Emmi Kiviranta ja Tanja Mandelin
Arteriapainesetin valmistelu ja käyttö
Opetusvideo Kaakkois-Suomen ammattikorkea- koululle
Opinnäytetyö
Sairaanhoitaja AMK Ensihoitaja AMK
Sosiaali- ja terveysala
2021
Tutkintonimike Sairaanhoitaja (AMK), Ensihoitaja (AMK) Tekijä/Tekijät Emmi Kiviranta ja Tanja Mandelin
Työn nimi Arteriapainesetin valmistelu ja käyttö
Opetusvideo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle Toimeksiantaja Xamk
Vuosi 2021
Sivut 38 sivua, liitteitä 8 sivua Työn ohjaaja(t) Terhi Héde
TIIVISTELMÄ
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä toteutettiin opetusvideo arteriapaine- setin valmistelusta ja käytöstä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle. Toi- minnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa näyttöön perustuvaa, sekä tutkittuun ja tieteelliseen tietoon pohjautuvaa digitaalista opetusmateriaalia.
Tavoitteena oli edistää terveydenhoitoalan opiskelijoiden osaamista arteriapai- nesetin oikeaoppisesta ja potilasturvallisesta valmistelusta sekä käytöstä.
Teoriaosuudessa käsiteltiin verenpainetta ja invasiivisen verenpaineen mit- tauksen hyötyjä, riskejä ja käyttöaiheita. Arteriapainesetin valmistelu ja käyttö käytiin läpi yksityiskohtaisesti. Työssä käytiin läpi myös opinnäytetyön pro- sessi sekä opetusvideon suunnittelu, toteutus ja arviointi.
Invasiivista eli kajoavaa verenpaineen mittausta käytetään yleisesti tehohoito- potilaan hoidon vasteen ja verenkierron riittävyyden arvioinnissa.
Arteriapaineen mittaaminen on kliinisesti perusteltua mahdollisimman luotetta- van hemodynamiikan seurannan saavuttamiseksi. Tehohoitopotilaan vointi voi muuttua hyvin äkillisesti. Tutkimuksissa on todettu, että non-invasiivinen ve- renpaine yliarvioi systolisen verenpaineen hypotension aikana. Hypotensiivi- siin systolisiin non-invasiivisiin verenpainelukemiin liittyi korkeampi munuais- vaurioiden riski ja kuolleisuus, joten invasiivinen verenpaineen seuranta tulisi olla ensisijainen mittausmenetelmä tehohoitopotilailla.
Asiasanat: invasiivinen verenpaine, arteriapainesetti, opetusvideo
Degree Bachelor of Health Care
Author (authors) Emmi Kiviranta and Tanja Mandelin
Thesis title Preparation and use of an arterial pressure set
Instructional video for South-East Finland University of Applied Sciences
Commissioned by Xamk
Time 2021
Pages 38 pages, 8 pages of appendices
Supervisor Terhi Héde
ABSTRACT
This is a functional thesis, the product of this thesis is an educational video of preparation and use of an arterial pressure set for the use of South-East Fin- land University of Applied Sciences. The purpose of this functional thesis is to produce evidence-based, researched and scientifically based teaching mate- rial. The aim is to promote the competence of bachelor of Health Care stu- dents the correct and patient-safe use and preparation of an arterial pressure set.
The theoretical part deals with blood pressure, and the benefits, risks, and in- dications of invasive blood pressure measurement. The use and preparation of an arterial pressure set is reviewed by detail. The thesis also goes through the process, design, and implementation of the instructional video.
Invasive blood pressure measurement is commonly used with an intensive care patient. A measurement of arterial pressure is clinically justified to achieve most reliable monitoring of a patient's hemodynamics. An ICU pa- tients health condition may change very suddenly. Studies have shown that non-invasive blood pressure overestimates systolic pressure during hypoten- sion. Hypotensive non-invasive systolic pressure readings are associated with a higher risk of renal damage and mortality, therefore invasive blood pressure monitoring should be the primary method of measurement with ICU patients.
Keywords: Invasive blood pressure, preparation and use of an arterial pres- sure set, educational video
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 5
2 VERENPAINE ... 6
2.1 Valtimoverenpaine ... 7
2.2 Invasiivinen valtimoverepaineen seuranta ... 7
3 ARTERIAPAINESETIN VALMISTELU JA KÄYTTÖ ... 9
3.1 Välineistö ... 9
3.2 Painesetin valmistelu ... 10
3.3 Arteriakanyylin laitto ... 12
3.4 Painesetin käyttöönotto ... 13
3.5 Komplikaatiot ja niiden ehkäisy ... 14
3.6 Näytteenotto ... 15
4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE ... 16
5 TOIMINNALLISEN OPINNÄYTETYÖN PROSESSI ... 16
5.1 Toiminnallinen opinnäytetyö ja kehittämistarpeen tunnistaminen ... 16
5.2 Kirjallisuuskatsaus toiminnallisen opinnäytetyön tukena ... 17
5.3 Opetusvideo ... 19
5.4 Opetusvideon suunnittelu, toteutus ja arviointi ... 20
6 POHDINTA ... 22
6.1 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus ... 23
6.2 Lähdekritiikki ja tekijänoikeudet ... 24
6.3 Kehittämisehdotuksia ... 25
LÄHTEET ... 26 LIITTEET
Liite 1. Tiedonhakutaulukko Liite 2. Tutkimustaulukko
Liite 3. Opetusvideon käsikirjoitus
1 JOHDANTO
Tehohoitopaikkoja on suomessa noin viisi 100 000 asukasta kohden ja teho- osastoja 25. Vuonna 2015 näillä osastoilla hoidettiin 18 284 hoitojaksoa. Yli- opistollisen sairaalan teho-osastolla 65 % hoitojaksoista oli päivystyksellisiä ja 35 % oli ennalta suunniteltujen isojen leikkausten jälkihoitoa. Keskussairaa- loissa 94 % hoitojaksoista oli päivystyksellisiä. Tehohoitojakson keskimääräi- nen pituus oli kolme vuorokautta vuonna 2015. Teho-osastolla hoidetaan poti- laita, joilla on vakava peruselintoiminnan häiriö tai uhka sellaiseen. Tärkeim- mät syyt tehohoidon tarpeeseen ovat verenkierron, hengityksen tai tajunnan tason häiriö tai näiden yhdistelmä. Vuonna 2015 tehohoidon potilaista oli 10 % yli 80-vuotiaita, 33 % yli 70-vuotiaita 3 % alle 18-vuotiaita ja 1 % alle 7-vuoti- aita. (Reinikainen & Varpula 2018.)
Invasiivinen verenpaineen seuranta tarkoittaa kajoavaa verenpaineen seuran- taa, joka toteutetaan valtimoon asetetun kanyylin kautta. Kyseistä seuranta- menetelmää käytetään yleisesti kriittisesti sairaiden potilaiden verenkiertojär- jestelmän seurannassa. Esimerkiksi vakava verenkiertovajaus eli sokki voi laskea potilaan verenpainetta merkittävästi. Verenkiertovajauksen keskeiset hoidon osa-alueet ovat riittävä nesteytys, riittävä verenpainetason ja sydämen pumppaustoiminnan ylläpito. Hoitovasteen arvioinnissa ja hoidon valinnassa keskeisessä asemassa on tehohoitopotilaan monitorointi. (Ritmala-Cástren 2017,125–126; Wilkman & Kuitunen 2018, 173; Bora & Niguyen 2021.)
Arteriapainesetti käsittää valmiiksi kasatun letkuston, NaCl-liuoksen, kiinnitys- levyn ja painepussin. Käyttökuntoon saatettu setti kiinnitetään aseptisesti poti- laalle asetettuun valtimo- eli arteriakanyyliin, kytketään letkuston anturi moni- toriin ja asetetaan nollataso. Monitoriin piirtyy tämän jälkeen potilaan valtimon- eli arterian sisäinen paine. (Meinberg & Ylitalo-Airo 2021.)
Tämän opinnäytetyön lopputuotteena syntyi opetusvideo arteriapainesetin val- mistelusta ja käytöstä. Opinnäytetyön toteutus lähti liikkeelle opiskelijoiden kiinnostuksesta toteuttaa opinnäytetyö toiminnallisena opinnäytetyönä. Opin- näytetyön aihe valikoitui Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tarpeesta
saada opetusvideo arteriapainesetin oikeaoppisesta valmistelusta ja käytöstä.
Aiheen sekä opetusvideon ajankohtaisuus nousi covid-19 viruksen aiheutta- man etäopetuksen sekä tehohoidon tarpeen kasvusta. Opinnäytetyön teoria- osuudessa keskityttiin invasiivisen- eli kajoavan verenpaineen mittauksen hyö- tyihin, riskeihin ja käyttöaiheisiin sekä käytiin läpi verenpaineeseen yleisesti liittyvää tietoa. Teoriatietoa haettiin sähköisistä tietokannoista ja aihekirjalli- suudesta. Tiedonhaun tukena käytettiin kirjallisuuskatsauksen keinoja. Kirjalli- seen osuuteen pyrittiin löytämään mahdollisimman tuoretta, luotettavaa ja näyttöön perustuvaa tutkimustietoa aiheesta. Teoriassa käytiin läpi myös arte- riapainesetin valmistelu ja käyttö, toiminnallisen opinnäytetyön erityispiirteitä, opinnäytetyön prosessi kokonaisuudessaan sekä hyvän opetusvideon piirteitä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa näyttöön perustuvaa sekä tutkittuun ja tieteelliseen tietoon pohjautuvaa digitaalista opetusmateriaalia. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää terveydenhoitoalan opiskelijoiden osaamista arteriapai- nesetin oikeaoppisesta ja potilasturvallisesta valmistelusta sekä käytöstä.
