TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUPAPÄÄTÖS

Nro 45/06/1

Dnro Psy-2004-y-92

Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2006

ASIA

LUVAN HAKIJA

93590 Vanhala

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 4 TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 5

Rakenteet ... 5

Veden johtaminen ja säännöstely... 6

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6

Tuotantotapa, tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti ... 6

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7

Päästöt pintavesiin... 7

Päästöt pohjaveteen ... 8

Päästöt ilmaan ja melu... 8

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen sekä varastointi ... 8

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 8

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9

Vesistön tila ja käyttö ... 9

Veden laatu... 9

Kalatalous ... 9

Muu vesistön käyttö ... 9

Maaperä ja pohjavesiolot ... 9

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 9

Vaikutus pintavesiin ... 9

Vaikutus luontoon ja suojelualueisiin ... 10

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 10

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 10

Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ennaltaehkäisy ... 10

Ympäristövahinkovakuutus ... 10

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 10

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 10

Lupahakemuksen täydennykset ... 10

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 10

Muistutukset... 11

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 13

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 15

VESITALOUSLUPARATKAISU ... 15

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 15

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 15

Vesitalousluvan lupamääräykset ... 15

Rakenteita koskevat määräykset... 15

Säännöstelymääräys ... 15

Kunnossapitomääräykset ... 16

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 16

Päästöt vesiin ... 16

Päästöt ilmaan ... 16

Melu ... 16

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 16

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 16

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 17

Toiminnan lopettaminen... 17

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 17

RATKAISUN PERUSTELUT... 17

Lupaharkinnan perusteet ... 17

Luvan myöntämisen edellytykset ... 18

Vesitalouslupa ... 18

Ympäristölupa... 18

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT ... 18

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 19

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 19

Päätöksen voimassaolo ... 19

Lupamääräysten tarkistaminen ... 19

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 20

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 20

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 20

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 20

KÄSITTELYMAKSU... 20^U Ratkaisu ... 20

Perustelut... 20

Oikeusohje ... 21

MUUTOKSENHAKU ... 22

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille ympäristölupavirastoon 30.6.2004 saapuneella hake- muksella.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kisoslammen luonnonravintolammikkoryhmä on otettu käyttöön vuonna 1989. Se sijaitsee Taivalkosken keskustasta noin 20 km kaakkoon Heikki Vääräniemen omistamilla tiloilla Kisosoja RN:o 25:4 ja Latvala RN:o 8:9 ja valtiolta vuokraamilla maa- ja vesialueilla, jotka kuuluvat tilaan Taivalkos- ken valtionmaa RN:o 10:1.

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammi- kolle tai lammikkoryhmälle.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukai- sissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 §:n nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 11.4.2003 antamallaan päätök- sellä velvoittanut hakemaan luonnonravintolammikkoryhmälle ympäristön- suojelulain mukaista lupaa.

Hanketta varten on voimassa kaksi vuokrasopimusta Metsähallituksen kanssa Taivalkosken valtionmaasta RN:o 10:1 ajalle 1.1.2004–31.12.2013 ja 1.6.1988–31.12.2008.

Alueella on voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava.

TOIMINTA

Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta

Kisoslammen luonnonravintolammikkoryhmä on perustettu niittymaiksi kui- vatun luonnonlammen ja sen alapuolella sijainneen luonnonniityn paikalle.

Kisoslammen luonnonravintolammikkoryhmä on aikoinaan koostunut kol- mesta erillisestä lammikosta, mutta 1990-luvun loppupuolella kaksi ylintä lammikkoa on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi patopenkereeseen kai- vetulla, munkin ja keräilylaitteen ohittavalla avokanavalla.

Lammikkoryhmä koostuu nykyisin kahdesta patopenkerein ja säännöste- lymunkein ketjutetusta kasvatusyksiköstä. Alkuperäinen lampi on kuivattu Kisosojaan kaivetulla kanavalla lähes täydellisesti. Lammikoiden pohja koostuu pääasiassa eloperäisistä maalajeista, ranta-alueilla on myös ko- vapohjaisia rantoja. Rannat ovat pääasiassa avosuo- ja metsäisiä räme- rantoja sekä kangasmaita. Alkuperäinen kalasto on hävinnyt lammen lopul- lisen kuivattamisen yhteydessä.

Lammikoiden kokonaispinta-ala on enintään noin 67,5 ha ja valuma-alue noin 370 ha. Lammikoissa on runsaasti heinikkoisia saaria, joiden yhteis- pinta-ala on noin 7 ha, jolloin lammikoiden hyötypinta-ala on vedenkorkeu- desta riippuen yhteensä enintään noin 60,5 ha. Rantavyöhyke on lähes kauttaaltaan saraheinikkoa. Lammikoiden keskisyvyys on noin 1,0 m ja keskivedenpinnan korkeus enintään 240,00 metriä mpy, jolloin lammikoi- den kokonaistilavuus on enintään noin 605 000 m³. Lammikoiden pohjaa on hieman kanavoitu patopenkereiden vierestä maamassojen oton yhtey- dessä. Lammikkoryhmä tyhjenee tarvittaessa lähes täysin. Siikojen kiin- niottovaiheessa lammikoita ei kalojen keräämiseksi yleensä tarvitse laskea täysin tyhjäksi.

Lammikoissa kasvatetaan nykyisin 1-kesäisiä siikoja. Alimman lammikon tuotanto on ollut noin 32 kg/ha ja ylimmän lammikon 36 kg/ha, yhteensä 2 100 kg vuodessa.

Lammikkoryhmään ei laske puroja. Alkuperäisen Kisoslammen pohjalla on muutamia pohjavesipurkaumia. Lammikkoon laskee sen eteläpuolelta usei- ta kaivettuja metsäojia.

