Päivi Lankoski-Raitio Sirpa Sievi-Korte
Projektipäällikkö Projektisihteeri
040 199 4285 040 199 4286
Juhani Mannila Jani Leppäniemi
Projektikoordinaattori Projektityöntekijä
040 199 4333 040 199 4287
Sähköposti: PL 6,
etunimi.sukunimi@sataedu.fi Kuninkaanlähteenkatu 14 38701 KANKAANPÄÄ
Projektiarviointi
1. Taustaa ...3
1.1. Perustiedot ...4
1.2. Yhteistyökumppanit ...4
2. Projektisuunnitelman ydinkohdat ...4
2.1. Kohderyhmä ...4
2.2. Yleistavoitteet ...5
2.3. Erityistavoitteet ...5
2.4. Konkreettiset tuotokset, joiden saavuttaminen johtaa tavoitteisiin ...5
2.5. Suunnitellut resurssit ja budjetti ...5
2.6. Ennakoidut riskit ...6
3. Projektin toiminta - toteutunut ...8
3.1. Toteutunut kohderyhmä ...8
3.2. Millainen organisaatio ...8
3.3. Johtaminen/toimintakäytännöt ... 10
3.4. Resurssien riittävyys ja kohdentaminen ... 11
3.5. Yhteistyön ydinkohdat ... 12
3.6. Tehdyt toimenpiteet (suunnittelu, ohjaus, koulutus, seminaarit, kehitystyö, kyselyt…) ... 14
3.7. Riskien välttäminen/toteutuminen ... 18
4. Tulokset ... 21
4.1. Tehdyt toimenpiteet ... 21
4.2. Konkreettiset tuotokset ... 24
4.3. Tavoitteiden saavuttaminen ... 26
4.4. Toiminnan arviointia kyselyjen avulla ... 28
4.5. Ennakoimattomat tulokset ... 31
4.6. Arvio vaikutuksista ... 31
5. Pohdintaa ... 31
5.1. Kerättyyn tietoon perustuvaa pohdintaa ... 31
5.2. Kohderyhmä ... 32
5.3. Projektin toiminnan arviointi ... 33
5.4. Projektin onnistumisen kriittiset menestystekijät viimeisenä vuonna ... 35
6. Projektiarviointi ... 37
7. Yhteenveto ... 38
8. Liitteet ... 39
1. Taustaa
Tämä loppuarviointi on tehty tammikuussa 2013 valmistunutta projektiarviointia täydentäen. Taulukoihin ja budjettiin on huomioitu projektin päätöspäivän tilanne 30.4.2014.
Työelämästartti -projektin taustalla on 2008-2011 toteutettu Kohteesta toimijaksi –hanke, jossa opetusmene- telmiä ja muita oppilaitoksen toimintakäytäntöjä kehitettiin siten, että opiskelijoiden opintojen läpäisy tehos- tui. Ko. hankkeen aikana suoritettiin tuetusti 90 tutkintoa, mutta sen aikana ei ehditty riittävästi pohtia toi- menpiteitä, joilla valmistuneiden opiskelijoiden työhönsijoittumista olisi pystytty tukemaan. Osa hankkeen aikana valmistuneista opiskelijoista onnistui hyvin työllistymään. Niillä opiskelijoilla, joilla oli vaikeuksia työllis- tymisessä, oli puutteita työnhakuvalmiuksissa tai vuorovaikutustaidoissa.
Sataedun strategiassa kerrotaan asiakaslähtöisyydestä, yksilöllisistä ja joustavista tavoista tarjota koulutuspal- veluja. Työelämästartti-hankkeen aikana on pyritty kiinnittämään opetushenkilöstön huomio nuorten tarvit- semaan ohjaukseen ja usein myös lisäohjaukseen, jotta myös erityistä tukea tarvitseville nuorille voitaisiin tarjota heille sopiva tapa opiskella. Opettajan osaamista ja pelisilmää tarvitaan usein sopivan työssäoppimis- paikan etsimisessä, mutta monissa tapauksissa erityisesti työssäoppimisen hankaluuksissa tai opiskelijan ka- dottua koulun piiristä on myös projektin toimesta pystytty tarjoamaan apua ja ohjausta.
