Kääntäjän paluu

3/97

niin&näin

Kääntäjän paluu

Jonathan Rée

S

Tämä tapahtui osana yleistä intellektuaalisen maahan- t u on n in vyör yä , joka on ollu t h u om iot a h er ä t t ä vin ilm iö en g- la n n in kielisessä filosofia ssa viim eksiku lu n eiden ka h den t a i kolm en vu osikym m en en a ika n a , pit ipä siit ä t a i ei. Sa n on t a tosiaan on nokkela. Ensinnä se tiivistää monimutkaisen väitteen ja saa sen sitten näyttämään vakiintuneelta totuudelta, jonka kyseen a la ist a va t va in er it t ä in h u on ost i a sioist a per illä ole- vat ihmiset. Paremmintietävät näkevät siinä myös viittauksen Nietzschen Zarathustraan, päällekäyvään tylsimykseen, joka kielsi va n h a t a r vot , ei siksi et t ä n e olisiva t olleet a r vot t o- m ia va a n yksin ker t a isest i koska n e oliva t va n h oja . E i n iin , et t ä J u m a la n t a i t ekijä n a u kt or it eet t i olisi epä koh er en t t i r a ken n elm a , va a n ih m iset ova t yksin ker t a isest i la ka n n eet ot t a m a st a sit ä va ka va st i. “Voisiko t osia a n olla n iin ?”, sa - n oo Za r a t h u st r a per ä yt yen h ä m m ä st yksest ä , “Tä m ä m et - sä n va n h a pyh ä m ies ei ole vielä ku u llu t m it ä ä n siit ä , et t ä J u m ala on k u ollu t?”

Niin pä n eljä n n esvu osisa da n ova t r a n ska la isen filosofia n maahantuojat ilkkuneet metsäisen Englannin vanhoille pyhille miehille. “Voisiko se olla totta? Nämä vanhat typerykset eivät ole vielä ku u lleet m it ä ä n siit ä , et t ä tek ijä on k u ollu t!” Va n - h a t jä ä r ä t ova t va st a h yök ä n n eet k it k er ä n vih a m ielisellä sa r k a sm illa . Tek ijä n -k u olem a -t eor eet ik ot oliva t n a r r eja , keisa r eit a ilm a n va a t t eit a . Ka t soka a va in m it en h e kir joit - t a va t ! Voi va lit a sa t t u m a n va r a isest i m in kä t a h a n sa sivu n ja löytää seuraavaa: text, discourse, interrogation, problem atic, privileging, interpellation, alterity [teksti, diskurssi, interrogaatio, pr oblem a a t t isu u s, pr ivilegioim in en , in t er pella a t io, m u u n t u - neisuus], eihän se ole edes englantia! Huhu tekijän kuolemasta voi olla va h va st i liioit elt u , m u t t a sen sija a n selkeä ja va s- t u u llin en a ja t t elu — sä ä dyllin en , va a t im a t on ja kesku st e- lulle avoin — näyttää ainakin hautautuneen näiden rikkinäisten

fr a n glism ien m u r ska a n .

Hälytyskelloa soittavat, petoksesta ja pilaantuneesta proosasta va r oit t a va t pa t r ioot it eivä t koska a n ole ka u ka n a ku n u lko- m a ist a filosofia a esit ellä ä n en gla n t ia pu h u va lle m a a ilm a l- le. H e pilkka siva t en gla n t ila isia Niet zsch en , Ber gson in ja H egelin seu r a a jia ; h e syr jivä t en gla n t ila isia m a r xila isia su - k u polvien a ja n ; h e n yr pist ivä t n en ä ä n sä Millille t ä m ä n vieh t ym yksest ä “sa ksa la isiin ”; h e m u r a h t eliva t Coler idgen yr it yksille t odist a a , et t ä Ka n t oli en em m ä n ku in oh im en e- vä pä ä h ä n pist o, ja H u m elle, joka ih a ili “h u ija r i” Rou ssea u t a .