V e s il a in m u k ai ne n t o im in t a

R a k e nt e et

Lammikkoryhmän rakenteisiin kuuluu alimmaisen lammikon purkukanavan suulle patopenkereen pohjalle kaivettu 3 metriä korkea päältä avoinna ole- va munkki, jossa on päällekkäin kaksi halkaisijaltaan 400 mm ja 300 mm olevaa muovista purkuputkea, joiden pituus on noin 24 metriä. Purkuput- kien suulla on omat luukut, joita avaamalla ja sulkemalla lammikkoa sään- nöstellään. Purkuputket ovat suoraan yhteydessä alapuolella noin 25 met- rin päässä sijaitsevaan puu-/vanerirakenteiseen kalojen keräilylaitteeseen.

Alimmaisen lammikon patopenkereen pituus on noin 670 metriä ja korkeus 240,17 metriä mpy. Säännöstelymunkille ja keräilylaitteelle johtaa noin 3,4 km pitkä pistotie Kenttäradalta.

Ylempi lammikko koostuu kahdesta lammikkoalueesta siten, että lammi- koiden väliin on kaivettu lyhyt avokanava. Ylemmän lammikon purkukana-

van suulle patopenkereen pohjalle on kaivettu 3 metriä korkea päältä avoinna oleva munkki, jossa on halkaisijaltaan 400 mm oleva muovinen noin 24 metriä pitkä purkuputki. Lammikossa ei ole perinteistä munkkia, vaan purkuputken suulla on oma luukku, jota avaamalla ja sulkemalla lammikkoa säännöstellään. Ylimmän lammikon patopenkereen pituus on noin 450 metriä ja korkeus on 241,54 metriä mpy. Lammikossa ei nykyisin ole käytössä olevaa keräilylaitetta. Edellä mainitun avokanavan vieressä oleva munkki ja keräilylaite on poistettu käytöstä. Säännöstelymunkille joh- taa 2,5 km pitkä pistotie Kenttäradalta. Käytöstä poistetun munkin ja keräi- lylaitteen vieressä sijaitsee puurakenteinen jalaksilla oleva varastoraken- nus.

Säännöstelymunkin vieressä sijaitsee lintutorni.

V e d en joh t a mi n en j a s ä än n ös t e l y

Luonnonravintolammikko on 100-prosenttisesti säännöstelty. Lammikko- ryhmään keväällä tulevien sulamisvesien vastaanottoon varaudutaan siten, että purkuputket suljetaan jo edellisenä syksynä kalojen keräilyn loputtua ja lammikoiden tyhjennyttyä.

Lammikkoryhmään tuleva kevätvalunta on keskimääräinen noin 503 000 m³. Osa lammikon vedestä joudutaan keräämään jo syksyllä, kos- ka pelkkä kevätvalunta riittää täyttämään lammet optimikorkeuteen vain ta- vallista lumisimpien talvien jälkeen.

Alimman lammikon varastoveden padotuskorkeus on enintään 239,47 met- riä mpy. Varastoveden normaali korkeus kasvatuskaudella on 237,57 met- riä mpy. Ylemmän lammikon varastoveden padotuskorkeus on enintään 240,84 metriä mpy. Varastoveden normaali korkeus kasvatuskaudella on 240,00 metriä mpy. Kasvatuskaudella ei lammikosta ole runsainakaan sa- dekausina alasvaluntaa ja äkillisen vedenkorkeuden nousemiseen on riit- tävästi tilaa.

Y m p ä ri s tö n s uo je l ul a in mu k ai n e n to i mi n t a

T u o ta n to ta p a, tu o t te e t , t uo t an t o mä ä r ä j a k ap a sit e e tt i

Lammikkoryhmän tuotanto on aloitettu rakentamisvuonna 1989. Alemmas- sa lammikossa on kasvatettu vaellussiikaa, jonka tuotto on ollut noin 32 kg hehtaaria kohti vuodessa. Ylemmässä lammikossa on kasvatettu pohjasii- kaa, jonka tuotto on ollut noin 36 kg hehtaaria kohti vuodessa. Poikaset menevät pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuviin velvoiteistutuksiin ja kalas- tuskuntien omilla varoilla suorittamiin istutuksiin Koillismaan–Kainuun alueelle. Velvoitteen mukainen poikasten keskipituus on vähintään 10,0 cm, joka nykyisellä viljelystekniikalla on saavutettu.

Kalojen keräily suoritetaan siten, että alimmaisen lammikon tyhjennys aloi- tetaan ensin, yleensä elokuun puolivälissä. Kalojen kiinniotto tapahtuu pauneteilla ja loppuvaiheessa myös keräilylaitteella. Lammikko tyhjenee keskimääräisellä 120 litran sekuntijuoksutuksella noin kolmessa viikossa.

Ylemmän lammikkoryhmän tyhjennys aloitetaan välittömästi alemman lammikon tyhjennyttyä. Kalojen kiinniotto tapahtuu pauneteilla ja loppuvai- heessa myös alemman lammikon keräilylaitteella. Ylempi lammikko tyhje- nee keskimääräisellä 120 litran sekuntijuoksutuksella noin kuukaudessa.

Lammikkoryhmän lannoitus aloitetaan toukokuun puolivälissä muutamia päiviä siikojen istuttamisen jälkeen. Epäorgaanisen lannoituksen käyttö ajoitetaan tuotantokauden alkuvaiheille, jotta ravinteet ehtisivät nopeasti mukaan tuotantokiertoon ja tulisivat mahdollisimman tarkkaan käytetyiksi ennen lammikon poikasten keräilyn aloittamista. Lannoitukseen käytetään noin 18 kg/ha Starttilannoitetta, jonka fosforipitoisuus on 22 %. Lannoite kylvetään kovapohjaisille rannoille. Lannoitus lopetetaan kesäkuun lopus- sa.