Syrjäytymisen ehkäisy huomioidaan Sataedun strategiassa tärkeänä yhteiskunnallisena tehtävänä ja hankkeen tavoitteena on kehittää malleja ja tukitoimia nimenomaan estämään syrjäytymistä. Projektin yhteistyö opinto- ohjauksen ja opiskelijahuoltopalvelujen kanssa on tukenut tätä tehtävää. Projektipäällikkö on mm. osallistu- nut opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin säännöllisesti ja näin on pystytty tarttumaan haastaviin tapauksiin ajoissa. Yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa on pyritty tukemaan opiskelijapalveluiden kehittämistä ja nostamaan esiin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeita.
Strategiassa sanotaan myös, että Sataedussa tuetaan oppimisen yhteydessä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja itsearviointia sekä vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta. Hankkeen tapahtumilla ja koulutuksilla on pyritty kehittämään näitä taitoja ja luomaan yhteishenkeä opiskelijoiden ja henkilöstön kesken. Esimerkiksi Puhe- Judo -koulutuksen avulla on voitu havainnollistaa, miten merkittävästi omilla taidoilla voidaan hankalissa vuo- rovaikutustilanteissa välttää konfliktitilanteita.
Sataedun pedagogisessa ohjelmassa 2010-2012 on mainittu mm. seuraavaa:
”
5.3 Opiskelija/tutkinnon suorittajalähtöiset toimintatavatSataedussa työskennellään asiakaslähtöisesti ja kehitetään joustavia ja yksilöllisiä tapoja tarjota koulu- tuspalveluja. Opiskelijat tekevät yksilöllisiä valintoja rakentaessaan tutkintoja ja koulutusta. Yksilöllisen tuen tarpeet ovat kasvaneet. Opiskelijoiden aiemmin hankkima osaaminen tunnistetaan ja tunnuste- taan ja tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan.
Syrjäytymisen ehkäiseminen on ammatillisen koulutuksen tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Sataedus- sa järjestetään ammattistarttikoulutusta ja vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja oh- jausta. Syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta opinto-ohjaus ja opiskelijahuoltopalvelut ovat avainase- massa.
Sataedu pitää huolta opiskelijoistaan ja varmistaa kaikin keinoin opiskelijoiden edistymistä opinnois- saan. Satakunnan ammattiopistossa on määrätietoisesti kehitetty opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon toimintaa. Tätä työtä on tehty esimerkiksi erilaisten hankkeiden puitteissa. Tutkinnon suorittajien oh- jaukseen ja hyvinvoinnin tukemiseen liittyviä toimintamalleja kehitetään myös aikuiskoulutuskeskuksen toimintaan. Opiskelijapalvelut muodostavat toimintakokonaisuuden, jota kehitetään opiskelijapalvelut ryhmässä. Sen puheenjohtajana toimii koordinoiva opinto-ohjaaja. Opiskelijapalvelut on yksikön tuki- prosessi.
Sataedussa tuetaan opiskelijan ymmärtämistä, tulkintaa ja käsittämistä siten, että opiskelijalla on mah- dollisuus siirtää oppimiaan tietoja ja taitoja uusiin tilanteisiin. Samoin tuetaan oppimisen yhteydessä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja itsearviointia.
Syrjäytymisen ehkäiseminen
Opinto-ohjauksen kehittäminen syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijoiden tukemiseksi Sata- edussa
Opiskelijahuoltopalvelujen kehittäminen syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijoiden tukemiseksi kaikissa Sataedun oppilaitoksissa
Joustavat opintojen ja ohjauksen henkilökohtaistamisen mallit opiskelijoiden tueksi.
Erityispedagogisen osaamisen vahvistaminen koulutuksella ja erityisopettajan antaman tuen avulla
Opiskelijapalvelujen aseman selkiyttäminen
Selvitetään opiskelijapalvelujen asema Sataedussa ja ollaan mukana käytäntöjen sopimisessa
Opiskelijan osallisuus omaan opiskeluun, opiskelijayhteisöön, oppilaitosyksikköön ja koulutus- kuntayhtymän toimintaan edistää opintojen onnistumista ja Sataedun kehitystä
Opiskelijan osallisuuden vahvistaminen
Opiskelijatiedotuksen vahvistaminen Sataedussa
Opiskelijakuntatoiminnan tukeminen oppilaitoksissa
Opiskelijoiden aktiivinen osallisuus ja kuuleminen heitä itseään koskevissa asioissa
”
Työelämästartti -projekti sijoittuu työllistymis-/jatko-opintojen nivelvaiheeseen, joten hankkeen toiminta ajoittuu osin siihen vaiheeseen, kun oppilaitoksen vastuu tutkinnon suorittaneesta opiskelijasta on päättynyt.