Elämänkerturien kosto

Tekijä n -ku olem a -n im ikkeen a lla m a a h a n t u odu t kir joit t a - ja t ova t t a r jon n eet h yvin kookka a n m a a lit a u lu n va st u st a - jilleen . Ilm iön ir on isu u s on ollu t a iva n liia n ilm eist ä , ku n k u st a n t a ja t ja yliopist oih m iset ova t k ilva n k a u pa n n eet m yyn t ia r t ikkelein a “lä h est ym ist a poja ”, joih in on voit u liit - tää eri kirjoittajien nimilappuja. Althusser, Foucault, Derrida;

Ir iga r a y, Cixou s, Kr ist eva : t ä lla isest a t er m in ologia st a r a - k en t u iva t u u det k u r ssiva a t im u k set , t u t k im u spr ojek t it ja k u s t a n n u s lu et t elot . P ela t u im m a k s i p elik s i m u od os t u i Teor eet ik on Tiivist ä m in en . Ka u pa llisest i su u n t a u t u n eet ku st a n t a ja t t yydyt t ivä t sa m a a t ekijä n -h im oa ju lka isem a l- la kir joit t a jien elä m ä n ker t oja . Ku ka a n ei kä yt t ä yt ym isel- lä ä n n ä yt t ä n yt t osia a n u skova n sa t ekijä n ku olem a a n .

Biogr a fin en kost on h en ki on jo a lka n u t n iela ist a t ekijä n - ku olem a n t ekijöit ä . On ilm est yn yt Der r ida n ‘Cir cu m fession ’

— kokoelm a om a elä m ä ker r a llisia m u ist iin pa n oja , jot ka Der - r ida on sivu sivu lt a liit t ä n yt Geoffr ey Ben n in gt on in pikku - tarkalla tyylillä kirjoittamaan hyvin perusteelliseen Derridan elä m ä n t yön ker t a a va a n t eokseen . (Geoffr ey Ben n in gt on &

J a cqu es Der r ida , J acqu es Derrid a, 1993.) Ku t en ot sikkokin vih ja a¹, Der r ida n muistelmat kattavat hänen peniksensä ja m u it a h en kilökoh t a isem pia a ih eit a — n e ova t t a r jon n eet ilon hetkiä kaikille niille, joilla on jotain suuria ajattelijoita vastaan.

F ou ca u lt ja Alt h u sser ova t olleet vielä kin kiit ollisem pia koh t eit a . E n sin n ä kin m olem m a t ova t ku olleit a m yös t odel- lisu u dessa , eivä t va in Teor ia ssa , m ikä sa a t t a a a n t a a m eille ka ikille t iet yn ylem m yyden t u n t een . Lisä ksi kiih okkeen a on a ja t u s h eist ä m olem m ist a kylvä m ä ssä ku olem a a ym pä r il- leen : Alt h u sser su r kea st i m u r h a a m a ssa va im oa a n (ku t en hä nen kirjansa ha rvina isla atuisilla a va ussivuilla kerrotaan);

F ou ca u lt syyt öksen (joskin vir h eellisen ) m u ka a n t a r koit u k- sellisest i t a r t u t t a m a ssa m u ih in AIDSia , ku n h ä n jo t iesi it se ku oleva n sa . (J a m es Miller , T h e Passion of M ich el Fou cau lt, Didier E r ibon , M ich el Fou cau lt ja Da vid Ma cey, T h e L ives of M ich el Fou cau lt; sekä Lou is Alt h u sser , L 'aven ir d u re lon g tem ps.)

Ar vost elija t ova t va h in gon iloisest i viit a n n eet pa r a doksiin tekijän kuolemaa julistaneiden tekijöiden biografioista, vanha laulu keisareista ja huonosta proosasta on taas sopivasti virin- n yt . Nyt kysyt ä ä n , sa a m m eko t u lla t a a s viileiksi em piir isiksi it seiksem m e, ku n syr jä h yppy r a n ska la isen Teor ia n ka n ssa on ohi. Myös harmaantuvat teoreetikot ovat saaneet päätökseen r a ska a n t eh t ä vä n sä : ju list a n eet per in t eiden va a lijoille t u o- mionsa siitä, miten itsetyytyväisiä, anti-teoreettisia ja em piristisiä n ä m ä ova t . Lyh yest i sa n ot t u n a : so blood y E n glish !

