Vauvan aivot Vauvan aivot
kehittyv
kehittyv ä ä t t
vuorovaikutuksessa vuorovaikutuksessa
7.5.2009 7.5.2009
Tuija
Tuija FontellFontell, LL, LL
Aivojen kehitys on Aivojen kehitys on
dynaaminen, interaktiivinen dynaaminen, interaktiivinen
prosessi prosessi
Siihen vaikuttaa biologia, ymp
Siihen vaikuttaa biologia, ympääristristöö jaja kkääyttäyttäytyminenytyminen
Aivot ovat ehk
Aivot ovat ehkää ””maapallon monimutkaisinmaapallon monimutkaisin jjäärjestelmä”rjestelmä” (Green, 1998)(Green, 1998)
Vuorovaikutuskokemuksilla on suuri merkitys Vuorovaikutuskokemuksilla on suuri merkitys aivojen kehityksen kannalta
aivojen kehityksen kannalta
Lapsi itse vaikuttaa aktiivisesti kokemuksiin, Lapsi itse vaikuttaa aktiivisesti kokemuksiin, jotka muovaavat h
jotka muovaavat häänen aivojensa kehitystnen aivojensa kehitystää
Rutter, 1997 Rutter, 1997
oma
käyttäytyminen geeniekspressio
ja aivojen rakenne
kokemukset
l. ympäristö oma ajattelu
Nature
Nature or or nurture nurture ? ?
Miten aivot muistavat?
Miten aivot muistavat?
Miten menneisyyden tapahtumat Miten menneisyyden tapahtumat
vaikuttavat tulevaisuuden
vaikuttavat tulevaisuuden toimintaan?toimintaan?
Hermosolujen toiminta mahdollistaa Hermosolujen toiminta mahdollistaa
””muistamisenmuistamisen””
Aiemmin yhdess
Aiemmin yhdessää aktivoituneetaktivoituneet hermosoluverkot syttyv
hermosoluverkot syttyväät herkemmin myöt herkemmin myöss uudelleen
uudelleen
Aivojen kehitys yksil
Aivojen kehitys yksil ö ö llist llist ä ä jo kohtuvauvalla
jo kohtuvauvalla
yksil
yksilöölliset kokemukset jopa identtisillälliset kokemukset jopa identtisillä kaksosilla
kaksosilla
aliravitsemus, s
aliravitsemus, sääteily ja lteily ja lääääkkeet voivatkkeet voivat olla haitallisia ymp
olla haitallisia ympääristristöötekijtekijööititää
Kohtuvauvan kokemukset muokkaavat Kohtuvauvan kokemukset muokkaavat
aivoja ja aivot muovaavat kokemuksia aivoja ja aivot muovaavat kokemuksia MyMyöös kohtuvauva vaikuttaa esim.s kohtuvauva vaikuttaa esim.
liikkeill
liikkeillääään ympn ympääristristöööönsnsää
Kohtuvauva aistii varhain Kohtuvauva aistii varhain
Kohtuvauvan aistikokemukset ovat t
Kohtuvauvan aistikokemukset ovat täärkeitrkeitää kohtuvauvan kehitykselle
kohtuvauvan kehitykselle Aistitoiminnat kehittyv
Aistitoiminnat kehittyväät yksi kerrallaan tietysst yksi kerrallaan tietyssää jjäärjestyksessrjestyksessää
Kohtuvauvan ymp
Kohtuvauvan ympääristristöö tarjoaa aivojentarjoaa aivojen kannalta sopivia aisti
kannalta sopivia aistiäärsykkeitärsykkeitä esim. jatkuvaesim. jatkuva pehme
pehmeää kosketus ja liikekosketus ja liike
Kohtuvauvan aistikokemukset auttavat vauvaa Kohtuvauvan aistikokemukset auttavat vauvaa suuntaamaan syntym
suuntaamaan syntymään jän jälkeenlkeen tarkkaavuuttaan tuttuihin t
