29.06.2018 Julkinen
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 029 000
http://www.ely-keskus.fi/kaakkois- suomi
PL 1041
45101 KOUVOLA
Savitaipaleen kunta Kirkkotie 6
54800 Savitaipale kunta@savitaipale.fi
Viite lausuntopyyntö 8.6.2018
Asemakaava, Ojastinlammen alue, Savitaipale, korttelit 1-4, osa korttelista 272 sekä virkistys- ja katualuetta, valmisteluvaihe
Lausunto koskee 4.4.2018 päivättyä asemakaavan luonnosaineistoa.
Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus
Kaava-alue sijaitsee Savitaipaleen keskustan tuntumassa Ojastin talon lähistöllä, Kuolimon ja Ojastinlammen välisellä kannaksella. Noin 10 hehtaarin kokoinen suunnittelualue sisältää osa-alueita tiloista
Homenokka 739-426-3-38, Lampi 739-426-3-98, Kuusikko 739-426-3- 99, Ojasti 739-426-3-105 ja Honkapirtti 739-426-3-133.
Ojastinlammen alueen asemakaavan tavoitteena on perustaa taajaman jatkeeksi Ojastin alueelle omakotivaltainen asuinalue, jossa myös loma- asuntojen rakentaminen on tietyille alueille vaihtoehtoisesti sallittu. Tällä hetkellä osalla kiinteistöillä on jo loma-asuntojen rakennuspaikat ja osassa rakennettuna omakotitalo. Lisärakentamismahdollisuudet tutkitaan kaavassa ja tavoitteena on osoittaa muutama uusi rakennuspaikka. Rakennuspaikkojen koko pyritään pitämään tavanomaista suurempana, jolla tavoitellaan alueelle väljyyttä mm.
rannan läheisyyden ja loma-asumisen ehdoilla. Lisäksi kaavalla on tarkoitus osoittaa alueelle lähivirkistysalueita ja katualuetta
Ojastinlammentien jatkoksi.
Suunnittelutilanne Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Kirkonkylän alueen osayleiskaava (k.valt. hyv. 21.9.1992). Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinalueena (AP), sekä matkailualueena (RM).
Kunnassa on vireillä oikeusvaikutteiseksi laadittava Kirkonkylän alueen osayleiskaava, joka on valmisteluvaiheessa.
Osayleiskaavaluonnoksessa nyt asemakaavoitettava alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, joka on tarkoitus asemakaavoittaa (AP).
Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue on seutukeskuksen kehittämisvyöhykkeellä (sk), jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys
vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä otetaan huomioon nykyinen vesistöjen kuormitus ja sietokyky. Lisäksi maakuntakaavassa alueelle on osoitettu merkinnät Natura-alue (nat, Kuolimo), tärkeän pohjavesialueen rajaus (pv), valtakunnallisesti arvokas harjualue (ge/h) ja Kuolimon kehitettävä vesialue (W).
Suunnittelualue on nykyisin asemakaavoittamatonta aluetta.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL 24§)
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kokonaisuudet ovat:
Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
Tehokas liikennejärjestelmä
Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat
Uusiutumiskykyinen energiahuolto Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (MRL 5§)
Maankäyttö- ja rakennuslain 5§ mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää:
1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;
2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta;
2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä
3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista;
4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;
5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;
6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;
7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista;
8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta;
9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä;
10) palvelujen saatavuutta; sekä
11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (MRL 32 §) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava
maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä
asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.
Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 §)
Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.
Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 §)
Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;
sekä
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (MRL 42 §)
Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.
Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentissa säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista.
Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54§)
Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle
saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua
asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Toteuttamisvastuun siirto maanomistajalle tai -haltijalle (MRL 91 §)
Jos asemakaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vuoksi loma- tai matkailuhanketta taikka muuta vastaavaa hanketta varten, voidaan kaavaan ottaa määräys, jolla kaavan toteuttamisvastuu kadun ja muun yleisen alueen osalta kokonaan tai osittain siirretään maanomistajalle tai -haltijalle. Jollei maanomistaja tai -haltija huolehdi määräyksen edellyttämällä tavalla kaavan toteuttamisesta, kunnalla on toissijainen kaavan toteuttamisvastuu. Kunnalla on tällöin oikeus periä kustannukset laiminlyöjältä.