Voi m eit ä en gla n t ila isia . J ot ku t m eist ä ylist ä vä t va n kka a Am br idgen em pir ism iä m m e ja pä ä t t ä vä isyyt t ä m m e olla ot - t a m a t t a u lkom a a la isia va ka va st i. Toiset syyt t ä vä t m eit ä (ja jos ova t joh don m u ka isia , m yös it seä ä n ) sa m oist a a sioist a . Mu t t a m it en h e voiva t olla n iin va r m oja filosofisen ka n sa n - lu on t eem m e st er eot ypia st a ? J a m it ä ylipä ä t ä ä n en glan ti- laisella t a r koit et a a n ? Nä yt t ä ä silt ä , et t ei a in oa st a a n E n g-

“Tekijän kuolema” on viimeaikaisen filosofian suuria hokemia. Se esiintyi alunperin Roland Barthesin esseen nimenä vuonna 1968, ja siinä yhteydessä se näppärästi tiivisti ajatuksen siitä, että luennan pitäisi keskittyä tekstuaalisiin raken- teisiin pikemmin kuin kirjoittajan persoonaan —

on siis olemassa kirjallisuustieteellistä biografiaa korkeampia kirjallisuuden tutkimuksen muotoja.

Tällainen anti-autoratiivinen suuntaus ei tieten- kään ollut sinänsä uusi keksintö, mutta se kytki Barthesin useisiin muihin 1960-luvun merkittäviin julkaisutapahtumiin: tuolloin ilmestyivät

Althusserin Lire le Capital (1965), Derridan De la

grammatologie (1967) ja hiukan myöhemmin

Foucaultin vaikutusvaltaiseksi muodostunut

luento “tekijä-funktiosta”. Vuonna 1968 Tekijän

kuolemasta tuli Pariisilaisen Teorian toinen nimi.

32

• niin&näin

la n n in ka n sa la isia : Wa lesin , Skot la n n in ja ilm eisest i m yös Ir la n n in a su kka it a ; eh kä jopa im per iu m in jä ä n t eet Au st r a - liassa, Kanadassa, Afrikassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa luetaan em pir ist isen va lt ion per illisiksi — lyh yest i sa n ot t u n a ka ik- ki n e osa set Lä n sim a ist a Sivist yst ä , joiden ku vit ella a n ole- va n Ra n ska n ja Sa ksa n ku lt t u u r ipiir ien u lkopu olella .

Filosofiset kansakunnat

Käsitys Ranskasta, Saksasta ja Englannista modernin maailman kolm en a filosofisen a ka n sa ku n t a n a pa la u t u u 1700-lu vu lle ja en s im m ä is iin s ys t em a a t t is iin lä n s im a is en filos ofia n historioihin. Ensimmäisen tällaisen historian englanninkielisenä esit t i (lu en t osa r ja ssa a n 1818-19) Coler idge, jok a post u loi johdatuksellisen kansainvälisen työnjaon Englannin, Ranskan ja Saksan kesken. “Yhden maan oli tarkoitus käyttää aivojaan, t oisen kä siä ä n ja kolm a n n en a ist eja a n ”, sa n oo Coler idge.

Aist it oliva t r a n ska la ist en h ein iä , a ivot m et a fyysist en sa k- sa la ist en ja en gla n t ila isille jä i kä sien kä yt t ö. Coler idgen n ä - kem yksen a llekir joit t i m yös Mill, joka m a h dollisest i en sim - m ä isen ä kä yt t i koh t a loka st a t er m iä “m a n n er m a iset filoso- fit ”, ku va t essa a n a ja t t elijoit a , joiden “h u iken t eleva iset pyr - k im yk s e t ” oliva t jä t t ä m ä s s ä va r joon s a “liioit t e lu s t a pidättäytyvän, raittiin ja tervejärkisen...englantilaisen mielen”.

Voi olla liioit ellu n en gla n t ila ist a sa n oa n ä in , m u t t a t eor i- a lle ka n sa llisist a filosofisist a om in a ispiir t eist ä ei ju u r ika a n löydy em piiristä tukea . In tellekt u ellit Ra n ska ssa ja Sa ksa ssa eivä t ole a in a pit ä n eet m a a n m ieh iä ä n h u iken t eleva isin a ja seik k a ilu n h a lu isin a . Va ik ea t a ei olisi m yösk ä ä n n ä h dä speku la t iivisen idea lism in per in n et t ä sella isissa E n gla n n in kr u u n u n a la m a isissa ku t en H er ber t of Ch er bu r y, Th om a s Mor e, H en r y Mor e, Cu dwor t h , N or r is, Tr ot t er , Ber k eley, Sh a ft esbu r y, Reid, H a zlit t , Coler idge, Ma r t in ea u , H a m ilt on , Gr een , Sim cox, Br a dley t a i — jos h a lu t a a n h iu ka n levit t ä ä ver kkoa — Milt on , Bla ke, Ca r lyle, E liot , Ru skin ja Ar n old.

