Koulutuksen arviointisuunnitelma 2020–2023

(1)

Koulutuksen arviointisuunnitelma

2020–2023

(2)

Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksynyt 11.2.2021

(3)

Sisällys

1 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tehtävä 5

2 Arviointitoiminnan painopisteet 9

3 Arviointitoiminta 2020–2023 10

Painopiste 1: Oppimisen ja osaamisen kehittäminen 10

Painopiste 2: Yhdenvertaisuuden edistäminen 17

Painopiste 3: Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen 21

Painopiste 4: Jatkuvan kehittämisen tukeminen 29

Liite: Hankkeet vuosittain 32

(4)

4

(5)

Toimintaperiaatteet ja tehtävä

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toimii koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arvioinnin riippu- mattomana asiantuntijaorganisaationa. Karvi tuottaa arviointiin perustuvaa tietoa koulutuspoliittista pää- töksentekoa ja varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämistä varten. Riippumattomuudella tarkoitetaan arviointien menetelmien, organisoinnin, tulosten, johtopäätösten ja kehittämissuositusten vapautta ulko- puolisten toimijoiden intresseistä. Suomalainen arviointijärjestelmä rakentuu luottamukseen, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen.

Karvin tehtävä on

•

toteuttaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja koulutuksen arviointisuunnitelman mukaisesti;

•

tehdä perusopetuslain ja lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain sekä taiteen perusopetuk- sesta annetun lain mukaan annettujen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisia oppimistulosten arviointeja;

•

tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa;

•

kehittää koulutuksen arviointia; sekä

•

huolehtia muista tehtävistä, jotka säädetään tai määrätään sen tehtäväksi.

Arviointijärjestelmän ja -menetelmien pitkäjänteisellä kehittämistyöllä Karvi pyrkii vahvistamaan arviointitoiminnan vaikuttavuutta sekä tukemaan arviointien organisointia ja jatkuvaa parantamista. Tätä työtä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa hyödynsaajien ja keskeisten sidosryhmien kanssa.

1 Kansallisen koulutuksen

arviointikeskuksen tehtävä

(6)

Arviointisuunnitelma ja sen seuranta

Karvin toimintaa ohjaa koulutuksen arviointisuunnitelma, jossa kuvataan nelivuotisen suunnitelmakauden arviointitoiminta aikatauluineen. Arviointisuunnitelman laadinnasta ja siihen tehtävistä muutoksista vastaa valtioneuvoston nimittämä arviointineuvosto. (Laki kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 1295/2013, valtioneuvoston asetus Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 1317/2013.)

Tämä arviointisuunnitelma vuosiksi 2020–2023 on valmisteltu laajassa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa ja sen valmistelussa on huomioitu koulutusta koskevan kansallisen tietopohjan rakentuminen, aiemmin hankitun ja muiden toimijoiden tuottaman tiedon hyödyntäminen sekä arviointitoiminnan vaikuttavuuden edistäminen.

Arviointineuvosto seuraa arviointisuunnitelman toteutumista ja tekee tarvittaessa opetus- ja kulttuuriminis- teriölle esitykset arviointisuunnitelmaan tehtävistä muutoksista. Arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnitelmakauden aikana yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Arviointisuunnitel- man toteutumista tarkastellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa suunnitelmakauden puo- livälissä. Tällöin luodaan katsaus toteutuneisiin arviointeihin ja niiden tuloksiin sekä käsitellään mahdolliset suunnitelmaan tulevat muutokset, lisäykset ja tarkennukset.

Rahoitus

Koulutuksen arviointisuunnitelman mukaisten arviointien kustannukset ovat vuositasolla noin 4,8 miljoonaa euroa. Kustannukset katetaan valtion talousarviossa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintame- noihin osoitettavalla vuosittaisella toimintamenomäärärahoituksella, kehittämismeno määrärahalla ja muulla erillisrahoituksella, sekä maksullisesta palvelutoiminnasta saatavalla rahoituksella, joka jakautuu julkisoikeu- dellisiin suoritteisiin (opetus- ja kulttuuriministeriön asetus 87/2020 § 3) ja yksityisoikeudellisiin suoritteisiin.

Maksullisena palvelutoimintana Karvi toteuttaa arviointeja sekä tukee varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja laadunhallinnan ja arviointitoiminnan kehittämisessä. Maksullisen pal- velutoiminnan muotoja ovat oppimistulosten arviointipalvelut, kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan liittyvät tilausarvioinnit ja auditoinnit, korkeakouluille tarjottavat tekniikan tutkinto-ohjelmien EUR-ACE-laatuleimaan johtavat akkreditoinnit ja merenkulkualan koulutusten arvioinnit. Maksullista palvelutoimintaa voidaan toteuttaa myös kansainvälisesti.

(7)

Koulutuksen tilaa koskevat analyysit ja yhteenvedot

Kansallista koulutuksen tilaa kuvaavan tiedon tuotantoa ja analyysitoimintoja vahvistetaan Karvissa. Tavoit- teena on tuottaa analyysejä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tilasta hyödyntämällä kansallista arviointi- ja tutkimustiedon muodostamaa tietopohjaa sekä tilasto- ja rekisteriaineistoja. Lisäksi Karvi tuottaa ja julkaisee säännöllisesti yhteenvetoja arviointituloksista arviointisuunnitelman painopisteiden mukaisesti sekä ruotsin- kielistä koulutusta koskien.

Arviointitoiminnan vaikuttavuus

Arviointitoiminnan vaikuttavuus muodostuu arviointitoiminnan tuottamasta tiedosta ja osaamisesta sekä nä- kyy muutoksina oppimisessa ja osaamisessa, yhdenvertaisuudessa sekä koulutusjärjestelmän toimivuudessa ja jatkuvassa kehittämisessä. Vaikuttavuus on monitasoista ja laaja-alaista kattaen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja päätöksenteon yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän tasolta paikalliselle tasolle. Arviointitoi- minnan vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä.

Arviointitoiminnan vaikutukset sen sijaan syntyvät suoraan arviointiprosessien aikana, hankkeiden tulosten pohjalta sekä Karvin arviointitoiminnan kokonaisuudesta. Arviointitoiminnan vaikutuksia ovat arviointitiedon ja osaamisen tuottama ymmärrys, ratkaisut ja päätökset sekä kehittämistoimenpiteet kansallisella ja paikallisella tasolla. Luotettavaan arviointitietoon pohjautuen voidaan tehdä viisaita ratkaisuja, jotka pitkällä aikavä- lillä tuottavat yhteisesti hyvän lopputuloksen. Lisäksi arviointihankkeissa hyödynnetään kehittävän arvioinnin menetelmiä, joiden vaikutuksia ovat esimerkiksi vuorovaikutuksen ja osallisuuden sekä laadunhallinnan vah- vistuminen koulutuksen järjestäjien keskuudessa.

