Steningen tuulivoimalahanke, Sauvo

h 7

Varsinais-Suomi

14.22014 Nro 4/2014

ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen

HAN KKEESTA VASTAAVA Johan Söderberg Teininkitie 307 21590 Karuna HANKKEEN KUVAUS

Hanke

Johan Söderberg suunnittelee kolmen tuulivoimalan rakentamista Steningen tilalle Sauvon kunnan Krookan alueelle. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3,2—3,4 MW ja kokonaiskorkeus enintään noin 200 metriä. Voimaloiden lisäksi rakennetaan tai pa rannetaan tie- ja sähkönsiirtoyhteyksiä. Sähkönsiirto hankealueelta alueverkkoon toteutetaan ilmajohdoilla tai maakaapeleilla uudelle 1 1 0 KV:n sähköasemalle.

Ympäristö

Hankealue sijaitsee Krookan alueella noin 9,5 km Sauvon keskustasta lounaaseen.

Alue on Paimionselän itärannalla peltojen ympäröimällä moreeni- ja kalliomäkialu eella. Hankealue on laajuudeltaan noin 1 80 ha ja metsätalouskäytössä.

Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu 20.3.2013 Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seu dun kehyskuntien osalta. Hankealueella on merkintä MRV (maa- ja metsätalous- valtainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita).

Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan ehdotuksessa osoitetaan 20 aluetta (tv -merkintä), jotka soveltuvat yli 1 0 tuulivoimalan puistolle, ja 1 3 aluetta (en -merkintä), jotka soveltuvat pienemmälle tuulivoimapuistolle. Maakuntavaltuus to on hyväksynyt kaavaehdotuksen 1 0.6.201 3 ja se on vahvistettavana ympäristö- ministeriössä. Krookan alueella ei ole ehdotuksessa tv- eikä en-merkintää. Hanke- aluetta lähimmät ehdotuksen isot tuulivoimaloiden alueet ovat Huso-Pöylä Paimi ossa/Salossa (tv 501^, noin 1 6 km), Nordanå-Lövböle Kemiönsaarella (tv 702, noin 1 6 km) ja Påvälsby Kemiönsaarella (tv 701^, noin 20 km).

Hankealueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Steningen tuulivoi mapuiston maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaa va on luonnosvaiheessa. Suunnittelualueen länsipuoliset alueet kuuluvat Sauvon rantaosayleiskaavaan, jossa lähimmät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousval taiseksi alueeksi (MT, M) sekä loma-asuntoalueeksi (RA). Hankealuetta lähimmät voimassaolevat asemakaavat ovat Sauvo, Teininki rantakaava ja Sauvo, Syvälahti, Ylitalon rantakaava.

VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNON VARAT

Vaihde 0295 022 500 kirjaamovarsinais-suomi@e!y-keskusti Itsenäisyydenaukio 2, 20800 TURKU tax (02)251 1520 wwwely-keskusfi/varsinais-suomi PL 236, 20101 Turku

Hankealuetta lähimmät ELY-keskuksen tiedossa olevat muut tuulivoimahankkeet ovat Sauvon Timarissa noin 9 km:n, Kemiönsaaren Gräsbölessa 13 km:n, Parais ten Stortervolandetissa 16 km:n, Paimion/Salon Huso-Pöylässä 17 km:n, Nordana Lövbölessä 17 km:n, Kemiönsaaren Påvälsbyssä 20 km:n, Kemiönsaaren Olofs gårdissa noin 25 km:n ja Kemiönsaaren Misskärissä 27 km:n etäisyydellä.

Lähin linnustoltaan merkittävä Natura 2000-verkoston alue on noin 3,8 km hanke- alueesta kaakkoon sijaitseva Tapilanlahti (F10200037, SPA ja SOI), joka kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (Sauvonlahti—Eistilänlahti—

Kärkiniemenlahti—Leiskunlahti). Lähin valtakunnallisesti tärkeä lintualue (FINIBA) sijaitsee Paimionlahdella noin 1 1 km etäisyydellä. Hankealueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja, valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja tai Iuon nonsuojelu- tai vesilain suojeltuja luontotyyppejä. Maastoinventoinneissa hanke- alueen keskeltä löydettiin metsälain 10 §:n mukaisia kalliometsiä. Lähimmät luon nonsuojelualueet ovat Kallelan yksityinen luonnonsuojelualue noin 0,9 km etelään ja Narslahden rantalehdon yksityinen luonnonsuojelualue noin 2,5 km koilliseen.