tarkkaavuuttaan tuttuihin täärkeisiinrkeisiin äärsykkeisiinrsykkeisiin ((esimesim ääidinidin ääääni)ni)
Kohtuvauvan vaihteleva Kohtuvauvan vaihteleva
vireys vireys
Odottava
Odottava ääiti on tietoinen vauvansaiti on tietoinen vauvansa vireystilasta ja reagoi siihen
vireystilasta ja reagoi siihen
Kohtuvauvan vireystiloissa rauhallinen Kohtuvauvan vireystiloissa rauhallinen
uni on merkki aivojen kypsymisest uni on merkki aivojen kypsymisestää
MitMitää selkeselkeäämmin kohtuvauvan vireystilatmmin kohtuvauvan vireystilat ryhmittyv
ryhmittyväät rauhallisiin ja vireisiint rauhallisiin ja vireisiin vaiheisiin sit
vaiheisiin sitää rauhallisempi vauva onrauhallisempi vauva on vastasyntyneen
vastasyntyneenää
Kohtuvauvan viestit Kohtuvauvan viestit
vaikuttavat
vaikuttavat ä ä itiin itiin
ÄÄiti tulee tietoiseksi vauvan vireystiloistaiti tulee tietoiseksi vauvan vireystiloista vauvan liikkeiden kautta
vauvan liikkeiden kautta
ÄÄiti antaa mielessiti antaa mielessääään merkityksin merkityksiää vauvanvauvan liikkeille ja vastaa niihin
liikkeille ja vastaa niihin
Vanhempien kiintymys vauvaan saa alkunsa ja Vanhempien kiintymys vauvaan saa alkunsa ja vahvistuu
vahvistuu
Kiintymys ilmenee juttelemisena vauvalle, Kiintymys ilmenee juttelemisena vauvalle, itsest
itsestää huolehtimisena, valmistautumisenahuolehtimisena, valmistautumisena vauvan tuloon
vauvan tuloon
Ä Ä idin stressin vaikutuksesta idin stressin vaikutuksesta kohtuvauvan kehitykseen
kohtuvauvan kehitykseen
ÄÄidin korkea stressitaso korreloi keskenmenonidin korkea stressitaso korreloi keskenmenon riskiin, matalampaan syntym
riskiin, matalampaan syntymääpainoon japainoon ja ennenaikaiseen synnytykseen
ennenaikaiseen synnytykseen
MyöMyös vauvan pääs vauvan pään koko on pienempi ja viiveitn koko on pienempi ja viiveitää kehityksess
kehityksessää on enemmon enemmään , josn , jos ääidillidillää on olluton ollut stressi
stressiää raskausaikanaraskausaikana
ElElääimillimillää stressaantuneiden emojen poikasetstressaantuneiden emojen poikaset tutkivat v
tutkivat väähemmhemmään, tunnereaktiot ovatn, tunnereaktiot ovat
voimakkaampia ja stressivaste on korkeampi voimakkaampia ja stressivaste on korkeampi
Aivojen kasvu ja Aivojen kasvu ja
kypsyminen kypsyminen
Aivojen paino syntym
Aivojen paino syntymäähetkellhetkellää n. 400g,n. 400g, 12kk i
12kk iäässssää 1000g, kasvu jatkuu nopeana1000g, kasvu jatkuu nopeana 24 kk ik
24 kk ikääään asti.n asti.
Aivokuoren glukoosinkulutus 2
Aivokuoren glukoosinkulutus 2--kertainenkertainen 44--1010--vuotiailla aikuisiin verrattuna.vuotiailla aikuisiin verrattuna.
00--22--vuotiaana hermosolujen ulokkeidenvuotiaana hermosolujen ulokkeiden runsas kasvu, lis
runsas kasvu, lisääääntyminen jantyminen ja ylituotanto.
ylituotanto.