Arviointitoiminnan vaikuttavuutta edistetään digitaalisten arviointijärjestelmien ja julkaisualustojen käytöllä sekä kehittämällä uusia viestinnän ja vuorovaikutuksen muotoja. Lisäksi tuotetaan kansallista tilasto- ja tietopohjaa hyödyntäviä analyysejä sekä arviointitoiminnan painopisteistä eri tiedonkäyttäjien tarpeisiin suunnattuja koulutusasteita läpileikkaavia yhteenvetoja. Vaikuttavuuden aikaansaamisen kannalta oleellista on kyky reagoida oikea-aikaisesti koulutusta koskeviin tietotarpeisiin. Vuorovaikutus tiedon hyödyntäjien sekä arviointi- ja tutkimustiedon tuottajien kanssa yli hallinnonalojen tukee tiedon tuottamista ja jakamista.

(8)

Kuva: Kuvitelmia, Hanna Tarkiainen

(9)

2 Arviointitoiminnan painopisteet

Arviointitoiminnan painopisteet suunnitelmakaudella 2020–2023 ja kysymykset, joihin painopisteillä pyritään vastaamaan, ovat:

Yhteiskunta Työelämä Koulutus-

järjestelmä

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät

Korkeakoulut

Oppija

Arviointitoiminnan painopisteet

Oppimisen ja

osaamisen kehittäminen

Kuinka hyvin oppimiselle ja osaamiselle asetetut tavoitteet saavutetaan?

Mitkä tekijät edistävät tai estävät oppimista ja osaamisen vahvistamista?

Miten edistetään oppimisen ja osaamisen kehittämistä kohti tulevaisuuden osaamistarpeita ja jatkuvaa oppimista?

Yhdenvertaisuuden edistäminen

Mikä on koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tila Suomessa?

Mitkä tekijät edistävät ja estävät koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumista?

Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen

Miten koulutusjärjestelmä toimii kokonaisuutena?

Millaisia vaikutuksia koulutusuudistuksilla on ollut?

Millainen on koulutusjärjestelmän reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin?

Jatkuvan kehittämisen tukeminen

Miten laadunhallinta toimii ja tukee johtamista ja jatkuvaa kehittämistä?

Miten toimintakulttuuri tukee toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista?

Miten yhteisöllisyys ja eri toimijoiden osallistuminen kehittämiseen toteutuvat?

Kuvio 1. Arviointitoiminnan painopisteet 2020–2023

(10)

3 Arviointitoiminta 2020–2023

Painopiste 1: Oppimisen ja osaamisen kehittäminen

Oppimisen ja osaamisen kehittämiseksi Karvi tuottaa tietoa erityisesti seuraavilla arvioinneilla:

Perusopetuksen oppimistulosten arvioinnit

¹

Perusopetuksen oppimistulosten arvioinnit tuottavat tietoa oppiaineen osaamisen tasosta sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta. Ne sisältävät sekä yksittäisiä yhdeksäsluokkalaisten osaamisen arviointeja eri oppiaineissa että yhä useammin pitkittäisarviointeja, joissa seurataan oppilaiden osaamisen kehittymistä pidemmällä ajanjaksolla. Arvioinnit perustuvat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tavoitteisiin.

1. Kaikkiin perusopetuksen oppimistulosten arviointihankkeisiin saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusta.

Karvi vastaa painopisteellä 1 Oppimisen ja osaamisen kehittäminen seuraaviin kysymyksiin tuottamalla tietoa, ymmärrystä ja kehittämissuosituksia:

• Kuinka hyvin oppimiselle ja osaamiselle asetetut tavoitteet saavutetaan?

• Mitkä tekijät edistävät tai estävät oppimista ja osaamisen vahvistamista?

• Miten edistetään oppimisen ja osaamisen kehittämistä kohti tulevaisuuden osaamistarpeita ja jatkuvaa oppimista?

Tässä luvussa kuvataan arviointitoiminta vuosina 2020–2023 painopisteittäin. Arviointihankkeiden tarkem- masta organisoinnista, aikatauluista ja menetelmällisistä ratkaisuista päätetään arviointikohtaisesti arviointisuunnitelmakauden edetessä. Osa arvioinneista jatkuu edelliseltä suunnitelmakaudelta.

(11)

Arviointisuunnitelmakaudella 2020–2023 toteutettavat perusopetuksen oppimistulosten arvioinnit:

Pitkittäisarvioinnit

Pitkittäisarvioinneissa arvioidaan oppilaiden osaamisen kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä perusopetuksen eri nivelvaiheissa.

•

Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi (matematiikka, äidinkieli ja kirjallisuus: suomen kieli ja kirjallisuus, svenska och litteratur, S2 ja SV2), 3. lk. ja 6. lk. (1. lk:n arviointi toteutettu 2018) – Oppilaiden osaamisen kehittymistä seurataan edelleen 9. luokalla ja toisella asteella seuraavilla arviointisuunnitelmakausilla.

•

Englanti (A-oppimäärä), 9. lk. (7. lk:n arviointi toteutettu 2018)

•

Finska (A-oppimäärä ja äidinkielenomainen oppimäärä), 9. lk. (6. lk:n arviointi toteutettu 2018)

•

Äidinkielen pieni pitkittäisarviointi (ruotsi äidinkielenä) (2020)

Arvioinnin kohteena on perusopetuksen päättövaiheen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosarvioin- nissa 2014 mukana olleiden oppilaiden menestyminen äidinkielen ylioppilaskokeessa kolme vuotta myö- hemmin, vuonna 2017. Arvioinnissa huomiota kiinnitetään oppimistulosten ja ylioppilaskokeen tulosten yhteyksiin myös taustamuuttujittain tarkasteltuna.

Äidinkielen pienen pitkittäisarvioinnin suomenkielisen osuuden tulokset on julkistettu vuoden 2020 alussa. Hankkeen ruotsinkielisen osuuden tulokset julkistetaan vuoden 2021 alussa.

