Ensimmäinen vuoden opiskelukokemukset -opiskelijakyselyt vuonna 2005 ja 2006 aloittaneille

(1)

Ensimmäinen vuoden opiskelukokemukset - opiskelijakyselyt vuonna 2005 ja 2006 aloittaneille

Tampereen yliopisto

Opinto- ja kansainvälisten asiain osasto 2007

(2)

Johdanto...2

Kyselyn kohderyhmä...2

Taustatietoja...2

Sukupuolijakauma...2

Tiedekunnat...3

Opintopisteet...4

Ikä...4

Opiskelu yliopistossa...5

Orientoituminen opintoihin...8

Laitosten tilaisuudet opintojaan aloittaville...8

Uusille opiskelijoille suunnatut palvelut...9

Henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus...10

Tiedottaminen...11

Mikä laitosten toiminnassa oli hyvää ja mitä voitaisiin kehittää?...12

Opiskelijatuutorointi...13

Miten opiskelijatuutorointia voitaisiin mielestäsi kehittää?...17

Tiedekunnan orientoivat opinnot...18

Mitä jäi mieleen, mitä voitaisiin vielä kehittää?...20

Hyvinvointiorientoivat...21

Opintojen suunnittelu...22

Henkilökohtainen opintosuunnitelma...23

Kuinka HOPSia tulisi kehittää?...26

Opintojen suunnittelun tukeminen...27

Opintojen sujuvuus...28

Yliopiston Internet-sivut...31

Vapaa-aika...36

Viiteryhmä...36

Yliopistoliikunta...37

(3)

Johdanto

Syksyllä 2007 lähetettiin sähköinen kysely Tampereen yliopiston toisen vuoden opiskelijoille. Kyselyllä haluttiin selvittää ensimmäisen opiskeluvuoden kokemuksia, opiskeluihin orientoitumista ja yliopistoon kiinnittymistä.

Selvityksen avulla halutaan kehittää opiskeluorientaation keinoja, opintoihin liittyvää tiedonkulkua sekä opiskelun suunnittelua ja sen tukemista yliopistossa.

Toisen vuoden opintojaan aloittavilta kyseltiin opiskelukokemuksia nyt toista kertaa. Ensimmäistä kertaa kysely lähetettiin syksyllä 2006, jolloin Internet- kyselyiden lisäksi lähetettiin postikysely niille opiskelijoille, joilla ei ollut yliopiston sähköpostiosoitetta. Tässä raportissa on verrattu vuosien 2007 ja 2006 vastauksia toisiinsa niiltä osin, kun kysymykset ovat olleet samoja.

Vertailuaineistona on käytetty vuoden 2006 Internet-kyselyitä sekä postitse lähetettyjä kyselyitä. Internet-kyselyyn vastasi 584 opiskelijaa ja postikyselyyn 36 opiskelijaa. Mikäli vertailuaineistona on käytetty ainoastaan Internet-kyselyiden tuloksia, on se erikseen ilmoitettu.

Opiskelijakyselyt ovat osa yliopiston laadunvarmistusta, ja ne toistetaan vuosittain sekä toisen, kolmannen että viidennen vuoden opiskelijoille.

Kyselyn kohderyhmä

Kysely lähetettiin opiskelijoille, jotka saivat syksyllä 2006 opinto-oikeuden ylempään korkeakoulututkintoon. Kohderyhmän ulkopuolelle rajattiin ISSS:n opiskelijat, maisteriohjelmiin valitut, opinto-oikeuden pelkästään maisterin tutkintoon saaneet sekä jo valmistuneet opiskelijat. Suurin osa opiskelijoista tuli valituksi Tampereen yliopistoon ensimmäistä kertaa. Kohderyhmässä on myös aiemmin opintonsa aloittaneita, jotka saivat toisen tutkinto-oikeuden vanhan rinnalle. Tässä raportissa toisen vuoden opiskelijalla viitataan lähtökohtaisesti kaikkiin syksyllä 2006 opinto-oikeuden saaneisiin.

Taustatietoja Sukupuolijakauma

(4)

prosenttia miehiä. Naisten vastausprosentiksi tuli 39 ja miesten 22.

Sukupuolijakauma noudattaa tarkasti edellisvuoden jakaumaa.

Lukuvuonna 2006 - 2007 Lukuvuonna 2005 - 2006 Sukupuolijakauma Vastaajaa % Kohderyhmän

sukupuolijakauma % Vastaajaa % Kohderyhmän sukupuolijakauma %

Nainen 402 79 69 484 79 68

Mies 106 21 31 133 21 32

Yhteensä 508 100 100 619¹ 100 100

Tiedekunnat

Eri tiedekuntien opiskelijoiden osuus kyselyn kohderyhmässä ja vastanneista

Lukuvuonna 2006-2007 Lukuvuonna 2005-2006

TDK Kohde-

ryhmä lkm

Kohde-

ryhmä % Vastaajat

lkm Vastaajat

%

Kohde- ryhmä lkm

Kohde-

ryhmä % Vastaajat

lkm Vastaajat

%

Humanistinen 368 24 130 26 367 24 175 28

Informaatio-

tieteiden 258 17 74 15 252 16 85 14

Kasvatus-

tieteiden 131 9 48 9 153 10 44 7

Kauppa- ja hallinto-

tieteiden 286 19 85 17 318 20 104 17

Lääke-

tieteellinen 190 13 79 16 193 12 93 15

Yhteiskunta-

tieteellinen 279 18 92 18 271 17 118 19

Yhteensä 1512 100 508 100 1554 100 619² 100

Kyselyyn vastaamisen aktiivisuus vaihteli tiedekunnittain. Innokkaimmin kyselyyn vastasivat lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat (42%) sekä kasvatustieteilijät (37%). Humanisteista vastasi 35 prosenttia, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoista 33 prosenttia, kauppa- ja hallintotieteistä 30 prosenttia ja informaatiotieteiden tiedekunnasta 29 prosenttia.

(5)

Opintopisteet

Opintoviikkomäärät perustuvat opiskelijatietojärjestelmän tietoihin 26.10.2007.

Kokonaisopintopistemäärään sisältyvät Tampereen yliopistossa suoritetut opintopisteet ja muista, sekä suomalaisista että ulkomaisista oppilaitoksista, siirtyvät opintopisteet. Kohderyhmään kuuluvat olivat suorittaneet keskimäärin 85 opintopistettä. Opintopisteiden mediaani oli hieman matalampi, 63 opintopistettä.

Kyselyyn vastanneiden opintopistemäärät ovat hieman korkeampia kuin kohderyhmässä keskimäärin. Kyselyyn vastanneiden opintopisteiden keskiarvo oli 91 opintopistettä ja mediaani 69. Tiedekuntakohtaisesti eniten eroa oli informaatiotieteiden tiedekunnan vastaajien ja tiedekunnan kohderyhmän välillä sekä kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan vastaajien ja kohderyhmän välillä.

