Ilmoituksen tekijän nimi

26.6.2018 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Vantaan kaupunki

Kunnostettava alue

Sijainti Tikkurilantie 40 ja 42, Vantaa Kiinteistötunnus 92-421-6-139

92-61-9903-2 (osa kiinteistöstä) 92-61-203-1

Kiinteistön omistaja ja haltija

Vantaan kaupunki

Asian vireilletulo

Tikkurilan jokirannan puistoalueita kehitetään osana voimakkaasti uudistuvaa Tikkurilan keskustaa. Kunnostusalue on osin asuinkäytössä ja osin puisto- ja virkistysaluetta. Tikkurilan jokirannan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ollaan parantamassa, ja alueella tullaan tekemään lisäksi vesihuoltojärjestelmien rakennustöitä. Virkistysalueelle on suunnitteilla lasten pelailu- ja leikkialue.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaan- tuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 10.4.2018.

Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria

Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (92-421-6-139 ja 92- 61-203-1) sekä kiinteistön (92-61-9903-2) osa-alueesta.

Suunnittelualueen länsiosassa, kiinteistöllä (92-421-6-139) sijaitsevat 1930-luvulla rakennetut Söderlingin mylly (1935) ja Villa Söderbo (1939).

Mylly on ollut käytössä vuosien 1935-1956 välisenä aikana. Mylly toimi aluksi polttomoottorilla, joka korvattiin myöhemmin sähkömoottorilla.

Myllyn toiminnan loputtua vuonna 1956 myllyn laitteistot on myyty pois.

Mylly on ollut Vantaan kaupungin omistuksessa vuodesta 1988. Vuonna 1990 rakennus kunnostettiin kahvilaksi. Samalla kiinteistöllä myllyn kanssa sijaitsee Villa Söderbo, joka on asuinkäytössä.

Asuinrakennuksessa on öljylämmitys. Öljysäiliö on suullisen tiedon mukaan sijainnut aina rakennuksen kellarissa pannuhuoneessa.

Keravanjoen rannassa on sijainnut tanssilava. Nykyisin myllyalueen kohdalla joenrannassa on esiintymislava. Keravanjoen ranta-alueen kiinteistö (92-61-9903-2) muodostuu kahdesta osa-alueesta.

Suunnittelualueeseen kuuluva osa länsipuoleisesta kiinteistöstä (92-61- 9903-2) on kartta-aineiston perusteella ollut rakentamaton. Åvikin kiinteistöllä (92-61-9903-2) on sijainnut asuinrakennus, jota käytettiin viimeisinä vuosina toimisto/kokoustilana. Rakennus on purettu vuosien 2013-2014 aikana. Muutoin alue on puustoista ja nurmikkoista puistoaluetta. Alueella kulkee sorapintaisia kevyen liikenteen väyliä.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Tikkurilantiehen, etelässä Keravanjokeen, lännessä vanhaan silkkitehtaan tonttiin (92-61-105-6) ja idässä Åvikin tontin (92-61-203-1) itärajaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,89 ha. Suunnittelualueen rajaus on esitetty liitekartassa 2.

Tikkurilantien pohjoispuolella on asuin- ja liikerakennuksia sekä pieni puistoalue. Suunnittelualueen eteläpuolella Keravanjoen toisella puolella on puistoaluetta ja lisäksi siellä sijaitsee Tiedekeskus Heureka.

Suunnittelualueen länsiosaan rajautuvalla kiinteistöllä 92-61-105-6 on vuodesta 1934 sijainnut vanha silkkitehdas. Silkkitehtaan kiinteistölle on suunnitteilla toimisto-, kokous- ja ravintolapalveluja, monitoimi- ja palvelutiloja sekä asuntoja. Silkkitehtaan itä-kaakko puolelle Keravanjoen rantaan (kiinteistölle 92-61-9903-2) rakennettiin 1946 pieni pumppaamo, jotta saatiin vettä silkkitehtaan värjäämöä varten. Vuonna 1956 pumppaamon viereen valmistui ajanmukainen vedenpuhdistamo.

Suunnittelualueelta itään Tikkurilantien ja Keravanjoen välissä alue jatkuu puistoalueena rautatiesillalle asti.

Tikkurilan jokiranta on suunniteltu muutettavaksi puistomaisemmaksi lisäämällä esimerkiksi jalankulkureittejä ja oleskelualueita, terasseja ja kalastusalueita. Alueella pyritään säilyttämään nykyistä kasvillisuutta.