Trenditietoa tuottavat arvioinnit

Muutaman vuoden välein samalla luokka-asteella toistuvat saman oppiaineen arvioinnit tuottavat vertailtavaa tietoa osaamisen muutoksista kyseisellä luokka-asteella.

•

Matematiikka, 9. lk.

•

Äidinkieli ja kirjallisuus, 9. lk. (Oppimäärät: suomen kieli ja kirjallisuus, svenska och litteratur, vuodesta 2022 alkaen myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus)

(12)

Muut perusopetuksen päättövaiheen oppimistulosarvioinnit

Arvioinneilla tuotetaan tietoa oppilaiden osaamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä perusopetuksen päät- tövaiheessa.

•

Ruotsi (A- ja B-oppimäärä), 9. lk.

•

Historia ja yhteiskuntaoppi, 9. lk.

•

Uskonnot ja elämänkatsomustieto, 9. lk.

Taulukko 1. Perusopetuksen oppimistulosten arvioinnit 2020–2023

Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus (2020–2022)

²

Arviointi tuottaa kansallista tietoa perusopetuksen valmistavan opetuksen tämänhetkisestä tilasta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnissa huomioidaan niin esiopetuksen, perusopetuksen kuin myös myöhään maahan tulleiden näkökulmat. Oman äidinkielen opetuksen tilan ja vaikuttavuuden arvioinnissa selvitetään, millä ta-

2. Hanke on lisätty arviointisuunnitelmaan syksyllä 2020. Hankkeeseen saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusta.

Perusopetuksen oppimistulosten arvioinnit tuottavat tietoa myös painopisteeseen Yhdenvertaisuuden edistäminen.

2020 2021 2022 2023

Äidinkieli ja kirjallisuus, 9. lk Arviointi

Ruotsi (A- ja B-oppimäärä), 9. lk Arviointi

Matematiikka, 9.lk Arviointi

Perusopetuksen oppimistulosten

pitkittäisarviointi (MA, AI) 3. lk ja 6. lk Arviointi 3.lk

Englanti (A-oppimäärä), 9. lk Arviointi

Finska (A-oppimäärä ja äidinkielenomainen

oppimäärä), 9. lk Arviointi

Historia ja yhteiskuntaoppi, 9.lk Arviointi

Uskonnot ja elämän katsomustieto, 9. lk

(13)

voin opetus on järjestetty. Lisäksi selvitetään opetusta ja oppimista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Arviointien pohjalta laaditaan kehittämissuosituksia.

Arvioinnit liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamaan Oikeus oppia -kehittämisohjelmaan.

Arvioinnit tuottavat tietoa myös painopisteisiin Yhdenvertaisuuden edistäminen ja Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen.

Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arvioinnit

Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arvioinnit tuottavat tietoa siitä, miten opiskelijat ovat saavutta- neet tutkinnon perusteissa asetetut osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset. Lisäksi arviointietoa tuotetaan koulutuksen järjestäjien pedagogisen toiminnan laadusta sekä siitä, millaiset valmiudet ammatillinen koulutus antaa työelämään ja jatko-opintoihin. Oppimistulosten arviointien tavoitteena on kehittää koulutusta, tukea oppimista ja varmistaa ammatillisen koulutuksen laatua. Oppimistulosten arvioinnit kohdistuvat perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin.

Arviointisuunnitelmakaudella aloitetaan vuosittain 2–3 tutkinnon oppimistulosten arviointi. Viime vuosina kehitettyä uutta oppimistulosten arviointijärjestelmää pilotoidaan vuosina 2019–2020 kuljetusalan ammatti- tutkinnossa ja sosiaali- ja terveysalan sekä logistiikan perustutkinnoissa.

Lisäksi arviointisuunnitelmakaudella toteutetaan yhteisten tutkinnon osien osaamiseen kohdistuva arviointi, joka tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta suhteessa tutkinnon perusteiden osaamistavoitteisiin:

Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi yhteisistä tutkinnon osista (2021–2023)

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia toimenpideohjelma ammatillisen toisen asteen tutkintojen ja tutkintotodistuksen paremmaksi hyödyntämiseksi korkeakoulujen valintamenettelyissä, ehdotti, että Karvi toteuttaa vuonna 2022 arvioinnin ammatillisen koulutuksen oppimistuloksista ja niiden suhteesta opiskelijoille annettuihin arvosanoihin. Työryhmän mukaan ammatillisessa koulutuksessa on arvioinnin yhdenmukaisuuteen ja sen varmistamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota, koska arvosanat eivät ylioppilastutkinnon tavoin perustu valtakunnalliseen yhdenmukaiseen arviointiin. (Opetus- ja kulttuuriminis-

(14)

teriön julkaisuja 2017:25, Valmiina valintoihin II. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun.) Arvioinnilla on kaksi mahdollista kohdetta:

1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen -tutkinnon osan viestintä- ja vuorovaikutus äidinkielellä osa-alue (suomi, ruotsi, S2) tai

2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen -tutkinnon osan matematiikka ja matematiikan soveltami- nen -osa-alue.

Arviointi kohdistuu ammatillista perustutkintoa suorittaviin opiskelijoihin ja tuottaa tietoa tutkinnon perusteissa määriteltyjen osaamistavoitteiden saavuttamisesta. Arvioinnissa tuotetaan tietoa myös siitä, mitkä tekijät edistävät tai estävät oppimista ja osaamisen vahvistamista. Lisäksi arvioinnissa pyritään löytämään hyviä käytäntöjä ja tekemään ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi.

Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arvioinneilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Yhdenvertai- suuden edistäminen.

Korkeakoulutuksen koulutusala-arvioinnit (2020–2023)

Korkeakoulutuksen koulutusala-arvioinnit tuottavat kokonaiskuvan tarkasteltavien koulutusten vahvuuksista ja kehittämiskohteista suhteessa tutkintojen tuottamaan osaamiseen ja työelämärelevanssiin sekä jatkuvaan oppimiseen. Arvioinnit tuottavat myös tietoa korkeakoulujen kyvystä kehittää koulutustarjontaa vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja tulevaisuuden toimintaympäristöön.

Vuosina 2020–2021 toteutetaan sosiaali- ja terveysalan ja oikeustieteellisen alan arvioinnit sekä vuosina 2021–2023 luonnontieteellisen alan sekä keskeisten biotalousalojen arvioinnit: maatalouden, metsätalouden, elintarvikkeiden valmistuksen ja ympäristöalan koulutusalat.