Kokonaisopintopistemäärän keski- ja mediaaniarvot tiedekunnittain

Lukuvuonna 2006 - 2007 Lukuvuonna 2005 - 2006 Kohderyhmä

(N=1512)

Kyselyyn vastanneet (N=508)

Kohderyhmä (N=1554)

Sähköiseen kyselyyn vastanneet (N=584)

TDK KA Mediaani KA Mediaani KA Mediaani KA Mediaani

Humanistinen 69 57 68 60 38 32 39 34

Informaatio-

tieteiden 63 48 85 60 35 30 43 40

Kasvatus-

tieteiden 125 88 136 96 78 57 93 79

Kauppa- ja hallintotieteiden

84 60 98 73 51 42 59 46

Lääke-

tieteellinen 91 58 89 60 58 42 66 44

Yhteiskunta-

tieteellinen 105 78 99 80 68 51 68 49

Yhteensä 85 63 91 69 52 40 57 42

Ikä

Iältään kyselyyn vastanneet edustavat kohderyhmän ikäjakaumaa. Sekä

(6)

Ikä tiedekunnittain syksyllä 2007 Ikä tiedekunnittain syksyllä 2006

Kohderyhmä

(N=1512) Kyselyyn

vastanneet (N=508) Kohderyhmä

(N=1554) Kyselyyn vastanneet (N=619)³

Tiedekunta KA Mediaani KA Mediaani KA Mediaani KA Mediaani

Humanistinen 23 21 22 21 23 21 22 21

Informaatio-

tieteiden 24 22 25 23 24 22 24 22

Kasvatus-

tieteiden 26 24 26 23 29 24 29 25

Kauppa- ja hallintotieteiden

24 22 25 23 24 22 24 23

Lääke-

tieteellinen 26 22 25 22 26 23 27 24

Yhteiskunta-

tieteellinen 25 23 24 23 25 23 25 22

Yhteensä 24 22 24 22 25 22 25 22

Opiskelu yliopistossa

Peräti 81 prosenttia kyselyyn vastanneista pääsi opiskelemaan syksyllä 2006 haluamaansa yliopistoon ja haluamaansa alaa. 9 prosenttia pääsi haluamaansa yliopistoon, muttei toivomaansa koulutusohjelmaan.

(7)

Mihin halusit päästä opiskelemaan ensisijaisesti vuonna 2006? (N=505)

Tampereen yliopistoon, nykyiseen pääaineeseen

81 % Muuhun oppilaitokseen

0 % Toiseen yliopistoon,

vastaavaan pääaineeseen

7 %

Tampereen yliopistoon, muuhun

pääaineeseen 9 % Toiseen yliopistoon,

muuhun pääaineeseen

2 %

Ammattikorkea- kouluun

1 %

Edellisvuonna sähköiseen kyselyyn vastanneiden vastausjakauma oli hyvin samankaltainen, joskaan ei täysin yhtäläinen. 87 prosenttia vuonna 2005 aloittaneista opiskelijoista pääsi opiskelemaan juuri sinne minne oli halunnutkin.

7 prosenttia vastaajista olisi halunnut lukea Tampereen yliopistossa muuta pääainetta ja 3 prosenttia olisi halunnut opiskella samaa pääainetta tai samassa koulutusohjelmassa, mutta toisessa yliopistossa.

Edellisvuoden tapaan lähes 80 prosentille vastaajista yliopisto on ollut itsestään selvä opiskelupaikkavalinta ja kahdelle kolmesta opiskelu yliopistossa on ollut sellaista kuin odotettiinkin. Neljä viidestä vastaajasta tuntee opiskelevansa oikeata alaa.

(8)

Yliopisto opiskelupaikkana 2/2006 ja 2007

1 2 2 2

7 5

6 9 8

21 21 21 28

32 30 14

17 15

36 37 37

52 52 52 34

32 33

35 34 35

14 11 12 44

39 42

1

1 5 5

7

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2006 (N=606) 2007 (N=507) Kaikki (N=1113) Tunnen opiskelevani minulle oikeaa alaa 2006 (N=614) 2007 (N=507) Kaikki (N=1121) Opiskelu yliopistossa on vastannut odotuksiani 2006 ( N=618) 2007 (N=507) Kaikki (N=1125) Yliopisto opiskelupaikkana oli minulle itsestään selvä

valinta

Pitää erittäin huonosti paikkaansa Pitää huonosti paikkaansa Pitää kohtalaisesti paikkaansa Pitää hyvin paikkaansa Pitää erittäin hyvin paikkaansa

Kun ristiintaulukoidaan opiskelupaikkatoivetta ja opiskeluun kohdistuneita odotuksia, voidaan nähdä, että mieleinen koulutusala vaikuttaa opiskelutyytyväisyyteen. 6 prosenttia vastaajista, jotka pääsivät opiskelemaan tahtomaansa alaa tahtomaansa yliopistoon, kokee, ettei opiskelu yliopistossa ole vastannut odotuksia. Kaikki ne vastaajat, jotka lukevat mieleistään pääainetta mutta olisivat halunneet toiseen yliopistoon, ajattelevat yliopisto-opintojen vastanneen odotuksia. Oikea alavalinta mietityttää eniten niitä opiskelijoita, jotka olisivat alun perinkin halunneet toiseen yliopistoon lukemaan toista pääainetta.

Heistä kaksi kolmesta ei tunne opiskelevansa itselleen sopivaa alaa, kun taas

(9)

Orientoituminen opintoihin

Lukuvuoden alussa uusien opiskelijoiden ohjaukseen osallistuu laitosten ja tiedekuntien henkilökuntaa sekä opiskelijatuutoreita. Opiskelijoilta kysyttiin mielipiteitä näiden tahojen toiminnasta sekä järjestämistä tilaisuuksista orientoitumisvaiheessa. Opiskelijoiden esittämiä kehittämisehdotuksia tarkastellaan myös laadunvarmistuksen näkökulmasta.

Laitosten tilaisuudet opintojaan aloittaville

Edellisvuoden tapaan yli 80 prosenttia uusista opiskelijoista osallistuu laitoksen järjestämiin tilaisuuksiin, jotka on suunnattu opintojaan yliopistossa aloittaville.

Osallistuitko laitoksesi järjestämiin tilaisuuksiin opintojaan aloittaville?

Kyllä; 84 Kyllä; 82

EOS; 3 EOS; 4

En; 13 En; 13

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2006 (N=579)

2007 (N=415)

Tilaisuuksista pois jääneet perustelivat valintaansa avovastauksissa. Suurin osa heistä oli opiskellut jo aiemmin joko toisessa yliopistossa tai toista pääainetta.

suoritan jo toista yliopistotutkintoa eli tuttu juttu id 20 Tampereen yliopisto oli jo ennestään tuttu id 74

(10)

Jotkut olivat poissa kampusalueelta opintojen aloittamisen aikaan, joko suorittamassa asepalvelusta, vaihto-oppilaana tai toisessa kaupungissa esim.

töiden takia.

Olin tuolloin ulkomailla. Id 267

Olin armeijassa. Aloitin kouluni tänä syksynä. Id 324

Osa koki myös, etteivät uusille opiskelijoille tarjotut tilaisuudet kiinnosta joko niiden luonteen vuoksi, tai siksi, ettei tunne sopivansa tyypilliseen uuden opiskelijan profiiliin.