On ku in t a u st a lla olisi ka n sa in vä lin en sa la liit t o, joka h yl- kä ä en gla n t ila isen filosofia n ka a n on ist a joka isen , joka ei sovi a pr ior i -t ot u u t een en gla n t ila ist en filosofien er ist ä yt yn eest ä , t eor ia a ka r t t a va st a em pir ist isyydest ä . W. R. Sor ley esit t i t eoksessa a n H istory of B ritish Ph ilosoph y (1920), et t ä t ä t ä näkemystä saattoivat puoltaa vain “historioitsijat, joille systeemi oli t ä r keä m pi ku in it se a sia ”. Kysein en st er eot ypia oli h ä - n en m u ka a n sa n iin epä t a r kka , et t ei “sit ä voin u t pu olu st a a , t u skin edes t ekosyillä ”.

Voisipa esit t ä ä va h vem pia kin vä it t eit ä ku in Sor ley: jos m oder n iin en gla n t ila iseen filosofia a n on liit t yn yt jokin pa k- kom ielle, n iin se on r a n ska la isen ja sa ksa la isen filosofia n kä ä n t ä m in en ja kom m en t oin t i. Ku n filosofia n t a iva l a ka - t eem isen a oppia in een a E n gla n n issa a lkoi 1800-lu vu lla , sit ä siivit t i en sin Ka n t in ja sit t em m in H egelin a ja t t elu . Myös en gla n t ila in en a n a lyyt t in en filosofia , joka sa i a lku n sa Ru s- sellist a ja Moor en ka pin a st a idea lism ia va st a a n , ka n t oi jä l- kiä u lkom a isest a a lku per ä st ä ä n , sekä r a n ska la isest a et t ä sa ksa la isest a . (Tiet yst i m yös it a lia la isest a , m ikä h u om a t - t a koon t er vet u lleen a va ih t elu n a kolm en filosofisen ka n sa - ku n n a n su u r va lt a -sh ovin ism iin .) Myös fen om en ologia a lkoi sa a da ja la n sija a , H u sser l lu en n oi Lon t oossa 1922 ja Boyce Gibson kä ä n si Fen om en ologian id ean 1931. Va st a 1950-lu - vulla akateemisen englantilaisen filosofian monikansallisuus h or ju i, ku n oxfor dila in en a n a lyt ism i ylpeili oleva n sa “em pi- rismimme” perillinen ja hylkäsi kaiken muun “mannermaisena filosofia n a ” — joka oli eh kä h oh doka st a , m u t t a vilpillist ä , h u on ost i kir joit et t u a ja sä ä dyt t öm ä n epä selvä ä .

An a lyyt t isen filosofia n sa m a ist a m in en en gla n t ila isu u t een ei ollu t koska a n u skot t a va a Yh dysva lloissa , jon n e oli sa a -