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen (2022–2023)

Arviointi tuottaa tietoa korkeakoulupedagogiikan nykytilasta, kuten korkeakoulujen pedagogisista linjauksista ja toimintamalleista, digitalisaation roolista opetuksessa ja oppimisessa, korkeakoulujen sisäisistä opetuksen ja koulutuksen kehittämistoiminnoista sekä korkeakoulujen yhteistyöstä pedagogiikan kehittämiseksi. Lisäk-

(15)

si tuotetaan tietoa opettajien pedagogisen osaamisen tukemisesta ja kannusteista. Arviointi tukee korkeakouluja korkeakoulupedagogiikan kehittämistyössä ja uudistamisessa. Arvioinnin taustalla ovat Korkeakoulu- tuksen ja tutkimuksen visio 2030 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat korkeakoulupedagogisen osaamisen kehittämishankkeet.

Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus (2020–2021)

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi vuoden 2018 alussa työ- ja elinkeinomi- nisteriön vastuulta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Siitä lähtien vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on voitu järjestää uudenlaista aikuisille maahanmuuttajille suunnattua lukutaitokoulutusta. Lisäksi uudistettuun aikuisten perusopetukseen on sisällytetty erillinen lukutaitovaihe.

Arviointi tuottaa tietoa maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen tueksi koulutusta järjestäville oppilaitoksille, oppilaitosten ylläpitäjille sekä kansal- liselle ohjausjärjestelmälle. Arviointi koskee vapaata sivistystyötä ja aikuisten perusopetusta.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen.

Arviointi viisivuotiaiden pedagogiikasta ja taito- ja taidekasvatuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa (2020–2021)

³

Hankkeessa selvitetään ministeriön toimeksiantona varhaiskasvatuksen, erityisesti viisivuotiaiden pedago- giikkaa, sekä taito- ja taideaineiden asemaa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Arvioinnin tavoitteet ovat kaksitahoiset. Ensimmäisenä tavoitteena on tuottaa nykytilanteen kuvaus ja sen pohjalle rakentuvat kehittä- mistoimenpiteet viisivuotiaiden lasten pedagogiikasta ja sen toteuttamisesta. Toisena tavoitteena on taito- ja taideaineiden nykytilanteen kartoittaminen varhaiskasvatuksessa. Arviointia varten toteutetaan varhaiskasvatuksen (ja mahdollisesti esiopetuksen) henkilöstölle suunnattu kysely, joka sisältää sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä on huomioitava Oikeus oppia -ohjelmassa teh- tävän viisivuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen ja kaksivuotisen esiopetuksen kokeilut. Aineis- tonkeruu toteutetaankin osittain yhdistetysti maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun arvioinnin kanssa.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteisiin Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen sekä Yhden- vertaisuuden edistäminen.

(16)

16

(17)

Painopisteeseen 2 Yhdenvertaisuuden edistäminen tuotetaan tietoa perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointien lisäksi myös seuraavilla arvioinneilla:

Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun 2. vaiheen arviointi (–2020)

⁴

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa vuosina 2018–2020 viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun. Arviointi tuottaa tietoa kokeilun tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi arviointi tuottaa tietoa poliit- tisen päätöksenteon tueksi ja auttaa vastaamaan kysymykseen, vaikuttaako varhaiskasvatuksen maksutto- muus lasten osallistumiseen varhaiskasvatukseen. Lisäksi arviointi tuottaa tietoa maksuttoman varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä paikallisen kehittämistyön tueksi.

Viisivuotiaita lapsia koskevan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun 3. vaiheen seuranta (2020–2021)

⁵

Hankkeessa arvioidaan maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun kolmannen vaiheen tavoitteiden toteutumista.

Kokeilun kolmesta kaudesta syntyy arviointijatkumo siten, että jokaiselle vuodelle on määritetty omat pai- nopisteensä. Kokeilun kolmannessa vaiheessa jatketaan osallistumisasteen seuraamista kaikista ikäryhmistä valtakunnallisesti, selvitetään huoltajakyselyllä kokeilun mahdollisia vaikutuksia viisivuotiaiden lasten huolta- jien työllistymiseen ja perheen nuorempien sisarusten hoitoratkaisuihin sekä arvioidaan varhaiskasvatuksen ja nykyisen esiopetuksen toimintamalleja viisivuotiaiden näkökulmasta ja edelleen pedagogisia ratkaisuja

4. Hankkeeseen saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusta.

5. Hanke on lisätty arviointisuunnitelmaan keväällä 2020. Hankkeeseen saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusta.

Karvi vastaa painopisteellä 2 Yhdenvertaisuuden edistäminen seuraaviin kysymyksiin tuottamalla tietoa, ymmärrystä ja kehittämissuosituksia:

• Mikä on koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tila Suomessa?

• Mitkä tekijät edistävät tai estävät koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumista?

Painopiste 2: Yhdenvertaisuuden edistäminen

(18)

maksuttoman varhaiskasvatuksen tai mahdollisen kaksivuotisen esiopetuksen järjestämiseksi. Kolmannen arviointivaiheen kautta saadaan kumuloituvaa seuranta-aineistoa varhaiskasvatukseen osallistumisesta ja kokeilun järjestämisestä, ja raportti tulee sisältämään kokeilun kaikkiin kolmeen vaiheeseen pohjautuvan metasynteesin kokeilulle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

Selvitys sukupuolten välisten ja sisäisten oppimistuloserojen syistä ja taustoista (2020–2021)

⁶

Selvitys tuottaa tietoa sukupuolten välisten ja sisäisten oppimistuloserojen syistä ja taustoista. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan sukupuolen ja oppimistulosten eroja koulutuspolitiikan, sukupuolten tasa-arvopolitiikan ja työllisyyspolitiikan näkökulmista.

Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää perusopetuksen kehittämisessä tuottamalla tietoa siitä, millaiset tekijät edistävät tai estävät koulutuksellisen tasa-arvoisuuden toteutumista sekä miten voitaisiin tasoittaa oppimistuloserojen taustalla olevien tekijöiden vaikutuksia. Tuloksia voidaan hyödyntää koulutuspolitiikassa esimerkiksi hallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön osaamiselle ja koulutukselle asettamien tavoitteiden, kuten koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä koskevien kehittämistoimenpiteiden valmistelussa ja toteuttamisessa.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Oppimisen ja osaamisen kehittäminen.

Joustavat opintopolut korkeakoulutuksessa (–2021)

Suomi osallistuu UNESCOn hankkeeseen SDG4: Planning for Flexible Learning Pathways in Higher Education.

