• Ei tuloksia

Suomen jälkimodernin ajan patinan sieto : Vertaileva tapaustutkimus rakennusperintöjen kohtelusta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suomen jälkimodernin ajan patinan sieto : Vertaileva tapaustutkimus rakennusperintöjen kohtelusta"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Errata -liite

Jaakko Tuomela

Suomen jälkimodernin ajan patinan sieto: vertaileva tapaustutkimus rakennusperintöjen kohtelusta.

Pro gradu -tutkielman hyväksymisen jälkeen työssä on havaittu seuraavat virheet:

sivu 12, 21. rivi. Sulkeet H03 ympärille.

sivu 15, 37. rivi. Jätetään toisesta kappaleesta (H02) -merkintä pois. Alin merkintä riittää.

sivu 52, 33. rivi (viimeinen rivi). Sulkeet H03 ympärille.

sivu 59, 25. rivi. Voidaan myös jättää ensimmäinen (H02) -merkintä pois. Alin riittää.

sivu 60, 29. rivi. Voidaan myös jättää ensimmäinen (H02) -merkintä pois. Alin riittää.

sivu 62, 7. rivi. Voidaan myös jättää ensimmäinen (H03) -merkintä pois. Alin riittää.

sivu 69, 29. rivi. Sanan lisäys: … yleisestikin kuntalaisten elämässä.

Jaakko Tuomela

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Historiamme aikana erityisesti muun muassa kaupunkitutkimus, sosiologia, antropolo- gia sekä muut yhteiskuntatieteenalat ovat vaikuttaneet erityisemmin tapaustutkimuksen

Tutkimuksen johtopää- töksenä voidaan myös todeta, että palveluiden transaktioihin liittyvät haasteet ei- vät tässä tutkimuksessa heijastuneet asiakkaiden

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, onko mentoroijana toimimisella ja työssä viihtymisellä yhteys vanhempien hoitajien työssä jatkamisaikeeseen. Analyysit

Turvallisuuskulttuu- rin muodostumiseen vaikuttaa muun muassa organisaation ikä, toiminnan muutokset sekä johtaminen.. (IAEA

(Heinonen 2004) Jos tarkastellaan urheilua yhtäältä liiketaloudellisena toimintasektorina ja toisaalta osana ym- päröivää kulttuuria, voidaan Hornen (2006, 39, Whitsonia 2000,

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee toisen maailmansodan jälkeen 20.11.1945−1.10.1946 järjestetyn Nürnbergin kansainvälisen sotarikosoikeudenkäynnin kuvaamista Suomen

Aineistoni analyysi osoitti, että sekä suomalainen että venäläinen opettajat käyttivät eniten rytmittäviä liikkeitä, jotka eivät kuvaa puheen sisältöä, mutta

1990-luvun puolivälissä erityisopetusta saavien oppilaiden määrä oli noin 16 prosenttia peruskoululaisista (Virtanen & Ratilainen 1996, 56). Seuraavien noin 10 vuoden