Koen olevani jo 'aikuisempi', opiskeluriennot painottuvat juopotteluun, mikä minulle ei ole elämän tarkoitus. Päivät täyttyvät opiskelun ja työn lisäksi perheen, remontoinnin ja harrastusten sekä ystävien parissa. Id 40

olen yksinhuoltaja, päivät kuluvat töissä, iltaisin opiskelen kotitöiden, lasten harrastusten ym. lomassa, joten ei ole aikaa. Id 174

Uusille opiskelijoille suunnatut palvelut

Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan laitoksen järjestämiä tilaisuuksia ja palveluita, jotka on suunnattu opintojaan aloittaville. Arvioiden perusteella opiskelijat ovat varsin tyytyväisiä saamaansa opastukseen. Vastausjakauma noudattelee edellisvuoden linjaa.

(11)

Arvioita laitoksen uusille opiskelijoille suuntaamista palveluista

5 8 7 7 4 4

49 51

33 33 45 46

32 32

37 36

41 41

12 7

18 19

9 8

1 1 5 5

2 2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2007 (N=488) 2006 (N=589) 2007 (N=488) 2006 (N=589) 2007 (N=423) 2006 (N=515) Arvio kirjallisesta tai netissä

olevasta tiedotuksesta

Arvio henkilökohtaisesta neuvonnasta

Arvio laitoksen uusille opiskelijoille järjestämistä

tilaisuuksista Erinomainen Hyvä Kohtuullinen Välttävä Huono

Henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus

Vastaajista 39 prosenttia arvioi laitokseltaan saaman henkilökohtaisen neuvonnan erinomaiseksi tai hyväksi ja lähes yhtä moni antaa sille arvosanan kohtuullinen. Lähes neljännes kokee, että laitokselta saatu henkilökohtainen neuvonta on ollut välttävää tai huonoa. Koko vastaajajoukon vastausjakauma noudattaa lähes identtisesti edellisvuoden vastauksia.

Tiedekuntakohtaisesti tarkasteluna Kauppa- ja hallintotieteiden sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan laitoksilla opiskelijat ovat olleet edellisvuotta tyytyväisempiä laitokselta saatuun henkilökohtaiseen neuvontaan.

(12)

Arvioita henkilökohtaisesta neuvonnasta laitoksella ensimmäisen lukuvuoden aikana

7 7 9 14

10

0 4 5 10 10

5 4

33 25

41 42

40

32 30

39

40 41

23 22

37 41

34 25

26

34 38

40 34 29

37 47

21 20

12 11

14 28 22

12 13

15 27

23

6 4 2 4 8 3

2

6 4 7

10 6

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2007 (N=124) 2006 (N=168) 2007(N=71) 2006 (N=82) 2007 (N=47) 2006 (N=42) 2007 (N=77) 2006 (N=93) 2007 (N=78) 2006 (N=90) 2007 (N=91) 2006 (N=113)

Humanistinen Informaatio- tieteiden

Kasvatus- tieteiden

Kauppa- ja hallintotieteiden

Lääketieteellinen Yhteiskunta- tieteellinen TDK

Erinomainen Hyvä Kohtuullinen Välttävä Huono

Tiedottaminen

Noin puolet vastaajista pitää laitosten tuottamaa kirjallista informaatioaineistoa hyvänä tai erinomaisena, noin kolmannes pitää sitä kohtuullisella tasolla olevana ja vain 14 prosenttia arvioi tiedotuksen välttäväksi tai huonoksi.

Vaikka yleisarvosana laitosten tuottamasta kirjallisesta informaatiosta ja nettisivuista olikin edellisvuodesta hieman laskenut, olivat opiskelijat useassa tiedekunnassa aiempaa tyytyväisempiä laitostensa kirjalliseen tiedottamiseen.

Näitä tiedekuntia olivat esimerkiksi lääketieteellinen sekä informaatiotieteiden ja kasvatustieteiden tiedekunnat.

(13)

Arvioita laitoksen kirjallisesta tai netissä olevasta tiedotuksesta

7 7 10 8 12

2 9 6 8 1 3 3

49 48

64 51

29 32

55 56 48

41

51 57

37 29

22 30

40 30

26 28

30 45

29 32

6 14

4 10

7 26

101 81 131 103 7 8

2 2 1

12 11

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2007 (N=124) 2006 (N=168) 2007(N=71) 2006 (N=82) 2007 (N=47) 2006 (N=42) 2007 (N=77) 2006 (N=93) 2007 (N=78) 2006 (N=90) 2007 (N=91) 2006 (N=113)

Humanistinen Informaatio- tieteiden

Kasvatus- tieteiden

Kauppa- ja hallintotieteiden

Lääketieteellinen Yhteiskunta- tieteellinen TDK

Erinomainen Hyvä Kohtuullinen Välttävä Huono

Mikä laitosten toiminnassa oli hyvää ja mitä voitaisiin kehittää?

Opiskelijoilta kysyttiin, mikä laitoksen toiminnassa ensimmäisen vuoden aikana oli erityisesti miellyttänyt ja mitä voitaisiin vielä kehittää. Hyvänä pidettiin etenkin henkilökunnan esittelyä ja esittäytymistä orientoivien opintojen aikana.

Laitoksen ilmapiiri ja henkilökuntaan tutustuminen koettiin tärkeäksi.

Hyvä henki sekä opiskelijoiden että opettajien ja muun henkilökunnan kesken.

Ohjausta sai tarpeeksi. Id 13

Neuvoja sai kun kysyi ja muistutettiin ettei opiskelusta pidä ottaa liikaa paineita.

Yhteisistä tilaisuuksia voisi olla enemmän. Id 34

laitoksen tutustumisilta oli erittäin hyödyksi. Laitoksen henkilökuntaan tutustuminen oli hyvä asia. Id 71

Tuntui siltä, että mikäli jotain ongelmia tulisi, olisi aina joku, jonka puoleen voisi kääntyä. Id 108

(14)

Pääsääntöisesti kehittämistoiveet suuntautuivat tiedottamiseen ja tiedonkulkuun. Erityisesti Internet ja sähköposti olivat ne viestinnän välineet, joihin toivottiin panostettavan. Osa vastaajista toivoi myös henkilökohtaisen neuvonnan lisäämistä.

Aloitustilaisuuksia on paljon, olisi kiva, jos käytännönasioista pidettäisiin opetustuokio niin, että tyhmiäkin kysymyksiä saa esittää. Id 15

nettiin voisi laittaa sähköisen ilmoitustaulun Id 35

Kursseille ilmoittautuminen ja ilmoittautumisista tiedottaminen pitäisi ehdottomasti saada nettiin. Samoin myös tenttien kohdalla. Id 74

Opiskelijatuutorointi

Opiskelijatuutorointiin osallistuu vuosittain noin 80 prosenttia uusista opiskelijoista. Toiset osallistuvat tuutoroinnin tapaamisiin ja tapahtumiin satunnaisemmin, toiset aktiivisemmin. Vastausten perusteella tuutoroinnilta toivotaan ensisijaisesti vastauksia opiskeluun ja opintojen sisältöön liittyviin kysymyksiin ja toissijaisesti vapaa-aikaan ja opiskelijaelämään liittyviin asioihin.