Lammikoiden vedenlaatua ei ole tutkittu. Lannoitemäärä lienee sopiva, koska haitallisia leväkukintoja ei ole esiintynyt ja kalojen kasvussa on päästy velvoitteen mukaiseen keskipituuteen.

Lammikkoryhmää ei ole kalkittu enää vuosiin, koska kalkituksella ei huo- mattu olevan merkittävämpää vaikutusta lammikoiden tuotantoon.

Lammikoissa ei ole esiintynyt vieraita kalalajeja, joten myrkytystarvetta ei ole ollut. Kalakuolemia ei ole kasvatuksen yhteydessä tapahtunut.

P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )

Luonnonravintolammikoiden purkuvesien kiintoaine- ja fosforikuormitusta voitaisiin pienentää poistokanavaan rakennettavalla laskeutusaltaalla. Al- taan tulisi kuitenkin olla suuri, ja toimiakseen allas tulisi tyhjentää vuosit- tain, jotta laskeutuskyky olisi mahdollisimman hyvä. Kisoslammen kaltai- sissa pienissä yksiköissä laskeutusaltaan käyttö ei ole taloudellisesti järke- vää. Myöskään riittävän suurien kosteikkojen käyttö purkuvesien kiintoai- ne- ja fosforikuormituksen vähentämiseen ei Kisoslammen luonnonravinto- lammikkoryhmän kohdalla ole mahdollista.

Tavoitteena on toiminta, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän kuormitus- ta. Lannoituksen ajoittamisella tuotantokauden alkuosalle sekä lannoituk- sen ja tyhjennysajankohdan optimoinnilla vähennetään merkittävästi ravin- nekuormitusta. Tavoitteena on ravinteiden mahdollisimman tarkka käyttö lammikon kalantuotantoon ennen lammikoiden tyhjennyksen aloittamista.

Lannoituksessa käytetään vain teollisia lannoitteita. Lammikoiden pohjan ja tyhjennyskanavan muokkausta vältetään ja paloturvallisuudesta huoleh- ditaan.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

P ä ä s tö t pi n t av es i in

Kisoslammen luonnonravintolammikkoryhmän ja alapuolisen vesistön ve- denlaatua ei ole tutkittu. Luonnonravintoviljelyn tuotantokauden ja purku- vesien vedenlaadusta on sen sijaan tutkittua tietoa muun muassa Koillis- maan alueelta.

Yhteistä lammikoiden ja purkuvesien vedenlaadulle on niiden suuret lam- mikkokohtaiset ja lammikoiden väliset vaihtelut. Runsaillakaan lannoituksil- la ei saavuteta lammikon ravinnetason pysyvää nousua. Fosforipitoisuus laskee lyhyessä ajassa lähes luonnontilaisten vesien tasolle, koska suuri osa lammikoihin lisätystä fosforista sedimentoituu lammikon pohjaliettee- seen lopun sitoutuessa kasvillisuuteen ja poistuvaan kalamassaan.

Kesäaikainen kuormitus on käytännössä erittäin vähäistä, koska tuotanto- kaudella lammikosta ei juoksuteta vettä lainkaan.

P ä ä s tö t po h j av et e en

Kisoslampien läheisyydessä tai valuma-alueella ei ole tunnettuja pohja- vesiesiintymiä.

P ä ä s tö t i lm a a n ja m e l u

Kaukana asutuksesta sijaitseva luonnonravintolammikkoryhmä ei aiheuta melu- tai pölyhaittaa.

J ä t te e t, ni i de n o m in a is u ud e t, mä ä r ä j a h yö d yn t ä m i n en s ek ä v a r as to i n ti

Lannoitusten ja kalojen istutusten yhteydessä syntyvä muovijäte ja muu jä- te on toimitettu jätekeräyspisteisiin. Ongelmajätteitä ei synny, eikä lammik- koryhmän alueella varastoida ongelmajätteitä tai vaarallisia aineita. Lam- mikon huollossa mahdollisesti tarvittavien työkoneiden poltto- ja voiteluai- neet varastoidaan yrityksen kotiosoitteessa Vääräjärventiellä. Kompostoin- tia vaativia jätteitä syntyy vähäisiä määriä lähinnä pyynnin ja varastoinnin yhteydessä kuolleista kaloista, jotka on haudattu paikalla.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

A l u e en j a ym p ä r i s tö n yl e i s ku v a us

Kisoslammen luonnonravintolammikkoryhmä kuuluu Ala-Kisosjärven vesis- töalueeseen nro 61.292, jonka pinta-ala on 63,85 km² ja järvisyys 7,41 %.

Ympäröivä luonto on tyypillistä koillismaalaista havusekametsä- ja suo- ylänköseutua. Korkeus merenpinnasta vaihtelee 220 ja 240 metrin välillä.

Valuma-alueella on kolme pienehköä järveä; Yli-Kisosjärvi, Kuusijärvi ja Ala-Kisosjärvi, joiden rannoilla on jonkin verran vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Lammikoiden vedet virtaavat Yli-Kisosjärveen noin 1,1 km pitkän Kisosojan kautta. Valuma-alueella on harjoitettu vuosikymmenien aikana voimakasta metsätaloutta. Maanviljelystä ei harjoiteta. Valuma-alueen ve- sistön omistavat valtio ja Kurtti-Kuusijärven osakaskunta.