Rekisteritietojen mukaan lähimmät merikotkan pesäpaikat ovat yli 4 km:n ja ka lasääksen pesäpaikat yli 3 km:n etäisyydellä hankealueesta.

Lähin luokiteltu pohjavesialue (Rantola 0273802) sijaitsee noin 1 ,7 km hankealu eesta kaakkoon.

Suunnittelualuetta lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuri- ympäristöt (RKY-alueet) ovat noin 1 ,8 km etelään sijaitseva Karunan kartano ym- päristöineen, noin 6,5 km länteen sijaitseva Kuitian kartanolinna, noin 7 km koilli seen sijaitseva Paddaisten kartano, noin 8 km lounaaseen sijaitseva Sandön kar tano ja noin 10 km koilliseen sijaitseva Sauvon kirkko, osuuskauppa ja apteekki.

Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1 993) on lisäksi Kapellstrandin kulttuurimaisema noin 8 km luoteeseen. Lähin valtakunnallisesti ar vokas maisema-alue on noin 1 0 km:n etäisyydellä sijaitseva Paimionjokilaakso.

Lähin maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti arvokas maisema-alue on Sauvon kulttuurimaisema noin 2 km:n etäisyydellä.

Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan hankealueesta alle 1 km etäisyydellä on kaksi tunnettua muinaisjäännöstä. Hankealueelta laaditaan ar keologinen inventointi.

Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu asutusta. Voimaloiden länsipuolella Paimion selän rannalla on runsaasti loma-asutusta lähimmillään 800—1 000 metrin etäisyy dellä. Tarveharkintaselvityksen mukaan alle 1 km etäisyydellä hankealueesta on maastotietokannan perusteella 1 8 lomarakennusta ja 1 5 vakituista asuinrakennus ta ja alle 2 km säteellä 73 lomarakennusta ja 56 asuinrakennusta. Lähimmät asuin rakennukset sijaitsevat noin 310 ja 340 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista samalla kiinteistöllä, seuraavaksi lähimmät kolme noin 500—600 metrin etäisyydellä. Lä himmät vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat noin 320 ja 520 metrin etäisyydellä.

Hankkeen ympäristövaikutukset

Johan Söderbergin suunnittelema hanke tarkoittaa esitetyssä muodossaan kolmen noin 200-metrisen tuulivoimalan, teiden ja sähkönsiirtoyhteyksien sekä kantaverk koon liittymisaseman rakentamista. Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat maiseman ja luonnon muuttumisesta, tuulivoimaloiden melusta ja la pojen aiheuttamasta varjostuksesta ja välkkymisestä sekä rakentamisenaikaisesta liikenteestä ja melusta.

Hankealueella on tehty tai tehdään yleiskaavan valmisteluun liittyen mm. luon toselvityksiä (luontotyyppi- ja liito-oravakartoitus, lintujen kevät- ja syysmuutonseu ranta), valokuvasovitteita, arkeologinen inventointi sekä melu- ja varjostusmallin nukset.

ASIAN KÄSITTELY

Vireilletulo ja lisäselvitykset

Johan Söderberg on 13.1.2014 pyytänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta päätöstä siitä, tuleeko tuulipuistohankkeeseen soveltaa YVA-menettelyä. Hakemuksen liitteenä on YVA-tarveharkintaselvitys, ympäristö- vaikutusselvitys, osayleiskaavan kaavaluonnos, selostus ja osallistumis- ja arvioin tisuunnitelma sekä luontoselvityksen täydennys.