Suunnittelualueen itäosaan, Åvikin tontin alueelle, on suunnitteilla lasten leikkipaikkoja ja pelailualue. Myös Villa Söderbon ja Söderlingin myllyn alueella tullaan tekemään maankaivutöitä viemärilinjan ja vesijohdon uusimisen myötä. Kiinteistöllä 92-421-6-139 sijaitsevat Villa Söderbo ja Söderlingin mylly ovat asemakaavamerkinnöin suojeltuja.

Yleiskaavassa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL).

Asemakaavassa kiinteistöt 92-61-9903-2 ja 92-421-6-139 on merkitty kaavaan puistoalueeksi (VP) ja kiinteistö 92-61-203-1 yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Alueen pintamaa on pääasiassa humusta, jonka kerrospaksuus vaihtelee kenttähavaintojen perusteella 0,2 ja 0,4 metrin välillä. Pintamaa on puiston kulkureiteillä sekä kiinteistön 92-421-6-139 pysäköintialueella ja kulkureiteillä hiekkaa ja soraa. Pintamaan alapuolella alkaa lähes koko tutkimusalueella siltti ja/tai savi, mutta paikoin havaittiin hiekkaa/soraa rakennetuilla alueilla (jalkakäytävät, leikkipuisto, piha-alueet) siltti- ja /tai savimaan päällä. Maan pinta viettää kohti jokea. Åvikin tontin alueella (92- 61-203-1) maalaji vaihtuu täytemaaksi.

Suunnittelualue rajautuu alueen eteläreunasta Keravanjokeen. Alueen hulevedet imeytyvät maaperään tai kulkeutuvat suoraan pintavaluntana Keravanjokeen. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Lähin vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (Valkealähde-0109201) sijaitsee noin 1,1 kilometrin etäisyydellä koillisessa.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- Kunnostussuunnitelma, Vantaa kaupunki, Tikkurilan jokiranta, Vahanen Environment Oy, 7.2.2018.

Kunnostusalueella tehdyt tutkimukset Maaperätutkimukset

Kohdealue muodostuu kolmesta (3) kiinteistöstä tai kiinteistön osa- alueesta (92-421-6-139, 92-61-203-1 ja 92-61-9903-2 (osittain)).

Kohdealueen maaperää on tutkittu huhtikuussa 2017 ja lisätutkimuksia on tehty kesäkuussa 2017. Maanäytteitä otettiin 13 kaivinkoneella tehdystä koekuopasta ja yhdestä lapiopisteestä. Valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivedyt C₁₀-C₂₁, öljyhiilivedyt C₂₂-C₄₀, arseeni, kadmium, lyijy, sinkki, bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni, PCB- yhdisteet sekä dioksiinit ja furaanit.

Maanäytteiden tulokset

Tutkimustuloksia on verrattu Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin.

Alueen länsiosassa Villa Söderbon ja Söderlingin myllyn alueella todettiin kolmessa tutkimuspisteessä (VAH6, VAH 7 ja VAH9) kohonneita lyijy ja sinkkipitoisuuksia. Lyijyn osalta ylempi ohjearvo ylittyi näytepisteessä VAH6 (0-0,2 m) ja alempi ohjearvo ylittyi pisteessä VAH9 (0-0,2 m).

Lisäksi pisteen VAH6 syvemmissä kerroksissa (0,2-1,2 m) ylittyi lyijyn kynnysarvopitoisuus. Sinkin osalta ylemmän ohjearvon ylittävät

pitoisuudet löytyivät pisteiltä VAH6 (0-1,2 m) ja VAH9 (0-0,2 m) ja alempi ohjearvo ylittyi pisteellä VAH7 (0-0,3).

Lisäksi alueella todettiin alemman ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen ja kynnysarvon ylittäviä PAH-yhdisteiden sekä dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia. Pisteessä VAH7 (0-0,3 m) todettiin kynnysarvon ylittävät pitoisuudet bentso(a)pyreenille, fenantreenille ja fluoranteenille ja pisteessä VAH6 (0-0,2 m) kynnysarvon ylitti PCDD/F:n pitoisuus.

Pisteessä VAH9 (0,2-0,6 m) öljyhiilivetyjen C10-C21 pitoisuus ylitti alemman ohjearvon.