Halusin vain tietää kursseista, en ollut yhtään kiinnostunut vapaa-ajan aktiviteeteista Id 250

Halusin suunnitella kurssivalintoja yhdessä tutorien kanssa. Id 396

(15)

Opiskelijatuutorointi opintoihin johdattavana toimintana 2/2007 (N=373)

11 9

23 18

31 16

41 21

51 44

45 40

35 39

20 31

11 34

8 26

1 1 3 2 3 3

5 6

11

14

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100

% Minulle esiteltiin opintoihin liittyviä paikkoja ja

ihmisiä.

Toivoin opintoihin liittyvien paikkojen ja ihmisten esittelemistä.

Sain riittävästi tietoa opiskeluun liittyvistä käytännöistä.

Halusin tietoa opiskeluun liittyvistä käytännöistä (esim. opetukseen ja tentteihin osallistumisesta).

Sain riittävästi tietoa opintojen sisällöstä.

Halusin tietoa opintojen sisällöstä (esim. pääaineen ja sivuaineen opinnoista, kieliopinnoista).

Erityisen tärkeänä vastaajat pitivät opiskeluun liittyvien paikkojen ja ihmisten esittelemistä, sekä opiskeluun liittyvien käytäntöjen opastamista. Opiskeluun liittyvillä käytännöillä tarkoitetaan esimerkiksi tentteihin ja kursseille ilmoittautumista.

tietoa fyysisestä yliopistosta. Id 334

Olisi ollut hyvä, jos minulle olisi painotettu sivuaineiden valinnan kiireellisyyttä

(16)

Opiskelijatuutorit onnistuivat tehtävissään varsin hyvin, sillä vastausten mukaan odotukset olivat täyttyneet ainakin kohtuullisessa määrin. Tiedekuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, joskin esimerkiksi humanistisen tiedekunnan vastaajat kokivat hieman muita vähemmän saaneensa riittävästi tietoa opintojen sisällöstä ja opiskeluun liittyvistä käytännöistä. Erityisen tyytyväisiä opintoihin perehdyttämiseen olivat lääketieteellisen sekä kauppa- ja hallintotieteellisen tiedekunnan vastaajat.

Opiskelijatuutoroinnilla pyritään myös kiinnittämään uusia opiskelijoita yliopistoon yhteisönä. Opiskelijat myös vastaustensa perusteella odottavat tuutoroinnin kautta tutustuvansa sekä muihin opiskelijoihin että ainejärjestön toimintaan. Noin joka toinen odottaa tuutoroinnin tarjoavan toimintaa myös vapaa-ajalle. Niin ikään tässä tehtävässä vuoden 2006 opiskelijatuutorit ovat onnistuneet täyttämään odotukset.

Olin kuulolla, jos jotain tärkeää sattuisi osumaan korviini Id 154 Akateemisen yhteenkuuluvuuden tavoittelua Id 271

(17)

Opiskelijatuutorointi vapaa-ajan toimintaan johdattavana toimintana 2/2007 (N=373)

14 17

27 23 30

29 16

14

30 26

37 28 37

32

20 23

17 18 35 1 51

3

8

3

12

8 9 2

16

15

0 % 10

% 20

% 30

% 40

% 50

% 60

% 70

% 80

% 90

% 100

% Opiskelijatuutorointi tarjosi minulle mieleistä

ohjelmaa vapaa-ajalle.

Toivoin ohjelmaa vapaa-ajalle.

Opiskelijatuutoroinnissa esiteltiin hyvin ainejärjestön toimintaa.

Halusin tietoa ainejärjestön toiminnasta.

Opiskelijatuutorointi helpotti tutustumista muihin opiskelijoihin.

Halusin tutustua muihin opiskelijoihin.

Tiedekuntakohtaisia eroja vapaa-aikaa koskevissa tuutorointikysymyksien vastauksissa oli jonkin verran. Esimerkiksi humanistisen tiedekunnan vastaajista 22 prosenttia oli sitä mieltä, että ainejärjestön toimintaa olisi voinut esitellä enemmänkin, kun taas kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan vastaajista vain 10 prosenttia piti ainejärjestöesittelyä riittämättömänä. Vastaavasti tyytyväisiä ainejärjestön toiminnan esittelyyn oli 70 prosenttia yhteiskuntatieteiden tiedekunnan vastaajista, ja 34 prosenttia humanistisen tiedekunnan vastaajista.

Kaikissa tiedekunnissa noin 70 prosenttia oli yhtä mieltä siitä, että opiskelijatuutorointi helpotti tutustumista muihin opiskelijoihin. Erityisen tyytyväisiä vapaa-ajan ohjelmaan olivat kasvatustieteiden tiedekunnan vastaajat.

(18)

Miten opiskelijatuutorointia voitaisiin mielestäsi kehittää?

Opiskelijoilta kysyttiin kehittämisehdotuksia tulevia tuutorointeja silmälläpitäen.

Pääsääntöisesti tuutoreiden toimintaan oltiin erittäin tyytyväisiä, ja heidän antamaansa panosta arvostettiin. Tuutoroinnin toivottiinkin jatkuvan pidempään ja että tapaamisia olisi enemmän.

Lisää tietoa tuutoreille opinnoista. Jotkin tuutorit olivat loistavia ja opastivat kädestä pitäen esimerkiksi mitä luentoja valita ensimmäiseen jaksoon ja minkä tahon puoleen pitää kääntyä missäkin tilanteessa. Id 116

Tapahtumia järjestettiin paljon todella lyhyen ajan sisällä. Mielestäni tapaamisia voisi ripotella tasaisemmin esimerkiksi koko syksylle. Id 456

Enempi aina parempi, mutta hyvä se on jo tuollaisenaan. Id 489

Vastauksissaan opiskelijat painottivat, että toivoisivat tuutoroinnilta erityisesti käytännön opintoneuvontaa, joka keskittyisi opintojen sisältöjen ja käytäntöjen opastukseen. Tutustuttaminen muihin opiskelijoihin ja yliopistoympäristöön sekä alustava opintoasioihin perehdyttäminen ovat tuutorin ensisijaisia tehtäviä.

Vaativammassa opintoneuvonnassa tai -ohjauksessa tuutorin tulee ohjata opiskelija oikean tahon luokse

Ehkä voitaisiin kertoa enemmän ihan käytännönasioista kuten mistä löytää mitäkin papereita, mitä kursseja kannattaa ottaa heti ja mitä muita pakollisia opintoja tutkintoon kuuluu. Id 87

Lisää konkreettista tietoa opinnoista, enemmän tapaamisia. Id 73

Laitoksen osallistumista tuutoroinnin tukemiseen toivottiin. Laitokselta toivottiin paitsi tiloja tuutoroinnin käytettäväksi, myös osallistumista tuutorointitapahtumiin.