1.1. Perustiedot
Työelämästartti -projekti kuuluu Manner-Suomen ESR -ohjelmaan ja sen rahoittajana on toiminut Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Toimintalinjana on työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edis- täminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Projekti alkoi 1.1.2011 ja päättyi 30.4.2014. Projektin kokonaiskus- tannus oli yhteensä 469 897,00 euroa. Vuoden 2014 alusta rahoittajaorganisaatio oli Keski-Suomen ELY- keskus.
1.2. Yhteistyökumppanit
Hankkeen keskeisimmät yhteistyötahot Sataedussa ovat opiskelijat, opettajat – erityisesti erityisopetuksen vastuuopettajat, opiskelijapalvelut, hankehallinto ja oppilaitoksen johto. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat TE-toimistot, yritykset, työpajat, muut oppilaitokset, etsivä nuorisotyö, poliisi, Pohjois-Satakunnan kehittämis- keskus Oy ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä.
Edellä mainitut tahot ovat vuoden 2012 aikana kokoontuneet kaksi kertaa moniammatillisen yhteistyön ja nuorisotakuun merkeissä. Toiminta tältä osin on jatkunut myös vuonna 2013 ja 2014. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös Satakunnan ELY-keskus ja sen rahoittamien hankkeiden verkostot. Yhteistyö on ollut säännöllistä ja toistuvaa. Näin myös toiminnallisia päällekkäisyyksiä voidaan välttää. Liite 1: Hanke- ja sidosryhmät.
2. Projektisuunnitelman ydinkohdat 2.1. Kohderyhmä
Kohderyhmän muodostavat alle 30-vuotiaat nuoret, joilla ei opintojen päätösvaiheessa ole työ- tai jatko- opiskelupaikkaa. Hanke tarjoaa ko. nuorille noin vuoden ajan ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä valmennus-
polkuja. Hankkeen toiminta kohdistuu myös opettajiin, opiskelijahuollon toimijoihin, kouluttajiin, työvalmen- tajiin sekä muihin ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviin.
2.2. Yleistavoitteet
oman elämän hallinta
vaivattomat siirtymät jatko-opinnoissa/työelämässä
2.3. Erityistavoitteet
Tavoitteet, jotka todennäköisesti vaikuttavat yleistavoitteiden saavuttamiseen:
työllistyminen
jatko-opinnot
nuoren jatkosuunnitelmat
opetushenkilöstön sitouttaminen
hankkeen toimintamallien vakinaistaminen
2.4. Konkreettiset tuotokset, joiden saavuttaminen johtaa tavoitteisiin
Työelämävalmiuksien kortti
työpajayhteistyö
opiskelijoiden arjen valmiuksien parantaminen
opettajien valmiuksien parantaminen opiskelijoiden kohtaamisessa
rekrytapahtumat
interaktiiviset seminaarit
yritysvierailut ja niihin liittyvät oppimistehtävät
ohjaus- ja neuvontapalvelut
2.5. Suunnitellut resurssit ja budjetti
Alla olevassa taulukossa on hankkeen kokonaisbudjetti ja toteuma 30.4.2014.
Budjetoitu Kustannukset Kustannukset Kustannukset Kustannukset
Jää käyttä- mättä
2011 2012 2013 2014
Aineet, tarvikkeet ja
tavarat 7000,00 1305,45 2363,69 1692,69 425,70 1212,47
Henkilöstökustannukset 390899,00 77149,53 141116,19 150042,41 19326,24 3264,63
Palvelujen ostot 322567,00 680,87 14752,00 10729,93 3443,32 2960,88
Matkakustannukset 15925,00 3135,66 4452,19 6064,88 425,01 1847,26
Muut kustannukset 23506,00 4365,88 8019,39 8084,96 703,04 2332,73
469897,00 86637,39 170703,46 176614,87 24323,31 11617,97
6 / 41
2.6. Ennakoidut riskit
Johdon sitoutuminen ja organisaatiouudistus
Hankkeen ajankohta (1.1.2011-30.4.2014) on ollut projektin toiminnan kannalta haastava. Eri oppilaitosorga- nisaatioiden yhdistyminen vuoden 2010 alussa ja organisaatiorakenteen muutos vuoden 2013 alusta vaikutta- vat siihen, että hankkeen toimintaan ei ole saatu sitoutettua keskeisiä tahoja kuten opettajia, kehitys- ja pal- velutoimintaa ja organisaation ylintä johtoa. Huomio keskittyy lähinnä muutosprosesseihin ja hanketoiminnan kautta kehiteltyjä uudenlaisia toimintamalleja voi olla vaikea saada organisaation pysyväksi toiminnaksi.