Hanke tuottaa kansainvälistä vertailutietoa joustaviin opintopolkuihin liittyvistä eri maiden koulutuspoliitti- sista ratkaisuista, ratkaisujen tehokkuudesta sekä vaikuttavuudesta opintoihin pääsyyn, etenemiseen, siirty- misiin koulutusten välillä, valmistumiseen ja siirtymiseen työelämään. Aineistojen keruu ja analyysi toteutetaan yhteistä kansainvälistä arviointikehikkoa soveltaen. Suomen osuudesta vastaavat Karvi ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Hankkeessa tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen.

6. Hanke on lisätty arviointisuunnitelmaan keväällä 2020. Hankkeeseen saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusta.

(19)

Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella (2020–2021)

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Arviointi tuottaa tietoa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kyvystä vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vaikuttamisval- miuksien kehittymistä niin, että he kasvavat aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan opiskelijakuntien roolia osana tätä prosessia.

Ammatillisessa koulutuksessa arviointi kohdistuu ammatillista perustutkintoa suorittaviin opiskelijoihin.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Jatkuvan kehittämisen tukeminen.

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen (2020–2021)

⁷

Arviointi tuottaa tietoa poikkeustilan vaikutuksista koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Lähtökohtana on, että jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen. Arviointikohteina ovat oppimiseen, arviointiin, tukeen ja ohjaukseen sekä lasten ja nuorten hy- vinvointiin kohdistuvat vaikutukset. Arviointi tuottaa tietoa sekä myönteisistä että kielteisistä vaikutuksista tasa-arvoisiin ja yhdenvertaisiin oppimisen edellytyksiin. Arviointi kohdistuu varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteisiin Oppimisen ja osaamisen kehittäminen ja Koulutusjärjestel- män toimivuuden lisääminen.

(20)

Kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointi (2021–2022)

⁸

Arvioinnissa luodaan kriteerit ja arviointimenetelmät kiusaamista ehkäisevien menetelmien toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamistyöryhmän kehittämisehdotuk- sen mukaisesti perustetaan toimielin, joka arvioi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa käytössä olevia menetelmiä. Tavoitteena on saada varhaiskasvatusyksiköihin ja kouluihin käyttöön toimivimmat ja käyttökel- poisimmat menetelmät kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvoinnin ja työrauhan parantamiseksi.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopistealueisiin Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen ja Jatku- van kehittämisen tukeminen.

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus -tutkimushanke (2021–2024)

⁹

Karvi osallistuu yhteistyössä Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen kanssa Sosiaalinen yhteenkuuluvuus -tutkimushankkeeseen, jossa kartoitetaan 5. luokan oppilaiden ja opettajien kokemuksia kiusaamisesta ja monikulttuurisuuteen liittyvistä ennakkoluuloista. Suoritettavissa kyselyissä mitataan myös oppilaiden ma- temaattista osaamista, lukutaitoa ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksen tekevät Aalto-yliopiston ja Harvardin yliopiston tutkijat. Osana laajempaa tutkimushanketta tutkimusryhmä arvioi myös Walter ry:n järjestämiä ennakkoluuloja käsitteleviä työpajoja, joita tarjotaan osalle kouluista.

Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi (2021–2022)

¹⁰

Sitouttavan kouluyhteisötyön tavoitteena on tukea oppilaita ja koulujen henkilökuntaa koulupudokkuuden ehkäisemisessä, koulunkäyntiin sitouttamisessa, poissaolojen vaikutusten korjaamisessa sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamisessa. Karvi toteuttaa arviointihankkeen, jossa arvioidaan valtionavustusta saavien sitouttavan kouluyhteisötyön hankkeiden toteutusta ja vaikuttavuutta. Arviointi tuottaa tietoa sitouttavan kouluyhteisötyön valtakunnallisen toimintamallin kehittämistyöhön. Lisäksi arviointihanke tuottaa ehdotuk- sen oppilaiden poissaolojen valtakunnallisen tilastoinnin ja seurannan vakiinnuttamisesta.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Jatkuvan kehittämisen tukeminen.

8. Hankkeeseen saadaan erillisrahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

9. Hankkeeseen saadaan ulkopuolinen rahoitus.

10. Hankkeeseen saadaan erillisrahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

(21)

Karvi vastaa painopisteellä 3 Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen seuraaviin kysymyksiin tuottamalla tietoa, ymmärrystä ja kehittämissuosituksia:

• Miten koulutusjärjestelmä toimii kokonaisuutena?

• Millaisia vaikutuksia koulutusuudistuksilla on ollut?

• Millainen on koulutusjärjestelmän reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin?

Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisäämiseksi Karvi tuottaa tietoa erityisesti seuraavilla arvioinneilla:

Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon arviointi (–2020)

Arvioinnissa tarkastellaan, miten esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistukset, tavoitteet ja sisällöt toteutuvat ja toimivat paikallisissa opetussuunnitelmissa ja työkäytänteissä. Arvioinnilla tuotetaan tietoa koulutuksen ohjausjärjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta, opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä koulutuksen ohjausjärjestelmän ja opetussuunnitelmien perusteiden kehittämistarpeista.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteisiin Oppimisen ja osaamisen kehittäminen ja Yhdenvertaisuu- den edistäminen.

Maahanmuuttajien koulutuspolut (–2020)

Hallitus asetti valtion kotouttamisohjelmassa 2016–2019 ja kotouttamisen toimintasuunnitelmassa tavoit- teeksi maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen nopeuttamisen. Tavoitteen toimeenpanemiseksi hallituskaudella 2015–2019 uudistettiin voimakkaasti maahanmuuttajien palvelujärjestelmää. Lisäksi kou- lutusjärjestelmässä tehtiin eri koulutusasteita koskevia rakenteellisia, lainsäädäntöä ja rahoitusta koskevia uudistuksia, merkittävimpinä ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavoittaminen, aikuisten

Painopiste 3: Koulutusjärjestelmän toimivuuden

lisääminen

(22)

perusopetuksen uudistaminen sekä uudet joustavat luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen koulutukset vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimen- pideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista. Toimenpideohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

Arviointi tuottaa tietoa koulutusjärjestelmän uudistusten vaikutuksista maahanmuuttajien koulutuspolkuihin sekä siitä, ovatko koulutukseen pääsy ja koulutuspolut sujuvoituneet tavoitteiden mukaisesti.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Yhdenvertaisuuden edistäminen.