Asemakaavan toteuttamisvastuu voidaan kaavaan otettavalla
määräyksellä muun yleisen alueen kuin kadun osalta siirtää muissakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa maanomistajille tai - haltijoille yhteisesti, milloin alue on tarkoitettu palvelemaan pelkästään kaava-alueen sisäistä tarvetta. Tällaisen alueen osalta noudatetaan, mitä 75 §:n 1 momentissa säädetään yhteiskäyttöalueesta.
Asemakaavassa voidaan erityisestä syystä osoittaa yhteiskäyttöalue myös muuta kaava-alueen sisäistä yhteistä tarvetta varten.
Viranomaisneuvottelu (MRL 66 §)
Valmisteltaessa kaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, kunnan on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto
Asemakaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Kukonharju- Lepänkanto-Säkniemen harjualueella ja rajautuu Kuolimon Natura- alueeseen. MRL 66 § mukaan asemakaavasta olisi tullut järjestää aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Viranomaisneuvottelu tulee pitää viimeistään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista.
Asemakaava on oikea kaavamuoto suunniteltaessa pysyvän asutuksen mahdollistavaa kaavaa ranta-alueelle. Nyt esitetty useamman
kiinteistön alue on laajuudeltaan tarkoituksenmukainen kokonaisuus asuinalueen suunnittelun lähtökohdaksi. Suunnittelualue liittyy Savitaipaleen taajaman asemakaava-alueeseen ja laajentaa sitä länteen. Alue on liitettävissä kohtuullisin kustannuksin olemassa oleviin
kunnallisteknisiin verkostoihin (mm. vesi-, katu-, sähkö-). Myös kunnan palvelut ovat hyvin saavutettavissa alueelta ja tarvittaessa
toimitettavissa alueelle. Taajaman viher- ja virkistysalueet jatkuvat alueen kautta lännen suuntaan ja Ojastinlammelle.
Yhdyskuntarakenteen kannalta alue on luonteva taajaman laajentamiseen.
Koska alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, ohjaa maakuntakaava asemakaavoitusta (MRL 32 §). Pysyvän
asutuksen suunnittelun voidaan katsoa toteuttavan Etelä-Karjalan maakuntakaavan tavoitetta seutukeskuksen kehittämisestä.
Mikäli, kuten tässä tilanteessa, alueella ei ole asemakaavaa ohjaavaa lainvoimaista ja oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee asemakaavaa laadittaessa varmistua, että myös MRL:n yleiskaavan
sisältövaatimukset toteutuvat (MRL 39 §, 42 §). Yleiskaavallisten sisältövaatimusten toteutuminen tulee kuvata asemakaavan selostuksessa.
ELY-keskus suosittelee, että vireillä oleva Kirkonkylän osayleiskaava selvityksineen ja vaikutusten arviointeineen etenee lainvoimaiseksi ennen asemakaavan ehdotusvaihetta. Muutoin kaavaselostusta tulee täydentää yleiskaavallisten tavoitteiden ja niiden toteutumisen osalta.
Kaavanselostuksen lähtökohdista ja vaikutusten arvioinnista puuttuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi, joilta osin asiakirjoja tulee suunnittelun edetessä täydentää.
Kaavaluonnosaineistossa on esitetty yksi kaavaluonnos, mikä pääosin jo rakennetun alueen kannalta onkin perusteltua. Etenkin
lähivirkistysalueiden ja liikenneyhteyksien osalta kaava edellyttää vielä jatkosuunnittelua.
Virkistysalueiden riittävyys
Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaisesti oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Rakennetun rannan osuus on tämän ja viereisten kaavojen alueella varsin suuri ja vapaata rantaa yleiseen virkistyskäyttöön ei juurikaan jää.