Hankkeen toimintamallien juurtuminen
Organisaation jatkuvat muutokset ja voimavarojen suuntaaminen uudistuksiin vaikeuttaa hankkeen kehittä- mien toimintojen juurtumista. Myös toimipaikkojen totutut toimintatavat ja asenteet saattavat estää hyvien käytänteiden ottamista osaksi jokapäiväistä toimintaa.
Opinto-ohjaus ja yhteistyön toimivuus
Opinto-ohjaajien (opo) ohjattavien määrä vaihtelee toimipaikoittain, joten resurssit ohjaukseen vaihtelevat.
Tämä vaikuttaa myös siihen, miten henkilökohtaista ohjausta opiskelijan on mahdollista saada. Opinto- ohjaajien ja projektien toiminta sekä rajapinnat tulisi olla selvillä ja sovittuina. Toimipaikkojen erilaiset toimin- tatavat voivat vaikeuttaa tiedon levittämistä. Toimintatapojen yhtenäistäminen vie aikaa ja vaatii johdon tuen. Liian aggressiivisen yhtenäistämisen vaarana on huonojen käytäntöjen tuleminen mukaan muutosvai- heeseen.
Organisaation työelämä-/jatko-opiskelusuuntautuminen tutkinnon suorittamisen jälkeen
Oppilaitosten vastuu ja huoli opiskelijasta päättyy pääsääntöisesti siihen, kun opiskelija saa tutkintotodistuk- sen. Opettajien ja muiden opiskelijahyvinvoinnista vastaavien henkilöiden tulisi tiedostaa, että opintojen vai- kuttavuus näkyy vasta, kun opiskelija sijoittuu työelämään joko suoraan opintojen jälkeen tai jatko-opintojen kautta.
Opiskelijan oma aktiivisuus
Opiskelijoiden oma aktiivisuus ratkaisee sen, millaisia tuloksia hanke pystyy saavuttamaan. Opiskelijoiden kiinnostus esimerkiksi työllistymiseen saattaa herätä vasta siinä vaiheessa, kun tutkinto on suoritettuna. Kesä- työpaikat tulevat aina entistä aikaisemmassa vaiheessa haettavaksi. Opiskelijoiden kiinnostuksen herättämi- nen voi olla haasteellista, jos esim. opiskelijan oma elämäntilanne ei ole hallinnassa, opiskelija ei osaa tar- peeksi ajoissa ennakoida tulevaa (elää vain tätä hetkeä) tai motivaatio on jostain muusta syystä kadoksissa.
Opettajien sitoutuminen
Opettajien päivittäinen työ on jatkuvassa muutoksessa. Opettajan rooli on muuttunut opettamisesta enem- män ohjaamisen suuntaan. Lisäksi erilaiset raportoinnit, yhteistyöverkostoissa toimiminen jne. työllistävät ja kuormittavat opettajia. Hankkeen toimintaan on vaikeaa sitouttaa varsinkin niitä opettajia, jotka eivät periaat- teellisella tasolla näe hanketyön hyötyjä ja jotka kokevat sen lisäävän omaa työmääräänsä. Edelleen moni
Kuntien omarahoitus
Erikseen rapor- toitavat
Budjetoitu 58788,00 20000,00
Toteutunut 1.1.2011-31.12.2011 19760,00 1840,92 Toteutunut 1.1.2012-31.12.2012 19760,00 11636,44 Toteutunut 1.1.2013-31.12.2013 14880,00 6839,37 Toteutunut 1.1.2014-30.4.2014 2935,94 1527,28 97,53% kustannuksista 57335,94 -1844,01
opettaja kokee, että vanha malli toimia eli ’putkeen ja putkesta ulos’ on riittävä. Toisin sanoen ei osata tai haluta tunnistaa opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita ja vahvuuksia. Asenteissa tapahtuu positiivisiakin muutok- sia. Projektien määräaikaisuus suhteessa kehittämistuloksien hitauteen tuskastuttaa toisinaan projektitoimi- joita. Tässä suhteessa markkinoinnista tuttu käyrä pitää paikkansa eli edellä kulkijoita on vain pieni osa. Tär- keintä on saada kriittinen massa liikkeelle ja on muistettava, että kaikki eivät innostu asiasta lainkaan.