Pintamaan seassa havaittiin jätteellistä maata. Jäte oli pääasiassa mineraalista jätettä (tiili, asfaltti, lasi) ja lisäksi havaittiin yksittäinen metallinpala. Jätteen määrä vaihteli yhden ja viiden tilavuusprosentin välillä. Eniten jätettä oli pisteellä VAH7, jossa jätteellinen maakerros myös ulottui 1,1 metrin syvyyteen. Muilla pisteillä jätteitä löytyi 0,4-0,6 metrin syvyydelle asti.

Suunnittelualueen itäosassa Åvikin kiinteistön alueella todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä tutkimuspisteen VAH26 pintamaassa. Kiinteistön tutkimuspisteillä havaittiin myös jätteellistä maata. Tutkimuspisteen VAH26 pintakerroksessa (0-0,4 m) havaittiin tiiltä ja lasia noin 2 til-% ja tutkimuspisteessä VAH28 syvyydellä 0,2-1,8 m tiiltä, betonia, styroksia ja muovia noin 2 til-%.

Alueen keskiosassa Silkkisillan länsipuolella todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä tutkimuspisteen VAH24 pintamaassa. Silkkisillan itäpuolella tutkimuspisteen VAH25 pintakerroksessa (0-0,4 m) havaittiin lasia noin 1 til-%.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Suunnitelmassa on esitetty kohteen riskinarvion. Alueella tullaan tekemään maanrakennustöitä, joten riskinarvioinnissa on tarkasteltu tulevaa tilannetta, jossa pintamaita on jo kaivettu pois.

Maanrakennustöiden yhteydessä tullaan alueelta poistamaan alemman ohjearvon ylittävät haitta-ainepitoiset pintamaat ja tilalle tuodaan pilaantumattomia maita. Maiden poistamisen myötä häviävät myös haitta- aineista aiheutuvat kulkeutumisriskit. Koska terveysriskejä aiheuttavia altistusreittejä ei ole, alempien maaperän kerrosten mahdollisesta pilaantuneisuudesta ei aiheudu terveysriskiä alueella tai sen ulkopuolella.

Ekologista riskiä ei aiheudu, sillä haitta-aineet ovat olleet maaperässä jo pidempään, joten eliöstö on sopeutunut vallitseviin olosuhteisiin

Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostustavoitteet

Kaivusuunnitelman mukaan kaikki alemman ohjearvon ylittävät tutkimuksissa todetut haitta-ainepitoiset maat tullaan poistamaan. Piha- alueiden ja lasten leikkialueen pintamaan (0-0,5m) kunnostustavoite on lyijyn, sinkin, öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja PCDD/F-yhdisteiden osalta kynnysarvo. Muilla alueilla pintamaan (0-0,5m) kunnostustavoite on em. haitta-aineille alempi ohjearvo.

Pohjamaan (kaivutason pinnasta mitattuna puolen metrin syvyydelle ja sitä syvemmälle) kunnostustavoite on öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja PCDD/F-yhdisteiden osalta ylempi ohjearvo. Lyijylle ja sinkille suurimmat sallittavat pitoisuudet maaperässä, ja samalla maaperän kunnostustavoite, on laskettu käyttäen riskinarviossa määritettyä suurinta hyväksyttyä pitoisuutta pintavesille. Laskelman perusteella on suurin sallittu pitoisuus maaperässä lyijylle 17 136 mg/kg ja sinkille 775 mg/kg.

Kunnostussuunnitelman mukaiset haitta-aineiden tavoitepitoisuudet on esitetty alla olevassa taulukossa 1.

Taulukko 1. Haitta-aineiden tavoitepitoisuudet.

Tällöin haitta-aineiden ei arvioida muodostavan haihtumisen tai pohjaveden mukana kulkeutumisen aiheuttamaa terveys- tai ekologista riskiä.

Kunnostuksen toteuttaminen

Kunnostusta suoritetaan virkistysalueiden rakentamisen ja alueen rakennusten vesihuoltojärjestelmien rakentamisen vuoksi tehtävän kaivun yhteydessä. Osa kaivettavista ja haitta-ainepitoisista maista sijaitsee aivan olemassa olevien rakennusten vieressä, jolloin näille alueille kunnostaminen tehdään mahdollisuuksien mukaan ja varovaisuutta noudattaen.

Kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihto, koska haitta-aineet sijaitsevat pintamaassa ja alue pyritään saattamaan alkuperäistä vastaavaan sekä alueen virkistyskäyttöä palvelevaan tilaan.

Alueelta poistetaan pilaantuneet maa-ainekset kerroksittain kaivinkoneella kaivamalla siten, että kunnostustavoitteet saavutetaan.

Kunnostustyön etenemistä ja maaperän haitta-ainepitoisuuksia seurataan ympäristöteknisen valvojan toimesta kenttämittauksin ja laboratorioanalyysein. Pilaantuneet maa-ainekset pyritään kuormaamaan suoraan auton kyytiin. Pilaantunut maa-aines toimitetaan käsittelykeskukseen, jolla on lupa ottaa kyseisiä maa-aineksia vastaan.

Kunnostustyön laadunvalvonta

Kunnostustyön aikana ympäristötekninen valvoja ottaa näytteitä kaivettavasta maa-aineksesta. Näytteistä tutkitaan metallien pitoisuudet XRF-mittarilla ja tarvittaessa öljyhiilivetypitoisuudet PetroFlag- kenttäanalyyseillä. Joka kymmenennen kenttämittarilla tutkitun näytteen laatu varmistetaan laboratorioanalyysein. Seurantanäytteistä tehdyistä kenttätesteistä varmistetaan vähintään 10 % laboratorioanalyysillä.

Laboratoriossa analysoidaan alueen tutkimuksissa kaivualueella todetut haitta-aineet.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä.

Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kultakin kaivualueelta sekä pohjasta että kaivannon reunasta. Pohjanäyte otetaan jokaista sataa neliömetriä kohden ja reunanäyte noin 10 metrin välein eri maakerroksista.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan alueen tutkimuksissa kaivualueella todetut ja mahdolliset kunnostuksen yhteydessä todetut haitta-aineet.

Pilaantuneen maan, jätteiden ja veden käsittely

Alustavan arvion mukaan kunnostusalueella on haitta- ainepitoisuudeltaan kynnysarvon sekä ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia yhteensä noin 300 m³ktr. Kaivusuunnitelman mukaan alueelta on suunniteltu rakentamisen takia kaivettavaksi yhteensä noin 2 400 m³ktr maata, johon suurin osa kynnysarvomaista sekä kaikki haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän ja alemman ohjearvon ylittävät maat sisältyvät.

Maa-ainekset lajitellaan haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti. Maamassat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kyseisiä pilaantuneita maa-aineksia.

Kaivumassoja varastoidaan kunnostusalueella lyhytaikaisesti ilman erityistoimenpiteitä.

Hyötykäytettävät maa-ainekset

Alueelta kaivettavat jätteettömät kaivumaat, jotka ovat rakennusteknisesti hyötykäytettävissä ja joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle alemman ohjearvon, hyödynnetään suunnittelualueella tarvittavissa täytöissä.

Hyödynnettävien maamassojen tulee alittaa ko. käyttökohteeseen esitetyt

tavoitepitoisuudet. Vesijohtokaivantoihin on käytettävä pilaantumattomia maita, jotka haitta-ainepitoisuuksiltaan alittavat kynnysarvon.

Pilaantumatonta maa-ainesta tulee olla 30 cm:n kerros vesijohdon ympärillä joka suuntaan. Hyötykäyttöalueet esitetään loppuraportissa.

Kuljetukset

Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Alueelta poistettavien maakuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Asiakirjat palautuvat valvojalle vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen.

Kuorma-/siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa.

Jätteiden käsittely

Alueella arvioidaan olevan noin 1 300 m3ktr jätteen sekaista maata.

Jätteitä sisältävät maa-ainekset lajitellaan työmaalla heti kaivun yhteydessä. Jätteet erotellaan kaivinkonetarkkuudella ja mahdollisuuksien mukaan tarkemmin. Jätteet ja jätteitä sisältävät maa- ainekset toimitetaan käsittelykeskukseen, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jakeita.

Vesien käsittely

Kaivu toteutetaan siten, että kunnostusalueelle ei muodostu vettä kerääviä painanteita. Jos pilaantuneen maan kaivantoon kuitenkin kerääntyy vettä niin paljon, että sitä joudutaan pumppaamaan, otetaan siitä näyte. Näyte otetaan ennen pumppausta. Näytteestä analysoidaan maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet (metallit ja öljyhiilivedyt).

