Ihmisoikeuskeskus
Vammaisten henkilöiden oikeuksien
toteutuminen arjessa – yhteenveto
verkkokyselyn tuloksista
Johdanto
• Ihmisoikeuskeskus (IOK) toteutti verkkokyselyn yhdessä vammaisfoorumi ry:n kanssa keväällä 2018.
• Tavoite: selvittää, miten YK:n vammaisyleissopimuksen oikeudet toteutuvat vammaisten henkilöiden arjessa.
• Tiedonkeruu vammaisten henkilöiden omakohtaisista
kokemuksista liittyen heidän oikeuksiensa toteutumiseen on keskeinen osa IOK:n lakisääteistä tehtävää seurata
vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa.
• IOK käyttää tuloksia myös laajemmin tietoisuuden lisäämiseksi vammaisten henkilöiden oikeuksista yhteiskunnassa.
Taustamuuttujat (1/2)
• Kokonaisvastaajamäärä: 1525
• Ikäryhmät: alle 24 (11%), 25-44 (33%), 45-64 (41%), yli 64 (16%)
• Sukupuoli: nainen (63%), mies (36%), muu (1%)
• Äidinkieli: suomi (88%), ruotsi (7%), viittomakieli (3%)
• Työelämästatus: eläke (48%), osa-aikaeläke (16%), työssä (15%), opiskelija (8%), työtön (7%)
Taustamuuttujat (2/2)
• Asumismuoto:
- puoliso/avopuoliso ja/tai lasten kanssa (50%), vanhempien, isovanhempien tai muun sukulaisen tai ystävän kanssa (12%), yksin avustajan
avustamana (10%), ryhmämuotoisesti (7%)
• Vammaryhmä:
- Fyysinen vamma (37%) - Kehitysvamma (13%) - Aistivamma (11%)
- Neuropsykiatrinen erityisvaikeus (11%) - Kognitiivinen vamma (11%)
- Viittomakielisyys (3%) - Muu vamma (14%)
Metodologia
• Verkkokyselystä tiedotettiin suljetusti Vammaisfoorumi ry:n ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostilistoilla.
- Tarkoituksena tavoittaa kohderyhmä. Vastausmäärä erinomainen.
- Edustava otos? Tavoittiko haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt?
• Vastaaminen omatoimisesti tai henkilökohtaisen avustajan avustamana.
- Vastaamismahdollisuus tarjolla myös puhelimitse.
• Vastauksista karsittiin keskeyttäneet ja ilmeisen perusteettomat vastaajat.
Osallistuminen (1/2)
Vaalit Politiikka ja julkiset asiat Kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toiminta Harrastus- ja vapaa-ajan toiminta Kulttuurielämä Urheilu
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
9.7
20 18.2
33.1 33.2
39.3
Osallistuminen huonosti tai melko huonosti (%)
Osallistuminen (2/2)
• Alle 25-vuotiaat erottuvat selvästi muista:
- Kokevat voineensa osallistua muita huonommin, mutta samaan aikaan ovat myös vähiten kiinnostuneita osallistumaan esim. äänestämiseen, politiikkaan tai järjestötoimintaan.
- Kiinnostuneita harrastustoiminnasta, kulttuurista ja urheilusta, mutta eivät koe voivansa osallistua siihen kovin hyvin.
• Kehitysvammaisten osallistuminen muita vammaryhmiä huonompaa.
• Naiset kokivat miehiä useammin, että he olivat voineet
osallistua niin kulttuuri- kuin urheilutoimintaan huonosti tai melko
Ihmisarvo ja ennakkoluulot (1/2)
Ihmisarvon kunnioitus vähentynyt Enakkoluulot lisääntyneet
0 10 20 30 40 50 60
47.8 33.9
Ihmisarvon kunnioittaminen ja ennakkoluulot (%)
Ihmisarvo ja ennakkoluulot (2/2)
• Alle 25-vuotialla kaikkein negatiivisimmat näkemykset
• Yli 64-vuotiailla kaikkein positiivisimmat näkemykset
• Miehet kokivat useammin kuin naiset, että vammaisten
henkilöiden ihmisarvon kunnioittaminen on lisääntynyt. Runsas kolmannes miehistä oli tätä mieltä ja naisista noin neljännes.
• Kognitiivisesti vammaiset ja viittomakieliset kokivat eniten ihmisarvon kunnioituksen vähentyneen ja ennakkoluulojen lisääntyneen.
Oikeus elämään (1/2)
0 10 20 30 40 50 60 70 80
69.2
25.5
Onko oikeuttasi elämään suoraan tai välillisesti kyseenalaistettu? (%)
Oikeus elämään (2/2)
• Eniten kyseenalaistamista kokeneet nuorimmat, alle 25-vuotiaat (42%), ja vähiten vanhimmat, yli 64-vuotiaat (16%).
