K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 9 . v s k . – 3 / 2 0 0 3
317 V Ä I T Ö K S I Ä
Väitöskirja
työmarkkinoiden toiminnasta
Hannu Tervo Professori
Jyväskylän yliopisto
P
etri Böckermaninväitöskirja Empirical Stu- dies on Working Hours and Labour Market Flows koostuu johdannosta sekä viidestä artik- kelista. Väitöskirja kohdistuu työmarkkinoiden toiminnan tutkimiseen ja osaltaan täyttää em- piirisen työmarkkinatutkimuksen tarvetta.Empiirisen työmarkkinatutkimuksen ky- syntä voimistui suomalaisten työmarkkinoiden ajautuessa myllerrykseen 1990-luvun kehityk- sen seurauksena. Työn kysyntä ja tehtyjen työ- tuntien määrä romahti ankaran laman seurauk- sena. Virta työttömyyteen oli suuri ja työttö- myys kipusi erittäin korkealle. Työn epävar- muus kasvoi. Uusille aloille ja uusiin toimipaik- koihin kuitenkin syntyi myös uusia työpaikko- ja, mikä kehitys voimistui merkittävästi vuosi- kymmenen puolenvälin jälkeen. Myös virrat pois työttömyydestä kasvoivat. Kaikkiaan schumpeterilainen ”luovan tuhon” prosessi oli voimissaan. Osamarkkinoilla tapahtui myös eriytymistä. Erityisesti alueelliset työmarkkinat kehittyivät hyvin eritahtisesti laman jälkeises- sä nousussa.
Petri Böckermanin väitöskirjan tausta on yllä kuvatussa prosessissa. Väitöskirjan artikke-
lit käsittelevät kolmea teemaa eli työaikakysy- mystä, alueellisia työmarkkinoita sekä koettua työn epävarmuutta. Kahden ensimmäisen tee- man artikkelit 1–4 ovat Suomen tilannetta kä- sitteleviä empiirisiä tutkimuksia ja artikkeli 5 Euroopan maita koskeva empiirinen tutkimus.
Sekä mikro- että makroekonometrian menetel- miä käytetään laajasti hyväksi. Artikkelissa 1 käytetään kokonaisaineistoa, artikkelissa 2 yk- silöaineistoa, artikkeleissa 3 ja 4 tilastopohjaista alueaineistoa ja artikkelissa 5 valmista haastat- teluaineistoa. Kirjo on siis myös aineistoissa suuri. Käyttöön saadut aineistot ovat kuitenkin erinomaisia.
Kaksi artikkelia on yhteisjulkaisuja: ensim- mäinen artikkeli on yhdessä Jaakko Kianderin ja kolmas artikkeli yhdessä Mika Malirannan kanssa tehty. Petri Böckermanilla on kuitenkin itsenäinen osuus kummassakin artikkelissa.
Kaikki artikkelit on julkaistu referoiduissa tie- teellisissä aikakauskirjoissa, mikä on hyvä saa- vutus.
Johdanto käsittelee suomalaisia työmarkki- noita 1990-luvulla sekä väitöskirjan kolmea teema-aluetta, työaikakysymystä, alueellisia
318
V Ä I T Ö K S I Ä KAK 3 / 2003
työmarkkinoita ja työn epävarmuutta. Johdan- non tehtävänä on toimia kokoavana katsauk- sena, jossa väittelijä esittää väitöskirjan tieteel- lisen ongelman ja tutkimuksen tavoitteet sekä katsauksen tutkimuksen aihepiiriin, tutkimus- menetelmiin, aineistoihin ja tutkimustuloksiin.
Johdannon kirjoittamisen ongelmana on ollut artikkelien aiheiden suuri kirjo. Johdannolle asetettavat vaateet täyttyvät kuitenkin kohtuul- lisesti työssä.
Ensimmäinen, keskimääräisen työajan mää- räytymistä pohjoismaisessa hyvinvointivaltios- sa (Suomessa) käsittelevä tutkimus on luonteel- taan makroanalyysia, jossa empiirisen tarkaste- lun lähtökohdat oli johdettu teoriasta. Analyy- si kohdistuu kuuden toimialan kehitykseen ajanjaksolla 1960–1996. Estimoinnit perustu- vat paneelimenetelmiin. Keskeiset tulokset ker- tovat työn tuottavuuden kehityksen sekä vero- kiilan vaikutuksista työajan lyhenemiseen. Ko- konaisuudessaan artikkeli on hyvä osoitus teo- reettisen mallin empiirisen testaamisen tai- doista.