Lisäksi Pro Krooka et al. —ryhmä (noin 40 allekirjoittanutta) on 4.2.2014 toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen tarveharkintapyyn nön YVA-menettelystä Steningen tuulipuiston yleiskaava-alueella. Liitteenä on Sauvon kunnanhallitukselle kaavoitushankkeesta lähetetty muistutus, jossa tuo- daan esille muun muassa melumallinnusten puutteet ja virheet, jäiden putoamis- ja sinkoutumisvaaran huomiotta jättäminen, ihmisiin kohdistuva varjostus- ja välke rasitus, vaikutukset maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuu ri- ja maisemaympäris töön, luonnonmaiseman muuttumisen puutteellinen ja virheellinen arviointi sekä le pakko- ja lintuselvityksen puuttuminen.

Kuuleminen

Sauvon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on lähetetty lausuntopyyntö arvi- ointimenettelyn tarpeesta 14.1.2014.

Sauvon kunnan ympäristäviranomainen toteaa lausunnossaan (27.1 .201 4), että Steningen tuulivoimahakkeeseen ei ole tarpeellista soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Perusteluina esitetään, että tuulipuistohankkeen merkittävim mät vaikutukset kohdistuvat todennäköisesti maisemaan ja linnustoon. Nämä vai- kutukset eivät kuitenkaan ennalta arvioiden ole niin merkittäviä, että niiden selvit täminen edellyttäisi YVA-menettelyä. Steningen tuulipuistohankkeeseen liittyvät suunnittelu- ja selvitystyöt etenevät rinnakkain osayleiskaavoituksen kanssa.

Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkit- tävät välilliset ja välittömät vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9

§

Tuulivoimayleiskaavojen selvitysten riittävyyttä ja laaj uutta arvioidaan tapauskoh taisesti. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Mikäli hanke muuttuu nyt esitetystä tai sitä myö- hemmin laajennetaan, tulee YVA-menettelyn tarve arvioida uudestaan.

Hankkeesta vastaavalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa ympäristöviran omaisen lausuntoon 27.1 .2014. Vastinetta ei ole toimitettu.

RATKAISU JA PERUSTELUT

ArvioifltimeflettY’ soveltamista koskeva ratkaisu

Perustelut

Hankkeen ominaisuudet

HankkeeSeen ei ole tarpeen soveltaa ympäristöva1kUt15te arviointimeflettelYsta annetun lain mukaista arviointimeflettelYa.

Ympäristöva1kutu5t arviointimenettetYa sovelletaan ympäristövaikutu5t arvioin—

timenettelYstä annetun lain (YVAL) 4 §:n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edel lyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaiku tuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenet telyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteute tun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteis vaikutukset huomioon ottaen, arvioifltimenettelYa edellyttävien hankkeiden vaikutuk sun rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuk5i

Harkittaessa vaikutusten merkittäVYYtt yksittäistapauksessa YVA•asetuksen 7 §:n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon:

1^. hankkeen ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hank keiden kanssa, c) 0nonvar0jen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantu minen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät ai neet ja tekniikat,

2. hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen maankäYttö b) alueen nnonvar0jen suh teellinen runsaus, laatu ja distumiskyky, c) luonnon sietokyky (ottaen erityisesti huomioon esim kosteikot, rannikkoalueet, vuoristo- ja metsäalueet, luonnon- ja alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitet ty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuUrisesti tai rkeol0gi5e5ti merkittävät alueet),

3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen ennäköi5yy5, e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautUVuus

YVA•asetuksen 6 §:ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arvioifltimenettelYet.

YVA•asetuksen kohdan 7) e) mukaan arviointimenettYa sovelletaan tuulivoimala hankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 1 0 kappaletta tai ko konaisteho vähintään 30 megaWattia.

Suunnitellun tuulipui5t0hank merkittävYYttä arvioidaan seuraavassa YVA•asetuksen 7 §:n harkintakriteere perustuen

Suunniteltu hanke käsittää kolme noin 200-metristä tuulivoimalaa, joiden teho on yh teensä noin 1 0 MW^. Hanke on kokoluokaltaan huomattavasti pienempi kuin YVA asetuksen hankeluettelon mukainen hanke, sekä voimalamäärält että nimelliste holtaan enintään 30 % luettelon mukaisesta hankkeesta.