• Neuropsykiatrisesti vammaiset (36%) kokivat muita ryhmiä enemmän, että heidän oikeuttaan elämään on suoraan tai välillisesti kyseenalaistettu.
• Myös kehitysvammaisista (29%) ja viittomakielisistä (29%)
monella oli kokemuksia heidän oikeutensa elämään suorasta tai välillisestä kyseenalaistamisesta.
Esteettömyys ja saavutettavuus (1/5)
Julkiset tilat Oppilaitokset Työpaikka Joukkoliikenne Katu- ja puistoalue
0 5 10 15 20 25
18 8.8
7.2
20.9 16.7
Esteettömyys rakennetussa ympäristössä (%)
Esteettömyys ja saavutettavuus (2/5)
• Naisilla miehiä enemmän ongelmia esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asioissa erityisesti julkisissa tiloissa, joukkoliikenteessä, katu- ja puistoalueilla.
• Viittomakieliset kokevat muita ryhmiä enemmän ongelmia esteettömyydessä ja saavutettavuudessa julkisissa tiloissa.
• Katu- ja puistoalueilla eniten esteettömyyden ja
saavutettavuuden ongelmia vanhemmilla ikäryhmillä (45-64- vuotiaat ja yli 64-vuotiaat).
Esteettömyys ja saavutettavuus (3/5)
Opasteet Tulkkaus Tiedotus ja viestintä Internet ja muu tietoliikenne Hätä- ja pelastuspalvelut
0 2 4 6 8 10 12
9.6 3.6
11.1 8.7
4
Esteettömyys tiedonsaannissa (%)
Esteettömyys ja saavutettavuus (4/5)
• Tulkkauksessa esteettömyyden ja saavutettavuuden ongelmia olivat kokeneet useimmin alle 25-vuotiaat.
• Kehitysvammaisilla oli selkeästi eniten ongelmia tiedotuksessa ja viestinnässä.
Esteettömyys ja saavutettavuus (5/5)
• Aistivammaiset ja viittomakieliset kokivat selkeästi eniten ongelmia esteettömyydessä ja saavutettavuudessa.
• Seuraavaksi eniten ongelmia kohtasivat ’muulla tavalla’
vammaiset sekä fyysisesti vammaiset.
Yleiset vaaratilanteet (1/2)
20 30 40 50 60 70
Tiedätkö, miten toimia yleisissä vaaratilanteissa? (%)
Yleiset vaaratilanteet (2/2)
• Alle 25-vuotiaista noin 60% kertoi, ettei tiedä miten toimia yleisessä vaaratilanteessa.
• Muissa ikäryhmissä noin kolmannes ei tiedä miten toimia.
• Naisten (33%) ja miesten (38%) välillä ei suurta eroa.
• Kehitysvammaisista 60% ei tiedä, miten toimia yleisessä vaaratilanteessa.
Kokemukset väkivallasta (1/3)
Henkinen väkivalta Seksuaalista väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai kaltoinkohtelua Turvattomuus Halventava tai vähättelevä kohtelu Epäinhimillinen kohtelu Henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaus
19.3 2.2
24.1
27.6 17.2
8.3
Väkivalta usein tai melko usein (%)
Kokemukset väkivallasta (2/3)
• Kaikissa kysytyissä asioissa merkitseviä eroja ikäryhmien välillä siten, että eniten väkivaltaa, hyväksikäyttöä, jne. olivat kokeneet kaikkien nuorimmat ja vähiten iäkkäimmät vastaajat.
• Alle 25-vuotiaat vastaajat olivat kokeneet erityisesti fyysistä väkivaltaa.
• Kehitysvammaiset olivat kokeneet muita vammaryhmiä enemmän fyysistä väkivaltaa.
• Naiset kokeneet kaikkia kysyttyjä asioita miehiä enemmän,
mutta erityisesti naiset ilmoittivat miehiä useammin kokeneensa henkistä väkivaltaa.
• Henkistä väkivaltaa olivat kokeneet eniten neuropsykiatrisesti
Kokemukset väkivallasta (3/3)
• Seksuaalista väkivaltaa kokeneet eniten neuropsykiatrisesti vammaiset ja kehitysvammaiset.
• Ruotsinkieliset kokeneet turvattomuutta muita kieliryhmiä enemmän.
• Halventavaa kohtelua kokeneet eniten: naiset, alle 25-vuotiaat ja neuropsykiatrisesti vammaiset.
Henkilökohtainen apu (1/2)
Henk.koht. avun riittävyys Henk. koht. avun sopivuus
25 25.5 26 26.5 27 27.5 28 28.5 29 29.5 30
29.4 26.5
Henkilökohtainen apu (%)
Henkilökohtainen apu (2/2)
• Henkilökohtaista apua kertoi tarvitsevan selvästi eniten alle 25- vuotiaat.
