Mitä yliopistojen kansainvälistymi- nen merkitsee kotimaisten kielten asemalle ja kehitykselle?

JULKAISU 8/2010

TUTKAS

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

Mitä yliopistojen kansainvälistymi- nen merkitsee kotimaisten kielten asemalle ja kehitykselle?

Toimittanut

Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura – TUTKAS – järjesti keskiviikkona 17.11.2010 keskustelutilaisuuden aiheesta "Mitä yliopistojen kansainvälistymi- nen merkitsee kotimaisten kielten asemalle ja kehitykselle?".

Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Alustajina toimivat vararehtori Heikki Mannila,Aalto-yliopisto, dekaani Anna Mauranen, Humanistinen tiedekunta, HY Johtava tutkija, dosentti Timo Honkela, Aalto-yliopisto, TKK, yksikön johtaja, dosentti Pirjo Hiidenmaa, Suomen Akate- mia, professori Markku Löytönen, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, HY ja tohtorikoulutettava Sanna Koulu, Oikeustieteellinen tiedekunta, HY.

Kommenttipuheenvuorot esittivät kansanedustajat Sanna Perkiö (kok.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

.

SISÄLLYSLUETTELO

Keskustelutilaisuuden ohjelma

Tieteellinen ansioituminen ja tieteen laajemmat tehtävät VararehtoriHeikki Mannila,Aalto-yliopisto

Vieraskielisen opetuksen ja oppimisen haasteet yliopistoissa DekaaniAnna Mauranen, Humanistinen tiedekunta, HY

Tieteellinen julkaiseminen maailmassa ja Suomessa Johtava tutkija, dosenttiTimo Honkela, Aalto-yliopisto, TKK

Akateeminen oppikirjallisuus

Yksikön johtaja, dosenttiPirjo Hiidenmaa,Suomen Akatemia

Vieraskielinen opetus ja suomi sivistyskielenä

ProfessoriMarkku Löytönen,Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, HY

Jatko-opiskelijan näkökulma

Tohtorikoulutettava Sanna Koulu,Oikeustieteellinen tiedekunta, HY

Mitä yliopistojen kansainvälistyminen merkitsee kotimaisten kielten asemalle ja kehitykselle?

keskiviikkona 17.11.2010 kello 16.00–19.00 Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio.

Ohjelma

16.00 Tilaisuuden avaus

KansanedustajaKimmo Kiljunen, Tutkaksen puheenjohtaja

16.10 Tieteellinen ansioituminen ja tieteen laajemmat tehtävät VararehtoriHeikki Mannila,Aalto-yliopisto

16.30 Vieraskielisen opetuksen ja oppimisen haasteet yliopis- toissa

DekaaniAnna Mauranen, Humanistinen tiedekunta, HY 16.50 Tieteellinen julkaiseminen maailmassa ja Suomessa

Johtava tutkija, dosenttiTimo Honkela, Aalto-yliopisto, TKK

17.10 Kahvitauko

17.30 Akateeminen oppikirjallisuus

Yksikön johtaja, dosenttiPirjo Hiidenmaa,Suomen Akatemia 17.45 Vieraskielinen opetus ja suomi sivistyskielenä

ProfessoriMarkku Löytönen,Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, HY

18.00 Jatko-opiskelijan näkökulma

Tohtorikoulutettava Sanna Koulu,Oikeustieteellinen tiedekun- ta, HY

18.10 Kansanedustajien kommentit KansanedustajaSanna Perkiö,kok.

KansanedustajaOuti Alanko-Kahiluoto,vihr.

18.20 Keskustelua

19.00 Tilaisuuden päätös

Tieteellinen julkaiseminen

ja tieteen laajemmat tehtävät

Heikki Mannila

Vararehtori, akateemiset asiat Aalto-yliopisto

Heikki.Mannila@aalto.fi

050 511 2913

• … luo uutta tietoa

• … parempaa ymmärrystä maailmasta

• … yhteiskuntaa hyödyttävää tieteellistä näkemystä

• Jos työn tuloksista ei kerrota, niin työ jää merkityksettömäksi

Tieteellisestä työstä ja sen tuloksista pitää viestiä

Tieteellinen työ

• Tiedeyhteisölle

• Tieteellisen työn laadun tarkkailun välinen on vertaisarviointi;

tiedeyhteisölle kertominen, kritiikin mahdollistaminen

• Keskeinen tieteellisen tiedon rakentumisessa

• Opiskelijoille

• Tutkimus, opetus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat yliopistojen keskeiset tehtävät

• Tutkimus ja opetus yhdessä!