Koulutusjärjestelmän kyky vastata äkillisiin rakennemuutoksiin (2020–2021)

Arviointi tuottaa tietoa koulutusjärjestelmän kyvystä vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin äkillisissä raken- nemuutostilanteissa. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti erillisrahoituksella toteutettavia muuntokoulutuk- sia eri koulutusasteilla sekä aikuisille suunnattua ammatillista koulutusta uudelleenkouluttautumisväylänä.

Tietoa tuotetaan myös koulutusjärjestelmän kyvystä ennakoida koulutustarpeita niin, että rakennemuutosti- lanteissa ei pääsisi syntymään kohtaanto-ongelmia.

Eriyttäminen perusopetuksessa (2022–2024)

¹¹

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 rakentuu tietyltä osin yksilöllistämisen pedagogiikalle:

opetuksen eriyttämisen sekä oppimisen tuen ja joustavien ryhmittelyjen varaan. Hankkeessa pureudutaan aihepiiriin seuraavilla osahankkeilla:

•

Pedagoginen eriyttäminen ja joustavat opetusjärjestelyt

Arvioinnissa tuotetaan tietoa pedagogisen eriyttämisen ja joustavien opetusjärjestelyiden perusteista, muodoista ja toimivuudesta erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon kannalta.

(23)

•

Kirjallisuuskatsaus

Eriyttämisestä perusopetuksessa on viime vuosina jo tuotettu tutkimuksia ja selvityksiä. Eri tahojen tuottama tutkimus-, selvitys- ja arviointitieto eriyttämisestä kyseisellä kouluasteella analysoidaan, arvioidaan, yhdistellään ja tulkitaan opetuksen ja koulutuksen kehittämistä sekä poliittista päätöksentekoa tukevaksi katsaukseksi.

Arvioinneilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Yhdenvertaisuuden edistäminen.

Eriyttämisen tematiikan arviointia jatketaan mahdollisesti joustavan perusopetuksen (JOPO-toiminta) arvioinnilla. Arvioinnin toteuttamisesta päätetään arviointisuunnitelmakauden puolivälissä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

(24)

Varhaiskasvatuksen uudistuksia koskevat arvioinnit:

Varhaiskasvatuksen johtamisen nykytila, vahvuudet ja kehittämiskohteet (2020–2023)

¹²

Varhaiskasvatuslaki uudistui vuonna 2018. Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtio- neuvosto seuraa ja arvioi lakiuudistuksen vaikutuksia. Arvioinnilla tuotetaan tietoa varhaiskasvatuksen joh- tamisesta ja sen yhteydestä lapsen edun ensisijaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. Tarkempia arviointikohteita ovat muun muassa varhaiskasvatuksen paikalliset johtamisjärjestelmät, pedagogiikan johtaminen, työaikarakenteet, lapsiryhmien rakenteet sekä arvioinnin ja kehittämisen rakenteet.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteisiin Oppimisen ja osaamisen kehittäminen sekä Yhdenvertai- suuden edistäminen.

Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi (2022–2023)

Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi on ajankohtainen ohjausjärjestelmään kohdistuneiden mittavien muutosten vuoksi. Arviointi tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen opetus-, johtamis-, kasvatus- ja hoitotehtäviin kelpoisuuden tuottavien koulutusten sisällöllisistä kehittämistarpeista. Lisäksi arvioinnilla selvitetään, onko varhaiskasvatuksen opettajien ja muun henkilöstön koulutus alueellisesti tasalaatuista. Arvioinnissa tarkastellaan yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettäviä varhaiskasvatuksen koulutuksia.

(25)

Lukiokoulutuksen uudistuksia koskeva arviointi:

Lukion tila (2020–2024)

Lukiokoulutukseen on kohdistunut ja kohdistuu monia muutoksia, joita ovat esimerkiksi vuonna 2019 voimaan tullut lukiolaki ja -asetus sekä uudet opetussuunnitelman perusteet ja ylioppilastutkinnon uudistus.

Koulutuspoliittiset uudistukset lisäävät myös tarvetta toiminnan muutoksen ja sen vaikutusten arviointiin.

Tarvitaan ajankohtaista tietoa esimerkiksi lukiosta opiskelu- ja työympäristönä sekä osana koulutusjärjestel- mää, kuten myös tietoa siitä, miten hyvin lukiokoulutus palvelee yksilön ja yhteiskunnan tarpeita. Lukion tilan arviointi kohdistuu seuraaviin teemoihin:

•

Lukion tuntijakokokeilun arviointi (2020–2021)¹³

Opetus -ja kulttuuriministeriö käynnisti syksyllä 2016 tuntijakokokeilun, jonka tavoitteena on saada kokemuksia aikaisempaa valinnaisemman tuntijaon ja yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta sekä tuottaa tietoa lukion tuntijaon kehittämiseksi. Kokeilu kohdentuu nuorten lukiokoulutukseen ja reaaliaineisiin. Kokei- luun valittiin 28 lukiota, joiden piirissä oli 6 495 vuosina 2016 ja 2017 lukion aloittanutta opiskelijaa. Nyt käsillä oleva arviointi kohdentuu lähinnä vuonna 2017 lukion aloittaneisiin opiskelijoihin.

Tuntijaon kehittämiseksi arviointitietoa tuotetaan kokeilun vaikutuksista valittaviin aineisiin ja siten yleissivis- tykseen, ylioppilastutkinnon koevalintoihin ja tutkintomenestykseen. Lisäksi arvioinnin tavoitteena on saada tietoa kokeilun toteuttamisesta sekä sen vaikutuksista henkilöstön asemaan erikokoisissa ja erilaisen toi- mintakulttuurin omaavissa lukioissa. Arvioinnissa selvitetään myös opiskelijoiden ja henkilöstön kokemuksia kokeilusta sekä heidän ja sidosryhmien edustajien näkemyksiä siitä, miten tuntijakoa pitäisi tulevaisuudessa kehittää. Näin saadaan myös tietoa lukion ydintehtävien eli laaja-alaisen yleissivistyksen, kasvatustehtävän ja opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksien toteutumisesta kokeilussa.

