• Ei tuloksia

Peter Sandström: Rakkaus on kesy eläin

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Peter Sandström: Rakkaus on kesy eläin"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Peter Sandström: Rakkaus on kesy eläin

PM/30 ADM IN

Peter melankolisena – RIITTA VAISMAA (6.8.2020)

(2)

Peter Sandströmin romaanien päähenkilö, kirjailija Peter S., on vanhentunut, samoin hänen elämänsä naiset, vaimo, äiti ja sisar. Sandströmin uusin romaani Rakkaus on kesy eläin ottaa raaminsa kirjailijan omasta elämästä, mutta taitava kirjailija hämmentelee autofiktiota niin, että kaikki onkin – mitäpä muuta kuin fiktiota.

Rakkaus on kesy eläin on Valkean kuulaan, Laudaturin ja Äiti marraskuun tapaan nostalginen ja lempeän

humoristinen. Tällä kertaa tunnelma on melankolinen, sävyt ovat aiempia romaaneita paljon tummempia.

Peterin elämän tukipilarit ovat horjahtaneet. Vielä lähes 90 vuoden iässä tarmokas äiti on hoitanut talonsa ja puutarhansa. Yhtäkkiä äidistä on sairauskohtauksen jälkeen tullut autettava vanhus, joka ei jaksa välittää edes kauniista värikkäistä vaatteistaan. Peter lähestyy kuudenkymmenen etappia, jonka hänen aikaansaapa sisarensa on jo saavuttanut. Pikkuveljen aina pulasta pelastava sisar on väsynyt, ja hänelle maistuvat turhankin hyvin niin tupakka kuin viinikin. Vaimo, tällä kertaa nimeltään haikeasti Darling, on muuttunut etäiseksi. Peterin tähden haluaisin kirjan ensimmäisen luvun lukemattomaksi. Voin vain toivoa, että värit palaavat hänen elämäänsä.

Vaikka Peter Darlingiaan rakastaakin, osaa hän itsekin mutkistaa asioitaan. Hän on naistenlehdelle antamassaan haastattelussa pehmoillut ja kehunut naisia. Tästä on seurannut aakkosten verran naisten yhteydenottoja. Useimmat seuranhakuviestit eivät johda mihinkään. Eräästä tapaamisesta Peter luikkii häntä koipien välissä ja soittaa sisarensa apuun. Karhuksi nimetty nainen, hänkin tahollaan naimisissa, on sinnikäs eikä anna periksi, vaikka saakin Peteriltä vältteleviä viestejä. Jonkinlainen romanssi on syntynyt. Peter ei itsekään tiedä, mitä haluaa.

Romaanin nykyhetki on kesä, jolloin Peter palaa taas kotiseudulleen ja kotitaloonsa Uuteenkarlepyyhyn, tällä kertaa auttamaan sairaalasta kotiutettavaa äitiään. Vaimo ja tytär matkustelevat kaukana idässä, minne Peter ei voi äidin tilan tähden matkustaa edes lyhyesti heitä tapaamaan. Tekstiviestejä, kuvia ja videoklippejä kuitenkin satelee Peterin kännykkään. Lahjakas poikaa tutkii tekoälyä valtamerten takana. Paikkakunnalla asuva sisar ei kaikilta projekteiltaan ehdi yksin äidistä huolehtia.

Nykyhetkestä Sandström kirjoittaa tajunnanvirtana valloittavia takaumia eri vuosikymmenille. Näissä äiti on vielä voimissaan ja isäkin paikoin elossa. Takaumissa tunnelma ei ole nykyhetken tapaan melankolinen, nostalginen kyllä mutta samalla usein pirskahtelevan hilpeä.