2 VERENPAINE
Verenpaine syntyy, kun sydän supistuu ja pumppaa verta valtimoihin. Valti- moissa vallitseva paine on riippuvainen verenkierrossa olevan nesteen mää- rästä, sydämen minuuttitilavuudesta sekä ääreisverenkierron vastuksesta.
Useat eri elimistön mekanismit osallistuvat verenpaineen säätelyyn. Veren- paine mahdollistaa verenkierron suonissa ja siten hapen sekä ravintoaineiden kulkeutumisen kudoksiin. Verenpaineen ansiosta myös hiilidioksidi ja kuona- aineet pääsevät poistumaan kudoksista. (Terveyskylä 2018.) Verenpaine ja- otellaan systoliseen ja diastoliseen eli ylä- ja alapaineeseen. Systolinen luku kuvaa verenpainetta sydämen supistumisvaiheessa ja diastolinen luku kertoo verenpaineen sydämen lepovaiheen aikana. (Hekkala 2019.) Perusterveen aikuisen normaali verenpainearvo on Käypä hoitosuosituksen mukaan alle 130/85 mmHg (Mustajoki 2020).
2.1 Valtimoverenpaine
Kolme erilaista energiaa tuottavat valtimopaineen: elastinen-, kineettinen- ja painovoimaenergia. Merkittävin näistä on elastinen energia. Tilavuus verisuo- nen sisällä venyttää suonten elastiset seinät ja tämä tuottaa takaiskuvoiman, joka verisuonirakenteen elastisten ominaisuuksien perusteella luo paineen.
Toinen valtimopainetta määrittelevä voima on kineettinen energia, joka syntyy virtaavan veren nopeudesta. Kolmannen energian, eli painovoiman merkitys verenkiertoon on tärkeää huomioida, kun painetta mitataan nestetäytteisellä järjestelmällä. Anturin sijainti ja vertailutason valinta vaikuttavat suuresti mitat- tuun arvoon ja on olennaista, että ns. nollataso on standardoitu. Painovoiman vaikutus kehoon on merkittävä, etenkin pystyasennossa. (Magder 2018.)
2.2 Invasiivinen valtimoverepaineen seuranta
Invasiivista eli kajoavaa verenpaineen mittausta käytetään yleisesti tehohoito- potilaan hoidon vasteen ja verenkierron riittävyyden arvioinnissa. Vaikeissa verenkierron häiriötiloissa NIBP eli mansettiverenpaine on epäluotettava. Te- hohoitopotilaan vointi voi muuttua äkillisesti. Suuri osa tehohoitopotilaista kär- sii jossain vaiheessa verenkiertovajauksesta, joten verenpaineessa tapahtu- vien muutosten seuraaminen ja nopea havaitseminen ovat tärkeää. Voinnissa tapahtuvien muutoksiin kuuluu verenkierrontarkkailu ja tämän myötä verenpai- netason seuranta. Invasiivinen verenpaineen mittaaminen toteutetaan valti- moon sijoitetun kanyylin avulla, ja mittaus tapahtuu verisuonesta mittausantu- riin kulkevan nestepatsaan avulla. Mittaus mahdollistaa jatkuvan ja reaaliaikai- sen verenpaineen mittaamisen sekä verinäytteidenottamisen. Invasiivisen ve- renpaineen seuranta tapahtuu monitorin kautta. Painekäyrä näkyy monitorissa punaisena pulsoivana aaltoiluna ja numeraalisesti (kuva 1). Painekäyrässä käyrän huippu kuvaa yläpainetta ja alin kohta alapainetta. Keskikohta käy- rässä on keskivaltimopaine eli MAP. Keskivaltimopaineen tulisi olla vähintään 60–65 mmHg. Keskivaltimopainetta seuraamalla taataan elintärkeille elimille riittävä verenkierto ja hapensaanti, sekä seurataan vasoaktiivisten lääkkeiden vastetta. Mittaustulosten arviointi ja ymmärtäminen vaativat kliinisen fysiolo- gian sekä anatomian osaamisen soveltamista. Arvioinnissa otetaan huomioon potilaan normaalitilanne, potilaan sairauden vaikeusaste, kokonaistilanne sekä
annettu lääkehoito ja käytössä olevat hengityslaitteet, jotka voivat vaikuttaa mittaustuloksiin. (Louhela & Naapuri 2017, 126–132; Ritmala-Cástren 2017, 125.)
Kriittisesti sairaiden tehohoitopotilaiden verenpaineen invasiivinen mittaami- nen on kliinisesti perusteltua mahdollisimman luotettavan hemodynamiikan seurannan saavuttamiseksi. Kirurgisten potilaiden invasiivisen verenpaineen seuranta on perusteltua, jos potilaalla on taustalla riskitekijöitä tai kyseessä on monimutkainen toimenpide. (Bora & Niguyen 2021.) Invasiivisen verenpai- neen mittaamisen tavoitteena on pystyä ennakoimaan uhkaavia ongelmia sekä reagoida nopeasti hoidon tehoon ja vaikuttavuuteen (Louhela & Naapuri 2017, 125).
Lehman ym. (2013) analyysi samanaikaisesti mitatuista invasiivisesta ja non- invasiivisesta verenpaineparista osoitti, että non-invasiivinen verenpaine yliar- vioi systolisen verenpaineen hypotension aikana. Tulokset osoittivat, että hy- potensiivisiin systolisiin non-invasiivisiin verenpainelukemiin liittyi korkeampi munuaisvaurioiden riski ja kuolleisuus. Non-invasiivisen ja invasiivisen systoli- sen verenpaineen mittausten välillä on kliinisesti merkittäviä eroja. Tämän vuoksi invasiivinen verenpaineen seuranta tulisi olla ensisijainen mittausme- netelmä tehohoidossa olevillapotilailla.
Kuva 1. Painekäyrän monitorointi
Jos monitorilla ei näy luotettavaa painekäyrää, tarkistetaan, onko potilaan kä- den asennolla vaikutusta painekäyrään ja onko painepussissa tarpeeksi pai- netta. Tarkistetaan myös hanat sekä mittauslinjan aukiolo. Kanyyli ja letkuston huuhtelu tulee myös varmistaa. Jos letkusto ei huuhtoudu, voidaan letkusto tällöin aspiroida ruiskulla kolmitiehanan kautta. Jos aspiroitaessa ei tule verta letkustoon, kanyyli on tukossa. (Lapin sairaanhoitopiiri 2016.)
Kouz ym. (2020) perehtyivät tutkimuksessaan siihen, että luotettavan valtimo- painekäyrän saamiseksi on ymmärrettävä valtimopaineen mittausperiaate. Vii- dellä vaiheella saadaan mahdollisimman luotettava aaltomuoto. Ensimmäi- senä vaiheena on valita tarkoin kanyylin sijainti, toisena oikeanlainen valtimo- kanyyli, kolmantena kanyylin asennus, neljäntenä anturin sijoittaminen oike- aan kohtaan ja anturin nollaus sekä viidentenä käyrän laadun tarkistus.
3 ARTERIAPAINESETIN VALMISTELU JA KÄYTTÖ 3.1 Välineistö
✓ Yksi kertakäyttöinen leikkausliina steriiliä pöytää varten
✓ Neulankuljetin ja sakset tai suturaatiosetti
✓ Kiinnityslanka
✓ Kiinnittyvä reikäliina 50x60cm, jolla rajataan kanyloitava alue
✓ Steriilit taitokset
✓ Injektioneula 22G, musta, ihopuudutusta varten
✓ Lidocain ihonpuudutukseen
✓ Ruiskut 5- ja 10 ml
✓ Arteriakanyyli
✓ Kiinnityskalvot
✓ Neula 18G, punainen
✓ Ihon desinfektioaine
✓ Tehdaspuhtaat kuitutaitokset ja suojakäsineet
✓ NaCl 0,9 liuos 500–1000 ml ja painepussi
✓ Suljettu paineenmittaussetti, joka täytetään NaCl-liuoksella
✓ Monitorointiin tarvittavat moduulit ja liitäntäkaapelit yksikön monitorin mukaan
✓ Paineanturiteline
✓ Kaarimalja ja teippiä käden asennon tukemiseksi
✓ Vuodesuoja vuodolta suojaamiseen
✓ Lääkärille; steriilit suojakäsineet, kirurginen suu-nenäsuojain ja hius- suoja
✓ Hoitajalle: kirurginen suu-nenäsuojain ja tehdaspuhtaat suojakäsineet.
Kuva 2. Välineistöä steriilillä pöydällä.
Lääkäri asettaa valtimokanyylin potilaalle ja hoitaja avustaa toimenpiteessä, kanyyli voidaan kiinnittää joko ompelemalla tai kanyylin kiinnitykseen tarkoite- tulla kalvolla (Lapin sairaanhoitopiiri 2016).
3.2 Painesetin valmistelu
Arteriapainesetin valmisteluun tarvitaan valmiiksi kasattu letkusto, NaCl- liuos, kiinnityslevy ja painepussi (kuva 3). Paineenmittaussetti avataan ja mittausse- tin kaikki liitoskohdat tarkistetaan ja kiristetään. NaCl-pussi laitetaan paine- pussin sisään. Tässä vaiheessa ei vielä painepussiin laiteta painetta. Letkusto yhdistetään NaCl-pussiin, kammio täytetään 1/3 osaan ja rullasulkija avataan.