Kaavaluonnoksessa esitetään, että lähivirkistysalueet (VL ja VL-1) on tarkoitettu MRL 91 § perusteella vain kaavassa olevien
asuinkortteleiden käyttöön. MRL 91 § mahdollistaa toteuttamisvastuun siirtämisen maanomistajalle tai maanomistajille yhteisesti vain silloin, jos alue on tarkoitettu palvelemaan pelkästään kaava-alueen sisäistä tarvetta. Asemakaava-alueen lähivirkistysalueet (VL) ovat
taajamarakenteeseen liittyviä alueita, jotka ovat tarpeen yleiseen
virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Kaavaluonnoksessa esitetty virkistysalueiden käytön rajaaminen tietyille kortteleille ei ole mahdollista. Käytännössä VL-alueet olisivat asuinkortteleiden piha- aluetta, ja katualuetta lukuun ottamatta koko kaava-alue todellisuudessa olisi asuinpientalokorttelikäytössä (AP).
Taustamaaston kortteleiden venevalkaman ja uimapaikan sijainnin suunnittelu ja osoittaminen asemakaavassa sen sijaan olisi
suositeltavaa ja lisäisi alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä.
Luonnonarvot
Yleiskaavaa varten tehtyä luontoselvitystä (Kirkonkylän luonto- ja maisemaselvitys, Jouko Sipari 17.1.2014) voidaan pitää riittävän tarkkana myös asemakaavan tarpeisiin. Yleiskaavaluonnoksessa ei kuitenkaan oltu vielä lausuntovaiheessa arvioitu kaavan vaikutuksia Kuolimon Natura-alueeseen, eikä arviota ole myöskään tässä
asemakaavaluonnoksessa. Yleiskaavatason vaikutusten arviointi tulee olla tehtynä ennen kuin yleis- tai asemakaavakaavaratkaisuun voidaan ottaa lopullista kantaa. Mikäli vaikutusten arvioinnin tuloksena on, että yleiskaavan mukainen rakentaminen ei merkittävästi heikennä Kuolimon Natura-alueen luonnonarvoja voidaan edetä asemakaavaan. Jos
yleiskaavan vaikutusten arviointia ei ole tehty, tulee asemakaavan vaikutusten arviointiin sisällyttää arviointi mahdollisista
yhteisvaikutuksista yleiskaavan ja muiden lähialueen vielä osin toteutumattomien asemakaavojen kanssa.
Kaavaselostuksessa sosiaalisten vaikutusten kohdassa todetaan, että maaston ominaispiirteet voidaan hyvin pitkälle jättää ennalleen tulevan rakentamisenkin myötä. Vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen harjualueeseen tulee arvioida omana kohtanaan. Rakentaminen on lähtökohtaisesti mahdollista, mutta kaavalla pitää turvata alueen geologisten suojeluarvojen säilyminen. Kaavan yleismääräyksiin esitetään lisättäväksi alueen rakentamista ohjaava määräys, esim.
rakentaminen tulee sovittaa maaston muotoihin eikä maanpinnan korkeustasoja saa merkittävästi muuttaa.
Kaavaselostuksen lähtökohdat -kappaleesta puuttuvat maininnat Kuolimon Natura-alueesta sekä valtakunnallisesti arvokkaasta Kukonharju-Lepänkanto-Säkniemen harjualueesta ja niiden suojelun tavoitteista. Niiltä osin kaavaselostusta tulee täydentää sekä
lähtötietojen että vaikutusten arvioinnin osalta.
Liikenteen järjestäminen
Liikenteen tarkoituksenmukaisen järjestämisen ja etenkin kevyen liikenteen toimintaedellytysten edistämiseksi ELY-keskus esittää nyt laadittavan asemakaavan suunnittelun yhteydessä vielä tutkittavaksi vaihtoehtona olisiko Pöksänlahden asemakaava-alue nyt tai
tulevaisuudessa mahdollista kytkeä kevyen liikenteen- tai ulkoilureitillä Ojastinlammen asemakaava-alueen kautta taajaman asemakaava- alueeseen. Yhteys parantaisi Pöksänlahden ja keskustan välistä saavutettavuutta huomattavasti ja mahdollistaisi uuden ulkoilulenkin myös keskustan asukkaille.