Hankkeella voi olla yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimaPUi5t0hankkeI kanssa, mutta ne eivät ole todennäköisesti merkittäviä, koska lähin hanke sijaitsee noin 9 km:n ja tuulivoimaalue noin 1 6 km:n etäisyydellä.

Hankkeen edellyttämä luonnonvarojen käyttö on vähäistä. Tuulivoimalla tuotettaval la uusiutuvalla energialla voidaan vähentää tarvetta käyttää energiantuotantoon uu siutumattomia luonnonvaroja ja vähennetään ilmastonmuutoSta voimistavia kasvu- huonekaasupäästöjä. Pilaantumis- ja onnettomuusriskit ja syntyvien jätteiden mää rät tuulivoimaloiden rakentamiS- ja käyttöaikana ovat vähäisiä. Talvella roottorien la voista mahdollisesti irtoavan jään vaara-alueeksi on arvioitu noin 300 metriä.

Hankkeen sijainti

Hanke ei sijoitu Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehd0t5een merkityille vähintään kymmenelle tuulivoimalalle soveltuville alueille, mutta suunni teltuja voimaloita on vain kolme. Hankealueella on käynnissä tuulivoimaYleiskaavoi tus.

Hankealue ei sijaitse valta- tai maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella eikä valta- tai maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella.

Voimalat eivät myöskään todennäköisesti näy hallitsevina valtakunnallisesti arvok kaalle maisema-alueelle.

Lähimmät asuin- ja vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat noin 300—500 metrin etäi syydellä tuulivoimaloista. 5uunnitteluohjearvot ylittävien melu- ja varjostusvaikutus ten alueille jää asuin- ja lomarakennuksia.

Tuulivoimaloiden toiminnanaikaisista luontovaikutuksista keskeisimmät kohdistuvat yleensä linnustoon ja lepakoihin. Hanke ei sijoitu luonnonarvoiltaan merkittävälle alueelle, mutta lähellä voi olla tärkeitä muuttoreittejä. Alueella suunnitellut lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitykset sekä lepakkoselvitys eivät ole vielä valmistuneet.

Mahdolliset vaikutukset läheiseen Natura-alueeseen kohdistuvat erityisesti alueella levähtävään vesi- ja rantalinnustoon sekä petolintuihin. Lepakoiden esiintyminen alueella on todennäköistä, koska se on pienipiirteistä ja kulttuurivaikutteista. Alueella voi meren läheisyydestä johtuen myös olla lepakoiden muuttoreittejä, koska ne seu raavat muuttaessaan vesistöjä. Vaikutukset luonnonympäristöön eivät kuitenkaan tuulivoimaloiden lukumäärä huomioiden muodostune erityisen merkittäviksi.

Vaikutusten luonne

Tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa pitkäaikaisia ja kauas näkyviä muutoksia maisemaan. Maisemavaikutukset voivat olla paikallisesti merkittäviä. Valokuvasovit teiden perusteella tuulivoimalat ovat hyvin havaittavissa lähes joka ilmansuuntaan, sillä hankealuetta ympäröivät peltoaukeat kohti asuinrakennuksia. Lähimmälle Pai mionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle voimalat kuiten kaan tuskin näkyvät hallitsevina noin 10 km:n etäisyyden vuoksi. Tuulivoimalat ja maisema —julkaisun (SY 5/2006) mukaan tuulivoimala on maisemassa dominoiva elementti noin 0-3 km:n säteellä. Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Sauvon kulttuurimaisema, sijoittuu noin 2 km:n etäisyydelle, joten voimalat voivat hallita maisemaa maisema-alueen länsireunalla. Maisema-alue on kuitenkin laaja, sen itäreuna on noin 1 1 km:n etäisyydellä hankealueesta. Valtakunnallisesti merkit- tävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen osalta voimalat voivat näkyä hallitsevina 1 ,8 km:n päähän Karunan kartanolle. TuulivoimalOista ei ole esitetty näkymäalue karttaa eikä maisema-analyysiä, joten vaikutuksia maisema-alueille on vielä vaikea arvioida.

Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuu paikallista ja lyhytkestoista melua. Toi- minnanaikainen melu on jatkuvaa mutta ajallisesti vaihtelevaa ja paikallista, vähin- tään 35 dB:n vyöhyke ulottuu mallinnuskartan mukaan noin 1 ,2 km:n säteelle voima-

toista. Tuulivoimalamelu koetaan usein kiusallisempana kuin esimerkiksi liikenneme lu vastaavalla äänenpainetasofla, koska sille on tyypillistä äänenpaineen ajalUnen vaihtelu (ampiitudimodulaatio eli roottorien pyörimiseen liittyvä suhahdus tai jysky tys) sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Matalataajuinen (noin 10—100 Hz) melu vaimenee ilmakehässä vain vähän ja etenee siksi laajalle. Lisäksi tuulivoimalat toi- mivat myös öisin, jolloin taustamelua on vähän. Ympäristöministeriön Tuulivoimara kentamisen suunnittelu (2012) — ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen ulkomelu tason päiväaikaiset suunnitteluohjearvot ovat asumiseen käytettävillä alueilla, loma- asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla 45 dB ja loma- asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella ja leirintä- ja luonnonsuojelu alueilla 40 dB. Yöaikaiset ohjearvot ovat vastaavasti 40 dB ja 35 dB. Asuntojen sisä- tiloissa käytetään pienitaajuisen melun osalta asumisterveysohleen (STM 2003:1) mukaisia tunnin keskiäänitasoon perustuvia suunnitteluohjearvoja.

Tuulivoimaloiden melu on hankkeessa mallinnettu WindPro 2.7 -ohjelmalla ISO 9613-2 General laskentamallia käyttäen. Standardin mukainen mallinnus katsotaan VTT:n tutkimusraportissa VTT-R-0456- 1 3 ^“Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogilkkaan ja parametrien valintaan” riittäväksi kaavoitus-, YVA- ja raken nuslupavaiheiden melumallinnuksessa. Mallinnuksessa on käytetty REpowerin tuuli- voimalaa, jonka teho on 3,2 MW, napakorkeus 123 metriä, roottorin halkaisija 114 metriä ja lähtömelutaso 105 dB tuulennopeudella 8 m/s 10 m korkeudella. Mallin- nuksessa on otettu huomioon maanpeitteen aiheuttama vaimennus kertoimella 0,5, puuston vaikutusta ei ole huomioitu.

Liitteen 4 melumallinnuskartan mukaan 40—45 dB:n meluvyöhykkeelle jää viisi asuinrakennusta, joiden osalta yöaikainen suunnitteluohjearvo ylittyy. 35—40 dB:n meluvyöhykkeelle jää 17 asuinrakennusta sekä 7 vapaa-ajanrakennusta. Näiden vapaa-ajanrakennusten osalta yöaikainen suunnitteluohlearvo ylittyy. Keskiäänitaso on lähimpien vapaa-ajan rakennusten luona 35—37 dB ja asuinrakennusten luona 42—43 dB. 35 dB:n melualue ulottuu myös Syvälahti-Ylitalon rantakaava-alueen lo ma-asumiseen varatulle alueelle.

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan varjo- ja välkevaikutukset voivat ulottua 1-3 km:n päähän tuulivoimalasta. Suomessa välkevaikutukselle ei ole määritelty raja- arvoja tai suosituksia, Ruotsissa suositus on 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päi vässä (todellinen varjostusaika). Tuulivoimaloille on tehty varjo-/vilkuntamallinnus WindPRO 2.7 -ohjelmalla ns. todellinen tilanne -skenaariolla. Mallinnuksessa on otettu huomioon alueen keskimääräiset auringonpaisteajat, pilvisyys, maaston kor keusolosuhteet ja tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset mutta ei metsän peitteisyyttä.

Yli 8 h/v alueelle jää varjostuskartan mukaan noin 7 asuinrakennusta. Yli 20 h/v:n alueelle ei jää yhtään asuin- eikä lomarakennusta.

