K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 6 . v s k . – 3 / 2 0 1 0
249
Taantuman syvyydestä
Matti Pohjola Professori
aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
V
uonna 2009 kansantaloutemme brutto- kansantuotteen määrä väheni kahdeksan pro- senttia edellisvuodesta. tilastokeskus uutisoi pudotuksen olleen suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. eurostatin tilastot paljas- tavat puolestaan sen olleen euromaiden ja eu:n vanhojen jäsenmaiden (eu-15) suurin pudotus kyseisenä vuonna.talouspoliittisessa keskustelussa taantumaa onkin pidetty ennätyksellisen syvänä, ja sitä on kutsuttu jopa lamaksi. samalla on ihmetelty, miksei se näy vakavampina ongelmina yhteis- kunnassamme. työttömyysaste nousi viime vuonna 8,2 prosenttiin, vain puoleen sitä, mitä se pahimmillaan oli 1990-luvun laman aikana.
selitys on varsin yksinkertainen: nyt koettu taantuma ei ollut ennätyksellinen, vaan sy- vyydeltään vain puolet 1990-luvun lamasta.
taantumaa edelsi nimittäin harvinaisen voima- kas korkeasuhdanne ja tuotannon pudotus ajoittui lähes kokonaan yhdelle kalenterivuo- delle. kokonaistuotanto putosi siten korkealta ja nopeasti, mutta on jo nyt toipumassa.
yhden vuoden havainnosta on vaikea pää- tellä mitään taantuman syvyydestä, vaan ana-
lyysi on tehtävä pidemmän ajanjakson yli. tar- kastelen tässä kirjoituksessa asiaa vertaamalla vuoden 2009 taantumaa taloutemme aiempiin kriiseihin ja muiden maiden taantumiin.
kuvio 1 esittää suomen bruttokansantuot- teen määrän kehityksen vuosina 1900–2009.
taantumat ja lamat on nimetty sen vuoden mu- kaan, jona bruttokansantuote oli alhaisimmil- laan. syvyyttä mitataan kysymällä kuinka mo- nen edellisen vuoden kasvu menetettiin kriisin pohjalle saavuttaessa. koska vuonna 2009 Bkt oli alempi kuin vuonna 2006, taantuma vei näin laskien kolmen edellisen vuoden talous- kasvun. 1990-luvun lama (1993) söi kuuden edellisvuoden kasvun ja vuoden 1918 kriisi pe- räti 15 vuoden kasvun. kriisit saa näin seuraa- vaan järjestykseen syvin ensin kerrottuna:
1918, 1993, 1932, 1940 ja 2009, 1945. tällai- seen vertailuun on toki suhtauduttava varauk- sin varhaisempien kriisien tilastoinnin osalta, mutta paljastaa se ainakin sen, ettei vuoden 2009 taantumaa voi pitää 1990-luvun laman veroisena kriisinä.
kuviossa 2 tehdään bruttokansantuotteen volyymikehityksen kansainvälinen vertailu nel- jännesvuosiaineistolla vuoden 2005 ensimmäi-
[
250
KAK 3 / 2010
Kuvio 1. Bruttokansantuotteen määrä viitevuoden 2000 hinnoin (logaritminen asteikko)
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 BKT 2009
BKT 1993
BKT 1945 BKT 1940 BKT 1932
BKT 1918
Lähde: Historialliset sarjat ja kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.
Kuvio 1. Bruttokansantuotteen määrä viitevuoden 2000 hinnoin (logaritminen asteikko)
Lähde: Historialliset sarjat ja kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.
Lähde: Statistics database, Eurostat.
Kuvio 2. Bruttokansantuotteen määrän kehitys vuosineljänneksittäin
Kuvio 2. Bruttokansantuotteen määrän kehitys vuosineljänneksittäin
96 98 100 102 104 106 108 110 112 114
2005 2006 2007 2008 2009 2010
Suomi Saksa Yhdysvallat Japani Italia Indeksejä, 2005N1 = 100
Lähde: Statistics database, Eurostat.