punut maanpakolaisia natsivallan alta. J a itsessään Oxfordissa er ä s n u or i opiskelija ka pin oi jo Oxfor din “er ist ä yt yn eisyyt t ä ” va st a a n . H ä n oli Mich a el Du m m et t , jost a m yöh em m in t u li yliopist on logiika n pr ofessor i, ja joka a n t oi siellä a n a lyyt t i- selle filosofia lle u u t t a elin voim a a . H a a st a t t elu ssa a n t eok- sessa a n Origin s of An alytic Ph ilosoph y h ä n ku va ilee ku in - ka hän vuoden 1949 paikkeilla osallistui epistemologian kurssille, jos s a yk s i k u r s s it ek s t eis t ä oli F r egen Fou n d a t ion s of M ath em atics J . L. Au st in in t ekem ä n ä t u or een a kä ä n n ök- sen ä . “Teos t yr m ä si m in u t t ä ysin ; E n ollu t ikä n ä n i lu ken u t m it ä ä n n iin t a soka st a . Siksi pä ä t in h a lu a va n i lu kea ka i- ken m it ä sen t ekijä oli kir joit t a n u t .” Lu kem a t t om ien h ä n t ä edelt ä n eiden ja seu r a n n eiden en gla n t ila ist en a ja t t elijoiden tavoin, Dummett kuunteli kanaalin toiselta puolelta kuulunutta filosofist a ku t su a . H ä n h a n kki sa ksa n kielen sa n a kir ja n ja a lkoi ka h la t a lä pi F r egen t u ot a n t oa — t ä m ä om ist a u t u m in en kypsyi lopu lt a h ä n en ku u lu isa ksi n ä kem yksekseen siit ä , et t ä a in oa t osi koh de filosofiselle t u t kim u kselle voi olla “m er ki- t ys” t a i “a ja t u s”, ja et t ä a in oa kä ypä t ie siih en vie kielen a n a lysoim isen ka u t t a .

Ulkomaiset alkuperät

Origins of Analytic Philosophy poimii johtolankoja Dummettin aiemmista teoksista ja kutoo ne selitykseksi siitä, miten vuosien 1884 ja 1906 vä lillä F r ege a va si r eit in , joka joh t i va r sin a i- seen lingvistiseen filosofiaan. Tämän luennan mukaan Fregen lä pim u r t on a oli psykologism in t or ju n t a eli ir t a u t u m in en kä - s it yk s e s t ä , jon k a m u k a a n a ja t t e lu a void a a n t u t k ia su bjekt iivisin a t a ju n n a llisin a pr osessein a . Du m m et t ku t su u tätä aikaansaannosta “ajatuksien karkoittamiseksi tajunnasta”

(joskin “t ekijä n ku olem a ” olisi voin u t olla m yös kä ypä n im i- t ys). H ä n kor ost a a , et t ei t ä m ä ollu t yksin F r egen a n siot a , vaan myös Husserlin, ja että he molemmat seisoivat Brentanon olka pä illä . Teor eet t in en h yöt y H u sser lin ja F r egen kä sit - t elem isest ä ku m ppa n ein a in t ellekt u a a lisessa m ielessä n ä - kyy Du m m et t in vä r iä ja kielt ä koskevist a h a va in n oist a . Ne lisä ä vä t pa in oa r voa h ä n en vä it t eelleen siit ä , et t ä “a n a lyyt - t isen filosofia n ju u r et … ova t sa m oja ku in fen om en ologisen k ou lu k u n n a n ju u r et ”, ja et t ä k ä s it ys en gla n t ila is en ja m a n n er m a isen filosofia n vä lillä va llit seva st a ku ilu st a on

“a bsu r di”.

Englantilaisen filosofian identiteettiin liittyvä ongelma nou- see esiin m yös J oh n Skor u pskin t eoksessa E n glish -L an gu age Philosophy 1750-1945. Skorupskin mukaan tarinassa on kaksi vaihetta. Aina 1800-luvun loppupuolelle saakka englantilaisessa filosofiassa vaikutti olennainen kiista naturalismin ja idealismin vä lillä . Na t u r a lism i n ä ki ih m isen osa n a lu on t oa ja idea lis- m i pyr ki sijoit t a m a a n ih m isen lu on n on u lkopu olelle. 1900- lu vu lla n a t u r a lism in ja idea lism in ku it en kin syr jä yt t i “m o- der n ism i”, jot a pu olest a a n Skor u pskin m u ka a n r epi sisä lt ä r ikki u u si kiist a jä r jen ja t u n t een vä lillä . Nä ist ä en sim m ä ist ä edu st i a n a lyyt t in en filosofia ja jä lkim m ä ist ä fen om en ologia . Skor u pski esit t ä ä , et t ä filosofin en m oder n ism i on n yt ku lu - t et t u loppu u n sekä a n a lyyt t isessa et t ä fen om en ologisessa muodossaan, ja tulevaisuus on kiinni lopulta koittavasta “ana- lyyttisen modernismin” ja “naturalismin” yhteensulautumisesta.