Rekrytointi ja henkilövalinnat Sataedussa
Hanketoiminnan kannalta on tärkeää, että Sataedun henkilövalinnoissa löytyy oikeat henkilöt oikeille paikoil- le. Hanketukitiimin sijoittuminen organisaatiossa olisi selkiytettävä päällekkäisyyksien ja väärinkäsitysten vält- tämiseksi. Projektihenkilöstön osalta olisi toivottavaa, että pitkiin määräaikaisiin työsopimuksiin löydettäisiin yhtenevät ratkaisut.
Toimintakulttuurierot Sataedun yksiköissä
Toimintaympäristöjen kulttuurit eroavat toisistaan, joten hankkeessa tunnistettuja hyviä käytäntöjä ei aina voida sellaisenaan siirtää suoraan toisen yksikön toiminnaksi, sillä usein vallitsevat asenteet estävät uudenlais- ten toimintamuotojen käyttöön oton. Toimintakulttuurien yhtenäistämisessä Sataedun johdolla on keskeinen rooli. Se vaatii tietoa erilaisista toimintakäytännöistä ja aikaa, jotta aidosti parhaat käytännöt voidaan hyödyn- tää. Mikäli organisaatiotason uudistuksia viedään liian nopeasti läpi, on vaarana, että toiminta ei kehity, vaan tukeudutaan tiukasti vanhoihin toimintamalleihin. Kehittämistyön avulla tulisi kyetä hallitusti levittämään hyväksi todettuja malleja. Sitä kautta saataisiin aikaan positiivinen suhtautuminen hanke- ja kehittämistoimin- taan.
Taloustilanne
Projektissa on budjetoitu riittävästi niin henkilöstöresursseihin kuin ulkopuolisilta asiantuntijoilta ostettaviin palveluihin. Budjetissa on jonkin verran väljyyttä, jotta hankkeen aikana syntyviä ennakoimattomia asioita ja herääviä tarpeita voidaan kokeilla. Budjetin väljyys perustuu siihen, että rekrytointeja ei kyetty tekemään suunnitellussa ajassa ja osa projektihenkilöstöstä oli sidottuna toiseen hankkeeseen, josta myös maksettiin ensimmäisenä hankkeen toimintavuotena iso osa palkoista.
Toiminnan jatkuminen hankkeen jälkeen
Hankkeen aikana toimintaa pilotoidaan pääosin Pohjois-Satakunnassa. Kaakkois-Satakunnassa keskitytään henkilökohtaiseen lisäohjaukseen. Ohjauksen ohella työssäoppimispaikkojen ja matalan kynnyksen työpaikko- jen löytäminen ovat keskeisiä hankkeen tulosten saavuttamisessa. Hyviksi käytännöiksi todetut toiminnat tulee olla siirrettävissä esimerkiksi Sataedussa toimipaikasta toiseen. Niiden tulee olla joko konkreettisia toi- mintamalleja tai riittävästi kuvattuja uusia prosessimenetelmiä. Toimintaympäristöjen kulttuurit eroavat kui- tenkin toisistaan, joten hyvät käytännöt eivät aina ole sellaisenaan suoraan siirrettävissä, jos vallitsevat asen- teet estävät uudenlaisten toimintamuotojen käyttöönoton.
3. Projektin toiminta - toteutunut 3.1. Toteutunut kohderyhmä
1.1.2011 – 30.4.2014 välillä
Opiskelijat: 320 + lyhytkestoisia 943
Opettajat ja muu henkilöstö: 217 Yritykset ja organisaatiot: 86 Moniammatilliset tahot: 16
Seurantatieto projektin toimenpiteissä mukana olleista (sekä henkilöstö että opiskelijat) löytyy tarkasti osallis- tujalistauksista. Lyhytkestoiset koulutukset ym. on laskettu erikseen.
3.2. Millainen organisaatio
Hankkeella on kaksi kokoaikaista (projektipäällikkö ja -koordinaattori) ja kaksi osa-aikaista (projektityöntekijä ja –sihteeri) työntekijää, joista projektikoordinaattori ja -työntekijä keskittyvät pääasiassa ohjaukseen, opiske- lijoiden työelämävalmiuksien parantamiseen sekä yrityskäyntien järjestämiseen että toteuttamiseen. Projek- tipäällikkö pyrkii mm. mahdollistamaan projektitiimin kehittämien toimintamallien kokeiluja, opettajien si- touttamisen hankkeeseen ja omalta osaltaan vaikuttamaan organisaation johtoon hyvien käytäntöjen levittä- misessä ja juurruttamisessa. Projektisihteeri dokumentoi hankkeen toimintaa, kokoaa maksatukset ja määräl- liset seurantaraportit sekä raportoi ja tiedottaa hankkeen toiminnasta. Projektisihteerillä on kokonaiskuva hankkeesta.
