115 Vesa Kanniainen Kansantaloudellinen aikakauskirja – 96. vsk. – 1/2000
V erouudistus ja eri sukupolvien intressit:
numeerinen analyysi
VESA KANNIAINEN Professori
Helsingin yliopisto
Suomalaisten yhtiöiden investointi- ja rahoitus- politiikalle on pitkään ollut tyypillistä, että in- vestoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti voittova- roilla ja velkarahoituksella, kun taas maksulli- sen osakepääoman kerääminen on ollut rajoitet- tua. Tämän kanssa on ollut yhdenmukainen se tosiasia, että voittojen ulosmaksusuhde on ollut kansainvälisesti matala. Nämä havainnot eittä- mättä ovat olleet yhteydessä valittuihin talous- politiikan linjauksiin. Niillä tähdättiin yritysten sisäisen rahoituksen ja luottojen saatavuuden turvaamiseen ja sitä kautta kansantalouden pää- omakannan vahvistamiseen. Tämä visio toteu- tettiin käytännössä voittojen veroasteen muo- dollisesti korkean tason vuoksi varsin joustavil- la yhtiöiden veropohjan järjestelykeinoilla.
Efektiivinen verokanta jäi selvästi alle sen, mitä muodollinen veroaste oli.
Investointien epävakaus ja suhdanneriippu- vuus osoittautuivat kuitenkin ongelmaksi sa- malla kun investointien tehokkuus, ts. kyky tuottaa aitoa lisäarvoa oli kyseenalaistettavissa.
Investointien tuottovaatimus oli matala maassa, joka vuoron perään inflatoi ja devalvoi.Englan-
nin ja USA:n verouudistukset vuosina 1984 ja 1986 saivat uudet tuulet puhaltamaan myös Pohjoismaissa. Tanska aloitti, Ruotsi seurasi perässä ja pian Norja toteutti vuosisadan radi- kaaleimmaksi luonnehditun verotuksen koko- naisuudistuksensa. Suomi seurasi perusratkai- sujen osalta muiden esimerkkiä, joskin pisti ve- roasteen osalta vielä paremmaksi ennakoiden näin orastavaa kansainvälistä verokilpailua. Sen tarkoitus on pitää yritystoiminta maassa samaan aikaan, kun taloudellinen integraatio vie tuotan- toyksiköitä yhä enemmän ulkomaille.
KTL Tarmo Valkosen väitöskirja olisi ollut ajankohtainen jo vuosikymmenen alussa vero- uudistusta toteutettaessa. Yhtä ajankohtainen se on tänään, kun kansallisen investointitoiminnan turvaaminen on prioriteettijärjestyksessä kor- kealla.
Valkosen tutkimus raportoi 1990-luvun vaih- teessa toteutetun pääomatulojen verouudistuk- sen kansantaloudellisia vaikutuksia. Uudistus muutti jakamattoman ja jaetun voiton suhteel- lista verotuskohtelua. Tämä on johtanut siihen, että ainakaan veroesteitä maksullisten osakean-
116
Väitöksiä – KAK 1/2000
tien toteuttamiselle ei enää ole. Kun tämä sa- malla mahdollistaa voiton ulosmaksusuhteen kasvamisen ja kun nousukauden myötä jaetta- vaa taas on, on myös yhtiöiden omistajien ta- holta tulevalle liikkeenjohdon kurille ja valvon- nalle paremmat lähtökohdat. Samalla yhtiöt joutuvat maksamaan positiivista reaalikorkoa, mikä on tervehdyttänyt investointien tuottovaa- timusta. Taloudellinen kulttuuri on muuttumas- sa muutoinkin. EMU-ratkaisun myötä riskit ovat nyt aitoja ja sosiaalivakuutuksen ulkopuo- lella. Ulkomaisen omistuksen kasvu aiemmin kansallisissa yhtiöissämme myös muuttaa ase- telmia.
Valkosen tutkimuksessa rakennettu malli kuuluu ns. numeeristen yleisen tasapainon su- kupolvimallien (FOG) perheeseen. Tämän mal- liperheen kehittäminen alkoi 1980-luvulla.
Kantavana ajatuksena on ollut täydentää perin- teisiä osittaisen tasapainon analyysejä malleil- la, joilla hallitaan yleisen tasapainon mekanis- mit, mutta joiden riippuvuudet on johdettu mik- rotalousteorian periaatteita kunnioittaen. Malli limittää yksityisen sektorin eri elämänvaihees- sa olevat kansalaiset niille tyypillisiin taloustoi- mintoihin, sisältää sukupolvien väliset tulonsiir- rot valtion budjetin kautta, ottaa huomioon tila- muuttujien aidon dynamiikan ja viipymät, sallii välittömät reaktiot finanssisektorilla ja kytkee kansantalouden ympäröivään muuhun maail- maan. Tuloksena on kiehtova virtuaalimaailma.