Hermosolun rakenne Hermosolun rakenne
tuma,
tuma, dendriittidendriitti,, aksoniaksoni, synapsi, synapsi myeliini
myeliini on valkeaa, rasvaista ainetta,on valkeaa, rasvaista ainetta, joka ymp
joka ympäärrööi hermosolujeni hermosolujen aksoneitaaksoneita myeliini
myeliini nopeuttaa viestien kulkuanopeuttaa viestien kulkua aksoneissa
aksoneissa
Aivojen kypsyminen Aivojen kypsyminen
Aivoalueiden kypsymisj
Aivoalueiden kypsymisjäärjestys mrjestys määäärrääytyyytyy geneettisesti
geneettisesti
Etenee alemmilta aivoalueilta isoaivokuorelle Etenee alemmilta aivoalueilta isoaivokuorelle Aivojen kypsymisprosessi jatkuu varhaiseen Aivojen kypsymisprosessi jatkuu varhaiseen aikuisik
aikuisikääään astin asti
myelinisaatio
myelinisaatio alkaa raskauden loppuvaiheessa jaalkaa raskauden loppuvaiheessa ja jatkuu aikuisik
jatkuu aikuisikääään asti ja etenee tietyssn asti ja etenee tietyssää jäjärjestyksessärjestyksessä
ensin
ensin myelinisoituvatmyelinisoituvat ääääreishermostonreishermoston aksonitaksonit viimeiseksi aivosilta ja otsalohkon hermosolut viimeiseksi aivosilta ja otsalohkon hermosolut
Hermosolujen Hermosolujen
karsiutuminen karsiutuminen
Aivosolujen m
Aivosolujen määäärrään huippu 6kk in huippu 6kk iäässssää aivosolujen v
aivosolujen väälille syntyy ylimlille syntyy ylimäärin yhteyksiäärin yhteyksiää (synapseja)
(synapseja)
yhteydet, joita k
yhteydet, joita kääytetääytetään sn sääilyväilyvät, muutt, muut karsiutuvat
karsiutuvat
KOKEMUKSET MUOVAAVAT T
KOKEMUKSET MUOVAAVAT TÄÄSSÄSSÄ AIVOJA
AIVOJA
aivoista tulee tehokkaammin toimivat aivoista tulee tehokkaammin toimivat karsiutumisen my
karsiutumisen myöötätä
Aivojen plastisuus Aivojen plastisuus
Aivojen muutosmahdollisuus l. plastisuus Aivojen muutosmahdollisuus l. plastisuus
suurinta kahden ensimm
suurinta kahden ensimmääisen elinvuodenisen elinvuoden aikana, mutta s
aikana, mutta sääilyy osin koko elilyy osin koko eläämmään.n.
Aivojen kapasiteetti toipua vauriosta on Aivojen kapasiteetti toipua vauriosta on
riippuvaista mm. vaurion laadusta, riippuvaista mm. vaurion laadusta,
sijainnista, lapsen i
sijainnista, lapsen iääststää ja ympja ympääristristöstöstää erityisesti otsalohkon kehityksen kannalta erityisesti otsalohkon kehityksen kannalta
ensimm
ensimmääinen elinvuosi on tinen elinvuosi on täärkerkeääää aikaaaikaa
Aivojen kehityksen Aivojen kehityksen
herkkyyskaudet herkkyyskaudet
Laiminly
Laiminlyöönti ja ympnti ja ympääristristöäöärsykkeidenrsykkeiden puute aivojen kehityksen kriittisten
puute aivojen kehityksen kriittisten vaiheiden aikana voi johtaa pysyv
vaiheiden aikana voi johtaa pysyväästisti heikentyneisiin kognitiivisiin kykyihin heikentyneisiin kognitiivisiin kykyihin Ihmisen aivojen hidas kehitys pident
Ihmisen aivojen hidas kehitys pidentääää plastisuuden kautta ja maksimoi
plastisuuden kautta ja maksimoi oppimiskapasiteetin, mutta pident
oppimiskapasiteetin, mutta pidentääää myömyös haavoittuvuuden kauttas haavoittuvuuden kautta
Aivojen kokemusta odottava Aivojen kokemusta odottava
kehitys (
kehitys ( Greenough Greenough & &
Black,1992) Black,1992)
MMäääärrääytyy geneettisesti, tyypillisestiytyy geneettisesti, tyypillisesti havaintotoimintojen kehityst
havaintotoimintojen kehitystää
Synapseja syntyy minimaalisen Synapseja syntyy minimaalisen
kokemuksen laukaisemana kokemuksen laukaisemana
Edellytt
Edellyttääää lajikohtaisia, tyypillisilajikohtaisia, tyypillisiää jaja ennakoitavia ymp
ennakoitavia ympääristristöövaikutteita tiettynvaikutteita tiettynää herkkyyskautena
herkkyyskautena