Kuva 3. Arteriapainesetin letkusto, painepussi ja NaCl 500 ml
Letkuston täyttö aloitetaan avaamalla ennen anturia oleva kolmitiehana il- malle, jolloin letkusto alkaa täyttyä. Kolmitiehana täytetään, suljetaan ja laite- taan korkki paikoilleen. Anturissa oleva ilmaushana suljetaan potilaan suun- taan ja Easy Vent -tulppaa (oranssi korkki) löysätään. Anturiosa täytetään il- maushanaa (huuhtelulaitteen sininen muoviosa) puristamalla. Letkustoa täytyy tarkkailla, ettei sinne jää ilmakuplia. Easy Vent -tulppa kierretään kiinni ja il- maushana käännetään Off-asentoon tulppaa kohden. Setti käännetään kä- sissä ylösalaisin ja punainen hana suljetaan potilaaseen päin. Huuhtelu puris- tetaan auki, ja ruisku aspiroidaan täyteen nestettä. Tämän jälkeen käännetään punainen hana kiinni anturille. Naputtelemalla ruiskua varovasti ilma nousee ruiskun yläosaan ja mäntä painetaan takaisin pohjaan. Tämä toistetaan, jos ruiskuun jää ilmaa. Loput nestelinjasta täytetään puristamalla huuhtelulaitetta.
Nestelinjaa täytettäessä tulee tarkkailla, että näytteenottokohta täyttyy hyvin nesteellä. Setti tarkistetaan vielä kerran ja poistetaan mahdolliset ilmakuplat.
Painepussiin laitetaan 250–300 mmHg paine. Tällöin huuhteluvirtaus on 3–4 ml/h. (Lapin sairaanhoitopiiri 2016; Louhela & Naapuri 2017, 126–132.)
3.3 Arteriakanyylin laitto
Lääkäri asettaa valtimokanyylin steriilisti potilaan valtimoon (kuva 4.) Jos lää- käri ompelee kanyylin paikalleen, tulee hoitajan oikaista käsi neutraaliasen- toon ennen ompelua. Päivystyksessä ja teho-osastolla suositellaan kanyylin ompelemista paikalleen (Lapin sairaanhoitopiiri 2016).
Värttinävaltimo (arteria radialis) on yleisin kanyloitava valtimo. Värttinävaltimo on helppo kanyloida tarvittaessa myös kesken leikkauksen. Värttinävaltimoon kanyloitaessa on hyvä selvittää rinnakkaissuonituksen riittävyys kyynärvalti- moon (arteria ulnaris). Tämä tehdään varotoimenpiteenä, mikäli värttinäval- timo tukkeutuisi kanyloinnin komplikaationa. Rinnakkaisverenkierron arvioin- nissa voidaan käyttää Allenin testiä, ultraäänitutkimusta tai pulssioksimetria.
Yläraajoista voidaan kanyloida myös olkavarsivaltimo (arteria brachialis) tai kainalovaltimo (arteria axillaris). Alaraajoihin kanyloitaessa yleisimmin käyte- tään reisivaltimoa (arteria femoralis) (Hiekkanen & Rimpiläinen 2020.) Vasta- aiheita valtimokanyloinnille ovat paikallinen infektio, palovamma, tromboosi, Raynaudin oire (valkosormisuus), Buergerin tauti (tukkotulehdus) tai poik- keavuudet pistokohdan suonen anatomiassa. (Kouz ym 2020; Hiekkanen &
Rimpiläinen 2020).
Kuva 4. Arteriakanyyli potilaan värttinävaltimossa
Allenin testillä arvioidaan käden verenkierron riittävyyttä. Allenin testi on yksin- kertainen kliininen koe, johon ei tarvitse koneita ja sen voi suorittaa missä vain. Kuitenkaan negatiivinen tulos ei takaa sitä, että paikalliseen verenpuut- teeseen liittyvää ongelmaa ei tulisi. Jos potilaalla on perifeerinen valtimosai- raus tai diabetes, suositellaan verenkierron arviointia ultraäänitutkimuksella.
Allenin testissä potilaan käsi kohotetaan alustasta ja käsi laitetaan nyrkkiin.
Samaan aikaan hoitaja painaa sormin kyynär- ja värttinävaltimoa. Kun potilas avaa nyrkin, kämmenen tulisi olla kalpea. Kun paine vapautetaan kyynärvalti- mon päältä, tulisi käden verenkierron palautua alle viidessä sekunnissa. Jos käden verenkierto ei tässä ajassa palaudu, on kyynärvaltimon verenkierto riit- tämätön. Tällöin on suositeltavaa jättää värttinävaltimo kanyloimatta ja asettaa kanyyli johonkin toiseen valtimoon. (Hoppu 2020.)
3.4 Painesetin käyttöönotto
Arteriakanyyli kiinnitetään huolellisesti paineenmittaussettiin. Lääkäri aspiroi ja huuhtelee arterialinjan. Arteriakanyyli peitellään läpinäkyvällä kiinnityskalvolla, joka mahdollistaa pistoskohdan tarkkailun. Kanyyli merkitään selvästi, että se erottuu, jotta siihen ei laitetta laskimoon tarkoitettuja nesteitä tai lääkkeitä. Pai- neenmittaussetti yhdistetään paineenmittauskaapeliin. Paineenmittauskaapeli yhdistetään joko suoraan perusmoduulin punaiseen pistokkeeseen tai kak- soisliitinkaapelin vasempaan porttiin. Kun paineenmittaussetti on yhdistetty monitoriin, tulisi monitoriin piirtyä punainen käyrä. Jos mittaus onnistuu ja mo- nitorille piirtyy pulsoiva punainen käyrä, kanyyli kiinnitetään teipeillä potilaalle tai lääkäri ompelee kanyylin paikalleen. Painepussissa on oltava riittävä 300 mmHg paine koko ajan, jolloin arteriakanyyliin saadaan aikaan 3–4 ml/h jat- kuva virtaus kanyylin auki pitämiseksi. Potilaan tietoihin tulee kirjata kanyylin sijainti, kanyylin asettamisen päivämäärä ja kellonaika. Luotettavaa mittausta varten on arteriapainesettiin määritettävä 0-piste. Tämä piste sijaitsee neljän- nen kylkiluuvälin ja keskikainalolinjan risteyskohdassa. Paineanturin ilmaus- hanan tulee olla samassa tasossa 0-pisteen kanssa. Väärä taso antaa virheel- lisiä verenpainelukemia. Nollalinja määritetään niin, että paineanturin ilmaus- hana suljetaan potilaaseen päin kiinni ja Easy Vent -tulppa löysätään ilmalle avoimeksi. Nollataan arteriakanyyli monitorin ohjeiden mukaisesti. Tämän jäl- keen suljetaan ilmaushana ilmalle kääntämällä se takaisin alkuasentoon ja
kierretään tulppa kiinni. Tarkistetaan vielä, että monitorissa näkyy verenpaine- käyrä ja arvo. Arteriapainesetti mittaa nyt invasiivista verenpainetta potilaasta.
(Lapin sairaanhoitopiiri 2016; Hoppu 2020.)
3.5 Komplikaatiot ja niiden ehkäisy
Potilasturvallisuus käsitteenä tarkoittaa sitä, että potilas saa oikean ja tarvitse- mansa hoidon mahdollisimman pienin haitoin. Hoidon turvallisuuteen kuuluu hoidon- ja lääkehoidon turvallisuus sekä laiteturvallisuus. Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen potilaiden hoitoa edistävä toimintatapa luo potilasturvallisuus- kulttuurin perustan. (THL 2021).
Terveydenhuoltolain momentissa 8 § Laatu ja potilasturvallisuus todetaan:
”Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toi- mintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turval- lista ja asianmukaisesti toteutettua” (Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326, 8§).
Verisuonikanylointiin liittyy komplikaatioita, niiden seuranta sekä ehkäisy ovat tärkeää. Yleisin komplikaatio kanylointiin liittyen on infektio. Kanyylien kautta leviää infektioita, koska niitä käytetään jatkuvasti. Hyvä aseptiikka on erittäin tärkeää kanyylia käsiteltäessä ja laitettaessa, näin ehkäistään yleisimpiä komplikaatioita parhaiten. Valmiiden toimenpidevälinesettien käytöllä on myös todettu olevan infektioita vähentävä vaikutus erilaisten suonikanyylien ja katet- rien laiton yhteydessä. Infektion ilmetessä kanyyli tulee aina poistaa. Vaka- vana komplikaationa saattaa potilaalla ilmetä yleisinfektio eli sepsis, noin puo- lella sepsispotilaista ei ole kuitenkaan kanyylin paikallisinfektiota. Kanyloinnin seurauksena voi valtimoon syntyä tukoksia ja huuhtelun yhteydessä ilma- sekä verihyytymiä. Myöskin vakava, harvinainen kanyyliin liittyvä komplikaatio on mahdollinen aivoveritulppa. (Kokki & Ritmala-Cástren 2017, 22–25; Ruotti- nen 2017, 488; Hiekkanen & Rimpiläinen 2020; Ray-Barruel ym. 2019.)
Valtimokanyloinnin mahdollinen komplikaatio voi myös olla letkuston tai ka- nyylin irtoaminen tai rikkoutuminen. Tämä voi aiheuttaa jopa 500 ml verenvuo- don minuutissa. Letkustoon liittyviä komplikaatioita voidaan ehkäistä sillä, että
letkustoa täytettäessä tarkistetaan aina letkuston liitokset. Valtimokanyyli tulee aina merkitä selkeästi, että se erottuu laskimokanyylista. Valtimokanyylista ei saa annostella lääkeaineita koska lääkeaine ei ehdi laimenemaan verivirrassa ja tämä aiheuttaa kudostuhoa. Punktoitua kohtaa tulee seurata tarkoin, ja raa- jojen tuntoa tulee seurata punktion aiheuttamien hermovaurioiden varalta.
(Kokki & Ritmala-Cástren 2017, 22–25.)
3.6 Näytteenotto
Jatkuvan valtimonpaineenmittauksen linjasta voidaan ottaa verinäytteitä ja esi- merkiksi verikaasuanalyysi (kuva 5.) Valtimoverinäytteestä saadaan nopeasti tietoa kriittisessä tilassa olevan potilaan tilanteesta. Ennen verikaasuanalyysin ottamista kädet desinfioidaan ja laitetaan hanskat käteen sekä näytteenotto- alue puhdistetaan denaturoidulla alkoholilla. Linjastosta poistetaan infuusio- nestettä, jotta näytteenottokohtaan saadaan puhdasta valtimoverta. Arteria- astrup ruiskuun vedetään näytteenottokohdasta verta rauhallisesti 2 millilitraa.