Skor u pski h yvä ksyy Du m m et t in kä sit yksen a n a lyyt t isest ä filosofia st a ja om ist a a kin F r egelle en em m ä n sivu ja ku in ke- n ellekä ä n Milliä lu ku u n ot t a m a t t a , va ikka on m ä ä r it ellyt t eem a kseen “en gla n n in kielisen filosofia n ”. Lä h es yh t ä pa l- jon hän kirjoittaa Wittgensteinista, ja esittelee myös Carnapin, Sch lickin ja Neu r a t h in . An a lyyt t isen filosofia n lä h t ökoh da t ova t kin loppu jen lopu ksi “a in a kin yh t ä pa ljon m a n n er m a i- sia (er it yisest i sa ksa la isia ja it ä va lt a la isia ) ku in a n glo-a m e-

3/97

niin&näin

Skorupskin osoittamaa valistunutta kansainvälisyyttä sopii k a i odot t a a k in “a n a lyyt t iselt a n a t u r a list ilt a ”. H u om iot a - h er ä t t ä vä st i h ä n en kin t a r in a ssa a n vä ijyy silt i ka n sa llist en filosofist en lu on t een piir t eiden h a a m u ja , h ä peä m ä t t öm ä n or ga n ist isilla kä sit t eillä ku va ilt u in a . Yksi h ä n en pä ä a sia l- lisest i k ä yt t ä m ist ä ä n selit ysper u st eist a on “br it t ilä in en n a t u r a list in en lu on t een la a t u ”. H ä n en m u k a a n sa jot a k in h ir viöm ä ist ä on siin ä t a va ssa , jolla Coler idge yr it t i “oksa st a a saksalaista idealismia englantila isen tra dition puuhun”. Hän pit ä ä “qu ijoot t isen a ” Gr een in yr it yst ä “ist u t t a a a bsolu u t t ist a idea lism ia br it t ilä iseen m a a per ä ä n ”, va ikka t u loksen a oli- kin “on n ist u n u t siir t oist u t u s”. (“Tä m ä lyh yt a ika in en ja u pea a bsolu u t t isen idea lism in ku koist u s ka u ka isessa ja vih a m ie- lisessä ilm a st ossa oli t odella er ik oin en t a pa u s. J u u r et ja alkuperäinen runko oliva t epäilemä ttä saksa laisia, silti ka svi ku koist u ksessa a n oli per u st eellisest i ja pa r a doksa a lisest i brittiläinen.”) Kaikeksi onneksi Green oli “vankkaa puritaanista ja eva n kelist ist a Midla n din r ot u a ”, jot en h u olim a t t a H ege- lin “koh t a lokka a st a per in n öst ä ” h ä n ku u lu i a in a — sa m oin ku in Coler idge — ”t u n n ist et t a va st i br it t ilä iseen filosofoin n in suuntaukseen”. (Bradley sen sijaan oli “juureton”.) Kun Russell lopulta pysäytti idealistien maihinnousun hänen tarvitsi vain n ost a a u u delleen esiin “en gla n n in kielisen filosofia n kollek- t iivin en geist (sic)”.

Siis mikä? Englantilaisen filosofian Geist? Kuuluuko Geist’in ka lt a in en sa ksa la isen idea lism in sa n a t odella br it t ilä isen analyyttisen naturalistin sanavarastoon? Vai onko Skorupski eh kä it se “ju u r et on ”.

Kotoperäinen älyntyöstö

Tä m ä ilm iö ei t iet en kä ä n ole yllä t t ä vä . Ku ka a n ei pä r jä isi en gla n t ila isessa filosofia ssa pit kä ä n vä lt t elem ä llä m u ist a kielist ä la in a t t u ja sa n oja . Br it t ilä isen filosofia n h ist or iikki voisi ku va t a kym m en t ä vu osisa t a a la t in a n kielen h a llin t a a (Alcuinista Berkeleyhin), jonka rinna lla neljä vuosisa taa eng- la n n in kielisyyt t ä n ä yt t ä isi lyh yelt ä syysepilogilt a , t oisella kot im a isella kielellä lä pikä ydylt ä . Toisen la in en t eos a iheest a

