K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 1 2 . v s k . – 4 / 2 0 1 6
367
PÄÄKIRJOITUS
Yhteiskunta kaipaa vastauksia moniin mikrotaloustieteellisiin kysymyksiin
Ari Hyytinen
Ari Hyytinen (ari.hyytinen@jyu.fi) on taloustieteen professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Kansantalou- dellisen aikakauskirjan toimituskunnan jäsen.
M
assachusetts Institute of Technologyn pro- fessori Bengt Holmström on ensimmäinen suo- malainen taloustieteilijä, joka on saanut Nobe- lin taloustieteen palkinnon. Hän sai palkinnon yhdessä Harvardin yliopiston professori Oliver Hartin kanssa. Vuoden 2016 palkinto myön- nettiin sopimusteorian kehittämisestä.Kansantaloudellinen aikakauskirja onnitte- lee lämpimästi Bengt Holmströmiä ansaitusta palkinnosta. Tämän aikakauskirjan teemaosa on omistettu hänen elämäntyönsä esittelylle.
Teemaosa koostuu palkinnon saajan oman tervehdyksen lisäksi kolmesta kirjoituksesta.
Ensimmäisessä kirjoituksessa johtokunnan jä- sen Seppo Honkapohja (Suomen Pankki) ku- vaa Bengt Holmströmin uraa ja samalla sitä, mistä ansioista hänet palkittiin. Toisessa kirjoi- tuksessa tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen (ETLA) esittelee, mistä taloustieteen sopimus- teoriassa on kysymys ja kuinka Holmströmin tutkimukset ovat myötävaikuttaneet tämän tutkimusalueen kehitykseen. Teemaosan vii-
meisessä kirjoituksessa ylijohtaja Martti Hete- mäki (Valtiovarainministeriö) kuvaa Bengt Holmströmin roolia talouspoliittisena neuvon- antajana.
* * *
Julkisessa keskustelussa ekonomistit ja akatee- miset taloustieteilijät ottavat usein kantaa mak- rotaloudellisiin kysymyksiin ja raha- ja makro- talouspolitiikkaan. Monille kotimaista julkista keskustelua seuraaville taloustiede saattaa tar- koittaa lähinnä sitä, että sen avulla tuotetaan kokonaistaloudellisia ilmiöitä koskevia ennus- teita. Todellisuudessa kuitenkin vain hyvin pie- ni osa akateemisesta taloustieteellisestä tutki- muksesta koskee makroennusteiden laatimista.
Tärkeä mutta vähemmän julkisuudessa nä- kyvä osa taloustiedettä ovat mikrotaloustieteen alueeseen luettavat kysymykset ja ilmiöt. Esi- merkiksi sopimusteoria - tutkimusalue, jonka kehittämisestä Bengt Holmström ja Oliver
30319420_KAK_4_sisus.indd 367 29/11/16 08:17
368
KAK 4/2016
Hart palkittiin - on ensisijaisesti mikrotalous- tiedettä, vaikka sopimuksilla ja niiden ominai- suuksilla voi olla monia makrotaloudellisia seurauksia.
Perinteisesti mikrotalousteoria on perusop- pikirjoissa jaettu yrityksen ja kuluttajan teori- aan. Tämä jako antaa kuitenkin mikrotaloustie- teestä tarpeettoman suppean kuvan, sillä sovel- tava mikrotaloustiede koostuu useasta tutki- musilmiön tai -näkökulman mukaan eriyty- neestä osa-alueesta. Sopimusteorian lisäksi esimerkkejä soveltavan mikrotaloustieteen osa-alueista ovat toimialan taloustiede, työn ta- loustiede, koulutuksen taloustiede, verotuksen taloustiede, yritysrahoitus, tiedon taloustiede, organisaatioiden taloustiede, kaupungistumisen ja alueiden taloustiede, oikeustaloustiede, hen- kilöstön taloustiede, innovaatioiden taloustie- de, poliittinen taloustiede ja terveystaloustiede.
Myös peliteoria on nähtävissä yhdeksi mik- rotaloustieteen osa-alueeksi. Toisaalta peliteo- ria on erilaisten vuorovaikutustilanteiden tar- kasteluun soveltuva yleinen tutkimusmenetel- mä ja siten laajemminkin taloustieteen eri osa- alueita yhdistävä lähestymis- ja mallinnustapa.
Monet yllä listatuista mikrotaloustieteen osa-alueista ovat ainakin jossain määrin pääl- lekkäisiä, eikä eri osa-alueiden määrittely ole mitenkään yksiselitteistä. Mainittujen otsikoi- den alla tutkitaan siis osin samoja ilmiöitä ja mekanismeja, mutta hieman erilaisin paino- tuksin tai eri näkökulmista.
Monet ajankohtaiset terveyspalveluita ja terveydenhuoltoa, työllisyyttä ja koulutusta, eläke- ja sosiaalietuuksia, verotusta, kuntatalo- utta, kilpailupolitiikkaa sekä yritystukia ja elinkeinopolitiikkaa koskevat ongelmat ja ky- symykset ovat ainakin osin, tai jopa ensisijai- sesti, mikrotaloudellisia. Yksi syy tähän on se, että erilaiset markkinoiden epätäydellisyydet
ja kannustimiin ja sopimuksien toimintaan liit- tyvät ongelmat ovat keskeisiä mikrotaloustie- teen tutkimuskohteita. Toinen syy on se, että markkinat eivät useinkaan synny itsestään tai tyhjiöön, vaan ne ovat osin jonkinlaisen suun- nittelun tuotos, kuten esimerkiksi sääntelyn tai muiden toimintaympäristöstä kumpuavien pe- lisääntöjen alaisia. Toimivien markkinoiden tarkoituksenmukainen suunnittelu on siis luonteeltaan mikrotaloustieteellinen ongelma.
