n 1 Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (1) – 2015
PÄÄKIRJOITUS
Työtilajärjestelyjen monet merkitykset
Monilla työpaikoilla ratkotaan tälläkin hetkel
lä työtilaongelmia, erityisesti tiloihin liittyviä si sä ilmaongelmia. Työskentelen itse väistöti
loissa, näin tekee moni muukin Suomessa. Ra
kennuksia korjataan ja uusia toimistotiloja ra
kennetaan saastuneiden tilalle. Osa työnteki
jöistä on pakotettu työskentelemään kotitoi
mistoissa, jos korvaavia tiloja ei ole tarjolla.
Työtilojen pitää olla tehokkaassa käytössä;
niitä pitää olla riittävästi, mutta neliöitä ei saa olla liikaa. Yhä useammin toimistotilat suunni
tellaan joustaviksi ja muunneltaviksi avokont
toreiksi, niin sanotuiksi monitilatoimistoiksi.
Niissä on työskentelypisteiden lisäksi tarjolla erilliset tilat muun muassa puhelinkeskuste
luille sekä hiljaiset tilat keskittymistä vaatival
le työlle. Työprosessin vaiheet siis pilkotaan ja eriytetään funktionaalisiksi kokonaisuuksik
si: paikka lukemiselle, puhelinkeskusteluille ja avotila yhdessä työskentelylle. Yksittäiset työ
huoneet katoavat toimistoista. Konttorirotista tulee lattiakanoja.
Käyttöastetta tehostetaan myös sillä, että orga nisaatiota varten on vähemmän tilaa.
Tämä voidaan toteuttaa siten, että työtilo
ja ei ole – edes paperilla – riittävästi, koska aina joku on poissa, esimerkiksi työmatkalla.
Kannettavan voi liittää verkkoon minkä tahan
sa pöydän kulmalla ja kirjahyllyn rullata päi
vittäin vapaan työtilan viereen. Näin paranne
taan tilojen käyttöastetta. Samalla mahdollis
tetaan uudenlaista yhteistyötä työyhteisöissä.
Työelämän kehittämisessä tähdätään sii
hen, että tulevaisuuden työelämä on inno
vatiivista, tuottavaa ja että se tukee työnte
kijöiden hyvinvointia. Yhtenä tekijänä täs
sä kokonaisuudessa ovat toimivat työtilat.
Työtilasuunnittelu voi edistää organisaation strategisia tavoitteita, sellaisia tavoitteita ku
ten luovuus tai innovatiivisuus.
Työtilojen merkitys työn tekemiselle ja työprosesseille on paljon laajempi kuin ”pel
kät” seinät. Työtilat eivät tarkoita pelkästään tietokonetta, pöytää ja kirjahyllyä. Työtilat jär
jestävät ja muokkaavat työpaikan sosiaalisia suhteita ja työpaikan ilmapiiriä; tilat voivat saattaa yhteen tai pitää erillään.
Avoimet monitilatoimistot varmasti voivat luoda innovaatioita ja uutta yhteistyötä, mut
ta toisaalta avokonttoreihin liittyy esimerkiksi hälinä, joka saattaa olla haitallista työn tekemi
selle. Monitilatoimistot eivät välttämättä sovi kaikenlaiseen työhön. Työtilojen laajaa mer
kitystä ei pitäisi unohtaa uudistushuumassa.
Työtilojen merkityksestä työhyvinvoinnille ja työprosesseille tulisi ehdottomasti keskus
tella aiempaa enemmän. Marjaana Lahtisen, Virpi Ruohomäen ja Kari Reijulan katsaus
”Uudet toimistotyöympäristöt ja tilamuutos- prosessit” tässä lehdessä esittelee mielenkiin
toisesti toimistotilojen muutosta ja strategia
lähtöistä tilasuunnittelua. Katsauksessaan he toteavat, että tila ja strategiauudistukset to
teutetaan usein toisistaan erillään. Näin vaa
rana on, että tavoitellut hyödyt jäävät saavut
tamatta. Tilasuunnittelu pitäisi toteuttaa yh
dessä strategisen toiminnan uudistamisen kanssa. Katsaus on osa Työterveyslaitoksella
2 n
Pääkirjoitus
Työtilajärjestelyjen monet merkitykset
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (1) – 2015 käynnistyneen kuusivuotisen ”Hyvinvointia
edistävät työtilat” tutkimusteeman toimintaa.
Vuoden 2015 ensimmäinen Työelämän tutkimus lehti sisältää kolme tutkimusartik
kelia. Maija Mänttärivan der Kuip on tutkinut sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia, Minna Hoffrén on tarkastellut johtamisen kielteisiä ulottuvuuksia sekä Tomi Laapotti ja Leena
Mikkola kokousvuorovaikutuksen funktioita.
Lehteä rikastuttaa Juha Klemelän kirjoittama työpankkeja koskeva analyysi, peräti kolme väitöskirjatutkimusta esittelevää lectio prae- cursoriaa sekä kirjaarviot.
Mia Tammelin