Jatkosuunnittelun yhteydessä esitetään myös vielä tutkittavaksi, olisiko kevyen liikenteen yhteydet järjestettävissä erotettuna
ajoneuvoliikenteestä. Jos kevyttä liikennettä ei eroteta
ajoneuvoliikenteestä, tai muutoin esitetä hitaan liikenteen turvallisuutta parantavia toimenpiteitä, aiheuttaa se jonkin verran turvallisuusriskejä, mikä tulee todeta kaavan vaikutusten arvioinnissa.
Kaavaluonnoksessa esitetään sekä katua että ohjeellisia ajoyhteyksiä lähivirkistysalueella ja tonteilla. Tonttijako asemakaava-alueella on pääsääntöisesti laadittava siten, että jokainen tontti rajoittuu katualueeseen (MRA 37 §). Erityisestä syystä tontti voi rajoittua
muuhunkin yleiseen alueeseen, jonka kautta tontille on järjestettävissä ajokelpoinen yhteys. MRL antaa myös mahdollisuuden järjestää tontille ajokelpoisen yhteyden ja teknisen huollon enintään kahta tonttia varten perustettavana rasitteena toisen tontin kautta. Mikäli kortteliin 3
esitetään kadun sijasta ajoyhteys, tulee sille olla erityinen syy, ja se tulee myös perustella kaavaselostuksessa.
Yksityiskohtana todettakoon, että kadun päättyminen ilman kääntymis- tai lumialuevarausta on käytännössä hankala.
Ohjeellisena esitetyn ajoyhteyden maisemallisten vaikutusten arviointi on ongelmallista, koska ajoyhteyden lopullista sijaintia ei ole esitetty kaavassa. Etenkin valtakunnallisesti arvokkaalla ja maisemallisesti herkällä harjualueella tulee vähintään tonttien ulkopuoliset
katu/ajoyhteydet suunnitella ja sovittaa maisemaan sekä osoittaa asemakaavaan sitovalla sijainnilla. Tonttien poikki kulkevat ohjeelliset ajoyhteydetkin voivat jatkossa ja maanomistajien vaihtuessa aiheuttaa epäselvyyttä. Suositeltavaa on niidenkin tarkempi suunnittelu jo asemakaavavaiheessa, ottaen huomioon kaavan mahdollistama lisärakennusoikeus ja sen sijoittuminen tontilla.
Rakentamisen laatu ja määrä
Viereisellä Pöksänlahden asemakaava-alueella tonttikohtaiset
rakennusoikeudet vaihtelevat 250-300 k-m2. Kaavaselostuksen mukaan nyt laadittavassa asemakaavassa on hyvin pitkälle noudatettu
lähialueella aiemmin käytettyjä lukuja. Tonttien koosta riippumatta kaavaluonnoksessa on esitetty saman suuruinen rakennusoikeus kaikille tonteille (300 k-m2), mikä näyttäisi poikkeavan Pöksänlahden vaihtelevasta mitoituksesta. Perustelut tälle täydentynevät
kaavaehdotusvaiheeseen.
Kaavakartalla on esitetty kahdelle tontille erilliset saunan rakennusalat, jotka mahdollistavat niille rakennettavaksi 30 k-m2 saunarakennukset.
Olemassa olevien saunojen säilymistä voidaan kaavalla edistää osoittamalla niille nykyinen rakennusala ja -oikeus sekä säilyttämiseen ohjaava kaavamääräys kuten sa/s. Uuden 30 k-m2 saunan
rakennusoikeuden osoittaminen kahdelle alueen tontille asettaa alueen muut maanomistajat eriarvoiseen asemaan.
