kehittämiseen on liittynyt lisäksi muiden mie- lipiteiden kuuntelua näytöistä, kuten myös muiden alojen järjestämien näyttöjen seu- rantaa. Nämä ovat osaltaan olleet lisäämässä pedagogisien taitojeni karttumista.
Kehittämisen/kehittymisen osa-alue: Kehittämishankkeen taustalla oli toimintaym- päristön (oman alan ja työelämän) kehittämisen lisäksi myös oman osaamisen kehit- täminen. Kehittämisen osa-alue liittyy opettajan kykyyn arvioida ja kehittää omaa työtään itsenäisesti ja yhdessä työyhteisön kanssa (Helakorpi, Seppo 2005, 3). Kehit- tämishankkeella kehitettiinkin paljon omaa työtä. Näyttöjen suunnittelu ja järjestämi- nen on kehittämishankkeen myötä helpottunut paljon. Oman osaamisen kehittäminen edellyttää mielestäni myös mm. käsitteellistä ajattelua ja itsearviointitaitoja, joita opet- tajakouluopinnot ovat itsessään edesauttaneet. Itsearviointitaidot ovat kehittyneet si- ten, että osaan kriittisesti arvioida omia lähtökohtiani ja taitojani samankaltaisten ke- hittämishankkeiden osalta. Arvioisin, että tärkein asia oppilaitoksen toimintaympäris- tön kehittämisen kannalta jatkossa on ollut luoda itselle oma yhteistoimintatapamalli, jolla asioita systemaattisesti viedään eteenpäin. Tässä mallissa opettajan tulisi hallita tutkiva ja kehittävä työote, jossa hän tarvitsee luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.
Myös työyhteisön tuki on tärkeässä roolissa tällaisen hankkeen vetämisessä.
Työyhteisön osa-alue: Opettajan asiantuntijuus on yhä enemmän sitä, että hän osaa toimia verkostoissa, tiimijohtajana ja hänen tulee osata toimia myös johtajana eri pro- jekteissa (Helakorpi, Seppo 2005, 3). Opettajankin työ onkin mielestäni muuttumassa yksinpuurtamisesta tiimityöskentelyksi, jossa vastuuta on jaettava tasaisesti. Mielestä- ni tämä kehittämishanke oli omalla tavallaan lähtölaukaus tiimityön ja yhteisöllisyy- den kehittämiselle alallamme, ainakin sen olen niin ymmärtänyt. Näytöt ovat muuten- kin olleet sellainen kuuma puheenaihe oppilaitoksessamme, että myös sen vuoksi on yhteistyö tiivistynyt niin opettajien-, kuin eri alojen välillä. Taustalla oli lisäksi vielä erilaiset kulttuuriset tekijät, kuten asenteet näyttöihin. Kehittämishankkeen tekemisen aikana olinkin samaan aikaan myös sanan saattaja ja valistaja ammattiosaamisen näyt- töasioissa.
LÄHTEET
Haapakorpi, Arja. 2008. Näytöt oppimisen ohjaajana ja ammatillisen kasvun edistäjä- nä.
Hakala, Raili. 2007. Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutus opettajan ja työpaikkaoh- jaajan työkuvaan. Opetushallitus.
Helakorpi, Seppo. 2005. Opettajan asiantuntijuus ja sen arviointi. Opettajan asiantun- tijuusmittari.
Opetushallitus. 2000. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkin- non perusteet. Viitattu 30.10.2008.
http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ops/puu.pdf
Opetushallitus. 2006. Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. Vantaa: Dark Oy.
Opetushallitus. 2006. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, puualan perus- tutkinto. Viitattu 30.10.2008.
www.oph.fi/ops/ammatillinenkoulutus/naytot/Puualan_pt_nayttoaineisto.doc
Pohjolainen, Liisa & Vesaaja, Minna 2001. Näyttöjen kehittäminen ammatilliseen pe- ruskoulutukseen. Opetushallitus. Moniste 15 / 2001. Helsinki.
Savon ammatti- ja aikuisopisto, puuala. 2006. Opetussuunnitelma. Viitattu 30.10.2008. http://www.sakky.fi/OPSIT/OPS-Puuala.pdf.