•

Lukiolain uudistusten toteutumisen arviointi (2021–2024)

Vuonna 2019 voimaan tulleen lukiolain keskeisten uudistusten tavoitteena on vahvistaa opiskelijan saamaa oppimisen tukea, hyvinvointia ja opinto-ohjausta lukiokoulutuksessa. Lisäksi tavoitteena on kehittää lukion opetusta, edistää laaja-alaista osaamista, lukiokoulutuksen kansainvälisyyttä sekä yhteistyötä korkeakoulujen,

(26)

työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Näin ollen ohjauksen merkitys korostuu lukio-opinnoissa, minkä lisäksi on tuettava opiskelijan kansainvälistä osaamista ja työelämä- ja yrittäjyysosaamista. Tämä arviointi tuottaa tietoa uudistusten tavoitteiden toteutumista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Arvioinnin yhteydessä seurataan lakiuudistusten toteutumista ja kootaan uudistusten toteutukseen liittyviä hyviä käytäntöjä.

Lukion tilan arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Yhdenvertaisuuden edistäminen.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksia koskevat arvioinnit:

Työelämäläheisyys ja työelämäyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa (2021–2022)

Koulutuksen työelämävastaavuus ja työelämässä tapahtuvan oppimisen merkitys korostuvat uudistetussa ammatillisessa koulutuksessa. Koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteena oli tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta, jotta voidaan entistä paremmin varmistaa työ- ja elinkeinoelämän muutostarpeiden mukainen koulutustarjonta ja kehittämispalvelut.

Arviointi kohdistuu ammatillisen koulutuksen työelämäläheisyyteen ja työelämäyhteistyöhön liittyviin pro- sesseihin ja käytäntöihin. Arviointi tuottaa tietoa työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteutumisesta, to- teuttamisen tavoista, toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi tuotetaan tietoa koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön rakenteista ja muodoista sekä niiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista.

Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen ammatillisessa koulutuksessa (2020–2022)

Ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena on lisätä opiskelijakeskeisyyttä, opintojen yksilöllisyyttä sekä jous- tavuutta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostamisella koulutuksen paino- pistettä on siirretty puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Muun muassa järjestäjien yhteistyön lisäämisellä on pyritty opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien ja opintojen joustavuuden lisäämiseen. Arviointi kohdistuu yksilöllisten opintopolkujen toteutumiseen. Arviointi tuottaa tietoa henkilökohtaistamiseen, osaamisen

(27)

tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä ohjaukseen liittyvien käytäntöjen toimivuudesta sekä opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien toteutumisesta.

Osana yksilöllisten opintopolkujen toteutumista koskevaa arviointia arvioidaan erityisen tuen järjestämistä ammatillisessa koulutuksessa. Arviointi tuottaa tietoa erityisen tuen järjestelyistä ja niiden toimivuudesta, kuten tuen tarpeiden tunnistamisesta, tuen ja ohjauksen muodoista, tuen saatavuudesta ja saavutettavuu- desta sekä arvioinnin mukauttamisen ja ammattitaitovaatimuksista poikkeamisen käytännöistä.

Arvioinnilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Yhdenvertaisuuden edistäminen.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kokonaisarviointi (2022–2023)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistettiin osana ammatillisen koulutuksen reformia. Nykyi- set tutkinnot ovat aiempaa laaja-alaisempia, ja aiemmassa tutkintorakenteessa olleita hyvinkin kapea-alaisia tutkintoja katosi. Uudistuksessa tutkintoihin sisällytettiin aiempien tutkintojen osaaminen siten, kuin työ- elämässä sille on tarvetta. Tutkinnot tarjoavat aiempaa laaja-alaisemmin erilaisia valinnan mahdollisuuksia suunnata osaamista yksilöllisten ja työelämän tarpeiden mukaisesti.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kokonaisarviointi tuottaa tietoa tutkintojärjestelmän toimivuudesta sekä yksilön että työelämän tarpeiden näkökulmasta. Arvioinnissa tarkastellaan koko tutkintojärjes- telmää ja sen toimijoita mukaan lukien opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja työelämätoimikunnat sekä pyritään vastaamaan muun muassa siihen, kehitetäänkö tutkintorakennetta joustavasti tarpeiden mukaan ja onko tutkinnon perusteiden laatimis- ja päivitysprosessi tarkoituksenmukainen.

Arviointi tuottaa tietoa myös painopisteeseen Oppimisen ja osaamisen kehittäminen.

Lisäksi Karvi tuottaa vuosien 2022-2023 aikana tietoa toisen ja korkea-asteen nivelvaiheen toimivuudesta sekä koulutusjärjestelmän kyvystä turvata nuorille koulutus ja joustavat siirtymät toiselta asteelta korkeakoulutukseen muun muassa hyödyntämällä analyysejä arviointisuunnitelmakaudella tuotetusta kansallisesta arviointitiedosta, korkeakoulujen opiskelijavalintauudistukseen ja korkeakoulutuksen saatavuuteen kohdistu- via tutkimuksia ja selvityksiä sekä tilasto- ja rekisteriaineistoja mm. opiskelijavirtoja koskien.

(28)

28

(29)

Karvi vastaa painopisteellä 4 Jatkuvan kehittämisen tukeminen seuraaviin kysymyksiin tuottamalla tietoa, ymmärrystä ja kehittämissuosituksia:

• Miten laadunhallinta toimii ja tukee johtamista ja jatkuvaa kehittämistä?

• Miten toimintakulttuuri tukee toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista?

• Miten yhteisöllisyys ja eri toimijoiden osallistuminen kehittämiseen toteutuvat?

Painopiste 4: Jatkuvan kehittämisen tukeminen

Karvi tukee varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja niiden toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Karvi huomioi arvioinneissaan kehittävän arvioinnin periaatteet ja sen, että ne läpi arviointiprosessin tukevat arvioinnin kohteita toimintansa kehittämisessä. Lisäksi Karvi tukee varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointiin ja laadunhallintaan liittyvissä kysy- myksissä muun muassa järjestämällä eri koulutusasteille suunnattuja laadunhallinnan tuen tilaisuuksia.

Painopisteeseen 4 Jatkuvan kehittämisen tukeminen tuotetaan tietoa erityisesti seuraavilla arvioinneilla:

Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin kehittäminen ja järjestäjien tukeminen (–2023)

¹⁴

Hankkeessa jatketaan varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin systemaattista kehittämistä niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Hankkeen aikana varhaiskasvatukseen rakennetaan kansallinen laadun arviointijär- jestelmä sekä laaditaan laadun arvioinnin työkaluja paikallisen arvioinnin tueksi. Digitaalisesti toteutettavalla laadun arviointijärjestelmällä sekä siihen liitetyillä arviointityökaluilla tuotetaan arviointi- ja seurantatietoa varhaiskasvatuksen systemaattiseen ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Lisäksi Karvi kouluttaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja yksityisiä palveluntuottajia itsearviointitehtävänsä ja laadunhallintansa toteuttamisessa.