• Alle 25-vuotiaat kokivat muita useammin, etteivät saa riittävästi henkilökohtaista apua.
• Alle 25-vuotiaat kokivat, etteivät saa sitä sopivalla tavalla järjestettynä.
• Fyysisesti vammaiset kertoivat saavansa riittävästi ja sopivalla tavalla järjestettyä henkilökohtaista apua
• Vammaluokista fyysisesti vammaiset (79 %) ja
Kuljetuspalvelu ja liikkumisen apuvälineet (1/2)
Kuljetuspalvelun riittävyys Kuljetuspalvelun sopivuus Sopivat liikkumisen apuvälineet
0 5 10 15 20 25 30
26.6 26.5 15.1
Kuljetuspalvelu ja apuvälineet (%)
Kuljetuspalvelu ja liikkumisen apuvälineet (2/2)
• Kuljetuspalvelua tarvitsivat kaikkein eniten nuorimmat (alle 25- vuotiaat) ja kaikkein iäkkäimmät (yli 64-vuotiaat).
• Fyysisesti vammaiset ja kehitysvammaiset tarvitsivat eniten kuljetuspalveluita.
• Liikkumisen apuvälineitä tarvitsevat naiset kokevat miehiä useammin, ettei heillä ole itselle sopivia apuvälineitä.
• Fyysisesti vammaisista 80 % raportoi apuvälineiden olevan sopivia.
• Kuljetuspalveluiden riittävyys yhteydessä
Syrjintä koulutuksessa ja työelämässä (1/2)
Koulutukseen pääsy Koulutuksen mukautukset Koulutuksessa muuten Työelämään pääsyssä tai työnhaussa Työelämän mukautukset Työelämässä muuten
0 10 20 30 40 50 60
25.6
33.9 34.7
52.8 46.8
47
Syrjintä koulutuksessa ja työelämässä (%)
Syrjintä koulutuksessa ja työelämässä (2/2)
• Ei merkittäviä eroja sukupuolen perusteella.
• Eniten kokemuksia syrjinnästä niin koulutuksessa kuin työelämässä on alle 25-vuotialla. Vähiten yli 64-vuotialla.
• Syrjintää koulutukseen pääsyssä kokenut eniten
neuropsykiatrisesti vammaiset ja ’muu’ vammaryhmä.
• Koulutuksen mukautuksissa syrjintää kokeneet selkeästi eniten kehitysvammaiset, neuropsykiatrisesti vammaiset sekä ’muu’
vammaryhmä.
• Viittomakielisistä 41 % kokenut syrjintään työelämään pääsyssä
Syrjintä tiedonsaannissa ja/tai kommunikoinnissa (1/2)
Viranomaisasiat Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Koulutus tai opiskelu Työelämä Harrastus- ja vapaa-aika
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
36.3 37.5
43.3 14.3
15.9
22.8
Syrjintä tiedonsaannissa ja/tai kommunikoinnissa (%)
Syrjintä tiedonsaannissa ja/tai kommunikoinnissa (2/2)
• Eniten syrjintää tiedonsaannissa ja/tai kommunikaatiossa kokeneet alle 25-vuotiaat (53 %).
• Muissa ikäryhmissä 29-36%.
• Syrjintää tiedonsaannissa ja/tai kommunikaatiossa olivat kokeneet selkeästi eniten viittomakieliset (80 %).
Koettu köyhyys ja sen vaikutukset (1/5)
40 42 44 46 48 50 52
43.6
50.7
Köyhyyden kokeminen (%)
Koettu köyhyys ja sen vaikutukset (2/5)
• Eniten köyhyyttä olivat kokeneet 25-44-vuotiaat (59 %) ja 45-54- vuotiaat (57 %).
• Naiset (57.1%) ilmoittivat kokeneensa enemmän köyhyyttä kuin miehet (47.3%).
• Eniten köyhyyttä olivat kokeneet neuropsykiatrisesti vammaiset
• Viittomakieliset raportoivat kokeneensa köyhyyttä (32 %) hieman muita vammaryhmiä vähemmän.
Koettu köyhyys ja sen vaikutukset (3/5)
Perus- ja sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Lääkkeet ja hoitotarvikkeet Opiskelu tai koulutus Oikeuksien ajaminen
0 10 20 30 40 50 60
35.1
54.7 53.8 21
35.1
Köyhyyden vaikutus (%)
Koettu köyhyys ja sen vaikutukset (4/5)
Terveellinen ruoka Vaatteet Liikkuminen kodin ulkopuolella Vapaa-ajan vietto Perhe- ja ystävyyssuhteiden ylläpito
65.6 63 61.7
78.4 54.5
Köyhyyden vaikutus (%)
Koettu köyhyys ja sen vaikutukset (5/5)
• Ikäryhmissä 25-44-vuotiaat ja 45-54-vuotiaat köyhyys vaikuttanut eniten, erityisesti:
- terveelliseen ruokaan, terveydenhuoltoon, perhe- ja ystävyyssuhteiden ylläpito, opiskeluun ja koulutukseen.