-+-- -<>--
251 sestä neljänneksestä (Bkt = 100) vuoden 2010
ensimmäiseen neljännekseen. se paljastaa heti, ettei taantuma ollut meillä sen syvempi kuin se oli saksassa ja yhdysvalloissa, kun asiaa tarkas- tellaan suhteuttamalla vuoden 2009 bruttokan- santuote vuoden 2005 ensimmäisen vuosinel- jänneksen tasoon. suomi erottuu muista vain korkeasuhdanteen voimakkuuden osalta. itali- assa ja japanissa taantuma oli näin laskien sel- västi syvempi kuin meillä.
kuvioiden opetus on, ettei suhdannevaih- teluja voi kuvata tuotannon määrän muutoksil- la, vaan ne on suhteutettava talouden kasvupo- tentiaaliin. modernissa suhdanneteoriassa tämä tehdään mittaamalla ns. tuotantokuilu, joka on toteutuneen ja potentiaalisen bruttokansan- tuotteen välinen erotus. Potentiaaliseksi mää- ritellään se kokonaistuotannon laskennallinen taso, joka saavutettaisiin, jos kaikki tuotemark-
kinat olisivat tasapainossa ja työmarkkinat ti- lassa, jossa on vain rakenteellista työttömyyttä.
kuviossa 3 on tällainen, imF:n tekemä las- kelma suomelle ja saksalle. se vahvistaa edel- lisen kuvion sanoman: vuoden 2009 taantuma oli molemmissa maissa yhtä syvä kokonaistuo- tannon pudottua neljä prosenttia potentiaalista alemmaksi. taantumaa edeltävä korkeasuhdan- ne oli meillä sen sijaan selvästi voimakkaampi.
suomen Bkt:n kahdeksan prosentin pudotus voidaankin jakaa kahteen komponenttiin: puo- let siitä oli paluuta normaaliin kehitykseen eli tuotannon potentiaaliselle tasolle ja puolet taantumaa.
tämä tarkastelu vahvistaa mielestäni sen vuosi sitten tällä palstalla esittämäni näkemyk- sen, ettei taantuma ole kansantaloutemme kes- keisin ongelma (”taantumasta rakennemuu- tokseen”, kak 3/2009). se tuli meille kansain- M a t t i P o h j o l a
Kuvio 3. Tuotantokuilu prosentteina potentiaalisesta bruttokansantuotteesta
Lähde: World Economic Outlook Database, IMF.
Kuvio 3. Tuotantokuilu prosentteina potentiaalisesta bruttokansantuotteesta
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6
1990 1995 2000 2005 2010
Suomi Saksa
% potentiaalisesta BKT:sta
Lähde: World Economic Outlook Database, IMF.
1- - 1
252
KAK 3 / 2010
välisen talouskriisin kautta ja poistuu maail- mantalouden elpymisen myötä. Potentiaalisen tuotannon kasvun hidastuminen on suurempi ongelma. sen syitä ovat väestön ikääntymisen vuoksi tapahtuva työpanoksen väheneminen ja teollisuuden rakennemuutoksen aiheuttama työn tuottavuuden kasvun hidastuminen. jul- kisen sektorin velkaantumisesta on tullut kas- vun uusi uhkatekijä. meillä se aiheuttaa verojen korotustarpeita ja julkisten menojen leikkaus- paineita, maailmalla se nostaa pitkiä korkoja.
maailmantalouden elpyminenkään ei ole välttämättä kestävällä pohjalla. kansainvälisel- lä talouskriisillä oli kaksi taustatekijää. ensim- mäinen on kehittyvien talouksien, erityisesti kiinan voimakas kasvu, jonka myötä kasvanut säästäminen ohjautui nettoluotonantona kehit-
tyneille talouksille, erityisesti yhdysvalloille.
toinen tekijä on se, ettei rahoitusjärjestelmä kyennyt kohdentamaan näitä säästöjä ilman riskin huomattavaa kasvua. kumpikaan näistä tekijöistä ei ole poistunut. mikä tahansa satun- naiselta näyttävä tekijä, kuten lehman Brot- hersin konkurssi oli syksyllä 2008, voi näissä oloissa jälleen romahduttaa sijoittajien, yritys- ten ja kuluttajien luottamuksen talouskehityk- seen ja aiheuttaa sen myötä uuden taantuman.
aikakauskirjan tässä numerossa ennustelai- tosten tutkijat ottavat kantaa nousukauden näkymiin. usko kansantaloutemme nopeaan elpymiseen on kaikilla vahva, mutta käsitykset tulevan kasvun voimakkuudesta ja julkisen ta- louden tasapainottamisen tarpeesta eroavat. h