(30)

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien arviointi (–2022)

Arvioinnilla tuotetaan tietoa ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien tilasta. Arvi- oinnin avulla koulutuksen järjestäjiä tuetaan ja kannustetaan myös oman laadunhallintansa jatkuvassa kehit- tämisessä. Arvioinnin perustaksi kehitetään arviointimalli ja -kriteeristö, joita testataan vuosina 2019–2020.

Korkeakoulujen auditoinnit (–2023)

Suomessa on käynnissä korkeakoulujen kolmas auditointikierros (2018–2024). Auditoinnissa arvioidaan korkeakoulun laatujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tarkastelun kohteena ovat ne menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua. Auditointi kattaa korkeakoulujen perustehtävät.

Auditoinnin tehtävänä on

•

arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita,

•

arvioida, tuottaako laatujärjestelmä strategian kehittämisen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin,

•

rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä

•

kerryttää avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä.

Arviointisuunnitelmakaudella 2020–2023 toteutetaan arviolta 29 korkeakoulun auditoinnit.

Auditointien pohjalta laaditaan analyyseja korkeakoulujen toiminnan kansallisesta tilasta esimerkiksi seuraa- vista teemoista:

•

Koulutuksen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen (ml. osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys),

•

Opiskelijakeskeisyys ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen,

•

Tutkimuksen, TKI-toiminnan ja taiteellisen toiminnan laadunhallinta,

(31)

•

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mekanismit,

•

Laatujärjestelmä ja strateginen johtaminen,

•

Toimintakulttuuri ja yhteisöllisyys,

•

Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen.

Auditoinneilla tuotetaan tietoa myös painopisteeseen Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen.

Suunnitelmakaudella valmistaudutaan uudistamaan korkeakoulutuksen auditointien ja arvioinnin kokonai- suutta.

(32)

Arviointi 2020 2021 2022 2023 Varhaiskasvatus

Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun 2. vaiheen arviointi

Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin kehittäminen ja järjestäjien tukeminen

Varhaiskasvatuksen johtamisen nykytila, vahvuudet ja kehittämiskohteet Arviointi viisivuotiaiden pedagogiikasta ja taito- ja taidekasvatuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa

Viisivuotiaita lapsia koskevan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun 3. vaiheen seuranta

Yleissivistävä koulutus

Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi (MA, AI), 3. lk ja 6. lk Perusopetuksen oppimistulosten arviointi: Ruotsi (A- ja B-oppimäärä), 9. lk

Perusopetuksen oppimistulosten arviointi: Äidinkieli ja kirjallisuus (SU, SV, 2022 alkaen myös S2), 9.lk

Äidinkielen pieni pitkittäisarviointi (ruotsi äidinkielenä)

Perusopetuksen oppimistulosten arviointi:

Matematiikka, 9.lk

Perusopetuksen oppimistulosten arviointi: Englanti (A-oppimäärä), 9. lk.

Perusopetuksen oppimistulosten arviointi: Finska (A-oppimäärä ja äidinkielenomainen oppimäärä), 9. lk

Perusopetuksen oppimistulosten arviointi: Historia ja yhteiskuntaoppi, 9.lk Perusopetuksen oppimistulosten arviointi: Uskonnot ja

elämänkatsomustieto, 9.lk

Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon arviointi

Eriyttäminen perusopetuksessa

Selvitys sukupuolten välisten ja sisäisten oppimistuloserojen syistä ja taustoista

Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus

Liite: Hankkeet vuosittain

(33)

Arviointi 2020 2021 2022 2023 Kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien

menetelmien arviointi

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus -tutkimushanke Sitouttava kouluyhteisötyö

Lukion tila

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien arviointi Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arvioinnit

Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi yhteisistä tutkinnon osista

Työelämäläheisyys ja työelämäyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Korkeakoulutus

Korkeakoulutuksen koulutusala-arvioinnit: sosiaali- ja terveysala Korkeakoulutuksen koulutusala-arvioinnit: oikeustieteellinen ala Korkeakoulutuksen koulutusala-arvioinnit: luonnontieteellisen alan sekä keskeisten biotalousalojen: maatalouden, metsätalouden, elintarvikkeiden valmistuksen ja ympäristöalan koulutusalat

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen Joustavat opintopolut korkeakoulutuksessa Korkeakoulujen auditoinnit

Vapaa sivistystyö

Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus Koulutusasteet läpileikkaavat arvioinnit Maahanmuuttajien koulutuspolut

Koulutusjärjestelmän kyky vastata äkillisiin rakennemuutoksiin Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi

Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen

(34)

34

(35)

TAHDOMME

• edistää oppimista ja

osaamista

• lisätä koulutuksen yhdenvertai-

suutta

• parantaa koulutus- järjestelmän toimivuutta

• kehittää kasvatuksen ja koulutuk-

sen laatua.

Tuotamme koulutuksesta tietoa, ymmärrystä ja osaamista, jotka lisäävät luottamusta ja

johtavat viisaisiin ratkaisuihin.

Arviointimme suuntautuvat tulevaisuuteen ja ovat kehittäviä, monipuolisia ja osallistavia.

Edistämme yhteiskunnan ekologista, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kestävää kehitystä.

LUOTETTAVA Perustamme arviointimme vahvaan asiantuntemukseen ja systemaattisesti kerättyyn tietoon.

RIIPPUMATON Toimimme itsenäisesti ja tuloksissam- me sekä johtopäätöksis- sämme olemme vapaita ulkopuolisista vaikutuksista.

AVOIN Työskentelemme vuorovaikutteisesti peri- aatteemme, kriteerimme ja toimintatapamme näkyviksi tehden.

ROHKEA Tartumme vaikeisiin aiheisiin, otamme kantaa ja osallistumme yhteiskun- nalliseen keskusteluun.

VARHAIS- KASVATUS

ESI- JA

PERUSOPETUS LUKIO-

KOULUTUS

AMMATILLINEN

KOULUTUS KORKEA- KOULUTUS VAPAA

SIVISTYSTYÖ

TAITEEN

PERUSOPETUS

KANSALLINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTI- KESKUS

Asiantunteva arvioija, rohkea keskustelija

(36)

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

PL 380, 00531 Helsinki

Käyntiosoite: Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki

kirjaamo@karvi.fi vaihde: 029 533 5500 karvi.fi