• Yhteiskunnalle, yhteistyökumppaneille, suurelle yleisölle

• Yliopistojen ja tieteen laajempi tehtävä

Kenelle viestitään?

• Globaali tutkimusympäristö

• Useimmilla aloilla kansainvälisen tiedeyhteisön kieli on englanti; ei toki kaikilla

Pääosa tieteellisestä julkaisemisesta tapahtuu englanniksi

• Tieteen tason kohottaminen vaatii kansainvälisyyttä Englannin käyttö tutkimusryhmissä ja

jatkokoulutuksessa lisääntyy Suomessa

Tieteellinen julkaiseminen

= viestintä tiedeyhteisölle

• Kotimaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden pitää pystyä kommunikoimaan tieteestä ja tutkimuksesta omalla alallaan myös kotimaisilla kielillä

• Kyky käyttää omaa äidinkieltä korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kielenä

• Yliopistoilla on vastuu alojensa suomen- ja

ruotsinkielisen terminologian kehittämisestä ja ylläpitämisestä

Opiskelu ja opiskelijat

• Keskeistä pitää yllä riittävää osaamista

• Pohjoismainen yhteistyö

• Esim. yhteiset maisteriohjelmat

• Rinnakkaiskielisyys, monipuolinen molempien kotimaisten käyttö

Kotimaiset kielet

• Yliopistoilla on vastuu alojensa suomen- ja ruotsinkielisen terminologian kehittämisestä ja ylläpitämisestä

• Kyse ei ole vain kääntämisestä, vaan käsitteistön analysoinnista

• Myös englanninkielisessä opetuksessa pitää kotimaisille opiskelijoille kertoa suomenkieliset termit

Terminologia kotimaisilla kielillä

• Tietotekniikan sanasto- ja terminologiatyö: alalla tehty pitkään aktiivista sanastotyötä

• Tietokone, tulostin, suoritin, selain, hajautus jne.

• Data-analyysin alueella: käsitteistön ja terminologian kehittäminen joitakin vuosia sitten: englanninkielistä opetusta

Large itemset kattava joukko usein esiintyvä joukko frequent set

Kyse ei ole kääntämisestä!

Terminologia: esimerkki

• Tieteen tuloksista ja tieteestä pitää viestiä monille eri ryhmille

• Kotimaassa ensisijaisesti kotimaisilla kielillä

Laajemmat tehtävät

• Tieteellinen julkaiseminen

• Opetus ja tutkimus yhdessä: vastuu oman äidinkielen hallinnasta, terminologiasta ja käsitteistöstä omalla kielellä, kyky toimia kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa

• Lavea viestintätehtävä

Mitä siis tarvitaan?

• Kandidaattikoulutus pääosin kotimaisilla kielillä

• Maisteriopetuksessa englannin osuus nousee merkittävästi

• Tohtorinkoulutuksessa monet tutkimusryhmät toimivat englanniksi

• Englanninkielisessäkin opetuksessa huolehditaan

terminologian hallinnasta ja kehittämisestä kotimaisilla kielillä

• Hyvä kielenkäyttö on yliopistossa kaikkien asia

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

www.helsinki.fi/yliopisto

Vieraskielisen opetuksen ja oppimisen haasteet yliopistoissa

Anna Mauranen 17.11. 2010

Englanti keskeisin kansainvälinen tieteen kieli

• levinnyt laajemmalle kuin mikään kieli aikaisemmin

• toisen kielen käyttäjiä paljon enemmän kuin äidinkielisiä (4:1)

• vahva asema tieteessä, kansainvälisenssä politiikassa, kaupassa ja liike- elämässä

globaali lingua franca (English as a lingua franca, ELF)

Huolestuneita reaktioita

• Englanti raivaa muut kielet tieltään?

• Kieli rappeutuu:

- köyhää, yksinkertaista kieltä?

• Korkeampi koulutus: puutteellinen englannin kielen taito -> ei opita

-> taso laskee

“For anyone with a modicum of common sense it goes without saying that students and teachers alike will have a poorer

command of a foreign language than their native language”

(Davidsen-Nielsen, N. 2009. Danish under pressure: Use it or lose it).

Huolestuneita reaktioita

• Englanti raivaa muut kielet tieltään?

• Kieli rappeutuu:

- köyhää, yksinkertaista kieltä?