Sandströmin teoksissa käydään hautausmaalla. Äiti, poika ja tytär ovet tehneet joitakin vuosia aiemmin hupaisan reissun isän hautakiven suoristamiseksi. Kun homma ei keski-ikäisiltä hiprakassa olevilta lapsilta hoidu, äiti hoitaa asian käden käänteessä. Lopulta kolmikko tanssii haudalla ja äiti ajaa viiniä lipittävät

(3)

lapsensa kotiin. Nykyhetken käynti hautausmaalla on aivan toisenlainen. Peter pukee tahdottoman ja joka välissä nukahtavan äidin sattumalta löytämiinsä vaatteisiin. Rollaattorin avustama kulku käy hitaasti.

Sandström kuvaa todella koskettevasti sen, miten läheisen ihmisen hiipuminen aiheuttaa hämmennystä, ristiriitaisia tunteita ja osaamattomuutta.

Sandströmin teoksissa on kiehtovaa ja kiinnostavaa löytää kirja kirjalta toistuvia elementtejä. Puutarha, kukat ja omenat ympäröivät lapsuudenkotia. Päähenkilö kaatuu yllättäen pitkin pituuttaan. Jäätelö maistuu. Ajellaan ympäriinsa keskistä Pohjanmaata, nykyhetkessä jopa ilman korttia ja vähintään siideriä juoneena.

Tärkeää on, kun mustiin pukeutuvan kirjailijan työ sujuu ja nyt käsissämme oleva teos valmistuu. Ehkä viehkointa on, kun Peter tässäkin romaanissa törmää yllättäen omaan runoonsa, jossa syksy tulee aina vain aikaisemmin ja jopa useammin kuin kerran vuodessa. Peterin sydämessä läikähtää, kun runon on lukenut nuori, ujo poika.

Outi Mennan suomennos on tälläkin kertaa erinomainen. Sandström käyttää aiempien teosten tapaan myös romaanissa Rakkaus on kesy eläin viehättävästi repliikeissä keskipohjalaista muretta, ja suomennoksessa murreasiantuntija saa ansaitsemansa kiitoksen. Tätä kielenpartta olisin lukenut mieluusti enemmänkin.

Peter Sandström: Rakkaus on kesy eläin (Kärleken är ett tamdjur). Suom. Outi Menna. S&S 2020. 204 s.

Riitta Vaismaa on kirjallisuuskriitikko

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Rakkaus äitiä kohtaan ei häviä, mutta Alexin on pakko kohdata se tosiasia, että vielä aikuisena äidin käytös vaikuttaa häneen: äiti nostattaa hänessä edelleen sen lapsen

Sara Stridsbergin romaani Niin raskas on rakkaus on kerrassaan upea: herkkä, kaunis, valloittava, puistattava, vakuuttava, hauras, samaan aikaan.. maanläheinen ja

Kun humanistinen traditio pyrki inhimillisyyden nimissä alistamaan luonnon, niin Rilke haki nietzscheläisen tradition mukaan sitä, mitä eläin voi opettaa ihmiselle. Eläin

Siinä ei ollut mitään raamatullista, siis sitä rakkauden epistolaa raamatusta, niin ne elävät yhdessä kaikki kolme, usko, toivo ja rakkaus, mu a suurin niistä on rakkaus..

Siinä sanotaan, että sellaista elämä on, elämä kuin elämä, näistä se koostuu, vaikka sinä harmaa mies et juuri nyt sitä näe.. Miljoonasateen fraasi taas sinkoaa

”Jos et voi puhua vain siksi, että sinulla on suu, et varmastikaan voi nähdä vain, koska sinulla on silmät”, julistaa Greenaway siteeraten Rembrandtia.. ”Sana ei

Leikin- rikkoja uhkaa pelin ontologiaa ja on siksi paljon vaaral- lisempi kuin väärinpelaaja, joka ei halua paljastaa häikäi- lemättömyyttään muille pelaajille vaan ainoastaan

Mutta kään- tyykö se myös oman rakkautensa puoleen sillä tavalla kuin Schütz kuvailee ihmisen tekevän.. Myös tulevaisuuteen suuntautuva toiminta saa Schützin mukaan