Pysähdyttäessä miettimään yleisen tasapai- non mallimaailman rakentamistehtävää mielen valtaa eräällä tavalla jumalallinen, ellei peräti luomistapahtumaan verrattavissa oleva harras tunnelma. Tärkein ero varsinaiseen luomista- pahtumaan on kuitenkin siinä, että Luojalla oli aikaa ja keinoja pureutua yksityiskohtiin ja me- kanismeihin, joista niin monet ovat meille tun- temattomia ja tuntemattomaksi ikuisiksi ajoiksi myös jääviä. Yleisen tasapainon kansantalou-
dellisessa mallissa radikaalitkaan yksinkertais- tukset eivät ole vältettävissä riippumatta siitä, että elämme tietoyhteiskunnan tehostuvien tie- tojenkäsittelymahdollisuuksien kiehtovaa aika- kautta.Eikä tätä virtuaalimaailmaa saada aikaan seitsemässä vuorokaudessa.
Valkosen tutkiman malliperheen arvioinnis- sa avainkysymys onkin, mitä informaatiota ko.
malli meille todellisuuden kiehtovista mutta sa- latuista lainalaisuuksista välittää. Tämän infor- maation laatu ja luonne primäärisesti on siinä, että systeemin hakeutuessa uuteen tasapainoon esim. juuri politiikkamuutoksen jälkeen meillä on mahdollisuus yrittää muodostaa jäsentynyt kuva vaikutuksista koko rintamalla. Näin ei ole poissuljettu sekään, etteikö lopullinen politiik- kavaikutus tai ainakin sen kohtaanto voisi olla radikaalistikin poikkeava siitä, mihin politiikal- la alunperin tähdättiin.
Valkosen tutkimuksessa on johdannon ja joh- topäätösten ohella 5 päälukua. Luvussa 2 mal- linnetaan säästämispäätökset (ml. perinnöt) ja yhtiöiden investointikäyttäytyminen sekä vero- tustekijöiden vaikutus kumpaankin. Seuraavana on vuorossa valtion budjetti ja verotus avotalou- dessa sekä mallin kalibrointi Suomelle. Mallin esikuvina ovat lähinnä Auerbach-Kotlikoff ja Broer-Westerhout-mallit. Siinä on viisi sekto- ria, 12 sukupolvea, kilpailulliset markkinat ja siinä on 5 vuoden yksikköperiodi. Julkinen sek- tori on yksinkertaistettu minimiin.Eläkejärjes- telmä on pay-as-you-go -tyyppiä. Työpanoksen tehokkuus muuttuu ajassa. Mallissa ei ole raha- taloutta mutta siinä on lyhyet lainamarkkinat, joiden korko on eksogeeninen tai riippuu väl- jemmin ulkomaisesta korkotasosta. Mallin nuo- ret sukupolvet lainaavat ja säästävät, vanhem- mat purkavat säästöjä. Työn keskeisiä tehtäviä on korkoveron vaikutusten arviointi.Eri ikäisil- lä vaikutukset ovat erilaisia.
Valkonen pureutuu kysymykseen vanhasta ja
117 Vesa Kanniainen
uudesta näkemyksestä jaetun voiton verotukses- sa. Maksullisten osakeantien kannalta osinkojen verottaminen nousee avainasemaan. »Vanhan näkemyksen» mukaan osingonsaaja hyötyy enemmän käteisosingosta kuin arvonnoususta;
yhtiövero vääristää investointia. »Uuden näke- myksen» mukaan jakamattomat voittovarat do- minoivat investointien rahoituksessa. Siksi osinkovero on neutraali investointien kannalta.
Osingon siirtämisen verohyöty häviää, kun osinkovero lankeaa tulevaisuudessa jaettavalle osingolle. Osinkoveron vaikutukset rajoittuvat arvostusvaikutuksiin. Uuden ja vanhan pää- oman erottelu on siten oleellista.Empiiriset tu- lokset eivät ole ratkaisseet sitä, kumpi näkemys on enemmän oikea. »Vanha näkemys» voi silti puolustaa paikkaansa.Esim. Suomessa osinko- jen ulosmaksusuhteen kasvu edustaa tervettä kehitystä ja edesauttaa investointien tehostu- mista. Yritysten velkapolitiikkaa yksinkertaiste- taan sikäli, että velkaisuusaste eksogenisoidaan.
Työn luku 3 on lyhyt kuvaus Suomen vero- uudistuksista vuosikymmenen vaihteessa. Lu- vut 4 ja 5 raportoivat simulaatiotulokset vero- uudistusten vaikutuksia työssä rakennetulla yleisen tasapainon mallilla arvioituna. Luku 4 analysoi vaikutuksia, kun muutos koskettaa vain yhtä veroastetta; luvussa 5 katsotaan koko uudistuksen yhteisvaikutuksia. Lopullinen kiin- nostuksen kohde on vaikutus hyvinvointiin, ar- vonlisään, joka tulee tuotannon, työllisyyden, kasvun ja lopulta kulutuksen kautta. Mallilla onnistutaan erityisen kirkkaasti valottamaan po- litiikkavaikutuksia eri sukupolvien (nuoret, vanhat) hyvinvoinnin kannalta. Osoittautuu, että intressit ovat kovin ristiriitaiset. Tässä on työn yksi selkeä kontribuutio.