Aivojen kokemuksesta Aivojen kokemuksesta
riippuva kehitys riippuva kehitys
YmpYmpääristristöäöärsykkeet vaikuttavat aivojenrsykkeet vaikuttavat aivojen kehitykseen yksil
kehitykseen yksilööllisestillisesti ––kokemuksetkokemukset muuttuvat mahdollisuuksiksi
muuttuvat mahdollisuuksiksi esimerkkin
esimerkkinää oppiminen, jatkuu loppiminen, jatkuu lääpi eläpi elämmäänn Kokemukset eiv
Kokemukset eiväät ole ennalta mt ole ennalta määäärräättyjttyjää Uusia hermosoluyhteyksi
Uusia hermosoluyhteyksiää syntyy vastauksenasyntyy vastauksena kokemuksiin, jotka vaihtelevat ihmisest
kokemuksiin, jotka vaihtelevat ihmisestää toiseen
toiseen
Vuorovaikutuksen merkitys Vuorovaikutuksen merkitys
aivojen kehityksess aivojen kehityksess ä ä
Lapsen varhaiset Lapsen varhaiset
vuorovaikutussuhteet liittyv
vuorovaikutussuhteet liittyv ä ä t lapsen t lapsen persoonallisuuden kehitykseen ja
persoonallisuuden kehitykseen ja psykologisten
psykologisten
puolustusmekanismien puolustusmekanismien rakenteeseen ja nykyn
rakenteeseen ja nykyn ä ä kemyksen kemyksen mukaan my
mukaan my ö ö s lapsen aivojen s lapsen aivojen rakenteen kehitykseen.
rakenteen kehitykseen.
Vuorovaikutuksen merkitys Vuorovaikutuksen merkitys
aivojen kehityksess aivojen kehityksess ä ä
Sosiaalisia havaintoja tekev
Sosiaalisia havaintoja tekeväät aivoalueett aivoalueet ovat samoja tai tiiviisti yhteydess
ovat samoja tai tiiviisti yhteydessää aivoalueisiin, jotka s
aivoalueisiin, jotka säääätelevteleväät merkitystent merkitysten muodostumista, ruumiintoimintojen
muodostumista, ruumiintoimintojen
ssäääätelyätelyä, tunnetilojen muotoutumista,, tunnetilojen muotoutumista, muistin organisoitumista ja kyky
muistin organisoitumista ja kykyää vuorovaikutukseen (Daniel
vuorovaikutukseen (Daniel SiegelSiegel, The, The Developing
Developing MindMind))
Vauvan aivojen rakenne ja toiminta Vauvan aivojen rakenne ja toiminta muokkautuu vanhemman ja vauvan muokkautuu vanhemman ja vauvan
emotionaalisen kommunikaation emotionaalisen kommunikaation vväälitykselllityksellää
Katsekontakti, mimiikka,
Katsekontakti, mimiikka, äääänensnensäävy, kehonvy, kehon asennot
asennot
Aivojen otsalohko erityisen herkk Aivojen otsalohko erityisen herkkää
kasvokkain tapahtuvalle kasvokkain tapahtuvalle
kommunikaatiolle ja katsekontaktille kommunikaatiolle ja katsekontaktille
Aivojen otsalohkon Aivojen otsalohkon teht teht ä ä vi vi ä ä
Yhteydess
Yhteydessää aivojenaivojen limbisenlimbisen jjäärjestelmrjestelmäänn tunnekeskuksiin ja ruumiillista vireystilaa tunnekeskuksiin ja ruumiillista vireystilaa ssääääteleviin keskuksiinteleviin keskuksiin
Vasen otsalohko liittyy positiivisiin Vasen otsalohko liittyy positiivisiin
tunnekokemuksiin kuten ilo, onnellisuus tunnekokemuksiin kuten ilo, onnellisuus
ja mielihyv ja mielihyvää
Vasen puoli ohjaa vuorovaikutusta ja Vasen puoli ohjaa vuorovaikutusta ja nonnon--verbaalistaverbaalista viestintviestintääää
Aivojen otsalohkon Aivojen otsalohkon teht teht ä ä vi vi ä ä
Oikea puoli liittyy negatiivisiin Oikea puoli liittyy negatiivisiin
tunnekokemuksiin kuten vet
tunnekokemuksiin kuten vetääytyminen,ytyminen, pelko, huoli, suru, ahdistus ja inho
pelko, huoli, suru, ahdistus ja inho Yksil
Yksilöölliset erot oikean ja vasemmanlliset erot oikean ja vasemman puolen aktivaatiossa liittyv
puolen aktivaatiossa liittyväät osittaint osittain kokemuksellisiin eroihin yksil
kokemuksellisiin eroihin yksilööiden viden väälilllillää ja voivat muuttua kokemuksesta riippuen.
ja voivat muuttua kokemuksesta riippuen.