• Korkeampi koulutus: puutteellinen englannin kielen taito -> ei opita

-> taso laskee

“For anyone with a modicum of common sense it goes without saying that students and teachers alike will have a poorer

command of a foreign language than their native language”

(Davidsen-Nielsen, N. 2009. Danish under pressure: Use it or lose it).

Oppiiko vieraalla kielellä?

Airey

• Ymmärtäminen sujuu, mutta vähemmän kysymyksiä ja muistiinpanoja

• Ongelmia vain opintojen alkuvaiheessa Suviniitty

• Oppimistulokset samantasoisia

Course Results

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Pass Fail

2001-2002 2006-2007

Academic Cooperation Association

:

• 2002: epäilykset oppimistehokkuudesta vähentyneet

• 2007: epäilyt hälvenneet - englanniksi opiskelua pidetään normaalina ja tehokkaana

• suurin kieliongelma: kansainväliset opiskelijat eivät osaa paikalliskieliä

Historian

suuret

lingua

francat

Millaista ELF on?

(English as a lingua franca)

Muodollisesti epätarkkaa

• artikkelit (in Polish language; of the Wilson’s disease)

• prepositiot (discuss about; obsession in)

• sanajärjestys (you try to see how is the tissue)

Säännöllistymistä:

• epäsäännölliset verbit (breaked, feeled)

• monikottomat nominit: (informations, offsprings, advices)

Sanasto

• insuitable; unuseful; maximalise; introducted

• inspectionals; far away uncle

Fraseologia

…how to put the end on it (put an end to it)

… it’s on the worst during the first week (at its worst)

... clashes with Soviet Union was in the matter of few inches (a matter of a few inches)

• Epätarkkuus muodoissa tai fraseologiassa ei juuri aiheuta ongelmia ymmärtämisessä

Mitä resursseja puhujat hyödyntävät päästäkseen yhteisymmärrykseen?

Yhteistyötä

S6: yeah (S5: yeah) they could go yeah and also they increased the time for er parental [er]

S1: [parental] leave

S6: [yeah yeah and] (S1: [yeah yeah]) so for for for men [they]...

Yhteistä kulttuuripääomaa:

…it is a way of controlling us sort of eh I don't know divide and govern sort of a thing

…I don’t know what’s the hen and what’s the egg

Muita kieliä:

… you could do the same for the dooming cathedral in Turku (< domkyrka?)

ELF -opiskelu aina monikielisessä tilanteessa; muita kieliä syytä hyödyntää, ei torjua

Mukautumista

S1: [yeah] from time to time I think er it kind of er , first this law for that you can registrate your er how you say your (S5: sort of partnership) partnership er I think er you cannot argue for too much in in in Finland you have to , go li- by [steps]

(S5:[(it was)]) yeah (S5: yes) with small steps so [that you can]

S5: [was it] in this , er S1: it was [together]

S5: [this spring] , spring 2002 was it 2001 (S1:mhm) that it became possible in Finland that you can register you can’t [get] (NS2: [ah]) married and you can’t you can register yourself , to be partners [with]

S1: ...you can registrate your er how you say your...

S5:... you can register you can’t get married and you can’t you can register yourself ...

S5:... very much against this, er registration thing because ...

S3: ... between registration and marriage so

S5:... got the right to registrate so I suppose in another ten years ...

S1: ... er getting re- registrated was were kept together but then ...

Selventelyä, suurempaa eksplisiittisyyttä

.. . because of the poor nutrition level this poor diet the whole standard of living was poor...

...Pippi Longstocking she’s extremely strong

... and they are in very tight control those alcoholics ... are you are you saying that er, the imagery…

... i'm also going to put it a bit more sharply than...

Seurauksia opetukselle

”Meillä pikkuisen hiersi se, kun intialaiset soittivat emmekä aina ymmärtäneet mitä he sanoivat intialaisella aksentillaan. Olisimme

käyttäneet mieluummin sähköpostia. Se taas ei toiminut alkuunkaan, koska puhuminen on heille niin oleellista.”

(Suomalainen IT -yrityksen edustaja yhtiön sulauduttua intialaiseen, HS 20.6 2010)

Opetettava ymmärtämään erilaisia aksentteja

Opetettava interaktiivisia, eksplisiittisiä viestintätaitoja

Englanti huomenna?

Jyrää muut kielet?