A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t

Kisoslammen pohjoispuolella noin 2–3 kilometrin etäisyydellä on kaava- merkinnällä SL merkitty Latvasuon–Oudonkankaan (virallinen nimi on Tervajärvi–Ouvonsuo) luonnonsuojelualue, joka kuuluu Natura 2000 -alueisiin. Lammikoiden itäpuolella noin 1 km:n etäisyydellä on kaavamer-

kinnällä merkitty kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie/reitti. Lammikoiden länsi–pohjoispuolella on luonnon monikäyttöalue.

A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö

Lammikkoryhmän lähimmät vakituiset asutukset sijaitsevat pohjoispuolella noin 1,5 km:n päässä Yli-Kisosjärven rannalla ja itäpuolella noin 3 km:n päässä Simolassa. Lammikoiden lähialueella ei ole kesämökkiasutusta.

V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö

V e d en la at u

Kisoslammen luonnonravintolammikkoryhmän ja alapuolisen vesistön ve- denlaatua ei ole tutkittu.

Kalatalous

Lammikkoryhmän arvioidun vaikutusalueen alapuolella oleva Kisosoja on luonnonravintolammikkoryhmän säännöstelystä johtuen erittäin vähäveti- nen, yläosaltaan lammikon tyhjennysaikaa lukuun ottamatta vedetön, ja si- ten käytännössä kalaton.

Alapuolisten järvien kalasto koostuu tavallisimmista talouskaloista, haues- ta, ahvenesta, muikusta ja särjestä, sekä kalastuskuntien ja Metsähallituk- sen toimesta istutuksin ylläpidetystä siikakannasta. Yli-Kisosjärvessä on myös pieni pyynnin kestävä jokirapukanta. Järvien kalastus on pääasiassa verkoilla ja katiskoilla tapahtuvaa kotitarvekalastusta sekä pilkintää.

M u u v es is t ö n kä yt t ö

Kisoslammen luonnonravintolammikkoryhmä ja läheinen Latvalampi ovat suosittuja vesilintujen metsästysalueita ja lintujen tarkkailualueita.

M a a p e r ä ja p oh ja v es i ol o t

Kisoslampien läheisyydessä tai valuma-alueella ei ole tunnettuja pohja- vesiesiintymiä.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

V a i ku t us p i n ta ve s iin

Lammikoiden purkuvesissä fosfori on lähes kokonaan sitoutuneena kiinto- aineeseen. Maksimikuormitus ajoittuu lyhyelle ajalle aivan tyhjennyksen loppuvaiheeseen. Kiintoaine ja fosfori sedimentoituvat alapuolisessa vesis- tössä nopeasti, eikä suhteellisen intensiiviselläkään näytteenotolla ole voi- tu osoittaa tyhjennyksen aiheuttavan muutoksia vastaanottavan vesistön ravinnetasossa.

V a i ku t us l u o nt o on j a s u oj e lua l ue i si i n

Tervajärven–Ouvonsuon alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 -alueisiin luonnontilaisten metsien (boreaaliset luonnonmetsät) ja soiden

(aapasuot) takia. Kisos–Latvalammen luonnonravintolammikot sijaitsevat lähimmilläänkin noin 1 kilometrin päässä Natura-alueesta eivätkä lammi- koiden vedet myöskään laske suojelualueelle. Luonnonravintolammikoilla ei ole vaikutusta suojelualueen luonnontilaan.

Lammikkoa ympäröivien metsämaiden vettymistä ei ole havaittu.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakija on esittänyt ettei Kisoslammen luonnonravintolammikkoryhmän kuormitusta ja vesistövaikutuksia tarvitsisi tarkkailla.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

T o i mi n ta an li i tt yv ä t r i sk i t j a n i id e n e nn a l ta eh k äi s y

Toiminnassa riskejä voi liittyä lähinnä paloturvallisuuteen ja kalojen mas- sakuolemiin. Patopenkereen kuntoa tarkkaillaan ja tarvittaessa huolletaan lammikoilla käyntien yhteydessä.

Kalakuolemat voidaan välttää toiminnan huolellisella suunnittelulla. Yritys on säännöllisen kalatautitarkkailun piirissä.

Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us

Yrityksellä ei ole ympäristövahinkovakuutusta.

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t

Hakemusta on 17.9.2004 täydennetty arviolla hankkeen vaikutuksista Tervajärvi–Ouvonsuon Natura-alueen suojeluarvoihin sekä osoite- ja rekis- teritiedoilla.

L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Taivalkosken kunnassa 28.10–29.11.2004 sekä eri-

tyistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Taivalkosken kunnalle sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asian- osaisille.

M u i s t u t u k s e t

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen ei näytä sanotta- vasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

- Säännöstelymunkin välittömässä läheisyydessä on oltava vedenkorkeus- asteikko, johon on selvästi merkitty lammikon ylin vedenkorkeus.

- Lammikon tyhjentäminen on tehtävä hitaasti välttäen nopeita virtaaman muutoksia.

- Lammikon pohjaa ei saa muokata eikä kaloja saa ruokkia lammikon ulko- puolisella ravinnolla.

- Lammikon käytöstä on pidettävä hoitopäiväkirjaa, joka sisältää ainakin tiedot vedenpinnan korkeudesta sekä juoksutus-, tuotanto-, lannoitus- ja kalkitustiedot.

- Tuotannonharjoittajan tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa vuosiyhteenveto valvontaviranomaiselle lammikon toiminnasta ja tuotannosta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteu- tetusta tarkkailusta.