Vehviläinen, Jukka. 2004. Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutukset ammatillisen koulutuksen laatuun. Opetushallitus.
Puualan perustutkinto 120 ov
SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO
PUUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV, PUUSEPPÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN
TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Puualan perustutkinto 120 ov
1 Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisaikataulu... 3 2 Näytöillä arvioitavien opintokokonaisuuksien arviointisuunnitelma... 4 3 Nuorten ammattiosaamisen näytöt... 5 4 Näyttöjen vaikutus opintokokonaisuuksien arviointiin... 6 5 Opiskelijoiden ohjaus ja tuki näytössä ja näyttötehtävissä... 7 6 OPINTOKOKONAISUUS: PUUALAN PERUSTAIDOT 30 ov... 9 6.1 Näytön kuvaus... 9 6.2 Näyttöpaikka... 9 6.3 Näytön toteutus... 10 6.4 Näytön arviointi... 11 7 OPINTOKOKONAISUUS: PUUSEPÄNALAN TUOTANTOTOIMINTA 30 ov... 14 7.1 Näytön kuvaus... 14 7.2 Näyttöpaikka... 14 7.3 Näytön toteutus... 15 7.3.1 Näyttötehtävä: Työssäoppimisen näyttö... 15 7.3.2 Näyttötehtävä: Koululla toteutettava näyttö... 15 7.4 Näytön arviointi... 16 8 OPINTOKOKONAISUUS: SUUNTAUTUMISOPINNOT 20 ov... 19 8.1 Näytön kuvaus... 19 8.2 Näyttöpaikka... 19 8.3 Näytön toteutus... 20 8.4 Näytön arviointi... 21 9 OPINTOKOKONAISUUS: AMMATILLISET VAPAASTI VALITTAVAT 10 ov... 23 9.1 Näytön kuvaus... 23 9.2 Näyttöpaikka... 23 9.3 Näytön toteutus... 23 9.4 Näytön arviointi... 24 LIITTEET
Liite 1 Puualan perustaidot, näyttötehtäväkuvaus: Puuntyöstötekniikka Liite 2 Puualan perustaidot, näyttötehtäväkuvaus: Rakenteet ja piirtäminen Liite 3 Puualan perustaidot, näyttötehtäväkuvaus: Puun tuotanto- ja ympäristö Liite 4 Puualan perustaidot, näyttötehtäväkuvaus: Puun tuntemus
Liite 5 Puualan perustaidot, näyttötehtäväkuvaus: Kunnossapito- ja automaatiotekniikka Liite 6 Puualan perustaidot, näyttötehtäväkuvaus: Terätekniikka
Liite 7 Puualan perustaidot, näyttötehtäväkuvaus: CNC-tekniikka
Liite 8 Puusepänalan tuotantotoiminta, Työssäoppimispaikalla suoritettava näyttötehtäväkuvaus Liite 9 Puusepänalan tuotantotoiminta, Oppilaitoksessa suoritettava näyttötehtäväkuvaus
Liite 10 Suuntautumisopinnot ja ammatilliset vapaasti valittavat, Näyttötehtävälomake Henkilökohtainen näyttösuunnitelmalomake (HENSU)
Liite 11 Lomake näytön arvioinnin tallentamiselle
Puualan perustutkinto 120 ov 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISAIKATAULU
Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisaikataulu
1.opiskeluvuosi/ jaksot 2.opiskeluvuosi/ jaksot 3.opiskeluvuosi/ jaksot
1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5
Näyttö 3.
Suuntautumisopinnot 20 ov TOP/Oppilaitos
- Huonekaluteollisuus
- Rakennuspuusepänteollisuus - Puurakentaminen
- Terähuolto -
Näyttö 2.2 Puusepänalan tuotantotoiminta 30 ov
Oppilaitos Näyttö 2.1
Puusepänalan tuo- tantotoiminta 30 ov TOP
Näyttö 1.
Puualan perustaidot 30 ov Oppilaitos
Näyttö 4.