Laitoksen puolelta voitaisiin tulla selkeämmin ja enemmän vastaan ja avuksi, esim. jos saisi isompia tiloja helposti (ja ilmaiseksi) käyttöön, olisi mahdollisuus paremmin järjestää vähän isompia tapahtumia yhdessä. Id 69

(19)

Vanhemmille opiskelijoille jotka eivät ole 20 -v bilettäjiä voisi yrittää tarjota jotain vähän kypsempää toimintaa... Välillä jatkuva ryyppääminen alkoi kyllästyttää. Id 260

kaiken ei tarvisi pyöriä alkoholin ympärillä, jos ei kuitenkaan ole uskossa, ei oikeen omaa ryhmää löydy. Id 158

Tiedekunnan orientoivat opinnot

Myös tiedekunnat järjestävät opintojen alussa tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopiston käytäntöihin, käsitteisiin ja opintojen rakenteeseen. Orientoivien opintojen toteutustapa vaihtelee tiedekunnittain, mutta keskimäärin orientaatio-opinnot jakautuvat kolmelle päivälle, sekä myöhemmin pidettävään HOPS-teemapäivän.

Osallistuminen tiedekuntien järjestämiin orientaatiotapahtumiin on pääsääntöisesti runsaslukuista. Se, että 6 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, osallistuiko tiedekuntansa orientaatio-opintoihin, kertoo varmaakin suurelta osin siitä, että kaiken ollessa uutta, tapahtumat ja niiden järjestäjät sekoitetaan usein keskenään. Opiskelija ei välttämättä tiedä, minkä tahon järjestämään tilaisuuteen on ottanut osaa. Poisjääneet ovat usein opiskelleet jo aiemmin, eivätkä koe tarvitsevansa orientaatiossa jaettavaa tietoa.

(20)

Osallistuitko tiedekunnan järjestämiin orientoiviin opintoihin 2/2006 ja 2007

Kyllä; 77

Kyllä; 78

En; 16

En osaa sanoa; 6 En osaa sanoa; 8

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2006 (N=613) 2007 (N=503)

Tiedekunnan järjestämiin orientoiviin opintoihin osallistuneista opiskelijoista reilu neljännes kokee orientoivat hyödyllisenä ja lähes puolet kohtuullisesti hyödyttävinä. Neljännes ei kokenut hyötyneensä tiedekunnan järjestämistä orientoivista opinnoista.

Miten hyödyllisenä pidit orientoivia opintoja?

Kohtuullinen; 47 Hyvä; 27

Huono; 3

Välttävä; 22

Erinomainen; 1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2007 (N=409)

(21)

Erityisen hyvänä orientoivia opintoja pitivät lääketieteellisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat (44%). Kohtuullisessa määrin niistä kokivat hyötyvänsä myös informaatiotieteiden sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat, sekä vastaajat kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta. Vähiten orientoivat opinnot olivat hyödyttäneet humanistisen tiedekunnan opiskelijoita.

Miten hyödyllisenä pidit tiedekunnan järjestämiä orientoivia opintoja? 2/2007

19 22

52 36

54 31

57 43

24 38

23 44

27 22

1 6 4 2

2

3

4

2

2 15

29

18

21

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100

% Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (N=87)

Lääketieteellinen tiedekunta (N=50) Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta (N=74) Kasvatustieteiden tiedekunta (N=32) Informaatiotieteiden tiedekunta (N=60) Humanistinen tiedekunta (N=106)

Huono Välttävä Kohtuullinen Hyvä Erinomainen

Mitä jäi mieleen, mitä voitaisiin vielä kehittää?

Opintojen alkuvaiheessa uudet opiskelijat ovat usein hämillään ja tiedon kyllästämiä. Avovastausten yleisin toteamus olikin, ettei orientoivista muista mitään. Useassa vastauksessa kuitenkin korostettiin, että niistä saatu tieto oli kuitenkin varmaankin hyödyllistä.

Hirvittävä tietotulva. Hieman oli pää pyörällä, mutta vuoden sulattelun jälkeen kaikki tieto oli hyvää. Id 17

Hyvinvointiorientoivat jäi mieleen. Id 24

Tiedekunta korosti tutkintoaikataulua ja sivuaineiden valintoja ja kerattiin

(22)

Opiskelijat antoivat vastauksissaan myös kehittämisehdotuksia tulevia orientoivia silmälläpitäen. Osa vastauksista käsitteli tiedon määrän pilkkomista, osa taas halusi enemmän ja eksaktimpaa tietoa opiskelusta; gradusta, HOPS:ista ja JOO-opinnoista.

Spesifioida esimerkiksi sivuaine-esittelyjä ja kertoa konkreettisesti, mihin ammatteihin epätavallisilla sivuainevalinnoilla voi valmistua. Id 63

Tilaisuudessa voisi jakaa paperin, josta löytyis tärkeimpien tahojen ja henkilöiden yhteystiedot. Id 339

Terveyspuolen asiat esim. liikunnan tarve. Tilaisuuksissa voitaisiin puhua enemmän tulevaisuuteen liittyvistä asioista esim. mikä on gradu. Id 471

Hyvinvointiorientoivat

Tampereen yliopiston hyvinvointityöryhmä Kehrä on kehittänyt yhdessä tiedekuntien kanssa uusien opiskelijoiden orientoivia opintoja.

Hyvinvointiorientoivien ideana on tiedottaa ja keskustella opiskelukykyisyyttä edistävistä asioista omassa tilaisuudessa. Tavoitteena on edesauttaa uuden opiskelijan sopeutumista yliopistoyhteisöön ja –opintoihin, sekä antaa välineitä opinnoissa jaksamiseen.

Osallistuitko hyvinvointiorientoiviin syksyllä 2006? 2/2007 (N=498)

En osaa sanoa; 8

Kyllä; 41 En; 51

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1

Osallistuminen hyvinvointiorientoiviin on kaksijakoista. Noin puolet uusista opiskelijoista vastaa jääneensä pois tilaisuuksista, ja 8 prosenttia ei osaa sanoa, ottiko osaa hyvinvointiorientoiviin vai ei. Tämä johtuu varmaankin jo edellä mainitusta ”alkutohinasta”, jolloin opiskelijan mieleen ei jää, mikä taho

(23)

En ole aivan varma mikä tämä luento niistä kaikista oli. Id 90

Hyvinvointiorientoiviin opintoihin osallistuneista viidennes piti tapahtuman antia hyvänä tai erinomaisena. Kohtuulliseksi sitä kuvasi 35 prosenttia päivään osallistuneista. Avovastauksissaan opiskelijat kiittelivät erityisesti YHTS:n sekä liikuntapalveluiden esittelemistä. Tapahtumaa kritisoineet arvelivat vastaavien tietojen löytyvän tarpeen vaatiessa muita tietolähteitä apuna käyttäen. Osin tilaisuudet oli koettu myös pitkiksi ja uuvuttaviksi.

Mikäli osallistuit hyvinvointiorientoiviin, miten hyödyllisenä niitä pidit?