Tulosten perusteella päätetään vesien käsittelytavasta.

Laboratorioanalyysien jatkotarve päätetään, kun ensimmäisten analyysien tulokset ovat selvillä. Mahdolliseen viemäröintiin pyydetään lupa kaupungin vesihuoltolaitokselta.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kaivu ja kuljetus pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Työmaa-alue merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle estetään. Työmaa-alue merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä ilmoittavin kyltein.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Ennen kunnostuksen aloittamista laaditaan turvallisuusasiakirja, jossa tunnistetaan ja esitetään hallittaviksi merkittävimmät riskit koskien maaperän kunnostamista. Rankkasateiden ja myrskyjen aikana kaivua ei tehdä. Tarvittaessa esimerkiksi viikonloppuna sovitaan päivystysjärjestelmä, jossa työmaalla käydään tarvittavin väliajoin

tarkistamassa työmaan tilanne. Tarkistettavia asioita ovat esimerkiksi vesien johtaminen, pressujen paikallaan pysyminen ja aitaukset. Mikäli kohteesta löytyy uusia haitta-aineita tai pilaantuneisuus on huomattavasti arvioitua laajempaa, tiedotetaan asiasta välittömästi tilaajaa ja viranomaisia.

Kirjanpito, raportointi ja tiedottaminen

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Suoritetuista ja otetuista kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaa.

Maaperän kunnostustyön jälkeen kunnostustöiden valvoja ja projektipäällikkö laativat loppuraportin. Loppuraportti laaditaan Suomen Ympäristökeskuksen Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti, Ympäristöopas 2010, mukaisesti. Loppuraportti pyritään tekemään kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä ja toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle.

Kunnostuksen tiedottamisesta vastaa tilaajan asiamies ja/tai projektipäällikkö. Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan kaikille kunnostukseen liittyville osapuolille (ympäristöviranomaiset, kiinteistön omistaja, naapurit, muut osapuolet).

Myös työn aloituksesta ja päättymisestä ilmoitetaan edellä mainituille osapuolille. Odottamattomista kunnostukseen vaikuttavista asioista ilmoitetaan Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Vantaan kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista kiinteistöillä 92-61-9903-2 (osa kiinteistöstä), 92-421-6-139 ja 92-61-203-1, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Rakennusten piha-alueilta ja lasten leikkialueilta on poistettava tulevasta pintamaasta (0–0,5 metriä) maa-ainekset, joiden haitta- ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot. Muilta kunnostettavilta alueilta on poistettava tulevasta pintamaasta (0–0,5 metriä) maa-ainekset, joiden haitta- ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot.

1.2. Pohjamaan (syvyys yli 0,5 metriä tulevasta maanpinnasta) kunnostustavoite on öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja PCDD/F-

yhdisteiden osalta ylempi ohjearvo. Lyijyn kunnostustavoite on 10000 mg/kg ja sinkin 775 mg/kg.

1.3. Mikäli maaperässä todetaan kunnostuksen aikana muita kuin aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

1.5. Joenranta-alueen kunnostuksessa on huomioitava koskialueen kunnostamiseen liittyvät lupamääräykset (ESAVI/1989/2017).

1.6. Kunnostusalueen täytöissä saa hyödyntää kunnostusalueelta kaivettuja jätteettömiä maa-aineksia huomioiden ko. maakerrokselle määräyksessä 1.1. asetetut tavoitepitoisuudet. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on do- kumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin.

1.7. Alueille, joilla pohjamaan (syvyys yli 0,5 metriä tulevasta maanpinnasta) haitta-ainepitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt alemmat ohjearvot, on asennettava pohjamaan ja pintamaan väliin huomioverkko tai muu maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeava huomiorakenne.

Kaivutyön aikainen laadunvalvonta ja näytteenotto

2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maa- peränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.

Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

3.1. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

Kunnostusalue on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

3.2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivutöissä tulee varautua poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin. Kaivutyöt tulee suunnitella siten, ettei haitta-ainepitoisia maa-aineksia tai vesiä pääse Keravanjokeen eikä kunnostuksesta aiheudu Keravanjoen samentumista tai rantapenkan sortumista.

3.3. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset sekä mahdollisesti hyötykäytettävät maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on ana- lysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyis- sä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltore- kisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

6. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.

