• Ei tuloksia

1990-luvun laman esiintyminen Yleisradion tv-uutisissa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "1990-luvun laman esiintyminen Yleisradion tv-uutisissa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2004-2796 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Viestinnän laitos

Tekijä-Författare-Author

Wiman, Markku

Työn nimi-Arbetets titel-Title

1990-luvun laman esiintyminen Yleisradion tv-uutisissa

Oppiaine-Läroämne-Subject

Viestintä

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2004-05-03

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

69

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on kuvailla Yleisradion lamauutisointia vuosien 1988 ja 1998 välisenä aikana. Tarkoituksena on selvittää, saiko lama merkittävää näkyvyyttä televisiossa ja jos ei saanut, mikä siihen oli syynä.

Tutkimuksen teoreettinen pohja perustuu agendateoriaan. Agendateorian mukaan mediat eivät päätä sitä, miten ihmiset ajattelevat, mutta kylläkin hyvin pitkälti sen, mistä he ajattelevat. Teoria perustuu ajatukselle, jossa toisen aiheen viemä tila on pois joltain toiselta alueelta.

Gatekeeperit päättävät kussakin uutisorganisaatiossa sen, mikä aihe kulloinkin pääsee agendaan. Tämä valintaprosessi ei välttämättä perustu reaalimaailman indikaattoreihin, eli ympäröivään todellisuuteen.

Tutkimuksen metodi oli kvantitatiivinen. Uutisoinnin määriä selvitettiin sekä avainsanahauilla ja myös konstruoitujen uutisviikojen käytöllä.

Tutkimuksen perustulokset eivät olleet yllättäviä. Yleisradion lamauutisointi osoittautui varsin perinteiseksi niin aiheitten kuin toimijoittenkin osalta. Itse uutisten aiherakenteessa lama ei näyttänyt vaikuttavan paljonkaan. Talousuutisten tai poliittisten uutisten määrät eivät kasvaneet merkittävästi.

Kuitenkin aiherakenteen sisällä lama sai näkyvyyttä. Varsinkin sanahaut, mutta myös konstruoidut viikot osoittivat selkeästi lamaan liittyvien juttujen kasvun osuvan juuri siihen aikaan, kuin taloudellinen tilanne osoitti laman olevan voimakkaimmillaan. Joskin huomioitavaa oli, että lama näytti katoavan agendasta aikaisemmin, kuin mitä se reaalimailman indikaattoreiden mukaan tapahtui.

Toimijoiden tutkiminen osoitti, että laman aikana puheenvuoron saivat lähinnä viralliset instanssit. Kukin toimija toimi myös vain omalla alueellaan. Toisilta ei kyselty toisten asioista. Tämä pidättyvyys saattaa estää eriävien mielipiteiden esiintulon julkisessa keskustelussa.

Johtopäätöksenä onkin, että lama-agendaa hallitsivat korostuneesti viralliset tahot, kun taas kansa ja työläiset jäivät Yleisradion tv-julkisuudessa lähinnä objektien asemaan.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords Yleisradio

lama - uutisointi televisiouutiset 1980-luku 1990-luku

kvantitatiiviset metodit

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Aikaisemman kotimaisen tutkimuksen mukaan 1990-luvun taloudellisen laman aikana kansa- laisten enemmistö suhtautui kriittisesti kun- nallisista hyvinvointipalveluista

Voi olla, että pitkäkestoiset vaikutukset ja tapahtumien myötä syntyvät muutokset tuottavat vuosikymmenten kestoisia vaikutuksia 1990-luvun laman tavoin (ks. tässä lehdessä

Aikaisemman työttömyystutki- muksen perusteella tiedetään, että työttömyys on yhteydessä henkisen hyvinvoinnin alentumiseen, syrjäy- tymisriskin kohoamiseen ja yksilöi-

Säästöpankkiryhmä, oikeammin sen keskuspankki SKOP joutui vuoden 1989 alkupuolella Suomen Pankin eri- tyistarkkailuun ja vuoden 1990 alusta lähtien se oli Suomen Pankin

Työssäkäyvien köyhyyden kehitys Suomessa 1990−2010 1990-luvun alun laman vuosina työssäkäyvien köyhyysriski ensin nousi ja sitten laski.. Tämän jälkeen

Kuten nettosäästämisasteen kohdalla, net- toluotonannon tapauksessakin nähdään, että yrityssektorin aina 1990-luvun lamaan asti jat- kunut nettoluotonotto on laman sekä vuonna

Sen mukaan 1930-luvun laman syvyys johtui siitä, että rahapolitiikka varsinkin Yhdysvalloissa oli kriisin puhkeamisen jälkeen liian kireää ja salli rahan määrän

Alue-erojen alhaisin taso saavutet- tiin keskihajonnalla mitaten 1990-luvun alun la- massa, koska työpaikkojen syntymisaste aleni suhteellisen tasaisesti laman aikana