Vaikutus ihmisiin ja elinympäristön viihtyvyyteen on luonteeltaan monitahoinen, sillä sen kokeminen riippuu melun ja varjostuksen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksiin, luontoon ja maisemaan kohdistuvien muutosten yhteisvaikutuksista. Melu- ja varjos tusvaikutukset eivät ennalta arvioiden muodostu erityisen merkittäviksi, sillä ne koh distuvat suhteellisen vähäiseen määrään asukkaita ja suositukset ylittyvät mallinnus ten perusteella vain lievästi. Vaikutuksia voidaan vähentää voimaloiden lukumäärää, sijoittelua tai toimintaa säätämällä tai valitsemalla äänitehotasoltaan alhaisempi voimalatyyppi.

Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat paikallisia ja väliaikaisia. Vaikutus Iuon nonympäristöön ei todennäköisesti ole merkittävä, sillä varsinaiseen rakentamiseen käytettävä alue on melko suppea, rakentamisessa hyödynnetään nykyisiä johtokatu ja ja teitä ja hankealue on jo muuttunut metsätalouden vaikutuksesta. Toiminnan ai

kaiset vaikutukset ovat pääosin paikallisia ja jatkuvia, mutta niiden voimakkuus vaih telee etäisyydestä, maastosta, puustosta sekä tuulisuus-, sää-, näkyvyys- ja muista olosuhteista riippuen. Hankkeen vaikutus on pitkäaikainen, mutta ei pysyvä, sillä tuulivoimaloiden käyttöikä on yleensä noin 20—30 vuotta. Toiminnan lopettamisen jälkeen ympäristö on mahdollista maisemoida.

Yhteenveto

Kun arvioidaan suunniteltua hanketta kokonaisuutena ja ottaen huomioon sen omi naisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuu deltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnas tettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen.

YVA-lain 25 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuu dessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusratkaisun yhteydessä selvityksiä tulee täydentää linnusto- ja lepakkovaikutusten osalta sekä tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n mukai nen Natura-arvion tarveharkinta. Myös voimaloiden sijoittumista suhteessa maise ma-, melu- ja varjostusvaikutuksiin tulee tarkentaa kaavoituksen yhteydessä. Selvi tysten tulokset tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden, tiestön ja sähköverkoston jat kosuunnittelussa.

Sovelletut säännökset

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1 994 muutoksineen) 4, 6 ja 19

Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 muutoksineen) 4, 5, 6 ja 7

§

Hallintolaki (434/2003) 60

§

M UUTOKSENHAKU

Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päi vän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Vali tusosoitus on liitteenä.

Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäris tövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 1 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan.

Vastuualueen johtaja Risto Timonen

CjULkL&

Ylitarkastaja Anu Lillunen

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Johan Söderberg

saantitodistuksin, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä

Sauvon kunta1ympäristöviranomainen

Varsinais-Suomen ELY-keskus1kehittämispalvelut -yksikkö Ympäristöministeriö

Päätöksen nähtävillä olo

Kuulutus on nähtävänä Sauvon kunnan ilmoitustaululla. Päätös on nähtävänä Sauvon kunnanvirastossa, osoitteessa Vahtistentie 5, ajalla 17.2. ^— 3.3.2014 sekä sähköisenä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ko tisivuilla www.ely-keskusii/varsinais-suomi

Liitteet Valitusosoitus

Hankealueen sijaintikartta

Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskuksen päätökseen

VALITUSOSOITUS

Valitusvi ranomainen

Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määrä- ajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saan- titodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tie- doksiantotodistuksen osoittamasta päivästä.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

*valittajan nimi ja kotikunta

*jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava

*postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

*päätös, johon haetaan muutosta

*miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi

*perusteet, joilla muutosta vaaditaan

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpos tilla) toimitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:

*elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

*todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta

*asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

*asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitus- viranomainen niin määrää

*toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille

Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin vä lityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan vii- meisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun vali tuskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan vii- meisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu

Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräi den oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Postiosoite: PL 32, 201 01 Turku Käyntiosoite: Yliopistonkatu 34, 7.krs Puhelin: 029 56 42400

Telefax: 029 56 42414

Sähköposti: turku.hao @ oikeus.fi Aukioloaika: 8.00—1 6.15

(tavallinen 1 todisteellinen tiedoksianto)

© VARELY 2014

©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/13 Hankealueen sijainti