”” jarrun ja kaasunjarrun ja kaasun”” tasapainotasapaino
Aivojen otsalohkon Aivojen otsalohkon
kehitys kehitys
Jatkuu toiseen elinik
Jatkuu toiseen elinikäävuoteen asti,vuoteen asti, herkkyyskausi 6
herkkyyskausi 6--18kk i18kk iäässssää.. Liittyy p
Liittyy päääättelyyn ja abstraktiin ajatteluun,ttelyyn ja abstraktiin ajatteluun, ppäääämmäääärräähakuiseen toimintaan ja tunnehakuiseen toimintaan ja tunne-- eleläämmään sn säääätelyyn.telyyn.
Edellytt
Edellyttääää sopiviasopivia äärsykkeitrsykkeitää jaja
vastaanottavaista vuorovaikutusta vastaanottavaista vuorovaikutusta
ensisijaisten hoitajien kanssa.
ensisijaisten hoitajien kanssa.
Masentuneiden
Masentuneiden ä ä itien itien lapset
lapset
Aivos
Aivosäähkhköökkääyrissyrissää hyperaktivaatiotahyperaktivaatiota oikeassa otsalohkossa ja suhteellista oikeassa otsalohkossa ja suhteellista
aktivaation alenemaa vasemmassa aktivaation alenemaa vasemmassa ((DawsonDawson et al.)et al.)
66--18kk i18kk iäässssää ääidin masennuksella on ilm.idin masennuksella on ilm.
suurin vaikutus lapsen otsalohkon suurin vaikutus lapsen otsalohkon
kehitykseen ja siten tunnes
kehitykseen ja siten tunnesäääätelykyvyntelykyvyn kehitykseen
kehitykseen
Masentuneiden
Masentuneiden ä ä itien itien lapset
lapset
Esikouluik
Esikouluikääisillisillää pojilla on todettupojilla on todettu alentunutta kognitiivista verbaalista alentunutta kognitiivista verbaalista
kapasiteettia, mik
kapasiteettia, mikääli heidli heidäänn ääitinsitinsää olioli masentunut alle 18kk i
masentunut alle 18kk iäässssää.. Miksi
Miksi ääidin masennus vaikuttaa lapsenidin masennus vaikuttaa lapsen otsalohkon aivotoimintaan?
otsalohkon aivotoimintaan?
ääidin passiivisuusidin passiivisuus –– lapsen vireystilan,lapsen vireystilan, tunnetilan ja tarkkaavuuden s
tunnetilan ja tarkkaavuuden säätelyäätely epepääonnistuuonnistuu
Riskitekij
Riskitekij ö ö iden iden
vaikutuksesta lapsen vaikutuksesta lapsen
kehitykseen kehitykseen
Oleellista on Oleellista on
stressitekij
stressitekijään vakavuusaste (intensiteetti,n vakavuusaste (intensiteetti, ääkillisyys, kesto, tiheys, ennakoimattomuus)killisyys, kesto, tiheys, ennakoimattomuus) ko. lapsen kehitysvaihe ja mahd.
ko. lapsen kehitysvaihe ja mahd.
erityisherkkyys erityisherkkyys
lapsen hoitavan ymp
lapsen hoitavan ympääristristöön saatavilla olo jan saatavilla olo ja kyky suojella lasta stressitekij
kyky suojella lasta stressitekijään haitalliseltan haitalliselta vaikutukselta tai auttaa h
vaikutukselta tai auttaa hääntäntä selviselviäämäämään senn sen kanssa
kanssa
Kroonisen stressin Kroonisen stressin
vaikutus aivoihin vaikutus aivoihin
Hippocampus
Hippocampus voi vaurioituavoi vaurioitua
Vaikutus
Vaikutus muistinmuistin toimintaa heikenttoimintaa heikentäävväästisti
Amygdalan
Amygdalan ””hhäälytysjlytysjäärjestelmrjestelmä”ä” voivoi herkisty
herkistyää
Ahdistusherkkyys, ymp
Ahdistusherkkyys, ympääristristöön kokeminenn kokeminen negatiivisena
negatiivisena ”” mielen taustamusiikkimielen taustamusiikki kauhuelokuvasta
kauhuelokuvasta””
Stressihormoneja s
Stressihormoneja säääätelevtelevää HPAHPA-- systeemi
systeemi voi jvoi jääääddää ppäääällelle
Mik Mik ä ä auttaa selvi auttaa selvi ä ä m m ää ää n n stressist
stressist ä ä ? ?