Astrup-ruisku korkitetaan ja ruiskusta otetaan ilmat pois. Veri työnnetään män- nästä korkkiin ja ruiskua pyöritellään ja lämmitellään kämmenien välissä, jotta ruiskussa oleva hepariini sekoittuu vereen. Näyte säilyy 10 minuuttia. Hyyty- nyttä verta ei pystytä analysoimaan.
Kuva 5. Astrup näytteenotto letkustosta
Verikaasuanalyysista saadaan nopeasti tietoa happoemästasapainosta ja ku- dosten hapetuksesta. Arvojen tulkinta on hoidon kannalta tärkeää, jotta osa- taan hoitaa ja arvioida potilaan tilaa ja happoemästasapainosta johtuvia häiri- öitä elimistössä. (Lönn 2017, 70–72.)
4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE
Työn tarkoituksena on tuottaa näyttöön perustuvaa sekä tutkittuun ja tieteelli- seen tietoon pohjautuvaa digitaalista opetusmateriaalia. Opinnäytetyön tavoit- teena on edistää terveydenhoitoalan opiskelijoiden osaamista arteriapaine- setin oikeaoppisesta ja potilasturvallisesta valmistelusta sekä käytöstä.
5 TOIMINNALLISEN OPINNÄYTETYÖN PROSESSI
5.1 Toiminnallinen opinnäytetyö ja kehittämistarpeen tunnistaminen Toiminnallisia opinnäytetöitä tehdään yleisesti ammattikorkeakoulussa palve- luiden kehittämiseen ja tuotekehitysprosesseihin. Kehittämisen toiminnallinen kohde voidaan valita oman koulutusohjelman ammatillisen sisällön mukaisesti.
Toiminnallisena työnä toteutetaan kokonaisuus, joka vastaa johonkin ammatil- liseen tarpeeseen, tällainen työ voi olla esimerkiksi opas, ohje, esite tai video.
Myös toiminnallisessa opinnäytetyössä tulee olla tutkimuksellinen perusta, jonka tarkoitus vaihtelee käytännön ja työn tavoitteiden mukaan. Lopullisen tuotoksen ja siihen liittyvän prosessin tulisi näyttää opiskelijan kykyä eritellä ammatillisia ja tutkimuksellisia tietoja sekä taitoja, esimerkiksi vaihtoehtoja, va- lintojen asettamista, ongelmanratkaisua sekä kokonaisuuden arviointia oman alan käytäntöjen tuntijana. (Vilkka 2021.)
Toiminnallisessa opinnäytetyössä toimintasuunnitelma tehdään lähinnä siksi, että opinnäytetyön tavoitteiden ja idean tulisi olla harkittuja, tiedostettuja ja pe- rusteltuja. Toimintasuunnitelman tulisi vastata kysymyksiin: mitä, miten ja miksi tehdään? Toiminnalliseen osuuteen liittyvät ratkaisut tulisi perustella aiemmilla tutkimuksilla ja lähdeaineistolla. Toiminnallisessa opinnäytetyössä esitetään ammatillisella käytännöllä ja sitä koskevalla teoriapohjalla omaa asi- antuntijaosaamista. Opinnäytetyön toteutuksessa olisi tärkeää huomioida, että
opinnäytetyö on ammatillisesti kiinnostava, kohderyhmälle jollakin tavalla mer- kittävä sekä alan ammattilaisille hyödyllinen. (Vilkka 2021; Vilkka & Airaksinen 2003, 26–27, 157–159.)
Opinnäytetyön toteutus lähti liikkeelle opiskelijoiden kiinnostuksesta toteuttaa opinnäytetyö toiminnallisena opinnäytetyönä. Ensimmäinen ajatus oli lähteä toteuttamaan opetusvideo hoidollisesta toimenpiteestä, koska molemmat opis- kelijat kokivat opetusvideoiden olleen heille itselleen hyödyllisiä oppimisen vä- lineitä.
Lähdimme kartoittamaan Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun tarvetta ajankohtaiselle digitaaliselle opetusmateriaalille. Lopullinen opinnäytetyön aihe valikoitui Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tarpeesta saada ope- tusvideo arteriapainesetin oikeaoppisesta valmistelusta ja käytöstä. Opinnäy- tetyömme aihe ja lopputuotteena syntynyt video olivat mielestämme ajankoh- taisia ja terveydenhoitoalan opiskelijoille merkittäviä, koska tehohoidon ja etä- opetuksen tarve on covid-19 viruksen ilmaantumisen vuoksi kasvanut.
5.2 Kirjallisuuskatsaus toiminnallisen opinnäytetyön tukena
Tiedonhankinta on prosessi, joka alkaa tiedontarpeen määritellyllä. Prosessin pituus ja vaiheet riippuvat tehtävän laajuudesta. (Diakin kirjasto 2021).
Kuvailevaa kirjallisuuskatsausta voidaan luonnehtia yleiskatsaukseksi, jonka tarkoituksena on tiivistää aikaisempia tutkimuksia. Se on yksi kirjallisuuskat- sauksen perustyypeistä ilman tarkkoja sääntöjä. (Salminen 2011).
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä tiedonhaun ja opetusvideon toteutuk- sen tukena hyödynnettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoja. Näin saa- tiin tarpeellinen teoriapohja toiminnallisen työn tueksi, jotta työn lopullinen tuo- tos saatiin vastaamaan sen tarkoitusta ja tavoitetta.
Tiedonhankinta toteutettiin hakemalla lähteitä sähköisesti tietokannoista ja manuaalisesti aihekirjallisuudesta. Opinnäytetyössä käytetty aineisto kerättiin tieteellisistä tietokannoista ja näyttöön perustuvista hoitotyön artikkeleista. Tie- donhakuun käytettiin Medic-, Cinahl- sekä PubMed-tietokantaa.
Tiedonhakutaulukossa (liite 1) nähdään käytetyt hakusanat, saadut osumat sekä työhön valikoitujen lähteiden määrä. Tiedonhausta rajattiin ulkopuolelle yli 10 vuotta vanhat julkaisut ja muut kuin suomen- ja englanninkieliset tulok- set. Myös maksulliset aineistot ja AMK-tasoiset työt rajattiin pois.
Taulukko 1.
Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit
Alle 10 vuotta vanha julkaisu Yli 10 vuotta vanha julkaisu
Suomen tai englanninkielinen julkaisu Muut vieraskieliset julkaisut
Vähintään ylemmän AMK-tasoiset opinnäy- tetyöt, Pro gradut, tieteelliset artikkelit
AMK- tasoiset opinnäytetyöt
Maksuton aineisto Maksulliset aineistot
Tiedonhaun sisäänotto- ja poissulkukriteerit
Haun tuloksista rajaus tehtiin otsikoiden perusteella. Tuloksista valittiin tar- kempaan tarkasteluun ne, jotka otsikon perusteella liittyivät olennaisesti opin- näytetyön aiheeseen (taulukko 1). Suomenkielisiä tuloksia opinnäytetyön ai- heeseen liittyen ei juurikaan hakukoneilla löytynyt, joten tutkimustaulukkoon valikoitui pääosin englanninkielisiä tutkimuksia. Tiedonhaussa otsikon perus- teella avatuista ja luetuista lähteistä soveltui lopulta opinnäytetyöhön käytettä- väksi Pubmedista viisi lähdettä, Cinahlista yksi ja Medicista yksi, joista tehtiin tutkimustaulukko (Liite 2). Aineistonkeruuta toteutettiin myös manuaalisesti et- simällä aihekirjallisuutta. Muiden hakujen yhteydessä löydettiin myös sattu- manvaraisesti muutamia käyttöön soveltuvia tieteellisiä hoitotyön artikkeleita.
5.3 Opetusvideo
Digitalisaatio voidaan nähdä opetus- ja oppimisprosessia rikastuttavana ja te- hostavana tekijänä. Digitalisaatio mahdollistaa myös pedagogiikan kehittämi- sen (Humaloja, ym. 2017. 98). Opetusvideon sisällössä tulee olla selkeästi, tarkasti ja informatiivisesti ne asiat, jotka videon nimessäkin ovat. Opetusvi- deon ei tulisi olla liian pitkä, ja kaikki ylimääräinen asia on hyvä karsia vide- osta pois. Guon ym. (2014) toteutetussa empiirisessä tutkimuksessa “How Vi- deo Production Affects Student Engagement: An Empirical Study of MOOC Videos” analysoitiin 6,9 miljoonaa MOOC- videon katselukertaa. Tutkimuksen lopputulosten perusteella lyhyet opetusvideot ovat koettu mielekkäämmiksi kuin pitkät. Laadukas äänenlaatu, selkeä puhe ja hyvä vuorovaikutus paranta- vat videon toimivuutta. Hyvä opetusvideo motivoi opiskelijaa ja havainnollistaa opittua asiaa. Laadukkaan opetusvideon sisältö on rytmitetty hyvin ja videon aloitus, asiasisällön esittäminen sekä lopetus on hyvin huomioitu. Opetusvi- deota pitäisi pystyä kelaamaan edestakaisin, pysäyttämään se tiettyyn koh- taan sekä katsomaan useampaan kertaan. (Mehtälä 2016; Guo ym. 2014).