• tuskin: kontaktikielellä on omat tehtävänsä, muilla kielillä omansa

• vähemmistökielten intressit yhteensopivia yhden kansainvälisen lingua francan kanssa

• uhka lähinnä muiden isojen kielten asemalle kansainvälisinä kielinä

Englanti Suomessa?

Kotimaiset kielet aihetta säilyttää perustutkintojen pääasiallisina kielinä;

Oppimateriaalia suomeksi ja ruotsiksi

• Eri malleja :

• kandidaatintutkinto kotimaisilla kielillä (peruskäsitteet ja terminologia tutuiksi) ja maisterintutkinnot joko kotimaisilla tai englanniksi alan mukaan;

• rinnakkaiskielisyys kaikkialla: tutkinnot sekä kotimaisilla kielillä että englanniksi [kannatusta Tanskassa ja Ruotissa]

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 1

Timo HONKELA

  Aalto­yliopisto

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tieteellinen julkaiseminen  maailmalla ja Suomessa

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 2

Esityksen rakenne

1. Tieteellisen julkaisemisen kielet maailmassa 2. Suomalaisen tieteenteon kielianalyysi

3. Kieli ja vuorovaikutuksen haasteet

4. Kieliteknologian tarjoamat mahdollisuudet

5. Toimenpide­ehdotuksia

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 3

Tieteellisen julkaisemisen kielet maailmassa

1

●

Valtaosa arvostetuissa tieteellisissä lehdissä  julkaistuista artikkeleista on kirjoitetettu 

englanniksi

●

Paikallisilla kielillä kirjoitetut artikkelit eivät leviä  oman maan rajojen ulkopuolelle kuin 

poikkeustapauksissa

●

Vaatimukset kirjoitetun englannin kielen laadun 

ja tyylin suhteen ovat korkeita

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 4

Tieteellisen julkaisemisen kielet maailmassa (2)

●

Lisää tutkimustietoa ja punnittuja näkymyksiä  esimerkiksi artikkelissa: “Is there science 

beyond English? Initiatives to increase the 

quality and visibility of non­English publications  might help to break down language barriers in  scientific communication” (Rogerio Meneghini  and Abel L. Packer)

(http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1796769/)

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 5

Kielen ja kulttuurin aiheuttama julkaisukynnys

Julkaisukynnys

Kielen laatu

Kysymysten ja tutkimusaiheiden kiinnostavuus ja relevanssi

jne.

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 6

Suomalaisen tieteenteon kielianalyysi

2

Seuraavaksi esitettävän kielianalyysin pohjana

on Aalto­yliopistossa tehty

“Suomen tieteen kartta”

(Honkela & Klami, 2008)

BIO­ JA YMPÄ­

RISTÖTIETEET

LUONNONTIETEIDEN

JA TEKNIIKAN TUTKIMUS

TERVEYSTIETEET KEMIA

KULTTUURIN JA YHTEIS­

KUNNAN TUTKIMUS

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 7

Englannin ja kotimaisten kielten käyttö eri tieteenaloilla Suomessa

●

Perustuu Suomen Akatemian hakemusaineistoon  (3224 hakemusta)

●

Mukana ovat kaikki SA:lle kohdistetut hakemukset  tiettynä aikana eri tieteenaloilla (44 alaa)

●

Automaattista kielentunnistusta käyttäen on 

laskettu englannin versus suomen/ruotsin kielen  osuus hakemuksissa

●

Tulokset esitetään seuraavassa englannin kielen 

osuuden mukaan laskevassa järjestyksessä

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 8

Englannin kielen osuus

eri tieteenaloilla Suomessa (1.­15.)

Matematiikka 95.3

Farmasia 94.1

Kemia 93.7

Fysiikka 93.4

Biokemia, molekyylibiologia, mikrobiologia, perinn öllisyystiede ja biotekniikka 93.4 Solu­ ja kehitysbiologia, fysiologia ja ekofysiologia 93.4

Tietojenk äsittelytieteet 93.0

Sähkötekniikka ja elektroniikka 92.8

Ympäristötekniikka 92.7

Geotieteet 92.1

Ekologia, evoluutiotutkimus ja systematiikka 92.1

Kone­ ja valmistustekniikka 91.9

Metsätieteet 91.4

Avaruustieteet ja t ähtitiede 91.0

Prosessi­ ja materiaalitekniikka 90.8

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 9

Englannin kielen osuus

eri tieteenaloilla Suomessa (16.­30.)