Kulttuuriympäristön vaaliminen
Suunnittelualueella on yleiskaavaa varten tehdyssä inventoinnissa (Selvitystyö Ahola 1.4.2018) mainittu yksi suojeluarvoja omaava kohde, Ojastin huvila (K1). Ojastin huvila on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jolla on historiallisia ja maisemallisia arvoja. Inventoinnin suosituksen mukaan uudisrakentamisessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueelle olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen.
Museoviranomaisen kannan perusteella tulee vielä arvioida, onko yleiskaavaa varten tehty inventointi riittävä asemakaavasuojelun määrittelemiseksi. Kaavaselostuksessa on esitetty valokuvin myös alueen muu rakennuskanta, joiden tietojen osalta selostus tullee täydentymään. Rakennetun ympäristön lähtötiedot em. täydennyksin ovat ELY-keskuksen näkemyksen mukaan riittävät.
Huvilarakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo ja suojelutavoite on otettu huomioon ja se merkitty kaavaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr). Ympäristöministeriön kaavamerkintäasetuksen mukainen määräys sr- merkinnälle on Suojeltu rakennus, mitä tulee käyttää merkinnän yhteydessä.
Rakennuksen ympäristön ja maisemallisten arvojen säilymiseksi ELY- keskus esittää Ojastin huvilan tontille merkintää AO/s, jonka
määräyksellä voidaan ohjata myös uudisrakentamisen sijoittumista ja rakennustapaa. Uudisrakentamisen rakennusalaa voisi myös harkita ohjaavammaksi. Inventoinnin suositusten mukaisesti
museoviranomaiselle tulee kaavamääräyksellä varata tilaisuus lausunnon antamiseen paitsi itse rakennuksessa, myös sen
lähiympäristössä tehtävien toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä.
Pohjaveden suojelu
Kaakkois-Suomen pohjavesialueet luokitellaan uudelleen ja
pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Luokitus perustuu vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Pohjavesialueet tullaan tarkistamaan ja mahdollisesti
uudelleen luokittelemaan 2016-2019 aikana. Savitaipaleen kunnan alueella rajausten tarkistukset ja luokitus ovat vielä tekeillä.
Pohjavesiolosuhteet on otettu kaavassa huomioon. Pohjavesialueen määräykseen esitetään vielä täydennettäväksi alueella toimimiseen liittyvä lause: Toiminta alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS
Kohdasta 3.3 Viranomaisyhteistyö on jäänyt mainitsematta
ehdotusvaiheen yhteistyö, mikä kyllä ilmenee OAS:n muissa kohdissa.
Koko MRL:n mukainen kaavaprosessi, sisältäen myös vastineiden toimittamisen osallisille sekä valitusmenettelyn ja
lainvoimaisuuskuulutuksen, esitetään täydennettäväksi OAS:aan.
Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi kaavaselostuksessa on vielä varsin niukka ja sitä tulee ehdotusvaiheen suunnitelman perusteella täydentää. Vaikutukset mm. alueen geologisiin arvoihin ja maisemaan Natura-alueeseen sekä yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön verrattuna nykytilanteeseen tulee arvioida. Selostuksesta tulee myös ilmetä, miten kaavaratkaisulla ja määräyksillä pyritään vähentämään mahdollisia haitallisia vaikutuksia.
Lopuksi Asuinalueen asemakaavoittamisen suunnitellulle alueelle voidaan katsoa olevan maakuntakaavan mukaista seutukeskuksen kehittämistä.
Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistysalueiden riittävyyteen ja alueen kytkeytymiseen myös toiminnallisesti osaksi Savitaipaleen taajamaa siten, että maakuntakaavamääräyksen mukaisesti omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan.
Asemakaavan suunnittelua voidaan lausunnossa esitetyin huomioin jatkaa. Viranomaisneuvottelu esitetään pidettäväksi ennen
kaavaehdotuksen valmistumista.
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti
Alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola
Arkkitehti Annu Tulonen
TIEDOKSI Aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitto Rakennustutkija Sini Saarilahti Etelä-Karjalan museo
Esittelijä Tulonen Annu 29.06.2018 15:04 Ratkaisija Perttola Pertti 29.06.2018 16:06