Pilaantuneen veden käsittely

7. Kaivualueille kertyvä vesi on kerättävä hallitusti siten, että veden pääsy ympäristöön estyy. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa kunnostuksen tiedottamisesta ja päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

Tiedot on esitettävä kunnostuksen loppuraportissa.

8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos- tustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostus- alueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenotto- menetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännös- pitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuk- sessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden ana- lyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä.

Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

Kiinteistöillä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia lyijyä, sinkkiä, öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C₁₀-C₂₁), PAH-yhdisteitä; bentso(a)pyreenia, fenantreenia, fluoranteenia sekä dioksiinejä ja furaaneja.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja mahdollisuus altistua haitta-aineille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus että haitallisten aineiden mahdolliset yhteisvaikutukset.

Lisäksi on tutkittu toiminnasta aiheutuva onnettomuusriski sekä tekijät, jotka voivat vaikuttaa haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella, että alueen nykyiset kaavamääräykset.

Päätöksessä on hyväksytty pintamaan (0–0,5 metriä tulevasta maanpinnasta) kunnostustavoitteeksi lyijylle, sinkille, öljyhiilivedyille, PAH-yhdisteille sekä PCDD/PCDF-yhdisteille ilmoituksessa esitetyn

mukaisesti piha-alueille ja lasten leikkialueille Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot ja muille alueille Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot (Määräys 1.1.)

Suunnittelualueen kaikilla osa-alueilla on pohjamaan (syvyys yli 0,5 metriä tulevasta maanpinnasta) kunnostustavoitteeksi hyväksytty öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja PCDD/F-yhdisteiden osalta Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvot.

Lyijylle ja sinkille on hyväksytty pohjamaan suurimmaksi hyväksytyksi pitoisuudeksi tavoitepitoisuudet, jotka on laskettu käyttäen riskinarviossa määritettyä suurinta hyväksyttyä pitoisuutta pintavesikulkeumalle. Tällöin haitta-aineiden ei arvioida muodostavan haihtumisen tai pohjaveden mukana kulkeutumisen aiheuttamaa terveys- tai ekologista riskiä (Määräys 1.2.)

Mikäli alueella todetaan kunnostuksen aikana muita kuin aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita, on niistä edellytetty ilmoitettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä, kuten esim. riskinarvioinnista ja kunnostustason määrittämisestä. (Määräys 1.3.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Mää- räys 1.4.)

Aluehallintovirasto on myöntänyt Vantaan kaupungille vesilain mukaan luvan Tikkurilankosken padon osittaiseen purkamiseen ja kosken kunnostamiseen. Puistoalueen kunnostuksessa tulee huomioida vesialueen kunnostamisesta annetut lupamääräykset. (Määräys 1.5.) Päätöksessä on hyväksytty kunnostusalueelta kaivettujen maa-ainesten hyötykäyttö määräysten 1.1. asettamissa rajoissa. Päätöksessä on edel- lytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomi- oida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 1.6.) Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot ylittävä maa-aines on edellytetty erotettavaksi määräyksen 1.1.

mukaisesta pintamaa kerroksesta. Erottamisella varmistetaan, että korkeimmat haitta-ainepitoisuudet havaitaan alueella myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja että em. maa-ainekset eivät sekoitu keskenään. (Määräys 1.7.)

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan

vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)

Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi sekä merkittäväksi kyl- teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kai- vetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu hait- taa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kunnostustöiden aikana tulee varautua poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin ja estää hienoainespitoisten vesien suora virtaus Keravanjokeen. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 3.3.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir- toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu- kana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel- leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan- ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 7.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 11, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1100 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Vantaan kaupunki (sähköisesti)

Tiedoksi

Vahanen Environment Oy, Marko Sjölund (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Teija Tohmo ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.

Liitteet Liite 1. Sijaintikartta Liite 2 Kiinteistörajat Liite 3. Valitusosoitus

Esittelijä Tohmo Teija 26.06.2018 12:50 Ratkaisija Valkeapää Hanna 26.06.2018 12:51

LIITE 1

Kunnostettavan kohteen sijainti. (kartta.hel.fi,24.10.2017)

LIITE 2

Kunnostusalueen rajaus ja siihen kuuluvien kiinteistöjen rajat. (kartta.vantaa.fi,19.1.2018)

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15