TIETEENALA %

Tilastotiede 90.7

Muu ymp äristön ja luonnonvarojen tutkimus 90.1

Kliininen l ääketiede 89.6

Ekotoksikologia, ymp äristön tila ja ymp äristövaikutukset 89.5

Ravitsemustiede 89.3

Psykologia 89.0

Liikuntatiede 88.9

Hoitotiede 88.9

Eläinlääketiede 88.5

Kansanterveystiede 88.1

Kielitieteet 87.6

Filosofia 87.3

Liiketaloustiede, talousmaantiede ja tuotantotalous 87.2

Hammasl ääketiede 86.7

Kansantaloustiede 86.3

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 10

Englannin kielen osuus

eri tieteenaloilla Suomessa (31.­44.)

TIETEENALA %

Rakennus­ ja yhdyskuntatekniikka 85.9

Maatalous­ ja elintarviketieteet 85.4

Ympäristöpolitiikka, ­talous ja ­oikeus 85.3

Maantiede 84.8

Arkkitehtuuri ja teollinen muotoilu 83.7

Viestint ä­ ja informaatiotieteet 83.1

Kasvatustiede 82.6

Valtio­oppi ja hallintotiede 82.2

Taiteiden tutkimus 81.6

Sosiaalitieteet 80.4

Kulttuurien tutkimus 79.3

Historia ja arkeologia 78.1

Teologia 77.0

Oikeustiede 70.8

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 11

Kieli ja vuorovaikutuksen haasteet

●

Maailmassa puhutaan vähintään 6000 kieltä ja  eri murteiden määrä on vielä paljon suurempi

●

Jokaisen kielen sisällä on paljon erilaisia kielen  käytön tapoja ja alueita: eri elämänalueet, 

ammatit, tieteenalat, jne.

●

Kullakin meistä on omanlainen tapa ja kyky 

hallita näitä kielenkäytön osa­alueita (politiikka,  markkinointi, geenitutkimus, jne. jne.) 

3

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 12

Esimerkki: kontekstin vaikutus tulkintaan (1)

Human vision: rods, cones,...

Physical reasons for color

Contextuality of naming ^{red wine red skin}

red shirt

Hardin

Gärdenfors

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 13

Esimerkki: kontekstin vaikutus tulkintaan (2)

Shakespeare:

“Shall I compare thee  to a summer's day?”

? ?

Englanti Dubai

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 14

Kieli ja vuorovaikutuksen haasteet (2)

●

Kognitiotieteen näkökulmasta voi jopa todeta,  että jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen 

tapansa ymmärtää jokainen tuntemansa kielen  sana ja ilmaisu

●

Johtopäätöksenä voi todeta, että kielen käyttö  on huomattavan monimutkainen ja dynaaminen  ilmiö, jonka tutkimus ja mallintaminen vaatii 

monen tieteenalan yhteistyötä

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 15

Tutkimuksen ja liiketoiminnan osa­alueiden vertailu

Luonnon­ ja menetelmätieteet

Ihmis­ ja yhteiskunta­

tieteet

Tuote­

liiketoiminta Palvelu­

liiketoiminta

Tutkimus Yritystoiminta Paikallinen

(kieli­ ja kulttuuri­

riippuva) Globaali

(toistettava,

 kopioitava)

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 16

Tutkimuksen ja liiketoiminnan osa­alueiden vertailu

Luonnon­ ja menetelmätieteet

Ihmis­ ja yhteiskunta­

tieteet

Tuote­

liiketoiminta Palvelu­

liiketoiminta

Tutkimus Yritystoiminta

Oikeustiede Teologia

Historia ja arkeologia Kulttuurien tutkimus

  ...

Fysiikka Kemia Farmasia Matematiikka

...

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 17

Ymmärtämisen haasteen

systeemiteoreettinen tarkastelu

Henkilö 2 Viesti

(Jaettu) tilanne

Henkilö A

 Havainnot

Käsite­

avaruus 2

Kieli 2 Käsite­

avaruus 1

Kieli 1

(Honkela, Könönen,  Lindh­Knuutila & 

Paukkeri 2008)

Yksilö­

historia 1

Yksilö­

historia 2

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 18

Kieliteknologian ja tekstilouhinnan  tarjoamat mahdollisuudet

●

Automaattinen konekäännös

(koneoppimismenetelmiin perustuen)