2/2007 (N=218)

Kohtuullinen; 35

Huono; 15 Välttävä; 29 Hyvä; 19

Erinomainen; 1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1

Opintojen suunnittelu

Neljä viidestä toisen vuoden opiskelijasta suunnittelee opintojaan yliopistossa ainakin jollain tapaa pitkällä tähtäimellä ja noin puolella opinnot ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Reilulla neljänneksellä opinnot ovat edenneet lähes niin kuin suunniteltiinkin.

(24)

Opintojen eteneminen 2/ 2006 ja 2007

2

11 14

27 27 27

33 31

32

42 40

41 33 33

33

16 20

18 18 20

19

3 3 3 3 2

11 11 14

14

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2006 (N=611) 2007 (N=507) Kaikki (N=1118) Opinnot ovat edenneet suunnitelmieni mukaisesti 2006 (N=616) 2007 (N=507) Kaikki (N=1123) Olen suunnitellut opintojeni etenemistä pitkällä tähtäimellä

Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Syksystä 2005 lähtien uudet opiskelijat laativat opintojensa suunnittelun ja ohjauksen tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Tämä ei koske lääketieteen lisensiaateiksi opiskelevia, minkä vuoksi seuraavista vastausjakaumista heidät on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

Kyselyyn vastanneista 79 prosenttia on tehnyt henkilökohtaisen opintosuunnitelman, 16 prosenttia ei ole tehnyt HOPSia, ja 5 prosenttia ei ole ihan varma siitä, onko tehnyt HOPSia vaiko ei. Vastausjakauma noudattelee edellisvuoden linjaa, sillä vuonna 2006 sähköiseen kyselyyn vastanneista 82 prosenttia oli tehnyt HOPSin ja 15 prosenttia ei ollut tehnyt HOPSia.

Ne, jotka eivät ole tehneet HOPSia, perustelevat ratkaisuaan avovastauksissa.

Yleisin syy on ajan tai motivaation puute. HOPSia ei ole nähty kyllin

(25)

Oletko tehnyt HOPSin? 2/2007 (N=458)

Kyllä 79 % En

16 %

En osaa sanoa 5 %

HOPSin tehneet pitävät sitä pääsääntöisesti hyvänä tai kohtuullisena käytäntönä ja vain 6 prosenttia on käytäntöön täysin tyytymätön ja pitää sitä huonona.

Laitoksilla on ennenkin ollut käytössään erilaisia ohjauskäytäntöjä, mutta monella laitoksella HOPS on uusi ohjauksen muoto, joka löytää käytäntönsä ja työnjakonsa vasta ajan kuluessa. Viitteitä tästä on kuitenkin jo nähtävissä, sillä edellisvuoden vastauksiin verrattuna HOPS-työskentely nähdään hivenen myönteisemmin. Vuoden 2005 uusista opiskelijoista arvioi HOPS-työskentelyn erinomaiseksi tai hyväksi 42 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2006 oli 46 prosenttia.

Miten hyödyllisenä pidät HOPS-työskentelyä? (N=416)

Kohtuullinen 29 % Välttävä

19 % Huono

6 % Erinomainen

10 %

Hyvä 36 %

Tiedekuntakohtaisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että erityisesti humanistit,

(26)

pitää HOPS-työskentelyä hyvänä tai erinomaisena. Sen sijaan yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden tiedekunnan vastaajista selvästi harvempi koki hyötyneensä HOPS-työskentelystä. Yhteiskuntatieteiden tiedekuntalaisista 35 prosenttia ja kasvatustieteilijöistä 39 prosenttia piti sitä hyvänä tai erinomaisena.

Opiskelijat, jotka näkivät HOPS-työskentelyn hyvänä ja tervetulleena juttuna, kuvailivat sitä avovastauksissaan ajattelun paikaksi ja hetkeksi, jolloin on mietittävä hetki tulevaisuutta ja tehtävä suunnitelmia. Opiskelijat pitävät sitä itsekin hyvänä opintojen seurannan välineenä.

HOPS on pakollinen tiedekunnassamme, ja sellaisena sen laatimisen tulisi pysyäkin. HOPSia tehtäessä tulee hyvin mietittyä opiskelun jaksottamista ja aikataulusuunnittelua. Ainakin itse pysyn paremmin motivoituneena, kun jo heti opintojen alkuvaiheessa olen laatinut selvät tavoitteet siitä, mitä minäkäin

lukukautena on tarkoitus tehdä. Id 43

Tuntui raskaalta ja turhauttavalta aloittaa kartoittamaan koko edessä olevaa opiskeluaikaa, mutta kun urakka oli takana päin tuntui erinomaisen tärkeältä että oli paneutunut yliopiston kurssitarjontaan ja karsinut paperille ne kurssit joita on tarpeellista käydä. Tällöin ei tule varmastikkaan harhailtua aineesta toiseen niin paljoa kuin ilman HOPS:ia. Id 58

Osa opiskelijoista vastasi, että olisi tehnyt HOPS-tyyppisen suunnitelman ilman varsinaista HOPSiakin. Osa taas koki, että HOPS toimii välineenä, joka auttaa saamaan kontaktin laitoksen henkilökuntaan, yleisimmin HOPS-ohjaajaan.

Voi keskustella opinnoista laajalti Id 171

No, itse olisin joka tapauksessa laatinut jonkinlaisen suunnitelman, vaikka en olisi koko HOPS:sta koskaan kuullutkaan. Mielestäni se on tosi tärkeä, vaikkakin tietenkin mahdoton alussa tehdä lopulliseksi. Ainakin itse päivitän sitä

omatoimisesti lukukausittain. Id 174

Henkilökohtainen keskustelu oli hyvää. Id 334

Vaikka HOPS nähtiinkin hyväksi toimintamalliksi, koki moni sen tekemisen

(27)

mahdollisesti tarjolla ja mitä haluaa opiskella. Suunnitelmat saattoivat mennä uusiksi myös siitä syystä, ettei päässyt haluamalleen kurssille.

HOPS on täysin turha, koska opintosuunnitelma elää koko ajan kiinnostuksen ja uran avautumisen myötä. Kannattaako lyödä lukkoon pitkä aluetiede sivuaineena, jos saa esim. työpaikan, jossa vaaditaan taloushallinnon osaamista? Kukaan ei edes noudata HOPS:ia; se on vain yksi lisärasite opiskelijalle. Id 219

Älytöntä tehdä HOPSIA kun ei vielä tiedä mitä aikoo opiskella esim. sivuaineina.

Id 215

Kuinka HOPSia tulisi kehittää?

Opiskelijoilta kysyttiin, kuinka HOPSia tulisi mahdollisesti kehittää.

Vastauksissa tuotiin usein julki henkilökunnan resursseja tukea HOPSin laadinnassa. Opiskelijat olisivat halunneet, että HOPSin myötä olisi tullut enemmän kontakteja ohjaajaan ja että HOPSin toteutumista olisi jollain tavoin seurattu.