Opinnäytetyössä pyrittiin siihen, että lopullinen työ ja sen lopputuotos tukivat mahdollisimman hyvin opinnäytetyön tarkoitusta ja tavoitetta. Opetusvideon tuli soveltua tilaajan tarpeisiin, eli videon tuli olla sisällöltään luotettava sekä teknisesti opetuskäyttöön soveltuva. Hyvän opetusvideon ei tulisi olla liian pitkä, joten alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen karsittiin materiaalia pois videosta. Laadukkaassa opetusvideossa äänenlaatu, selkeä puhe ja hyvä vuorovaikutus parantavat videon toimivuutta, joten teimme ääniraidat erikseen hyvällä mikrofonilla. Huomioimme videossa rytmityksen sekä tauotukset, ettei video etene liian nopeasti. Video kuvattiin vaiheittain, ja osaa videoleikkeistä hidastettiin, jotta katsoja kerkeää paremmin sisäistää näkemänsä. Videota pystyy kelaamaan edestakaisin, pysäyttämään ja katsomaan useampaan ker- taan.
5.4 Opetusvideon suunnittelu, toteutus ja arviointi
Opetusvideon suunnittelu ja toteutus on tehtävä huolella. Tavoitteena on saada opetuskäyttöön soveltuvaa materiaalia, joka pohjautuu faktaan ja tie- toon. Kirjan sekä videon tekemisen prosessit ovat melko samanlaisia. Näissä on oltava selvät tavoitteet, molemmat vaativat tiedon hallintaa ja asiaan pereh- tymistä. Videon tekemisessä on kolme vaihetta: ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu idea, lähtökohta tai visio, joiden pohjalta edetään toiseen vaiheeseen, jossa kirjoitetaan pienistä palasista kokonaisuus eli käsikirjoitus. Kolmannessa vaiheessa kuvatusta materiaalista muodostetaan kokonaisuus, josta syntyy vi- deo. (Pirnes 2018.)
Video kuvattiin syyskuun alussa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kot- kan kampuksen minisairaalan tiloissa, ja videolla käytetyt välineet sekä tarvik- keet saatiin työn tilaajalta käyttöön. Videon käsikirjoitus koottiin opinnäytetyö- hön käytettyjen lähteiden pohjalta. Videossa käytiin jokainen vaihe yksitellen läpi. Videon tekijät kertovat myös ääneen eri työvaiheet. Näin arteriapaine- setin valmistelusta ja käytöstä muodostuu mahdollisimman tarkka sekä realis- tinen käsitys katsojalle. Videolla kiinnitettiin erityistä huomiota riittävään valais- tukseen ja äänen- sekä kuvanlaatuun. Kuvaajana ja toimenpiteen suorittajana videolla toimi kumpikin opinnäytetyön tekijöistä. Videon leikkauksesta, editoin- nista ja lopulliseen muotoon saattamisesta vastasivat molemmat opiskelijat.
Video esitettiin tilaajalle ja palautteen perusteella videota vielä muokattiin.
Kaikki työvaiheet kuvattiin erikseen lyhyinä videoina, näin ollen videoleikkeistä ei tullut liian pitkiä ja palautteen saatuamme saimme helposti muokattua vi- deota. Kuvaukset etenivät kirjoitetun käsikirjoituksen (liite 3) mukaan. Videon leikkaus- ja editointi vaiheessa muokattiin käsikirjoituksesta muutamia kohtia, muuttamatta kuitenkaan käsikirjoituksen sisältöä. Videon leikkaamiseen ja edi- tointiin käytimme ilmaiseksi saatavilla olevaa Shotcut-ohjelmistoa. Lähetimme työn tilaajalle ensimmäisen raakaversion videosta, joka sisälsi aloitusdiat sekä pelkän videon, ilman ääniraitoja, kuvia tai tekstejä. Raakaversiossa oli kuiten- kin kaikki oleellinen sisältö, joten tilaaja pystyi antamaan palautetta jo tässä vaiheessa. Saadun palautteen pohjalta kävimme vielä uudestaan minisairaa- lassa kuvaamassa videota. Video kuvattiin ja kasattiin alusta lähtien lyhyinä
kohtauksina, joten videon muokkaaminen tilaajan toiveiden pohjalta oli mah- dollista ilman koko videon uudelleen kuvaamista.
Opetusvideo kuvattiin käsikirjoituksen mukaisessa järjestyksessä kohtaus ker- rallaan. Tämä auttoi paljon editointivaiheessa. Kohtaukset olivat näin valmiiksi oikeassa järjestyksessä, kun ne siirrettiin editointiohjelmaan. Hyvän käsikirjoi- tuksen pohjalta oli helppoa tehdä jokaiseen videoleikkeeseen myös oma ääni- raita. Äänitimme ääniraidat erikseen Audacity-ohjelmalla sekä hyvällä mikrofo- nilla, jotta äänenlaatu olisi mahdollisimman hyvä ja selkeä. Lisäsimme 30 ää- nitettyä ääniraitaa videoon editointivaiheessa, ja kuvattujen videoiden ääni- raidat mykistettiin. Lopuksi videoon lisättiin myös taustalle ilmainen musiikki- raita, joka ladattiin YouTube Studiosta. Lopullinen video koostuu 36 videoleik- keestä ja kuvasta sekä 30 ääniraidasta ja taustamusiikkiraidasta.
Toisen asteen koulutukseen kuuluu ammatillinen koulutus, jonka tarkoituk- sena on kehittää ammatillista osaamista työelämää varten ja tukea työllisyyttä sekä elinikäistä oppimista. Liikkuvaa kuvaa on hyödynnetty oppimisessa jo pit- kään. Tekniikan kehityttyä nykytasolle, on opetusvideoiden käytöstä tullut päi- vittäinen osa opetusta. Pedagogisen strategian mukaan videot voidaan jakaa kolmeen osaan: vastaanottavaiseen katseluun, videoiden tekemiseen ja on- gelmanratkaisuun. Vastaanottavaisen videon päätehtävä on tiedon välittämi- nen. Opiskelija voi katsoa videoita haluamistaan ja tarvitsemistaan asioista sekä tarvittaessa pysäyttää, kelata ja katsoa videon useaan kertaan. Yksi pe- dagogisen strategian opetuskäytön muoto on videoiden tekeminen, opiskelijat oppivat tekemällä videomateriaalia itse. Kolmannessa osassa eli ongelmanrat- kaisussa käytetyt videot ovat suunniteltu selittämään ja ratkaisemaan ongel- matilanteita. (Pirnes 2018.)
Opetusvideon tilaajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun terveys- alan ja ensihoidon koulutusyksikön hoitotyön lehtori. Valmis video lähetettiin työn tilaajalle ja tilaajalta pyydettiin videosta palautetta. Saadun palautteen mukaan opetusvideo soveltui sellaisenaan opetuskäyttöön, ja se oli tilaajan mielestä todella selkeä laadultaan. Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite oli mie-
lestämme näin saavutettu koska, opetusvideo täytti sille ennalta asetetut kri- teerit ja pääsi opetuskäyttöön. Saadun palautteen pohjalta onnistuimme mie- lestämme yhdistämään teoriatiedon käytännön ammatillisiin taitoihin. Opin- näytetyö oli ammattilaisille hyödyllinen, ajankohtainen ja kiinnostava sekä koh- deryhmälle merkittävä. Onnistuimme mielestämme täyttämään myös meille asetetut tavoitteet opinnäytetyön tekijöinä.
6 POHDINTA
Opinnäytetyön aiheena oli arteriapainesetin valmistelu ja käyttöönotto. Koska työ toteutettiin toiminnallisena, teimme arteriapainesetin valmistelusta ja käyt- töönotosta opetusvideon Xamkin opetuskäyttöön. Invasiivinen verenpaineen seuranta on keskeistä tehohoitopotilaan verenkierron riittävyyden arvioinnissa.
Arteriapainesetin valmistelu ja käyttö ovat arkipäivää akuutissa hoitotyössä.
Teknisesti painesetin valmistelu sisältää monta vaihetta ja letkustossa on monta osaa, joten valmistelu vaati hieman harjoittelua. Oman kokemuksemme perusteella painesetin valmistelun opettelu oli hieman haastavaa pelkän kirjal- lisen ohjeen pohjalta. Uskomme, että tekemämme opetusvideo tulee helpotta- maan opiskelijoita painesetin valmistelun- ja käyttöönoton opettelussa.
Prosessi aloitettiin aihekohtaisella tiedonhaulla tietokannoista. Jo tässä vai- heessa työtä totesimme, että suomenkielisten lähteiden saatavuus oli hyvin rajallinen. Tutkimustaulukkoon valikoitui siis pääasiassa englanninkielisiä läh- teitä. Teoriaosuudessa päätettiin jo heti alkuun tehdä rajaus niin, että keskity- tään pääasiassa invasiivisen verenpaineen mittaamiseen. Yleisesti verenpai- neen mittaamiseen liittyvä teoria jätettiin tarkoituksella vähäiseksi, näin saatiin rajattua teoriaa opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteen kannalta olennaisiin asioihin. Toinen työssä korostuva osa oli opetusvideoihin yleisesti liittyvä teo- riatieto, tämän tiedon pohjalta saatiin laadullista näkökulmaa käsikirjoitusta ja videon toteutusta varten.
Kun opinnäytetyön aihetta koskeva teoria alkoi olla kasassa, aloitettiin opetus- videon käsikirjoituksen tekeminen. Kuvasimme ensimmäisen videon tehdyn käsikirjoituksen pohjalta ja lähetimme raakaversion työn tilaajalle. Saadun pa-
lautteen pohjalta muokkasimme vielä hieman käsikirjoitusta ja kuvasimme vi- deon kohtauksia uudestaan. Koska arteriapainesetin valmistelu on melko mo- nimutkaista, päätettiin jo ennen ensimmäistä kuvausta, että video kuvataan ly- hyinä kohtauksina lähietäisyydeltä. Alusta asti oli myös selvää, että ääniraidat tehdään videoon erikseen. Painesetin letkuston valmistelu vaatii monta vai- hetta, ja letkustossa on monta osaa, joten päätimme videolla keskittyä nimen- omaan painesetin valmisteluun ja käyttöön teknisesti. Tällöin opinnäytetyön tekijöiden näkyminen videolla ei ollut olennaista. Käsikirjoitus noudatti alusta loppuun samaa linjaa, vaikka sitä välissä hieman muokattiinkin. Itse opetusvi- deon kuvaaminen sujui suhteellisen nopeasti, kun kaikki kuvauksissa tarvitta- vat välineet oli löydetty minisairaalan tiloista ja painesetin valmistelun sekä käytön eri vaiheet olivat selvillä. Videon editointi ja lopullinen kasaaminen ää- niraitoineen oli toiminnallisen osuuden aikaa vievin osuus.