- Tyhjennyksen aikana tulisi suorittaa päästötarkkailua ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla. Purkautuvasta vedestä tulisi määrittää kahden viikon välein ainakin pH, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja kiintoaine.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että luonnonravintolammikon käytöstä voi aiheutua ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Erityisesti tyhjen- nyksen loppuvaiheessa lammikon pohjalta lähtee liikkeelle kiintoainetta ja lannoittaminen lisää fosforikuormitusta.

Käytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu kalataloudellisen kompensaation tai tarkkailun tarvetta.

Lupa voidaan myöntää toistaiseksi niin, että hakemus lupamääräysten tar- kistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä tai aiemminkin, mikäli käytettävän lannoitteen määrää on tarpeen lisätä. Lu- paehtojen tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä tarkkailuun perustuva arvio aiheutuvasta kuormituksesta.

3. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut, ettei sillä ole huo- mauttamista hakemuksen suhteen.

4. Kurtti–Kuusijärven yhteisten alueiden osakaskunta, AA, BB, CC, DD, EE, FF, GG, HH, II, JJ, KK, LL, MM, NN, OO, PP, QQ, RR, SS, TT, UU, VV, WW, XX, YY, ZZ, ÅÅ, ÄÄ, ÖÖ, AB ja AC

Asianosaiset ovat vastustaneet hakemusta toiminnan ympäristöä pilaavan vaikutuksen sekä terveys- ja muiden haittojen takia. Lisäksi muistuttajat ovat pitäneet esitettyjä selvityksiä puutteellisina. Toiminnan aiheuttamien haittojen ehkäisyyn ja valvontaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Mi- käli lupa myönnetään, hakija on velvoitettava rakentamaan riittävän teho- kas veden puhdistusjärjestelmä ja seuraamaan ja korjaamaan toimintansa aiheuttamia haittoja. Laitoksen toiminnan jatkamista ennen asianmukaisten puhdistuslaitteiden käyttöönottoa ei tule sallia.

Muistutuksen tekijät joko asuvat tai heillä on kesämökki lammikoiden va- luma-alueella Ylä-Kisosjärven, Kuusijärven tai Ala-Kisosjärven ympäristös- sä. Ylä-Kisosjärven rannalla asuvista vakituisista asukkaista yksi ja kesä- mökin omistajista lähes kaikki ottavat talousvetensä järvestä.

Hakemus on puutteellinen, koska sitä varten ei ole tehty maaperä-, pohja- vesi eikä pintavesitutkimusta hankkeen vaikutusalueella. Yhdessä lammis- ta on hakemuksen mukaan pohjaveden purkaumia, joka viittaa siihen, että toiminnan vaikutusalueella on pohjaveden virtauksia, vaikka aluetta ei var- sinaiseksi pohjavesialueeksi olisikaan todettu. Mikäli pohjaveden virtaamia on alueella, aiheuttaa lampien lannoittaminen ilmeisen pohjaveden pilaan- tumisen vaaran.

Hakemuksessa ilmoitetaan lammikkoryhmän koostuvan kahdesta lammes- ta/kasvatusyksiköstä. Tosiasiassa lampia on kolme.

Hakija on ilmoittanut, että lannoitukseen käytetään vain teollista lannoitetta noin 18 kg/ha. Muistutuksen tekijöiden havaintojen mukaan lammikoilla on käytetty joka vuosi fosforipitoista lannoitetta vähintään 18 kg/ha sekä tuh- kaa, joka sisältää merkittävästi fosforia.

Mikäli lannoitteita pääsee valuma-alueen vesistöön, se aiheuttaa rehevöi- tymistä ja veden laadun yleistä heikkenemistä alueella. Hakemuksessa on vain todettu kiintoaineen sedimentoituvan lampien tyhjennyksen aikana laskuojana toimivaan Kisosojaan selvittämättä asiaa tarkemmin. Myöskään ravintoaineiden tai muiden vesistölle haitallisten aineiden liukenemista se- dimentistä ei ole selvitetty. Kun veden virtaama on riittävän suuri, sedimen- toitunutkin aines voi lähteä liikkeelle, jolloin se pääsee esteettä valuma- alueen vesistöön. Lammikoiden tyhjentäminen kolmessa vaiheessa voi synnyttää huuhteluvaikutuksen siten, että alemman lammen sedimentit lähtevät liikkeelle.

Hakija ei ole selvittänyt valuma-alueen vesistön tilaa eikä hankkeen vaiku- tuksia siihen. Vesistön laatu on jo alkanut heikentyä. Valuma-alueelta on tehty silmämääräisiä sinilevähavaintoja syksyllä 2004. Koska levää ei ole aikaisemmin ilmennyt eikä muitakaan rehevöitymistä aiheuttavia seikkoja ole tiedossa, voidaan olettaa, että hakemuksenalainen toiminta aiheuttaa rehevöitymistä.

Hakemuksessa mainitsematta jätetyt järvet Hietanen ja Sulatus ovat myös olleet aiemmin suosittuja kalastusvesiä, mutta rehevöitymisen seuraukse- na niiden kalasto ei enää sovellu käytettäväksi ravintona.

Ylä-Kisosjärvessä on aiemmin ollut hyvä rapukanta, mutta viime vuosina ravut ovat hävinnet ja pyyntiä on voinut harjoittaa vain vähäisessä määrin.

Kuusijärvessä eivät taimenistutukset enää onnistu. 1980-luvulla taimenet kasvoivat hyvin jopa kuusikiloisiksi. Nykyään istukkaat ovat jääneet pieniksi ja laihoiksi.