Viimeaikainen terveydenhuoltomarkkinoi- ta ja lääkehuoltojärjestelmää koskeva keskuste- lu tarjoaa monia konkreettisia esimerkkejä mikrotaloustieteen piiriin luontevasti tulevista kysymyksistä: Kuinka sosiaali- ja terveyden- huollon palvelurakenneuudistuksessa voidaan luoda tehokas markkinaratkaisu, siltä osin kuin sellaista halutaan tavoitella? Kuinka esi- merkiksi markkinaehtoisessa palveluntarjoaji- en verkossa varmistetaan riittävä kilpailu?
Minkälaisia riskinjako- ja kannustinongelmia erilaisiin palveluntuottajien kompensaatiomal- leihin ja -sopimuksiin liittyy? Missä olosuhteis- sa markkinaehtoisuus voi vaarantaa terveyden- huoltopalveluiden laadun? Minkälaisia kilpai- luongelmia lääkehuoltojärjestelmään liittyy, ja kuinka sitä voisi uudistaa kenties markkinaeh- toisempaan suuntaan? Kuinka vaikkapa ap- teekkitoimialalle saadaan lisää kilpailua kan- salaisten lääkehuollon turvallisuutta vaaranta- matta?
Yhdysvalloista alkanut rahoitusmarkkina- kriisi ja euroalueen velkakriisi nostivat tietoi- suuteen hyvän ja monipuolisen raha- ja makro- taloustieteellisen tutkimuksen tarpeen ja osoit- tivat siinä olleita katvealueita. Bengt Holm- strömin saama taloustieteen Nobel-palkinto on puolestaan positiivinen muistutus, ainakin näin suomalaisesta näkökulmasta, mikrotalo- ustieteellisen perustutkimuksen merkityksestä.
30319420_KAK_4_sisus.indd 368 29/11/16 08:17
369 A r i H y y t i n e n
Yhteiskunta kaipaa kipeästi vastauksia yllä kuvatun kaltaisiin ja moniin muihin pitkälti mikrotaloustieteellisiin kysymyksiin. Niihin liittyvää perustutkimusta ja soveltavaa tutki- musta tehdään yliopistojen ja kauppakorkea- koulujen taloustieteiden yksiköissä.
Lopuksi on paikallaan nostaa esiin kaksi asiaa. Ensinnäkin, mikrotaloustieteellisen tut- kimuksen tekeminen tietyltä osa-alueelta tar- koittaa usein varsin pitkälle menevää erikois- tumista. Tietyn osa-alueen mikrotaloudellinen asiantuntijuus ei tarkoita asiantuntijuutta kai- killa mikrotaloustieteen osa-alueilla. En usko olevani ainakaan pahasti väärässä, jos väitän, että mikrotaloustieteellistä osaamista on Suo- messa tarjolla eri osa-alueilta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Yksi syy tähän on se, että taloustiede on henkilöstöltään Suomessa yhteiskuntatieteiden pienimpiä aloja (Vartiai- nen 2016, 210). Ongelma on siis se, että talous- tieteen resursointi on suomalaisissa yliopistois- sa selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi muis- sa Pohjoismaissa (Vartiainen 2016, 213). Tämä toki heijastuu vahvasti myös makrotaloustie- teen koulutukseen ja tutkimukseen (ks. Liika- nen ja Honkapohja 2016)
Toiseksi, päätöksentekijän ei ole syytä odot- taa, että mikrotaloustiede tarjoaisi aina yksise-
litteisen tai konkreettisen ratkaisun käytännön markkinasuunnitteluongelmiin tai auttaisi yk- silöimään tarkasti juuri tietyn markkinan toi- mintaongelmat. Osin päätöksentekijöiden ky- symykset ovat niin vahvasti kontekstisidonnai- sia ja institutionaalisista yksityiskohdista riip- puvia, että mikrotaloustieteellisen tutkimuk- sen pohjalta niihin ei voida suoraan vastata täsmällisesti.
Mikrotaloustieteen vahvuus on kuitenkin se, että sen pelkistävä tutkimusote auttaa useimmissa tapauksissa erottamaan päätöksen- teon kannalta oleelliset vaikutukset ja vaiku- tusmekanismit vähemmän tärkeistä. Juuri tä- mänkaltaisien perusasioiden, kuten sopimuk- siin liittyvien vaikutus- ja kannustinmekanis- mien, täsmällisestä yksilöinnistä ja tunnistami- sesta myös Holmström ja Hart palkittiin. □
Kirjallisuus
Vartiainen, H. (2016), ”Taloustiede muuttuvassa yliopistojärjestelmässä”, Kansantaloudellinen ai- kakauskirja 112: 208–227.
Liikanen, E. ja Honkapohja, S. (2016), “Suomen Pankin kannanotto taloustieteen kehittämistar- peista Suomessa” (14.11.2016, Suomen Pankki).
30319420_KAK_4_sisus.indd 369 29/11/16 08:17