Kun video oli saatu editoitua ja kasattua loppuun, lähetettiin se työn tilaajalle.
Tilaajalta pyydettiin palautetta videosta ja palaute oli hyvää. Palautteen mu- kaan video soveltui sellaisenaan opetuskäyttöön, ja se oli sekä laadultaan että sisällöltään todella selkeä. Saatu palaute vahvisti sen, että olimme onnistu- neet täyttämään opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteen. Opinnäytetyön teke- minen opetti tekijöilleen paljon uutta, ja opetusvideon tekeminen osana pro- sessia kiteytti hienosti yhteen koko projektin. Lopullinen työmäärä tämän opin- näytetyön takana olikin suurempi kuin mitä aluksi ajateltiin. Työ kuitenkin edis- tyi koko ajan ja suuria muutoksia työhön ei tarvinnut missään vaiheessa
tehdä. Tämä osoitti tekijöille, että opinnäytetyön suunta oli ollut alusta loppuun oikea.
6.1 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus
Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu tutkimustyön toimintatapojen rehelli- syys, huolellisuus ja tarkkuus niin tutkimusta tehdessä kuin tuloksia arvioita- essa. Tieteelliseen tietoon kuuluu myös avoimuus ja vastuullisuus. Tutkijan tu- lee käyttää eettisesti kestäviä sekä kriteerien mukaisia tutkimus-, arviointi- ja tiedonhakumenetelmiä. (TENK. s.a).
Opinnäytetyön toteutuksessa noudatettiin tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimaa hyvää tieteellistä käytäntöä koskevaa ohjeistusta. Opinnäytetyö kir- joitettiin huolellisesti, tarkasti ja rehellisesti. Käytetyt lähteet olivat asianmukai- sia ja riittävän tuoreita. Opinnäytetyön tekemisessä noudatettiin Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeita. Lähteet ja lähdeviittaukset merkittiin työhön oikein, Xamkin ohjeiden mukaisesti. Opiskelijat vastaavat siitä, että opinnäytetyön- ja opetusvideon sisältö noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Tiedonhaut ja tulokset toteutettiin sekä raportoitiin avoimesti, sekä haut ja tulokset ovat kaikkien toistettavissa.
Reliabiliteetti kuvaa tutkimuksen toistettavuutta siten, että tutkimuksen tulos pysyy samana eri tutkimuskerroilla. Validiteetti taas kuvaa valittujen menetel- mien käytettävyyttä suhteessa tutkittavaan asiaan. Nämä voidaan määritellä kahdesta eri näkökulmasta: tutkimusmenetelmän- ja tuloksista johdetun pää- telmän reliabiliteettiin sekä validiteettiin. (Hiltunen ym. 2009.)
Opinnäytetyön luotettavuutta tukevat näyttöön perustuvat, kriittisesti arvioidut ja tieteellisesti tutkitut lähteet. Opinnäytetyön ja sen lopputuotteena syntyneen videon sisällön luotettavuus varmistettiin käymällä läpi useita aihetta koskevia tieteellisiä julkaisuja ja tutkimuksia. Näiden sisällön opinnäytetyön tekijät olivat todenneet oleellisesti opinnäytetyön aiheeseen liittyviksi ja yhdenmukaisiksi eli samansuuntaisiksi. Videon raakaversio esitettiin työn tilaajalle prosessin ai- kana, jolloin työn tilaajalla oli mahdollisuus arvioida sisällön oikeellisuus ja luo- tettavuus, sekä antaa parannusehdotuksia. Lopullisen työn ja videon luotetta- vuuteen sekä toistettavuuteen saattoi vaikuttaa alentavasti opiskelijoiden ensi- kertalaisuus, englanninkielisten lähteiden käännösvirheiden mahdollisuus sekä osittain simuloidusti toteutetut videon kohtaukset. Simuloidut tilanteet ei- vät välttämättä välitä täysin realistista kuvaa videolla toteutetun toimenpiteen kulusta.
6.2 Lähdekritiikki ja tekijänoikeudet
Tietolähteiden kriittinen arviointi kuuluu osana hyvään tieteelliseen käytän- töön. Lähteitä tulee käyttää tekijää kunnioittavalla tavalla. Lähdekritiikki on löy-
dettyjen lähteiden luotettavuuden- sekä niiden käyttöarvon arviointia. Väitös- kirjoissa ja ennakkoarvioiden läpikäyneissä lähteissä luotettavuuden taso on usein korkea. Lähteiden luotettavuuden arvioinnissa voidaan miettiä esimer- kiksi sitä, kuka on tekijä, miksi aineisto on tehty, onko tieto ajantasaista, kuka on rahoittaja ja miten aineisto vertautuu muuhun samasta aiheesta koottuun aineistoon. Suositeltavaa on käyttää ensisijaisia lähteitä toissijaisten lähteiden sijaan. (Helsingin yliopisto s.a.)
Opinnäytetyön aineiston keruussa kiinnitettiin erityistä huomiota lähteiden luo- tettavuuteen. Valitut lähteet sisälsivät tieteellistä ja tutkittua sekä näyttöön pe- rustuvaa tietoa. Tiedonhakuun käytetyt tietokannat olivat luotettavia ja yleisesti AMK-opinnäytetöiden tiedonhaussa käytettyjä. Lähteiden ajankohtaisuus var- mistettiin sillä, että yli kymmenen vuotta vanhat lähteet rajattiin pois tietokanta- haussa. Aineistoa vertailtiin ja käytettyjen lähteiden asiasisällöt todettiin yh- denmukaisiksi eli samansuuntaisiksi eikä ristiriitoja todettu. Valittujen lähteiden sisältö luettiin läpi ja lähteistä käytettiin vain opinnäytetyön aiheen kannalta oleellista tietoa.
Tekijänoikeudenalaisen aineiston käyttö opinnäytetyössä on tekijänoikeuslain nojalla luvanvaraista. Tällaista aineistoa ovat mm. erilaiset valokuvat, piirrok- set ja kartat (Tekijänoikeuslaki 1 §, 49a §). Sisällössä käytettyjen kuvien käyt- töoikeus kuuluu opinnäytetyön tekijöille ja videolla käytetty musiikki on valittu ilmaisesta materiaalipankista. Videolla esiintyi ainoastaan opinnäytetyön teki- jät itse, ja potilastilanteet olivat simuloitu, joten sisällön käyttö ei vaatinut ulko- puolisia lupia tai suostumuksia.
6.3 Kehittämisehdotuksia
Kehittämisehdotuksena voisi jatkossa kartoittaa opiskelijoiden ajatuksia ja ko- kemuksia opetusvideon hyödyllisyydestä. Palautetta voisi kerätä esimerkiksi kyselyn muodossa. Kyselyssä voisi olla kysymyksiä koskien opetusvideon si- sältöä sekä teknistä toteutusta ja sitä, kokivatko opiskelijat oppivansa helpom- min videon katsomisen avulla. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella opetusvideoita voitaisiin jatkossa kehittää ja päivittää, esimerkiksi välineistön uudistusten myötä.
LÄHTEET
Bora, V. Niguyen, Y. 2021. Arterial Pressure Monitoring. WWW-dokumentti.
Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK556127/ [viitattu 8.4.2021].
Diakin kirjasto. 2021. Tiedonhaun oppaat; Ammattialan kehittämistyön välineet sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://libguides.diak.fi/c.php?g=684724&p=4890515 [viitattu 28.10.2021].
Guo, P. Rubin, R. & Kim, J. 2014. How video produktion affects student en- gagement: An empirical study of MOOC videos. Tieteellinen julkaisu. Pdf-do- kumentti. Saatavissa: file:///C:/Users/mande/Downloads/LAS2014-Enga- gement.pdf [viitattu 28.10.2021].
Hekkala, A-M. 2018. Verenpaine. Päivitetty 2019. WWW-dokumentti. Saata- vissa: https://sydan.fi/fakta/verenpaine/ [viitattu 5.2.2021].
Helsingin yliopisto. S.a.Opiskelijan digitaidot. Lähdekritiikki. WWW-doku- mentti. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/opiskelijan-digitaidot/3-tiedonhan- kinta/3-4-loydetyn-tiedon-kaytto-ja-arviointi/lahdekritiikki/ [viitattu 22.10.2021].
Hiekkanen, T & Rimpiläinen, R. 2020. Valtimon kanylointi. Anestesiologia, teho-, ensi- ja kivunhoito. Duodecim oppiportti. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.oppiportti.fi/op/ajt00133/do?p_haku=valtimokanyyli#q=valtimoka- nyyli [viitattu 1.5.2021].
Hiltunen, L. & graduryhmä. 2009. Validiteetti ja reliabiliteetti. Jyväskylän yli- opisto. Pdf-dokumentti. Saatavissa: http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/Gradu- ryhma/PDFt/validius_ja_reliabiliteetti.pdf [viitattu 27.10.2021].
Hoppu, S. 2020. Valtimokanylointi. Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito.
Duodecim oppiportti. WWW-dokumentti. Saatavissa: Valtimokanylointi - Duo- decim Oppiportti [viitattu 22.9.2021].