Ohjausta pitäisi ehdottomasti saada enemmän! Lehtorit ovat aivan liian kiireisiä ohjatakseen riittävästi. Id 316

HOPS-tapaamisia voisi olla useammin (eli enemmän kuin yksi) ja HOPSista voitaisiin keskustella enemmän. Nyt kaikki jäi käytännössä oman tekemisen varaan. Id 282

Toinen kehittämiskohde, mitä avovastauksissa tuotiin julki, liittyi HOPSiin teknisessä mielessä, jolloin itse käytäntö nähtiin hyvänä, mutta väline kankeana.

Mielestäni E-HOPSissa olisi vielä paljon kehitettävää. Se olisi hyvä opiskelujen apuväline, jos olisi toimivampi kokonaisuus. Id 259

Opiskelujen suunnittelu on kyllä hyödyllistä, mutta HOPS ei nykyisessä muodossaan vastaa tätä tarkoitusta. Lomaketta tulisi yksinkertaistaa. Keep it simple! Id 240

(28)

Lisäksi siihen voi lisätä kursseja ja kokonaisuuksia, jotka eivät ole pakollisia. Id 232

Opintojen suunnittelun tukeminen

Opintojen suunnittelun tueksi yliopisto tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa, kirjallista sekä sähköistä materiaalia. Henkilökohtaista opintoneuvontaa tarjoaa paitsi laitosten ja tiedekuntien henkilökunta, myös opiskelijaopinto-ohjaajat sekä opintotoimiston opintoneuvojat.

Noin puolet vastaajista ei osaa sanoa, onko yliopistolta saatu tuki ollut riittävää.

Neljännes vastaajista on tyytyväinen saatuun tukeen ja reilu viidennes pitää tuen määrää riittämättömänä.

Opintojen suunnittelun tukeminen 2/2007

En osaa sanoa; 52 Kyllä; 26

Kyllä; 75 En; 22

En; 25

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oletko mielestäsi itse

riittävän aktiivisesti hankkinut tietoa ja tukea

opintojesi suunnittelemiseksi?

(N=506) Oletko mielestäsi saanut riittävästi tietoa ja tukea opintojen suunnitteluun

yliopiston taholta?

(N=505)

Opiskelijoita pyydettiin myös arvioimaan omaa aktiivisuuttaan tiedon ja tuen hankkimisessa. Kolme neljästä vastaajasta kokee, että on itse ollut riittävän aktiivinen informaation hankkimisessa opintojen suunnittelun tueksi.

(29)

Opintojen sujuvuus

Suunnitelmista huolimatta opinnot eivät aina etene odotetulla tavalla.

Opiskelijoilta kysyttiin, missä määrin esitetyt tekijät ovat hidastaneet opintojen etenemistä. Vastaukset noudattelevat hyvin tarkasti edellisvuotista linjaa, ja merkittävimmin opintoja koettiin hidastaneen kurssien meneminen ajallisesti päällekkäin, sekä kurssikirjojen hankala saatavuus. Opiskelijat kokivat myös, että kursseja järjestetään harvoin ja se hidastaa opintojen etenemistä.

(30)

Missä määrin seuraavat tekijät ovat haitanneet opintojesi etenemistä?

13 12 10

12

38 50

18 18 19 10

12

28 25

26 27

33 30 34

31 31 30 25

26

18 19

17 14

15 12 24

24 27 25 31

28

11 12

7 6

8 8 11 10 11 14 24

22 6 6 2 2

37 47

21 26 13

15

22 24 19

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2006 (N=612 2007 (N=505) Kursseille on vaikea päästä

2006 (N=612 2007 (N=505) Kursseja järjestetään harvoin 2006 (N=610) 2007 (N=504) Kurssikirjallisuutta on vaikea

saada

2006 (N=610) 2007 (N=504) Kurssit menevät ajallisesti

päällekkäin 2006 (N=611) 2007 (N=502) Yleisiä tenttipäiviä on liian

harvoin

2006 (N=591) 2007 (N=473) Tutkintovaatimusten joustamattomuus

Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon

(31)

Paitsi opiskelujärjestelyissä, syytä opintojen etenemisen hitauteen voi olla myös opiskelijan henkilökohtaisessa elämäntilanteessa tai elämänhallinnassa. Tässäkin kysymyspatterissa vastaukset mukailevat edellisvuoden jakaumaa, ja melko harvalla toisen vuoden opiskelijalla opintoihin vaikuttaa elämäntilanne (vanhempainvapaa tms.) tai työssäkäynti. Sen sijaan epätietoisuus opiskelukäytännöistä tai vaikeudet tenttiin lukemisessa tai kirjallisten töiden tekemisessä vaikuttavat hidastavasti opintojen etenemiseen vähintäänkin jonkin verran noin 40 prosentilla vastaajista.

Missä määrin seuraavat tekijät ovat haitanneet opintojesi etenemistä? 2/2006 ja 2007

34 37

89 91 46

43 59 56

36 32

31

8 6 19

19

18 18

29 26

28 28

25 23

3 1 18

18 10 13

13 12

9 14

6 7

1 1 11 9

7 8

4 3 2 4

3 2 0 1 6 10

5 4

21 25 25 21

33 33 33

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2006 (N=614) 2007 (N=499) Vaikeudet tenttiin lukemisessa ja/tai kirjallisissa töissä 2006 (N=614) 2007 (N=505) Epätietoisuus opiskelukäytännöistä 2006 (N=609) 2007 (N=502) Opintojen ojauksen puute 2006 (N=609) 2007 (N=504) Epätasa-arvoinen kohtelu

2006 (N=612) 2007 (N=503) Työssäkäynti 2006 (N=612) 2007 (N=497) Elämäntilanne (esim. sairaus, vanhempainvapaa)

(32)

Opintojen sujuvuutta kartoitettaessa opiskelijoilta kysyttiin myös muun muassa periodiuudistuksesta ja opiskelun ruuhkautumisesta tiettyyn vaiheeseen periodeja.

Noin 90 prosenttia vastaajista sanoo opiskelleensa aktiivisesti sekä syys- että kevätlukukaudella. Sen sijaan joissain periodeissa opiskellaan aktiivisemmin kuin toisissa, näin vastaa tehneensä 41 prosenttia vastaajista.

Avovastausten perusteella yleisintä oli opiskelutahdin löystyminen ennen tai jälkeen kesätauon, eli ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa opiskelijat aloittavat usein kesätyönsä ja vastauksissa tuotiin esiin myös sitä, ettei kursseja ollut enää viimeisessä periodissa tarjolla niin paljoa kuin aiemmissa periodeissa.