Lammikoiden tyhjentäminen täyskierron aikana aiheuttaa alapuolisessa vesistössä biologista happikatoa, koska liikkuva eläin- ja kasviplankton syö happea vedestä. Vesistö jäätyy syksyisin Koillismaalla aikaisin, joten kun lampien tyhjentämisen yhteydessä ja sen jälkeen hapen kulutus vesistössä on suurta, jääkannen muodostuminen estää hapen saantia ja happikadon vaara on suuri.

AA:lla on porakaivo Ylä-Kisosjärven rannalla sijaitsevalla tilalla. Kaivon ve- den laatu heikkenee syksyisin. Vesi on sameaa ja maistuu maalta. Tämä antaa aiheen olettaa, että lannoituksella on vaikutusta pohjaveteen.

Muistutuksen tekijät ovat katsoneet, että mikäli hakijalle myönnetään ym- päristölupa, on määrättävä seuraavaa:

– Ympäristön pilaantuminen tulee estää ja ympäristönlaatua tarkkailla riit- tävästi.

– Luonnonravintolammikoiden lannoitus tulee kieltää kokonaan.

– Lammikkoryhmän ja valuma-alueen välille on rakennettava laskeuma- allas ja puhdistamo.

– Hakija on velvoitettava seuraamaan ja puuttumaan toimintansa ympäris- tövaikutuksiin riittävän ajoissa. Asianosaisille on annettava näiden tarvit- semat tiedot ympäristövaikutusten arvioimiseksi.

Hakija on velvollinen korvaamaan lain ja vuokrasopimuksen nojalla aiheut- tamansa vahingot.

H a k i ja n ku u l em in en ja se l it ys

Hakija on 27.12.2004 antanut selityksensä muistutuksissa esitetyistä vaa- timuksista:

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Hakijalla ei ole ollut muistutukseen huomauttamista muilta osin kuin lam- mikon päästötarkkailusta ja raportoinnista:

Vanhojen lammikoiden päästöt ravinteiden ja varsinkin kiintoaineen osalta ovat pieniä ja vakiintuneita. Niistä on saatavilla runsaasti tutkimustietoa.

Tuotanto pyritään pitämään tasaisena, eikä sen kasvattamiseen ole tarvet- ta. Lannoituksen tai kalkituksen lisäämisellä ei ole saatavissa merkittävää hyötyä, eikä lisääminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

Hakija on esittänyt lammikon päästötarkkailua suoritettavaksi tulevalla lu- pakaudella korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuotena tyhjennysjuoksu-

tuksen aikaan. Näytteitä otettaisiin kulloinkin yhteensä kolme kertaa; alku-, keski-, ja loppuvaiheessa tyhjennystä. Näytteistä määritettäisiin pH, kok.P, kok.N ja kiintoaine. Tarkkailua ei jatkettaisi, mikäli päästöt eivät tarkkailuai- kana merkittävästi poikkea Iijoen vesistöalueen luonnonvesien tai muiden luonnonravintolammikoiden vastaavista arvoista tai lammikon toiminnassa tapahdu muita merkittäviä muutoksia.

Vuosittaisen raportoinnin sijaan hakija on esittänyt kolmen vuoden välein laadittavaa yhteenvetoraporttia valvontaviranomaiselle lammikon toimin- nasta.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Hakijalla ei ole ollut huomauttamista muistutuksesta.

4. Kurtti-Kuusijärven yhteisten alueiden osakaskunta ym.

Osakaskunnan ym. muistutuksesta hakija on lausunut seuraavaa:

– Kurtti-Kuusijärven yhteisten alueiden osakaskunnan muistutus ei liene vi- rallinen, koska liitteenä ei ole allekirjoituksin vahvistettua pöytäkirjaa.

– Luonnonravintolammikkoviljely ei aiheuta vaaraa pohjavesille, talousve- sikaivoille tai maaperälle. Näkyvään pintaveteen tulevat kylmät pohja- vesipurkaumat ovat tyypillisiä Koillismaan alueella. Niillä ei ole pintaveteen sekoittuessaan enää mitään tekemistä pohjavesien ja pohjavesivirtausten kanssa. Tuotantoprosessissa tarvittavaa kalkkia ja teollisia lannoitteita ei voida tässä tapauksessa lukea ympäristömyrkyiksi tai ympäristölle vaaralli- siksi aineiksi. Vaatimukset maaperä- ja pohjavesitutkimuksista ovat siten perusteettomia. Muistutuksessa mainittua tuhkaa on levitetty jäälle vähäi- siä määriä ja satunnaisesti munkkien ja vesikanavien sulamisen nopeutta- miseksi. Tuhkan merkitys lammikoiden vedenlaatuun on vähäinen, lähinnä pH:ta korottava.

– Lampia on kolme, mutta lammikkoryhmä koostuu ainoastaan kahdesta lammikko-/kasvatusyksiköstä.

– Sinilevähavainnoista ei ole yksilöityä havaintopaikkaa eikä asiantuntijan tekemää havaintoa. Kuusijärvessä on ollut jo vuosikausia heikko vedenlaa- tu, joka johtunee vanhoista metsäojituksista ja maataloudesta vuosien ai- kana pohjasedimenttiin kertyneistä ravinteista, joita järven taimenistutuksia suosivilla kalastusrajoituksilla aikaan saatu runsas vähempiarvoinen kalas- to sisäkuormitteisesti kierrättää.