Politiikan välittömät vaikutukset rahoitus- markkinoihin, varallisuuteen ja investointeihin ovat luontevat ja intuition mukaiset. Sen sijaan vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen, vaihtota-
seeseen eivät enää olea prioriarvattavissa puh- taan intuition avulla. Esimerkiksi osinkovero- tuksen hintavaikutukset hyödykemarkkinoilla vaikuttavat tällaisilta.
Yleisen tasapainon mallin avulla on saatavil- la esim. tulos, jonka mukaan osinkovero ei hei- jastu pelkkinä arvostusvaikutuksina: mekanismi jatkuu ja väitetty neutraalisuus katoaa. Toisaal- ta yritysten velkaisuuspolitiikkaa koskeva olet- tamus ehkä sitoo »liikaa» yrityksen käsiä ja ai- heuttaa mallissa mekanismeja, jotka eivät vält- tämättä ole uskottavia.
Luvun 5 analyysi on kokonaisvaltainen. Ve- rouudistuksen vaikutuksia on hyvin vaikea en- nakoida intuitiivisesti, koska ne heijastuvat koko systeemissä. Mahdollisuutta kokonaisvai- kutusten arviointiin on pidettävä yleisen tasa- painon mallin merkittävänä hyötynä. Ongelma- na kuitenkin on, että esim. lyhyen ja pitkän ai- kavälin vaikutukset voivat olla erisuuntaiset.
Luvun 6 analyysissa arvioidaan, onko yritysten rahoituspolitiikassa odotettavissa muutosta ve- rouudistuksen myötä.
Valkosen työn analyyttinen osa on oikeaop- pinen ja tasapainoinen ja sen runsaat simulaa- tiotulokset tarjoavat hyödyllistä mietittävää ve- rojärjestelmiä uudistettaessa. Hänen päätulok- sensa ovat seuraavat:
1) Verouudistuksen vaikutukset riippuvat yri- tysten rahoituskäyttäytymisestä: osakeanteja suosiva uudistus edistää pääomakannan kas- vua. Jos taas rahoitus jatkossakin perustuu pidätettyihin voittovaroihin, pääomakannan vahvistuminen jää odotettua heikommaksi.
2) Uudistuksen hyvinvointivaikutukset ovat ne- gatiiviset, jos otetaan huomioon tulevien su- kupolvien hyöty. Nykyiset sukupolvet hyö- tyvät tulevien kustannuksella. Selitys on sii- nä, että korkotulojen verotuksen kiristämi- nen alentaa kotitalouksien säästämisastetta,
118
Väitöksiä – KAK 1/2000
näin kasvattaa ulkomaista velkaa ja heiken- tää talouden vaihtosuhdetta. Näin kokonais- arvio verouudistuksen muutoksen vaikutuk- sista on negatiivinen. Tulos siis perustuu lä- hinnä korkojen verollisiksi saattamiseen ja tämän aiheuttamaan intertemporaaliseen vääristymään. Mallin antama kielteinen ar- vio verouudistuksen vaikutuksista on aika raju. Sen vastapainoksi voidaan nostaa mal- lin ulkopuolelta monet uudistukseen liitty- neet hyödyt kuten verokertymän kasvu il- man lisääntyviä vääristymiä investointitoi- minnassa.
Numeerisen yleisen tasapainon mallin vah- vuuksiin kuuluvat selkeä mikroperusta, dynaa- minen rakenne, Lucas-kritiikin välttäminen, mallin »realistisuus» ja mahdollisuus hyödyntää
sensitiivisyys-analyysia. Myös sukupolvien vä- liset tulonsiirrot ovat eksplisiittiset. Mallin lo- giikkaan kuuluu samalla, että sen taloudenpitä- jiltä oletetaan huomattavaa kaukonäköisyyttä.
Yritykset ja kotitaloudet näkevät tavallaan etu- käteen lävitse koko tulevaisuuden optimoides- saan intertemporaalista säästämis- ja investoin- tipolkuaan. Myös valtion budjetin tasapaino- vaatimus säätelee merkittävästi mallin ratkaisun saamaa uraa.
Valkosen tutkimus ei sisällä uusia teoreetti- sia tuloksia. Sen sijaan työ edustaa mittavaa ko- konaistaloudellisen mallin tutkimusohjelmaa, jonka lopputulos on hyödyllinen muidenkin po- litiikkaratkaisujen kuin verouudistusten arvioi- misessa Suomessa. Sen myötä väittelijää voi- daan pitää johtavana yleisen tasapainon mallien asiantuntijana Suomessa.