“en gla n n in kielin en filosofia ” voisi ku va illa en gla n t ila ist en kir joit t a jien h a pa r oivia yr it yksiä sa a da ä idin kielen sä pu - h u m a a n filosofia a — t oisin a a n su or a a n t r a n slit t er oim a lla latinankielisiä sanoja (kuten quaestio tai principium) ja joskus m ieliku vit u ksekka a m m in pa kot t a m a lla en gla n n in kielisiä sa n oja va st a a va a n m u ot t iin (ku t en “beggin g t h e qu est ion ” su h t eessa petitio prin cipiin). Yk si su u r ist a u n oh du k siin pa in u n eist a h a n kkeist a t ä m ä n kielen h ist or ia ssa on 1600- luvulla eläneen Ralph Leverin yritys koota puhtaasti englannin kieleen per u st u va filosofin en sa n a va r a st o. Siin ä esim er kiksi

“Logica ” olisi “Wit cr a ft ” [ä lyn t yöst ö] ja sella isen la t in ism in ku t en “ever y pr oposit ion is a n a ffir m a t ion or a n ega t ion ” [joka in en pr oposit io on a ffir m a a t io t a i n ega a t io] sija st a t u n - t isim m e kom ea st i ka lska h t a va n t osiseika n “ever y sh ewsa y is a yea sa y or a n a ysa y” [joka in en n iin sa n on t a on ja a sa n on t a t a i eisa n on t a ].

Lever ei on n ist u n u t . Sen seu r a u ksen a en gla n n in kielin en filosofia on a in a koost u n u t la u seist a , joit a m on et ä idin kie- len ä ä n en gla n t ia pu h u va t pit ä vä t vier a in a t a i eksoot t isin a . J os k u s on va ik e a e r ot t a a t ois is t a a n n iit ä , jot k a ova t om ist a u t u n eet t yölä ä lle a ja t t elu lle n iist ä , jot ka va in t oivo- va t ku u lost a va n sa va iku t t a vilt a jon glöör a a m a lla h olt it t o- m a st i m a k a r on isilla ih m esa n oilla². Coler idgek in k a dot t i r u n ollisu u t en sa a lka essa a n filosofoida , ja t yyt yi sa n om a a n , et t ä “a ja t t elu ja olem in en ova t r esipr ookkisest i t oin en t oi- sen sa su bst r a a t it ”, ja et t ä F ich t en “t eor ia degen er oit u i ka r -

keaksi egoismukseksi, ylpeileväksi ja hyperstoalaiseksi Luonnon vih a a m iseksi... sa m a lla ku n h ä n en u skon t okä sit yksessä ä n va lt a a pit i pelkkä ord o ord in an s, jot a m eidä n sopi exotericé ku t su a J u m a la ksi”. Tr i J oh n son va r m a st i h u oka ili h a u da s- sa a n . E i t a r vit se edes ja k a a h ä n en k ä sit yst ä ä n pu h t a a n englannin kielen metafysiikasta ajatellakseen, että ylläolevilta la u s eilt a p u u t t u u t a va n om a is en t oim iva n p r oos a k ielen lähestyttävyys, sävykkyys ja rytmi. Samoin voi myöntää J ohn- son in eh kä osu n een oikea a n syyt t ä essä ä n “liia n su u r ia va - pa u ksia ot t a via kä ä n t ä jiä , joiden la isku u s ja t iet ä mä ttömyys, jos sen a n n et a a n ja t ku a , a len t a va t m eidä t lopu lt a pu h u m a a n r a n ska n kielen m u r r et t a ” — ja Coler idgen t a pa u ksessa t ie- t en kin vielä sa ksa n , kr eika n ja la t in a n kin .

F ilosofin en en gla n n in kieli on en im m ä kseen t u n t em a t t o- m ien k ä ä n t ä jien m u ot oilem a a yh t ä pa ljon k u in Lock en , Berkeleyn ja Humenkin — jotka sitäpaitsi olivat itsekin kääntäjiä a ja t ellessa a n vielä la t in a ksi ja r a n ska ksi sa m a lla ku n kir - joit t iva t en gla n n iksi. Lisä ksi t a ipu m u s su osia la t in a n t a i k r eik k a la is-la t in a la ist en filosofist en k ä sit t eiden su or a a t r a n slit t er oin t ia su u r in a r yppä in ä sen sija a n , et t ä kä ä n t ä i- si n iit ä yksi ker r a lla a n , on joh t a n u t siih en , et t ä filosofin en kä sit t eist ö ku u lu u en gla n n in sa n a st on siih en osa a n , jost a selkeä st i n ä kyy sen h ien ost eleva ja su la u t u m a t on la t in a - la isperä isyys. Tä mä on gelma on selvä sti vä hä isempi r a n ska n kielessä , m issä la t in ism it eivä t ole eksoot t isia , t a i sa ksa ssa , m issä (900-lu vu lle a st i t a ka u t u va n kä ä n n ösper in t een a n si- ost a ) on m a h dollist a pu h u a filosofia a lä h es kokon a a n ilm a n latinismeja. Kiitos kääntäjien, filosofia kärsii englanninkielisenä pa ljon su u r em m a st a dem okr a t ia va jeest a ku in r a n ska n - t a i sa ksa n kielisen ä .