●

(Akateemisen) kielenhuollon välineet

–

Oikeinkirjoituksen tarkistus

–

Tyylianalyysi

–

Sisältöanalyysi

–

Vaikuttavuuspotentiaalin analyysi  (tekstilouhintaa hyödyntäen)

4

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 19

Suomalaiset  voisivat  kirjoittaa  omalla  äidinkielellään  ja  silti  julkaista  tieteellisiä  tuloksiaan  englanniksi.  Kun  konekäännösteknologiat  kehit­

tyvät,  tämä  mahdollisuus  on  koko  ajan  lähempänä.  Itse  asiassa  jo  nykyään  paljon  voitaisiin  tehdä  kieliteknologian  avulla.  META­NET  on  eurooppalainen  huippuosaamisen  verkosto,  joka  rakentaa  mahdol­

lisuuksia tälle alueelle.

The Finns could write in their mother tongue and still publish scientific  results in English. When the machine translation technologies evolve,  this  possibility  is  constantly  getting  closer.  In  fact,  even  today  a  lot  could be done through technology language. META­NET is a European  network of excellence on which to build opportunities in this area.

Konekäännösteknologian

hyödyntäminen: tilanne kehittyy...

Google Translate

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 20

Kielirajojen yli – 

cross language borders

Grdenfors Петра и Тимо Honkela отметить, что логика основе семантических веб­

технологий, охватывает только доля соответствующих явлений, связанных с 

семантикой [16] [17]. Где семантических веб­технологий, нашли большую степень  практического внедрения, она имеет тенденцию к числу основных 

специализированных общин и организаций для внутри­проектов компании. 

Grdenfors Peter and Timo Honkela noted that the logic­based semantic Web 

technologies, covers only a fraction of the phenomena associated with the semantics of  [16] [17]. Where semantic web technologies, found a greater degree of practical 

implementation, it has a tendency among the major specialized communities and  organizations for intra­company projects.

Google Translate

http://golos.tk/?p=243

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 21

META­NET ­huippuosaamisen verkosto

www.meta­net.eu

Monikielinen kieliteknologia on keskeinen tekijä

suomalaisen kielen ja kulttuurin elävän

tulevaisuuden  varmistamisessa ja tärkeä osa toimivaa tieteen  infrastruktuuria.

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 22

Toimenpide­ehdotuksia (1)

●

Englannin kielen osaamisen ja kielituen  kehittäminen

–

   Matemaattisesti ja luonnontieteellisesti  suuntautuneiden oppilaiden (lukiot) ja  opiskelijoiden (yliopistot) nykyistä 

intensiivisempi kouluttaminen englannin kielen  taitojen kehittämiseksi

–

   Suomessa asuvien englantia äidinkielenään  puhuvien palkkaaminen tutkimusyhteisön 

avuksi julkaisutoimintaan

5

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 23

Toimenpide­ehdotuksia (2)

●

Eri tieteenalojen luonteen huomioonottaminen

–

   Tieteen tulosten mittaamisen käytäntöjen kehittäminen 

–

   Kontekstiin sidottujen tieteen­ ja käytännön  alojen mittareiden ja arvostustapojen

kehittäminen

–

   Suomalaisten ja mannereurooppalaisten tieteellisten lehtien perustaminen mukaan kilpailuun tieteen kentälle

–

> Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää!

5

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 24

Toimenpide­ehdotuksia (3)

●

Paikallisesti tärkeän suomen­ ja ruotsinkielisen  tutkimuksen riittävä tuki

–

   Kansainvälisten vertailujen rinnalla  tutkimuksen kansallisten hyötyjen arviointi

–

   Suomalaisen identiteetin ja osaamisen  ylläpitäminen

–

> Huom: tässä suhteessa esimerkiksi monet  insinööritieteet, humanistiset tieteet ja 

kotimainen taide ovat samassa asemassa

5

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 25

Toimenpide­ehdotuksia (4)

●

Kieliteknologian ja tekstilouhinnan  systemaattinen hyödyntäminen

–

   Keskeinen osa tieteen infrastruktuureja

–

   Hyödyntäminen osana kansallista

tietoyhteiskunta­ ja osaamisstrategiaa:

Vastauksia mitä ja miten ­kysymyksiin 

–

   Panostus kotimaiseen osaamiseen ja

kansainväliseen yhteistyöhön eri alojen rajat ylittäen (kieliteknologia, kielitiede, 

kognitiotiede, sosiologia, kasvatustiede, jne.)