Humaloja, M. Peura, P. & Toivola, M. 2017. Flipped learning: käänteinen oppi- minen. 1. painos. Helsinki: Edita.
Kokki, K. & Ritmala-Cástren, M. 2017. Verisuonikanyloinnin komplikaatiot ja niiden ehkäisy. Teoksessa Ritmala-Castrén, M. Lönn, M. Lundgrén-Laine, H.
Meriläinen, M. Peltomaa, M. & Ahtiala, M. 2017. Teho- ja valvontahoitotyön opas. 2. uudistettu painos. Duodecim. Tallinna: Kustannus Oy. 22–25.
Kouz, K. Meidert, A. Saugel, B. Romagnoli, S. Schulte-Uentrop, L. 2020. How to measure blood pressure using an arterial catheter: a systematic 5-step ap- proach. Tieteellinen julkaisu. Critical Care volume 24, Article number: 172.
Saatavissa: How to measure blood pressure using an arterial catheter: a sys- tematic 5-step approach | Critical Care | Full Text (biomedcentral.com) [viitattu 18.4.2021].
Lapin sairaanhoitopiiri. 2016. Arteriakanylointi. PDF-dokumentti. Saatavissa:
Arteria- eli valtimokanylointi.pdf [viitattu 23.2.2021].
Lehman, L. Saeed, M. Talmor, D. Mark, R. & Malhotra, A. 2013. Methods of Blood Pressure Measurement in the ICU. Tieteellinen julkaisu. Crit Care Med.
Jan; 41(1), 34-40. Saatavissa: Methods of Blood Pressure Measurement in the ICU (nih.gov) [viitattu 16.4.2021].
Louhela, S. & Naapuri, H. 2017. Verenkierron riittävyyden arviointi; Verenpai- neiden invasiivisen mittaamisen toteutus ja arviointi; Valtimoverenpaineen mit- taaminen ja arviointi. Teoksessa Ritmala-Castrén, M. Lönn, M. Lundgrén- Laine, H. Meriläinen, M. Peltomaa, M. & Ahtiala, M. 2017. Teho- ja valvonta- hoitotyön opas. 2. uudistettu painos. Duodecim. Tallinna: Kustannus Oy. 125–
132.
Lönn, M. 2017. Verikaasuanalyysinäytteenotto ja tuloksen tulkitseminen. Te- oksessa Ritmala-Castrén, M. Lönn, M. Lundgrén-Laine, H. Meriläinen, M. Pel- tomaa, M. & Ahtiala, M. 2017. Teho- ja valvontahoitotyön opas. 2. uudistettu painos. Duodecim. Tallinna: Kustannus Oy. 70–72.
Magder, S. 2018. The meaning of blood pressure. Tieteellinen julkaisu. Crit Care 22, 257. Saatavissa: https://ccforum.biomedcentral.com/arti-
cles/10.1186/s13054-018-2171-1 [viitattu 16.4.2021].
Mehtälä, K. 2016. Liikkuvan kuvan ja Flipped Classroom -menetelmän hyö- dyntäminen opetuksessa. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiede- kunta. Pro gradu -tutkielma. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/han- dle/10138/166875/KarriMehtala_ProGradu.pdf?sequence=1&isAllowed=y [vii- tattu 24.2.2021].
Meinberg, M. Ylitalo-Airo, M-L. 2021. Kajoavan paineenmittauslaitteiston val- mistelu ja käyttö. Anestesiakäsikirja. E-kirja. Kustannus Oy Duodecim. WWW- dokumentti. Saatavissa: https://www-ter-
veysportti.fi.ezproxy.xamk.fi/dtk/aho/koti [viitattu 21.10.2021].
Mustajoki, P. 2020. Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). Lääkärikirja Duo- decim. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveys- kirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034 [viitattu 5.2.2021].
Pirnes, T. 2018. Opetusvideoiden käyttäminen ammatillisessa koulutuksessa.
Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunta. Pro gradu- tutkielma.
Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-
dle/123456789/57812/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201805022415.pdf [vii- tattu 15.6.2021].
Ray-Barruel, G. Xu, H. Marsh, N. Cooke, M. & Rickard, C. M. 2019. Effective- ness of insertion and maintenance bundles in preventing peripheral intrave- nous catheter- related complications and bloodstream infection in hospital pa- tients: A systematic review. Tieteellinen julkaisu. Infection, Disease & Health 24, 152-168. Saatavissa: Effectiveness of insertion and maintenance bundles
in preventing peripheral intravenous catheter-related complications and blood- stream infection in hospital patients: A systematic review (idhjournal.com.au) [viitattu 16.4.2021].
Reinikainen, M. & Varpula, T. 2018. Suomalainen tehohoito. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 134(2):161–3. WWW-dokumentti. Saatavissa: Suo- malainen tehohoito (duodecimlehti.fi) [viitattu 22.9.2021].
Ritmala-Castrén, M. 2017. Verenkiertovajaus ja sen hoitoperiaatteet. Teok- sessa Ritmala-Castrén, M. Lönn, M. Lundgrén-Laine, H. Meriläinen, M. Pelto- maa, M. & Ahtiala, M. 2017. Teho- ja valvontahoitotyön opas. 2. uudistettu painos. Duodecim. Tallinna: Kustannus Oy. 125.
Ruottinen, N. 2017 Kanyyliperäisten infektioiden riski, oireet ja hoito. Teok- sessa Ritmala-Castrén, M. Lönn, M. Lundgrén-Laine, H. Meriläinen, M. Pelto- maa, M. & Ahtiala, M. 2017. Teho- ja valvontahoitotyön opas. 2. uudistettu painos. Duodecim. Tallinna: Kustannus Oy. 488.
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallitustieteellisiin sovelluksiin. Pdf-tiedosto. Saatavissa:
https://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf [viitattu 28.10.2021].
Tekijänoikeuslaki 1 §, 49a §.
TENK. s.a. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). Tutkimuseettinen neuvottelu- kunta. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteelli- nen-kaytanto-htk [viitattu 2.5.2021].
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326, 8§.
Terveyskylä. 2018. Mitä verenpaine tarkoittaa? WWW-dokumentti. Saata- vissa: https://www.terveyskyla.fi/diabetestalo/tietoa/diabetekseen-liit-
tyvi%C3%A4-muita-sairauksia/verenpaine/mit%C3%A4-verenpaine-tarkoittaa [viitattu 5.2.2021].
THL. 2021. Potilasturvallisuus. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/potilasturvallisuus [vii- tattu 1.5.2021].
Vilkka, H. 2021. Näin onnistut opinnäytetyössä: ratkaisut tutkimuksen umpiku- jiin. E-kirja. PS-kustannus. Saatavissa: https://www.el-
libslibrary.com/book/9789523701236 [viitattu 12.11.2021].
Vilkka, H. Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.
Wilkman, E. Kuitunen, A. 2018. Verenkiertovajauksen monitorointi ja hoito.
Duodecim, 134:173–81.Tieteellinen julkaisu. Saatavissa: https://helda.hel- sinki.fi//bitstream/handle/10138/302064/duo14122.pdf?sequence=1 [viitattu 1.5.2021].
Tiedonhakutaulukko Liite 1
HAKU- KONE
HAKUSANAT HAUN RA-
JAUKSET
OSU- MIA
VALITUT
PUBMED invasive AND arterial AND pressure AND monitoring
infection AND cannula
Free full text
2011-2021
2017-2021 Free full text
355 319
4 1
CINAHL measure AND blood pressure AND
arterial catheter
2011–2021 25 1
MEDIC monitoroin* AND tehohoi*
kanyloin*
infekt*
2011–2021
2011–2021 7 0
1
Tutkimustaulukko Liite 2
Tekijä, vuosi ja nimi Tausta ja tarkoitus
Tutkimusaineiston keruu ja menetelmä Keskeiset tulokset Bernd Saugel, Karim
Kouz, Agnes S. Meidert, Leonie Schulte-Uentrop
& Stefano Romagnoli.
2020. How to measure blood pressure using an arterial catheter: a sys- tematic 5-step ap- proach.
Tieteellinen artikkeli.
Artikkelissa keskitytään viiden vaiheen lähesty- mistapaa käyttäen arte- riakanyylin laittoon ja käyttöön, arteriapaineen luotettavuuden varmista- miseksi.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Jatkuvan invasiivisen verenpaineen mittaus valtimokatet- rilla on kliinisesti perusteltua korkeanriskin kirurgisilla poti- lailla ja kriittisesti sairailla potilailla. Invasiivisen verenpai- neen seurannan keskeinen edellytys on syvällinen ymmär- rys mittausperiaatteesta ja verenpaineen aaltomuodon laa- tukriteereistä. Tieteellisessä artikkelissa suositellaan käyt- tämään 5- vaiheista lähestymistapaa liittyen katetrin asetta- miseen, katetrin tyypin valitsemiseen, katetrin sijoittami- seen, nollatason asettamiseen ja verenpaineenaaltomuo- don laadun seuraamiseen.
Bora, V. Niguyen, Y.
2021. Arterial Pressure Monitoring.
Tieteellinen artikkeli.
Artikkelissa tarkastel- laan valtimoverenpai- neen seurantaan liittyviä käyttöaiheita ja vasta-ai- heita. Artikkelissa myös kuvataan valtimopai- neen seurantaperiaat- teet.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Tieteellisen artikkelin tavoitteena on ollut tunnistaa valtimo- paineen seurannan indikaatiot sekä ymmärtää oikein ase- tetun anturin merkityksen tulosten luotettavuuden kannalta.
David B Wax, Hung-Mo Lin, Andrew B Leibowitz.
2011. Invasive and con- comitant noninvasive in- traoperative blood pres- sure monitoring: ob- served differences in measurements and as- sociated therapeutic in- terventions.
Tilastollinen analyysi.