Toinen tutkimus käsittelee myös työaikaky- symyksiä otsikolla ”Overtime in Finland”. Työ analysoi yksilöaineiston avulla teollisuuden työntekijöiden ylityön tekemiseen vaikuttavia tekijöitä. Työ siis käsittelee pelkästään teolli- suudessa tehtäviä ylitöitä. Aineisto on saatu TT:ltä ja se käsittää vuodet 1989–1995. Selit- tävät tekijät sisältävät sekä yksilö- että toimi- paikka- ja aluetason tietoja, jota ei kuitenkaan estimoinneissa otettu huomioon. Estimoinnit perustuvat Tobit-malliin. Perusmallien esti- moimisen jälkeen analysointia jatketaan erityi- sesti toimipaikan koon vaikutuksen osalta.
Analyysi tuo esille runsaasti mielenkiintoisia tuloksia.
Kolmas ja neljäs tutkimus tarkastelevat alueellisten työmarkkinoiden bruttovirtoja
Suomessa sekä työpaikkojen että työntekijöi- den osalta. Maa- ja metsätalous sekä julkinen toiminta jää analyysin ulkopuolelle, joka saat- taa vaikuttaa johtopäätöksiin. Muodostettu las- kentakehikko eri komponentteineen ottaa huo- mioon monipuolisesti eri virrat. Artikkeli 3 tar- kastelee laskentamallin komponenttien avulla maakuntien työmarkkinoiden toimintaa 1990- luvulla antaen siitä paljon yksityiskohtaista tie- toa. Osin bruttovirtatiedot ovat yllätyksellisiä.
Tätä olisi ollut hyvä tarkastella vielä tehtyä enemmän.
Artikkeli 4 tarkastelee alueellisen työttö- myyden syitä pyrkien etsimään niitä erityisesti bruttovirtojen avulla kuvatusta työmarkkinoi- den toiminnasta ja rakenteellisesta muutokses- ta. Näkökulma on mielenkiintoinen erityises- ti, kun työttömyyden alue-eroja on ollut vaikea selittää empiirisesti perinteisillä tekijöillä. Em- piirinen analyysi tehdään paneeli-estimointina seutukuntapohjaisella aineistolla periodilta 1989–1996. Tulokset osoittavat mielenkiintoi- sesti työttömyysasteella ja bruttovirroista muo- dostetuilla komponenteilla olevan keskinäiset yhteydet. Työmarkkinoiden uudelleen organi- soituminen alentaa työttömyyttä.
Viides tutkimus käsittelee vuonna 1998 ke- rätyn kansainvälisen (15 EU-maata ja Norja) haastatteluaineiston avulla yksilöiden kokemaa työn epävarmuutta ja siihen vaikuttavia tekijöi- tä. Tutkimus sisältää hyvän katsauksen aikai- sempiin tutkimuksiin. Haastattelujen toteutuk- sesta olisi voinut antaa enemmän tietoja, ja tu- losten analysoinnissa olisi ollut hyvä ottaa huo- mioon paremmin otanta-asetelma. Selitysmal- lit estimoidaan probit-menetelmällä. Vaikka maiden väliset suuret erot perimmiltään jäävät analyysissa vastausta vaille, tehty perusteellinen analyysi valaisee monia työn epävarmuuteen vaikuttavia yksilö- ja työpaikkatason tekijöitä.
319 H a n n u T e r v o
Kokonaisuudessaan Petri Böckermanin työ täyttää hyvin väitöskirjalle osoitetut tavoitteet.
Työ on rakenteeltaan hieman hajanainen, vaik- ka laveasti katsottuna artikkelit sijoittuvat yh- tenäisen ongelmakokonaisuuden alle. Väitös- kirja osoittaa Böckermanin monipuoliset tut-
kijantaidot. Tutkimukset ja niissä saadut tulok- set on sidottu hyvin aikaisempaan kirjallisuu- teen. Tulokset ovat monilta osin mielenkiintoi- sia ja avaavat uusia näkökulmia empiirisessä työmarkkinatutkimuksessa.