5

Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 26

Kiitos tarkkaavaisuudestanne ja mahdollisuudesta puhua

tässä tilaisuudessa!

Akateeminen oppikirjallisuus ^Tutkas

17.11.2010

Pirjo Hiidenmaa

Oppikirjallisuus ja kieli

• Useimmissa tiedekunnissa vakiintunut kurssi- ja oppikirjallisuus englanniksi:

– 60 – 80 % englanninkielisiä teoksia – 20 – 40 % suomenkielisiä

– Alojen välillä suuret erot

– Ei ruotsin-, saksan-, ranskankielisiä teoksia edes

vaihtoehtoisina kirjaehdotuksina

Kieli ja akateeminen ammattitaito

• Tavoitteena rinnakkaiskielisyys: oman alan

asiantuntemus sekä suomeksi että englanniksi (tai muilla kielillä).

• Ajantasainen terminologia kehittyy vain

käytössä.

Julkaisumuoto

• Kirjoja:

– Introduction – Handbook – Economics

– Business ethics

– Embryology

Muut kuin varsinaiset kurssikirjat

• Artikkeleita, kirjojen lukuja

• Humanistisilla aloilla väitöskirjoja, tutkimusmonografioita

• Monisteita (tavallisimmin suomenkielisiä):

– Vakiintuneisuus?

– Julkisuus? Arviointi?

– Kirjoittajan meritoituminen?

– Tekijänoikeus

• Ei mainintoja verkkojulkaisuista

Rahaa, aikaa vai asennetta?

• Mistä rahoitus suomenkielisille kirjoille:

– Kirjoittaminen – Toimitustyö

– Ajantasaistaminen ja ylläpito – Painaminen

– Jakelu

Julkaisemisen edellytykset

• Rahaa ja aikaa kirjoittamiseen

• Arviointikäytännöt; laatu (vrt. tieteellisen julkaisemisen vertaisarviointi)

• Julkaisumuotojen kehittäminen (”pistä se verkkoon”)

• Kirjoittajakoulutus

Tiedon ja osaamisen yhteiskunta

• Akateemiset perusopinnot

• Jatko-opinnot

• Elämänikäinen oppiminen

• Muuttuvat tarpeet

• Pääsy tietoon

• Kirjat ja kulttuuriympäristö:

– Tuontitieto

– Kulttuurisidonnainen tieto

Vieraskielinen opetus ja suomi sivistyskielenä

Markku Löytönen TUTKAS 17.11.2010

Geotieteiden ja maantieteen laitos

Kieli tekemällä tehty

Hitutähystin Kilpola

Sätiö Aulaus Yksile Elelmä Tyrkky

Mikroskooppi Stadion

Radio Lobbaus Single Show Mainos

Jatkuu yhä

Puhurointi Siipeily Peesaus

Osuusohjelma Syväys

Samoilu Juontokieli

Lumetodellisuus Eväste

Ohjausrasia

Upload Piggypack Piggypacking Shareware Zoom

Surfing

Scrip language Virtual reality Cookie

Mouse

Kielen käyttötarve muuttuu

Olen pääkaupunkiseudulta kotoisin Ei minkäänlaisia juuri maa- ja

metsätaloudessa

Hevonen on lehmän mies Kerran kun kävin traktori- ja kotiseutumuseossa...

Tieteellä monta kieltä

Tieteenalan mukaan

Valtakieli käytännössä englanti Kun minä opiskelin

suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

ranskaksi paljon mielenkiintoista tutkimusta samoin saksaksi

ranska käytännössä tavoittamattomissa

Tänään

lähes kaikki materiaali englanniksi englanninkieliset maisteriohjelmat räätälöityä opetusta englanniksi

osa alemmista opinnäytteistä englanniksi myös suomalaiselle yleisölle

Suomeksikin tarvitaan

Koulutamme valtaosan suunnittelijoista Ja huomattavan osan opettajista

Lukevat pääsääntöisesti suomenkielisiä

ammattilehtiä oppikirjoja tietokirjoja

Maantieteen ja aluesuunnittelun terminologiaa on siten jatkuvasti kehitettävä

Kieli on ajattelun väline

Opettanut 30 vuotta Nuoriso vuosi vuodelta

parempaa ja kielitaitoisempaa

soiaalisesti taitavampaa ja oivaltavampaa valistuneempaa ja esiintymistaitoisempaa matkustellumpaa ja kokeneempaa

Mutta

kieli heikkenee – esim. tenttivastaukset ja seminaarityöt lukevat entistä vähemmän

ajankäytöstä hirmuinen kilpailu

sähköinen maailma muokkaa voimakkaasti kommunikaatio...