1.1. EnnakointiEnnakointi
Rutiinit, muistuttajat, merkit siirtym
Rutiinit, muistuttajat, merkit siirtymääststää
2.2. Hallinnan tunneHallinnan tunne
Valinnan mahdollisuudet, omatoimisuus Valinnan mahdollisuudet, omatoimisuus
3.3. Sosiaalinen tukiSosiaalinen tuki
Aikuisen v
Aikuisen väälittlittääminen, fyysinen kontakti,minen, fyysinen kontakti, puhe, lohdutus, tilanteen selitt
puhe, lohdutus, tilanteen selittääminenminen
Lapsen turvallinen kiintymyssuhde Lapsen turvallinen kiintymyssuhde
hoitajaansa on yhteydess
hoitajaansa on yhteydessää siihen mitensiihen miten hhäänen elimistnen elimistöönsnsää reagoi stressillereagoi stressille
Stressihormonien eritys on suurempaa Stressihormonien eritys on suurempaa
lapsella, jolla on turvaton kiintymyssuhde lapsella, jolla on turvaton kiintymyssuhde
Kannatelluksi tulemisen kokemus auttaa Kannatelluksi tulemisen kokemus auttaa
vauvaa v
vauvaa väähitellen kehitthitellen kehittäämmääään omaakinn omaakin kykykykyää ssäääätelyyn ja vtelyyn ja väähenthentääää vauvanvauvan
stressi
stressiää ja hormonaalista stressivastettaja hormonaalista stressivastetta Vuorovaikutussuhde on t
Vuorovaikutussuhde on tääten sten säääätelytelyää yksil
yksilööststää toiseen siirtätoiseen siirtävvää rakennerakenne
Itses
Itses ää ää telykyvyn telykyvyn kehittyminen
kehittyminen - - varhaislapsuu
varhaislapsuu - - den den
kehityksen kulmakivi kehityksen kulmakivi
Vauvan kyky s
Vauvan kyky säääädelldellää erilaisia tilojaan on vielerilaisia tilojaan on vielää heikosti kehittynyt syntym
heikosti kehittynyt syntymäähetkellhetkellää ––aivot ovataivot ovat ihmisvauvan
ihmisvauvan ””epepääkypsin”kypsin” elinelin
Tarvitaan toinen ihminen, joka auttaa tai Tarvitaan toinen ihminen, joka auttaa tai kannattelee vauvaa siet
kannattelee vauvaa sietäämmääään kokemuksiaann kokemuksiaan ja aistimuksiaan ja vahvistaa hyvi
ja aistimuksiaan ja vahvistaa hyviää kokemuksiakokemuksia Tarvitaan mm. soinnuttamista, rytmityst
Tarvitaan mm. soinnuttamista, rytmitystää,, intensiteetti
intensiteettiää, viritt, virittäytymistäytymistää ja konkreettejaja konkreetteja oikea
oikea--aikaisia toimiaaikaisia toimia
Maailma muuttuu, Maailma muuttuu,
muuttuuko ihminen?
muuttuuko ihminen?
Perherakenne, sukupuoliroolit Perherakenne, sukupuoliroolit TyTyööeleläämmään vaatimuksetn vaatimukset
Lasten hoito kodin ulkopuolella erilaisissa Lasten hoito kodin ulkopuolella erilaisissa
hoitopaikoissa hoitopaikoissa
Asenteet vajaakuntoisuutta kohtaan Asenteet vajaakuntoisuutta kohtaan
Kasvava yhteiskunnan monimuotoisuus Kasvava yhteiskunnan monimuotoisuus