Ammatilliset vapaasti valittavat 10 ov TOP/Oppilaitos
- Huonekalupuusepän kurssi - Rakennuspuusepän kurssi
Puualan perustutkinto 120 ov
2 NÄYTÖILLÄ ARVIOITAVIEN OPINTOKOKONAISUUKSIEN ARVIOINTISUUNNITELMA
TUTKINNON AMMATILLISTEN OPINTOKOKONAISUUKSIEN ARVIOINTISUUNNITELMA
Arviointi/arviointipaikka Arvioijat
Ammatilliset opintokoko- naisuudet.
Ammattiosaamisen näytöt
Muu arviointi Näytöt
oppilaitoksessa
Näytöt työpaikalla
Huomioi- tavaa 1.
Puualan pe- rustaidot 30 ov
Näytössä arvioidaan opintokoko- naisuuden keskeinen osaaminen.
Oppilas osoittaa taitonsa erilaisilla näyttötehtävillä. Näyttö annetaan pääsääntöisesti oppilaitoksessa.
- käytännön työskentely - teoriaopiskelu - kokeet
- erilaiset arvioitavat tehtävät
- Aktiivinen opiskelu ja osallistuminen opetukseen
arviointikeskustelu:
opiskelija ja opettaja
Näyttö voi- daan antaa mahdollisesti myös työssä- oppimassa
2.
Puualan tuo- tantotoiminta 30 ov
1. Näyttötehtävä to-paikalla.
Osaaminen arvioidaan työelämän perussääntöjen noudattamisella to-paikassa.
2. Näyttötehtävä oppilaitoksessa.
Yksinkertaisen puutuotteen val- mistus Arvioitavat asiat; Työn suunnittelu, Ennakoivat työt, Työn suoritus, Työn viimeistely
- käytännön työskentely - teoriaopiskelu - kokeet
- erilaiset arvioitavat tehtävät
- Aktiivinen opiskelu ja osallistuminen opetukseen
arviointikeskustelu:
opiskelija ja opettaja
arviointikeskustelu:
opiskelija, työssäoppimisen ohjaaja ja opettaja
3.
Suuntautu- misopinnot 20 ov
Näyttö annetaan to-paikalla.
Näytöllä oppilas osoittaa näytöllä hallitsevansa keskeisen sisällön suuntautumisopinnoistansa:
- Huonekaluteollisuus - Rakennuspuusepänteolli-
suus
- Puurakentaminen - Terähuolto
- käytännön työskentely - teoriaopiskelu - kokeet
- erilaiset arvioitavat tehtävät
- Aktiivinen opiskelu ja osallistuminen opetukseen
arviointikeskustelu:
opiskelija, työssäoppimisen ohjaaja ja opettaja
4. Ammatilli- set vapaasti
Näyttö voidaan antaa to-paikalla tai oppilaitoksessa. Näyttö suunni-
- käytännön työskentely - teoriaopiskelu
arviointikeskustelu:
opiskelija ja opettaja
arviointikeskustelu:
opiskelija, työssäoppimisen
Puualan perustutkinto 120 ov 3 NUORTEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT
Nuorten ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta an- netun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulu- tuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005.
Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelä- män edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppi- laitosten työtiloissa. On muistettava, että näytöillä arvioidaan osaamista, ei osaamatto- muutta.
Tämä aineisto on Savon ammatti- ja aikuisopiston puualan perustutkinnon näyttöjen to- teuttamis- ja arviointisuunnitelma, jota koulutuksen järjestäjä ja opettajat voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammat- tiosaamisen näyttöjen toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineis- tossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön ja näyttötehtävien kuvaukset, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin se- kä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista.
Eri osapuolet voivat hyödyntää tätä näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa.
Koulutuksen järjestäjävoi hyödyntää aineistoa
suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä
kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten
Toimielinvoi hyödyntää aineistoa
hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa
valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista
käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaa- timuksia.
Opettajavoi hyödyntää aineistoa
suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännös- sä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa
tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskeli- joille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin
havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja anta- essaan tarvittaessa ohjausta
Puualan perustutkinto 120 ov Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa
perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin
osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskeli- jan ja opettajan kanssa
huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen
perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin
havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta
kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun
päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista.
Opiskelijavoi hyödyntää aineistoa
perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin koh- teisiin ja arviointikriteereihin
suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa
arvioidessaan omaa osaamistaan.