E n gla n n in kielin en filosofia elä ä kä ä n t ä m iseen liit t yvien h u olt en keskellä . Tä m ä pä t ee n iin Ba con iin ja Lockeen ku in Br a dleyh in ja Gr een iin kin . Se koskee m yös t ekijä n -ku ole- m a —ilm iöt ä . Ku t en edelt ä jiä ä n , sit ä kin a r vioit a essa on kiin - n it et t y yh t ä pa ljon h u om iot a sen kieleen (m a u st a r iippu en joko m iellyt t ä vä ä n t a i va st en m ieliseen ) ku in siih en , m it ä siin ä yr it et ä ä n sa n oa . Osa a sen m u ka n a a n t u om a st a sa n a s- t ost a voi pit ä ä h yödyllisen ä , k u t en sa n a a d econ stru ction [dekonstruktio] tai sanojen desire [halu] ja discourse [diskurssi]

u u delleen la t a u t u m ist a . Mu t t a jou kossa on m yös n olom pia esim er kkejä — ku t en yr it ys t u oda kä ä n t ä m ä t t ä en gla n n in kieleen r a n ska st a kä sit e d ifféran ce. Der r ida keh it t i kä sit - t een siin ä t oivossa , et t ä se t oisi er on esiin er i t a va lla . Va - la ist a kseen yr it yksen h a n ka lu u t t a h ä n kir joit t i sa n a n “a ”- kir ja im ella , jot t a sa n ojen “differ en ce” ja “differ a n ce” er on voisi n ä h dä m u t t ei ku u lla . Mu t t a ka ikki m it ä t ä llä kein olla voida a n sa a vu t t a a t u h ou t u u en gla n n in kielessä , jos sa n a jätetään ranskankieliseen asuun, sillä ero sanojen “difference”

ja d ifféran ce vä lillä on piin a llisen kir kka a st i ku u lt a vissa . Tä ssä t a pa u ksessa kä ä n n öst yöst ä on t u llu t sisä ä n pä in kä ä n - t yvä st a t u ssym boli pikem m in ku in h yödyllin en lisä ys ke- n en kä ä n a ja t t elu u n t a i kieleen .

Mik ä ä n ei ole en gla n t ila isem pa a k u in “m a n n er m a in en filosofia”. Englanninkielinen filosofia on käännöstöiden luomus.

Sen kä ä n t ä jä t ova t sen r u n oilijoit a , en gla n n in kielisen filo- sofisen m a a ilm a n t u n n u st a m a t t om ia la in la a t ijoit a . Niin pä en gla n t ila ist a filosofia a yh ä pa la a ku m m it t elem a a n t u ka h - du t et t u t iet o sen vier a ist a a lku per ist ä : t ekijä n ku olem a n jä lkeen — kä ä n t ä jä n pa lu u ?

S u om en t a n u t T u u k k a T om p er i

1. [‘Cir cu m cession ’ (ym pä r ileik k a u s) + ‘con fession ’ (t u n n u st u s)

= ‘cir cu m fession ’. Su om . h u om .]

2. [Ma k a r on in en t yyli viit t a a k ieleen , jossa kä yt et ä ä n r u n sa a s- t i vier a sper ä isiä sa n on t oja ja ilm a u k sia . Alu n per in se on t a r - k oit t a n u t m u ist a k ielist ä la t in a n k ieliseen t ek st iin la in a t t u ja ja la t in a la isit t a in t a ivu t et t u ja sa n oja . Su om . h u om .]