- taitoja - tapoja

Tiedämme myös, että

syrjäytyneiden lasten kielitaito selvästi heikkoa hälytyskellojen pitäisi soida...

Kielestä on kannettava huolta joka päivä

Perusasia ihmisen elämässä Luettava paljon

mitä tahansa kiinostavaa kunhan se on hyvää kieltä

Ja kirjoitettava

vaikka joulupukille tarinaa

ei vain mesettämistä ja tekstareita

Ainakin peruskoulutuksessa olevien kohorttien kohdalla

Huolen kantajia Suomessa kirjailijat, jotka kirjoittavat...

Tutkimuskirjallisuutta

väitöskirjat monografiat tieteelliset sarjat aikakauskirjat artikkelikirjat tieteelliset lehdet tieteelliset juhlakirjat tutkimusraportit

sähköiset julkaisut

Hakuteoksia

tietosanakirjat, sanakirjat bibliografiat

matrikkelit, henkilöhakemistot kronikat, kalenterit

kartastot käsikirjat tilastot

sähköiset hakuteokset

Oppaita

käyttöoppaat harrasteoppaat keittokirjat

matkaoppaat ICT-oppaat

rakennusoppaat talousoppaat lakioppaat

työskentelyoppaat terveysoppaat kielioppaat

sähköiset oppaat

...ja kirjoittavat

Oppimateriaalia

oppikirjat harjoituskirjat opettajanoppaat koekysymykset ratkaisukirjat

sähköiset oppimateriaalit

Yleistä tietokirjallisuutta

tietokirjat tiedekirjat

historiateokset luontokirjat matkakirjat elämäkerrat taidekirjat kuvateokset

Lasten ja nuorten tietokirjallisuutta

tietokirjat hakuteokset oppaat

kuvakirjat

Mielipidekirjallisuutta

esseet

mielipidekirjat muistelmat

Uskonnolliset kirjat elämänviisauskirjat

Kaunokirjallisuutta

Suomi on sivistyskieli

Joka kehittyy ja muuttuu joka päivä Mutta sen hyväksi on tehtävä työtä Järjestelmällisesti

Pitkäjänteisesti

Omaan kulttuuriin ja kieleen uskoen Se tarkoittaa myös sitä, että

sisällöntuotannon muodostaman lisäarvoketjun alkupää – kirjailija – pidetään hengissä!

www.helsinki.fi/yliopisto

Jatko-opiskelijan näkökulma

VT Sanna Koulu

Tohtorikoulutettava, HY 17.11.2010

17.11.2010 Oikeustieteellinen tiedekunta / Sanna Koulu /

Jatko-opiskelijan näkökulma 1

www.helsinki.fi/yliopisto

• 1) Oikeus oikeudelliseen tietoon – omalla kielellä

• Oikeus ja kansallisvaltio

• EU-kehitys

• ?

• 2) Oikeus ja kieli monella tapaa kietoutuneet?

• Kieli kertomisen välineenä, mutta myös sisäänrakennettuna harkinnassa

17.11.2010 2

Oikeustieteellinen tiedekunta / Sanna Koulu / Jatko-opiskelijan näkökulma

Oikeus ja kieli

www.helsinki.fi/yliopisto

• Tieteellinen keskustelu enenevästi kansainvälistä – ongelma oikeustieteelle?

• Kansainvälistyvä tai ylikansallinen oikeus

• Vaalittava kotimaisia kieliä kotimaisen oikeudellisen tutkimuksen kielinä

edistettävä kansainvälisyyttä

17.11.2010 3

Oikeustieteellinen tiedekunta / Sanna Koulu / Jatko-opiskelijan näkökulma

Yliopistojen – tieteen –

kansainvälistyminen

www.helsinki.fi/yliopisto

• Vieraalla kielellä kirjoittaminen vaikeaa, kun sanasto sidoksissa oikeusjärjestykseen

• Hienovaraisemmat erot kielen rakenteissa?

• Kielen valintaa vaikeuttaa, jos väitöskirjatyö ei asetu

selkeästi kansalliseen tai kansainväliseen viitekehykseen

17.11.2010 4

Oikeustieteellinen tiedekunta / Sanna Koulu / Jatko-opiskelijan näkökulma

Henkilökohtaisia kokemuksia