4 NÄYTTÖJEN VAIKUTUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN ARVIOINTIIN
Näytön vaikutus opintokokonaisuuden arvosanaan riippuu näytölle tai näyttötehtäville ase- tetuista oppimistavoitteista. Näytön järjestäjä päättää paljonko näytön osuus on opintoko- konaisuuden arvosanasta. Opintokokonaisuuden arvosanan muodostumiseen vaikuttaa mm.
Käytännön työskentely Teoriaopiskelu
Kokeet ja erilaiset arvioitavat tehtävät
Aktiivinen opiskelu ja osallistuminen opetukseen Näyttö tai näyttötehtävät
Mahdollinen työssäoppimispäiväkirja
Arviointi kirjataan näytön arviointilomakkeeseen josta se siirretään opintosuorituksiin ja rekisteriin. Opintokokonaisuuden arvosana muodostuu näytönarvosanasta ja opintojakso- jen arvosanoista.
Puualan perustutkinto 120 ov
5 OPISKELIJOIDEN OHJAUS JA TUKI NÄYTÖSSÄ JA NÄYTTÖTEHTÄVISSÄ Opintojen alussa
Opintojaksojen alussa tulee opiskelijoille selvittää ja tiedottaa mm.:
Tulevan opintojakson tavoitteet ja sisältö
Mitkä opintojakson tavoitteet suoritetaan näyttötehtävällä Mikä on näytön osuus kokonaisarvioinnista
Näyttötehtävien ajankohta
Opintojaksoon liittyvän näyttötehtävän kuvaus ja arviointikriteerit Ennen näyttöä
Opiskelija osallistuu koululla näyttöihin liittyvään perehdyttämiseen ja perehtyy näytön ta- voitteisiin ja arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin.
Opettajalla on näyttöjen suunnittelun ja toteutuksen päävastuu.
Opettaja vastaa näytöistä tiedottamisesta työpaikkaohjaajille ja näyttöön osallistuville opis- kelijoille näyttöön ja sen arviointiin perehdyttämisestä, näytön dokumentoinnista sekä tar- vittaessa opiskelijan ohjaamisesta näytön jälkeisiin tukitoimenpiteisiin
Opettaja perehdyttää opiskelijan tulevaan näyttöön ja selvittää:
näytön tavoitteet ja sisällöt
opintokokonaisuuden tai niiden osien tavoitteet mitä näytössä osoitetaan ja arvioidaan
miten näyttö liittyy opintokokonaisuuden arviointiin
miten näytön arvosana vaikuttaa opintokokonaisuuden arvosanan muodostumiseen Opettaja selvittää opiskelijoiden erilaisuudet ja mahdolliset oppimisvaikeudet, jotta ne voi- daan huomioida näytön suunnittelussa. Lisäksi ennen näyttötehtävää opettaja perehdyttää opiskelijan:
Näyttötehtävän työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin Toimintaohjeisiin hätätilanteen sattuessa
Sähkö- ja paloturvallisuuden vaatimuksiin sekä siihen, että hän voi suorittaa työn oikein ja turvallisesti
Näytön aikana
Opiskelija noudattaa näytössä työturvallisuutta.
Opiskelijalla on oikeus ja mahdollisuus pyytää ohjausta näytön aikana.
Opiskelijalla on oikeus ohjaukseen myös näytön aikana.
Ennen näyttöä opettaja tarkentaa opiskelijalle näytön aikaisen ohjauksen ja näytön kes- keyttämiseen liittyvät periaatteet.
Ohjaava opettaja tarkentaa ohjauksen määrän, mikä sallitaan hyväksyttyyn näyttöön.
Opiskelijalle uudet tai ennakoimattomat tilanteet, joita ei ole suunniteltu sisältyvän näyt- töön, oikeuttavat ohjaukseen, ja tällöin ohjaus ei vaikuta arviointiin.
Näytön jälkeen
Opiskelija osallistuu näytön arviointikeskusteluun ja valmistautuu siihen sovitulla tavalla.
Näytön arvioinnin dokumentointilomakkeen opiskelija hyväksyy omalla allekirjoituksellaan.