– Luonnonravintoviljelyllä ei ole vaikutusta alapuolisen vesistön rapukan- toihin, kalojen mahdollisiin makuhaittoihin tai taimenistutusten epäonnis- tumiseen. Ylä-Kisosjärven rapukanta on aina ollut verrattain heikko ja ta- loudellisesti vähämerkityksellinen. Rapukanta ei ole kokonaan hävinnyt, vaan sieltä on edellisinä kesinä saatu joitakin satoja rapuja vuodessa. Ka- lojen makuhaitat etenkin lämpimän veden aikaan ovat tyypillisiä Sulatuk- sen ja Hietasen kaltaisille matalille, mutapohjaisille ja luonnostaan reheville lammille. Kuusijärven taimenistutusten epäonnistuminen on seurausta jär- ven valikoivasta kalastuksesta, joka on johtanut vähempiarvoisten kalojen runsastumiseen ja siten taimenelle ravinnoksi sopivan muikkukannan taan- tumiseen.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Heikki Vääräniemelle (Tmi Heikki Väärä- niemi) luvan Kisoslammen luonnonravintolammikon rakenteiden pysyttä- miseen ja säännöstelyyn Taivalkosken kunnassa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa va- hinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Heikki Vääräniemelle (Tmi Heikki Väärä- niemi) ympäristöluvan Kisoslammen luonnonravintolammikon käyttöön ka- lanpoikasten kasvatuksessa Taivalkosken kunnassa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta anne- taan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

V e s i ta lo us l uv a n l up a m ää r ä yk s e t

R a k e nt e ita ko s ke va t mä ä rä yk s e t

1. Kisoslammen luonnonravintolammikkoryhmän rakenteineen on oltava hakemuksen ja sen liitteen 8. Kisoslammen lrl:n asemapiirros MK 1:5 000 mukaiset.

Säännöstelymunkkien välittömässä läheisyydessä on oltava vedenkorke- usasteikko, johon on selvästi merkitty alemmalla lammikolla korkeudet +239,47 m ja +237,57 m ja ylemmällä lammikolla korkeudet +240,84 m ja +240,00 m. Vedenkorkeusasteikko on sidottava valtakunnalliseen korkeus- järjestelmään.

S ä ä nn ö ste l ym ä ä r äys

2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Kisoslammen luonnonravinto- lammikoiden vedenkorkeutta niin, että kesäaikainen keskimääräinen ve- denkorkeus on alemmalla lammikolla +237,57 m ja ylemmällä lammikolla +240,00 m. Ylin vedenkorkeus ei saa ylittää korkeutta +239,47 m ja +240,84 m.

Lammikoiden täyttö aloitetaan jo syksyllä siten, että purkuputket suljetaan kalojen keräilyn loputtua. Muutoin täyttö tapahtuu kevätvalunnasta.

Lammikot tyhjennetään syksyllä poistomunkin kautta.

K u n n os s ap i t om ä ä rä yk s e t

3. Luvan saaja on velvollinen pitämään luonnonravintolammikoiden kaikki rakenteet asianmukaisessa kunnossa.

Luvan saaja on velvollinen pitämään purkuojana toimiva Kisosoja kunnos- sa huolehtimalla, ettei luonnonravintolammikoista ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa.

L u p am ää rä yk s e t p ila a n tu m ise n e h kä i se m i se ks i

P ä ä s tö t ve s ii n

4. Luonnonravintolammikoiden lannoittamiseen saa käyttää 18 kg/ha vuo- dessa keinolannoitetta, jonka fosforipitoisuus on enintään 22 %. Lannoitus on lopetettava vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Kaloja ei saa ruok- kia eikä lammikon pohjaa muokata.

Tarvittaessa saa lammikon sulamisen nopeuttamiseen käyttää tavan- omaista puutuhkaa vähäisessä määrin. Käyttö on merkittävä hoitopäiväkir- jaan.

5. Lammikot tulee tyhjentää niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että yli- määräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä vältytään.

P ä ä s tö t i lm a a n

6. Luonnonravintolammikoiden toiminta sekä kuolleiden kalojen käsittely on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja.

M e l u

7. Luonnonravintolammikoiden toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia meluhaittoja.

J ä t te i de n k ä si t t el y j a h yö d yn t ä m i ne n

8. Kuolleet kalat on käsiteltävä Taivalkosken kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on muutoinkin järjestettä- vä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

T a r k ka il u- j a r ap o rt o i nt i mä ärä ys

9. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöön kohdis- tuvista pilaantumis- ja vesistövaikutuksista.

Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Tarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimai- suudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hy- väksymällä tavalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa.

H ä i r i öt il an t e et ja mu u t p o ik ke u k se ll i se t ti la n tee t

10. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai joista voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Taivalkosken kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyt- tävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palautta- miseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen varalta sekä järjestettävä tar- peellinen tarkkailu.

11. Lammikoilla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

T o i mi nn an lo p et t am i n en

12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Taivalkos- ken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan loputtua rakenteiden suhteen on meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE

Vahingonkärsijä voi hakea luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvausha- kemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskevan vaatimuksen.

RATKAISUN PERUSTELUT

L u p ah a rki n n an p e ru s t ee t

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu luonnonravintolammikkohanke rakenteineen täyttää ympäris- tönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaati- mukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

L u v an m yö n t äm i sen e de ll yt yk s e t

Ve s i ta lo us l u pa

Luvan saajalla on omistukseen ja vuokrasopimukseen perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin.

Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi kat- sottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suu- rempi. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Y m p ä ri s tö l u pa

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjave- den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloil- le.

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista koh- tuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika mah- dollisimman pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista ja välttämällä pohjalietteen sekoittumista veteen.

Vettymishaitat voidaan välttää asettamalla alapuolista Kisosojaa koskeva kunnossapitomääräys.

Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja me- luhaittojen vähentämisestä ovat riittävät.

Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä annetaan tarpeelliset määräyk- set.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toi- minnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaiku- tuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdolli- suuksista. Ympäristöä kuormittavan toiminnan harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa. Luonnonravintolammikon vedenkorkeuksia, poistoveden määrää, päästöjä ja ympäristövaikutuksia on siten syytä tark- kailla tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttötarkkailua varten on pi- dettävä hoitopäiväkirjaa ja päästöjä on tarkkailtava kahden vuoden ajan.

Tarkkailua on kuitenkin jatkettava mikäli tarkkailutulokset osoittavat sen tarpeelliseksi. Ellei asiasta päästä sopimukseen voidaan asia saattaa ym- päristölupaviraston ratkaistavaksi. Erillistä vaikutustarkkailua ei määrätä tehtäväksi. Vesistötarkkailuksi riittää silmämääräinen havainnointi ja ha-

vaintojen merkitseminen hoitopäiväkirjaan. Koska lammikon käyttö on va- kiintunut, ei ole tarpeen antaa enempiä tarkkailua koskevia määräyksiä.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristölupavirasto antaa yksityiskohtaisen tarkkailumääräyksen liitteen 2 mukaisesti ja perusteluista ilmenevästi. Muilta osin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Lupamääräysten tarkistamisaikaa ja hakemusasiakirjojen sisältöä koskeva vaatimus otetaan huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla.

4. Kurtti-Kuusijärven yhteisten alueiden osakaskunta ym.

Luvan epäämistä koskevat vaatimukset hylätään edellä luvan edellytyksis- tä lausuttuun viitaten. Esitetyt selvitykset ovat riittävät lupaharkintaan.

Muistuttajien esittämien haittojen estämiseksi annetaan määräys 4 lannoi- tuksesta ja juoksutuksista. Lisäksi ympäristölupavirasto antaa yksityiskoh- taisen tarkkailumääräyksen liitteen 2 mukaisesti ja perusteluista ilmeneväs- ti. Lannoituksen kokonaan kieltäminen ei ole luonnonravintolammikkotoi- minnasta saatujen kokemusten perusteella tarpeen. Lannoitusaikana ja sen vaikutusaikana ei lammikosta ole juoksutusta. Tyhjennysjuoksutusten huolellisella hoidolla voidaan parhaiten vähentää alapuoliseen vesistöön joutuvaa kuormitusta. Muistuttajien esittämän laskeutusaltaan tai muun puhdistuslaitteen rakentaminen ei siitä aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen ole perusteltua. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan oh- jaus.

Porakaivoveden laadun huononeminen syksyllä viittaa pintavesien pää- syyn kaivoon, mikä ei johdu luonnonravintolammikon käytöstä pitkä etäi- syys ja lammikon säännöstelyrytmi huomioon ottaen.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

P ä ä t ök sen v oi ma ss a ol o

Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan har- joittaminen edellyttää voimassa olevaa käyttöoikeutta alueeseen.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä sää- dettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa ympäristölupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruut- taa ympäristöluvan valvontaviranomaisen aloitteesta.

L u p am ää rä ys t e n t ar k i s ta mi ne n

Mikäli luvan saajalla on oikeus alueen käyttöön ja se aikoo jatkaa luonnon- ravintolammikon toimintaa vielä vuoden 2015 jälkeen, lupamääräysten tar- kistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle

31.12.2015 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen ja vesioloihin sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toi- menpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemuk- seen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämi- seksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

L u p aa a nk a r a mm an as e tu k se n no ud at t a mi n en

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56

§:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

P ä ä t ök sen t ä yt ä n tö ö n pa n oke l p oi su u s

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

Tämän päätöksen mukaiset toimenpiteet edellyttävät, että luvan saajalla on voimassa olevat oikeudet säännöstelemäänsä Kisoslammen vesialuee- seen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti, 55 § 2 momentti

Jätelaki 4 § ja 6 §

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 14 §, 14a § ja 31 § sekä 8 luku 2 § ja 6 §, 9 § 1 momentti, 10 § sekä 10a § 1 momentti

KÄSITTELYMAKSU

R a t k ai s u

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 820 euroa.

P e r u s te lut

Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittely- maksu on 980 euroa. Vesilain mukaista alle 10 km²:n suuruista vesialuetta

koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on 2 800 euroa. Vesitalous- ja ympäristölupa-asioita koskevan, alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevi- en maksutaulukkojen mukaisista maksuista säädetään, että mikäli päätös- asiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä päätök- siä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuu- den, peritään korkeimman maksuluokan mukainen maksu. Koska työmää- rä on ollut vähäisempi kuin maksutaulukossa oleva, määrätään maksu 35 %:lla alennettuna. Näin ollen maksu on 1 820 euroa.

O i k e us o hj e

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Ulla Hantunen

Urpo Myllymaa Simo Perkkiö

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Ulla Hantunen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa ja Simo Perkkiö (tarkastava jäsen).

Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500

UH/lk

Liitteet

Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 1.6.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

KISOSLAMMEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa, johon merkitään lammikon tapahtumat, lannoitukset, havainnot lammikon ja alapuolisen ve- sialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, haju- havainnot, kalakuolemat, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn taikka lammikon tai sen ympäris- tön tilaan vaikuttavat tekijät.

Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja vaadittaessa esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa vaadittaessa ympäristökeskukselle hoi- topäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeel- liset tiedot ja selvitykset.

Päästötarkkailu

Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavien kahden vuoden ajan on ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan vesistöön johdettavan veden laatua tarkkailtava tyhjennysjuoksutuksen aikana tyhjennyksen alussa, keskivaiheilla ja loppuvaiheessa. Näytteistä määritetään pH, kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine.

Raportointi

Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettä- vässä muodossa sekä Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristö- keskukseen helmikuun loppuun mennessä.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ympäristökes- kuksen hyväksymiä menetelmiä.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.