Analyysissa vertaillaan non-invasiivisen ja inva- siivisen verenpaineen mittaamisen eroja sa- manaikaisen mittaami- sen avulla. Tiedot ovat kerätty digitaalisista anestesiarekistereistä ja tulokset analysoitu reg- ressioanalyysilla.
Tilastollinen regressioanalyysi. Tulosten perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että non-invasiivisen verenpaineen mittauslukema näyttää kor- keampia lukemia kuin invasiivinen kun kyseessä on matala verenpaine. Kun taas kyseessä on korkea verenpaine, on todennäköistä, että invasiivinen mittauslukema näyttää kor- keampaa lukemaa kuin non-invasiivinen menetelmä.
Lehman, L. Saeed, M.
Talmor, D. Mark, R. &
Malhotra, A. 2013.
Methods of Blood Pres- sure Measurement in the ICU.
Epidemiologinen tutki- mus.
Tämän tutkimuksen ta- voitteena on ollut verrata invasiivista valtimove- renpainetta non-invasii- viseen verenpainee- seen. Tutkimuksessa on vertailtu näiden välisiä eroja sekä yhteyttä akuuttiin munuaisvauri- oon ja tehohoitopotilai- den kuolleisuuteen.
Epidemiologinen tutkimus, parianalyysi. Analyysissa 27022:sta samanaikaisesti mitatusta invasiivi- sesta ja non-invasiivisesta verenpaine parista osoitti, että non-invasiivinen verenpaine yliarvioi systolisen verenpai- neen hypotension aikana. Tulokset osoittivat, että hypoten- siivisiin systolisiin non-invasiivisiin verenpainelukemiin liittyi korkeampi munuaisvaurioiden riski ja kuolleisuus. Non-in- vasiivisen ja invasiivisen systolisen verenpaineen mittaus- ten välillä on kliinisesti merkittäviä eroja, jonka vuoksi inva- siivinen verenpaineen seuranta tulisi olla ensisijainen mit- tausmenetelmä tehohoidossa olevilla potilailla.
Magder, S. 2018. The meaning of blood pres- sure.
Tieteellinen artikkeli.
Artikkelissa käsitellään verenpaineeseen vaikut- tavia tekijöitä, kuten val- timovastusten ja- kaumaa, elastanssia, sydämen kammioiden seinämien ja läppien sulkeutumista sekä pienten valtimoiden pai- netta.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Artikkelissa todetaan, että valtimopaine on riippuvainen hy- vin monesta tekijästä, kuten elimistön omista verenpaineen hallinnan toimintamekanismeista ja verisuonten seinämien elastisuudesta. Verenpaineeseen vaikuttavien useiden teki- jöiden vuoksi ei ole mahdollista tehdä luotettavia ennusteita vasopressorihoitojen vasteesta kuin empiirisen tutkimuksen keinoin. Lopuksi todetaan, että tärkeintä kudoksille on ve- renkierto eikä valtimopaine ja ennen kaikkea virtauksen so- vittaminen aineenvaihdunnan tarpeisiin.
Ray-Barruel, G. Xu, H.
Marsh, N. Cooke, M. &
Rickard, C. M. 2019. Ef- fectiveness of insertion and maintenance bun- dles in preventing pe- ripheral intrave-nous catheter- related compli- cations and bloodstream infection in hospital pa- tients: A systematic re- view.
Tutkimuksen tarkoituk- sena on ollut selvittää systemaattisen kirjalli- suuskatsauksen keinoin valmiiden toimenpi- desettien käytön vaiku- tuksista infektioiden ja komplikaatioiden syn- tyyn erilaisten suo- nikanylointien yhtey- dessä.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Tutkimuksessa on vertailtu erilaisten valmiiden toimenpi- desettien käytöstä tehtyjä tutkimuksia. Setit ovat sisältäneet 2–7 erilaista valmista toimenpiteeseen tarvittavaa välinettä.
Tuloksissa ilmeni, että 12 tutkimuksessa oli raportoitu laski- motulehdusten ja verenkierron infektioiden vähenemisestä valmiin setin käytön yhteydessä.
Wilkman, E. Kuitunen A.
Verenkiertovajauksen monitorointi ja hoito.
Tieteellinen artikkeli.
Artikkelissa käsitellään verenkiertovajauksen oi- reita, niiden seurantaa ja hoitoa.
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Artikkelissa todetaan, että verenkiertovajauksen hoidon tu- kipilarit ovat riittävä nestehoito, riittävän verenpainetason turvaaminen sekä sydämen pumppaustoiminnasta huoleh- timinen. Sokkipotilaan hoito ja monitorointi nivoutuvat tiivisti yhteen, sillä monitorointia käytetään sokin diagnostiikkaan, hoidon valintaan ja hoitovasteen seurantaan. Monitorointi yksinään ei paranna potilaan ennustetta, ellei siihen liity hy- vää ja oikea-aikaista hoitoa.
Käsikirjoitus opetusvideolle Liite 3
DIA 1 Xamk logo
DIA 2 Puhe + teksti
Arteriapainesetin valmistelu ja käyttö
DIA 3 Puhe +
teksti
Invasiivinen verenpaineen mittaus
- Mittaaminen toteutetaan valtimoon sijoitetun kanyylin avulla
- Mittausta käytetään yleisesti tehohoitopotilaan hoidon vasteen ja verenkierron riittävyyden arvioinnissa.
- Mittaus mahdollistaa jatkuvan ja reaaliaikaisen veren- paineen mittaamisen sekä verinäytteiden ottamisen.
DIA 4 Puhe + teksti
Vaihe 1
DIA 5 Kuva välineistä mitä tarvitsee
Video Puhe Kädet desinfioidaan, jonka jälkeen aloitetaan painesetin ka- saaminen.
Ensin avataan NaCl liuospussi, joka asetetaan painepussin sisään.
DIA 6 Puhe +
teksti
Vaihe 2
Video Puhe Tämän jälkeen avataan paineenmittaussetti ja varmistetaan letkuston liitoskohdat.
Suljetaan letkuston rullasulkija ja kytketään letkusto liuospus- siin sekä täytetään letkuston nestekammio noin 1/3 saakka.
Tämän jälkeen avataan rullasulkija ja avataan letkuston kol- mitiehana, jolloin letkusto alkaa täyttyä.
Täytetään kolmitiehana, suljetaan se ja laitetaan korkki pai- koilleen.
Video Puhe Anturissa oleva ilmaushana suljetaan potilaan suuntaan ja oranssikorkkinen easy vent- tulppa löysätään.
Anturiosa ja ilmaushana täytetään pumppaamalla letkuston sinistä ilmausosaa ja samalla tarkkaillaan, ettei letkustoon jää ilmaa.
Tämän jälkeen kierretään easy vent- tulppa kiinni ja käänne- tään ilmaushana off- asentoon, kääntämällä se tulppaa koh- den.
Video Puhe Nyt setti käännetään ja punainen hana suljetaan potilaaseen päin. Huuhtelu puristetaan auki ja ruisku aspiroidaan täyteen liuosta.
Tämän jälkeen käännetään punainen hana kiinni anturin suuntaan. Naputtelemalla varmistetaan, että ruiskussa mah- dollisesti oleva ilma saadaan ruiskun yläosaan, jonka jälkeen ruiskun mäntä painetaan pohjaan.
Video Puhe Loppuletkusto täytetään huuhtelulaitetta painelemalla ja sa- malla tarkkaillen, että näytteenottoon tarkoitettu kohta letkus- tosta täyttyy kunnolla.
Letkusto tarkistetaan vielä kertaalleen mahdollisten ilmakup- lien varalta.
Seuraavaksi pumpataan painepussiin 300 mmHg painetta ja painesetti on asetettu käyttökuntoon.
DIA 13 Puhe + teksti
Painesetin käyttöönotto
Video Puhe Lääkäri laittaa potilaalle kanyylin värttinävaltimoon ja yhdis- tää letkuston kanyyliin.
Arteriapainesetti yhdistetään potilaan ranteessa olevaan val- timokanyyliin.
Arteriapainesetin letkusto kytketään mittausanturiin.
Video Puhe Nyt määritetään painesettiin 0-piste asettamalla paineanturin ilmaushana potilaan neljännen kylkiluuvälin ja kainalon ris- teyskohtaan.
Video Puhe Ilmaushana suljetaan potilaaseen päin kiinni ja löysätään easy vent- tulppaa ilmalle avoimeksi.
DIA 14 Puhe Painesetti nollataan monitorin ohjeiden mukaisesti.
Video Puhe Seuraavaksi ilmaushana käännetään alkuasentoon ja easy vent- tulppa kierretään kiinni.
DIA 15 Puhe + teksti
Näytteenotto
Video Puhe Desinfioidaan kädet ja laitetaan tehdaspuhtaat hanskat kä- teen, sitten desinfioidaan letkuston näytteenottoon tarkoitettu punainen nappi.
Video Puhe Käännetään letkuston punainen hana kiinni painepussin suuntaan ja vedetään ruiskulla letkustosta nestettä pois, jotta saadaan letkustoon valtimoverta näytteenottoa varten.
Video Puhe Nyt asetetaan näytteenottoruisku punaiseen näytteenottoa varten suunniteltuun nappiin, ruisku täytyy valtimoverellä, jonka jälkeen se poistetaan.
DIA 16 Näytteenottoruisku asetettuna letkuston näytteenotto koh- taan.
Video Asetetaan näytteenottoruisku punaiseen näytteenottoa var- ten suunniteltuun nappiin, ruisku täytyy valtimoverellä, jonka jälkeen se poistetaan, nyt on näyte otettu.
Video Puhe Kun näytteet ovat otettu, ruiskussa oleva neste painetaan ta- kaisin linjastoon, jonka jälkeen hana suljetaan ruiskun suun- taan.
DIA 17 Teksti Xamk logo DIA 18 Teksti Lopputekstit