• Naiset ilmoittivat kokeneensa useammin köyhyyttä kuin miehet erityisesti:
- välttämättömissä lääkkeissä ja hoitotarvikkeissa (57 %) - terveydenhuollossa (57 %).
- Liikkumisessa kodin ulkopuolella (57 %)
• Köyhyyden kokemus on yhteydessä osallistumisaktiivisuuteen.
Mikäli vastaaja on kokenut köyhyyttä, osallistuminen yhteiskunnallisiin toimintoihin heikompaa.
Kieli- ja kulttuuri-identiteettiin liittyvä tuki (1/3)
2 3 4 5 6
4.1
5.3
2
0.9
Saatu tuki (%)
Kieli- ja kulttuuri-identiteettiin liittyvä tuki (2/3)
En ollenkaan Melko vähän Melko paljon Paljon
0 1 2 3 4 5 6 7
5.2
6.2
3.7
1.4
Puhetta korvaava tuki (%)
Kieli- ja kulttuuri-identiteettiin liittyvä tuki (3/3)
• Kognitiivisesti vammaisista 80 % kertoo, ettei ole saanut tukea lainkaan. Paljon tai melko paljon tukea oli saanut ainoastaan 6
%
• Sukupuolten välillä ei merkittävää eroa.
• Kognitiivisesti vammaisilla eniten kokemuksia riittämättömästä tuesta puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttämisessä.
Oikeus yksityisyyteen (1/2)
Kyllä Ei
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Yksityisyyttä loukattu vammaisuuden vuoksi (%)
Oikeus yksityisyyteen (2/2)
• Ryhmämuotoisesti asuvat vastaajat kokevat vähän yksityisyyden loukkauksia (5 %).
• Iso osa puolison ja/tai lasten kanssa asuvista vastaajista kokee, ettei heidän yksityisyyttään loukata (46 %), mutta samalla monet kokevat, että sitä loukataan (37 %).
• Yksin avustajan kanssa asuvista vastaajista 14 % kokee yksityisyyttään loukatun.
Asumisjärjestelyt (1/3)
Yksin Yksin, avustajan avustamana Puolison ja/tai lasten kanssa Vanhempien tai isovanhempien, muun sukulaisen tai ystävän kanssa Ryhmämuotoisesti tai palvelukeskuksessa
0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0
27.1 9.8
44.9 11.7
6.6
Vastaajien asumismuoto (%)
Asumisjärjestelyt (2/3)
Kyllä Ei
86.6 13.4
Oletko itse saanut valita asimisjärjestelysi (%)
Asumisjärjestelyt (3/3)
• Yksin asuvista vastaajista 29 % kertoo, ettei ole saanut valita omaa asumisjärjestelyään.
• Vanhempien tai isovanhempien kansa asuvista vastaajista 22 % kertoo, ettei ole saanut valita omaa asumisjärjestelyjään.
• Perheen tai lasten kanssa asuvista vastaajista 49 % kertoo saaneensa valita oman asumisjärjestelynsä.
• Ryhmämuotoisesti asuvista vastaajista 8 % kertoo, ettei ole saanut valita omaa asumisjärjestelyään.
Kokemukset epäasiallisesta kohtelusta vammaisuuden johdosta (1/2)
Yksityisyyden loukkaus Laiton vapauden riisto Asumismuodon valinta Avioliitto, avoliitto, seurustelu Perhesuunnittelu Vanhemmuus Lapsen huolto
26.6 3
13.4 9.3
3.6
6.6 3.7
Kokenut epäasiallista kohtelua vammaisuudesta johtuen (%)
Kokemukset epäasiallisesta kohtelusta vammaisuuden johdosta (2/2)
• Eniten epäasiallista kohtelua liittyen päättämiseen sitovasti omista asioista raportoivat kehitysvammaiset (28 %) ja
kognitiivisesti vammaiset (24 %) vastaajat.
• Kehitysvammaisista viisi prosenttia raportoi kokevansa usein laitonta vapauden riistoa.
• Naiset ilmoittivat kokeneensa miehiä enemmän epäasiallista kohtelua vanhemmuuteen (9 %), avoliittoon, avioliittoon ja seurusteluun (10 %) sekä perhesuunnitteluun (5 %) liittyvissä asioissa.
• Miehillä enemmän kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta liittyen omista asioista päättämiseen (21 %).
info@ihmisoikeuskeskus.fi