4. periodissa. Töiden vuoksi. Kesä toi saapuessaan paljon töitä joten jouduin hieman keventämään. Id 91

kolmos- ja nelosperioideissa koska kursseja järjestetty tarpeeksi Id 132

Ensimmäinen periodi sekoittui usealla ensimmäisen vuoden opiskelijalla muuhun alkuhuumaan, meni vielä kesätöissä tai muutto uudelle paikkakunnalle sekoitti suunnitelmia.

ensimmäisessä koska muuton takia pääsin paikkakunnalle myöhään ja aloitin siksi jälkijunassa Id 145

Ensimmäisessä periodissa 1. vuotena. En tiennyt kuinka paljon tulisi ottaa kursseja. Tosin kirjatentit tuottivat paljon työtä vaikka luentoa ei määrällisesti niin paljoa ollutkaan. Id 47

Vaikka lähes puolet opiskelijoista sanookin opiskelleensa joissain periodeissa enemmän kuin toisissa, vastaajista puolet (56%) sanoo kuitenkin esimerkiksi harjoitus- ja seminaaritöiden ruuhkautuneen kohtuullisesti ja vain 12 prosenttia sanoo niiden ruuhkautuneen liiaksi. Kolmanneksen (32%) mielestä harjoitus- ja seminaarityöt eivät ole ruuhkautuneet lainkaan.

Yliopiston Internet-sivut

Opiskelijoilta kysyttiin mielipiteitä Internetissä olevista yliopiston Opiskelu –

(33)

materiaalia. Kokonaisuus käsittää muun muassa sivut: opinto-opas, opetusohjelma, yleiset tenttipäivät, yliopiston ilmoittautumisohjeet, opintoneuvonta, opintotuki, usein kysytyt kysymykset ja opiskelun sanakirja, opiskelu-uutiset, liikunta sekä opiskelu- ja harjoittelu ulkomailla. Näistä kokonaisuuksista kysyttiin, onko tieto kyseisiltä sivuilta löytynyt helposti, ja käytetäänkö ko. sivuja ensisijaisena tiedonlähteenä.

Pääsääntöisesti opiskelijat olivat löytäneet etsimänsä tiedon helposti. Melko suureksi muodostui joidenkin sivustojen kohdalla vastaajajoukko, joka ei osannut sanoa, oli oikea tieto löytynyt tai oliko se löytynyt helposti. Nämä vastaajat eivät luultavimmin ole etsineet kyseisiltä sivuilta niiltä löytyvää tietoa tai käyneet ko. sivuilla. Vastaajista lähes viidennes ei ollut löytänyt etsimäänsä tietoa helposti opintoneuvonnan sivuilta. Noin 15 prosenttia oli jäänyt vaille vastauksia, tai ei ainakaan ollut löytänyt helposti etsimäänsä Usein kysyttyjen kysymysten ja Opiskelun sanakirjan -sivuilta.

Oletko löytänyt etsimäsi tiedon helposti? 2/2007

73 65

81 82

13 15

10 12

8 7

44 29 40

38 36 37

17 23

12 11

44

51 47

47

58 42

13 19

13 14

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100

% Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla -sivut (N=473)

Yliopistoliikunta -sivut (N=474) Opiskelu-uutiset -palsta (N=470) Usein kysytyt kysymykset ja Opiskelun sanakirja (N=472) Opintotuki -sivut (N=473) Opintoneuvonta -sivut (N=470) Yliopiston ilmoittautumisohjeet (N=479) Yleiset tenttipäivät (N=479) Opetusohjelma -sivu (N=478) Opinto-opas -sivu (N=479)

(34)

Tiedekunnittain on jonkin verran eroja mielipiteissä koskien Internet-sivuja.

Vastauksissa korostuu erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja opiskelun erityisluonne. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden vastaukset nousevat usein esiin kysyttäessä Internet-sivuilta löytyvää tietoa ja sen löytämisen helppoutta. Osin tämä johtuu siitä, ettei ko. sivuilta pitäisikään löytyä lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille suunnattua tietoa. Esimerkiksi lääketieteellisen tiedekunnan yleisistä tenttipäivistä ei ole tietoa Yleiset tenttipäivät –sivulla, sillä lääketieteen laitoksella ei järjestetä yleisiä tenttejä.

Yleiset tenttipäivät -sivu: Oletko löytänyt etsimäsi tiedot helposti?

71 57

74 65 41

78 65

10 18

5 16 11

10 12

19 25

21 20 47

12 23

0 % 10

% 20

% 30

% 40

% 50

% 60

% 70

% 80

% 90

% 100

% Humanistinen tiedekunta (N=127)

Informaatiotieteiden tiedekunta (N=68) Kasvatustieteiden tiedekunta (N=43) Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta (N=82) Lääketieteellinen tiedekunta (N=70) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (N=89) Kaikki (N=479)

Kyllä En En osaa sanoa

Myöskään opetusohjelmasivuilta eivät lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ole löytäneet etsimäänsä tietoa ainakaan helposti, mutta he eivät ole pitäneet sitä ensisijaisena tiedonlähteenään.

(35)

Opetusohjelma -sivu: Oletko löytänyt etsimäsi tiedot helposti?

84 78

84 91 58

85 81

6 15 2

9 10

5 8

10 7 14 32

10 12

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100

Informaatiotieteiden tiedekunta (N=68) Kasvatustieteiden tiedekunta (N=43) Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta (N=82) Lääketieteellinen tiedekunta (N=71) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (N=88) Kaikki (N=478)

Opintotukisivuilta puolestaan lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat löytäneet etsimänsä muita paremmin, kun taas informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoilla on ollut ongelmia opintotukea koskevan tiedon löytämisessä.

Opintotuki -sivut: Oletko löytänyt sivuilta etsimäsi tiedot helposti?

45 41

56 50

62 55 51

9 22

12 15

7 17 13

46 37

33 35

31 28 36

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100

Informaatiotieteiden tiedekunta (N=68) Kasvatustieteiden tiedekunta (N=43) Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta (N=78) Lääketieteellinen tiedekunta (N=71) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (N=89) Yhteensä (N=473)

(36)

tiedonlähteenä. Vahva rooli on myös opinto-opasta, yliopiston ilmoittautumisohjeita sekä yleisiä tenttipäiviä esittelevillä sivustoilla. Lähes puolet vastaajista ei pidä opintotukisivuja ensisijaisena tiedonlähteenään, vaikkakin 51 prosenttia vastasi löytäneensä sieltä tarvitsemansa tiedon helposti.

Pidätkö sivuja ensisijaisena tiedonlähteenäsi ko. asiassa (vrt. painetut esitteet tms.)?

2/2007

62 76 63

25 47

31 19 32

31 19 27

17 23

11 7

5 5

65 48 35

47 60 48

29 25

21 21

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla -sivut (N=457)

yliopistoliikunta -sivut (N=465) Opiskelu-uutiset -palsta (N=451) Opintotuki -sivut (N=459) Opintoneuvonta -sivut (N=456) Yliopiston ilmoittautumisohjeet -sivu (N=468) Yleiset tenttipäivät -sivu (N=462) Opetusohjelma -sivu (N=475) Opinto-opas -sivu (N=476)

Tiedekuntakohtaisia eroja oli nähtävissä melko vähäisessä määrin, mutta esimerkiksi opinto-opas sivua piti ensisijaisena tiedonlähteenään 79 prosenttia informaatiotieteiden tiedekunnan vastaajista, mutta vain 51 prosenttia yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vastaajista. Myös kasvatustieteilijöistä suuri osa, 77 prosenttia, etsii opinto-oppaasta löytyvää informaatiota ensisijaisesti Internet-sivuilta.