Projektihenkilöstö
projektipäällikkö (kokoaikainen, 31.1.2013 saakka) Päivi Lankoski-Raitio projektisihteeri (osa-aikainen 1.1.2011-31.12.2012,
kokoaikainen 1.1.-31.12.2013)
projektipäällikkö 1.2.-30.4.2104 Sirpa Sievi-Korte
projektikoordinaattori (kokoaikainen, 30.11.2013 saakka) Juhani Mannila projektityöntekijä (osa-aikainen, 30.11.2013 saakka) Jani Leppäniemi Lähiesimiehet oppilaitoksessa
Projektin vastuuhenkilö Veli-Matti Vuori, kehitysjohtaja ja Juhani Mannilan lähiesimies 31.12.2012 saakka
Lähiesimies Hannu Mansikkakorpi, rehtori 31.12.2012 saakka
Paavo Valtanen, opiskelijapalvelupäällikkö 1.1.2013 lähtien
Hankeorganisaatio
(esitelty yhteisten palveluiden tapaamisessa 23.11.2012. Tähdet kuvaavat hankkeiden sijoittumista ja nu- mero hankkeiden lukumäärää)
Sataedun organisaatiokaavio ja hankkeiden sijoittuminen
Hanketoiminnan kiinnittyminen opiskelijapalveluihin
3.3. Johtaminen/toimintakäytännöt
Esimiessuhteet, vähäinen reflektointi
Emo-organisaation rakenteita on uudistettu hankkeen toiminta-aikana. Hankkeen kuluessa on ollut vaikea löytää päättävässä asemassa olevia henkilöitä, joiden kanssa olisi voinut keskustella projektin suunnitelmista ja tuloksista sekä niiden levittämisestä ja juurruttamisesta. Hankkeet tarvitsevat organisaatiojohtotasolla teh- täviä päätöksiä, jotta hankkeiden hyviä käytäntöjä voidaan ottaa käyttöön koko organisaatiossa. Hanke olisi tarvinnut päättäviä tahoja peilaamaan uusia ideoitakin. Keskustelukumppani on puuttunut myös laajojen yh- teiskunnan muutostilanteiden käsittelyssä, esimerkiksi mitä vaikutuksia nuorisotakuulla on oppilaitoksen toi- mintaan ja miten hankkeiden voimavaroja voidaan hyödyntää osana nuorisotakuun toteutumista oppilaitok- sessa.
Eri toimipaikkojen toimintakäytännöt ja muutokset esimiessuhteissa ovat tuoneet lisähaasteita projektin hal- lintaa. Projektikoordinaattorin työpiste sijaitsee Kokemäellä ja hänen esimiehensä on 2012 vuoden loppuun saakka ollut yksikön rehtori/kehitysjohtaja. Muut projektihenkilöt ovat toimineet Kankaanpään yksikön reh- torin alaisuudessa ja tukipalvelut on hankittu Kankaanpäästä. Palkanlaskenta kaikkien hanketoimijoiden osalta on siirtynyt 1.10.2012 Kokemäelle. Opiskelijapalvelupäällikkö on vuoden 2013 alusta alkaen kaikkien työelä- mästarttilaisten yhteinen esimies.
Hankkeen käytännöt (palaverit ym.)
Projektin omat viikkopalaverikäytännöt ovat olleet toimivia. Palavereista on laadittu muistioita, jos palaveriin kertyneitä asioita on ollut useita. Palavereissa on ollut toisinaan mukana Kankaanpään yksikön johtoa ja pari kertaa kehitysjohtaja tai hanketukitiimin edustaja. Projektien yhteisiä tapaamisia on ollut Oppi-Apaja - hankkeiden kanssa säännöllisesti kolmisen kertaa vuodessa. Hankepalavereita Valtti -työpajan Tartu hetkeen!
-hankkeen kanssa on ollut muutamia ja ko. hankkeen hanketyöntekijät päivystivät kerran viikossa projektipa- jassa vuoden 2011 syksystä alkaen. Käytäntö jatkui hankkeen päättymiseen saakka joulukuulle 2012.
Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös Satakunnan ELY-keskus ja sen rahoittamien hankkeiden verkostot. Yhteis- työtä on eri yhteyksissä tehty SAMKin (Työtä meille nyt ja heti!) ja WinNova (NovaNet) hankkeiden kanssa.
Hanke oli mukana Work it! –tapahtumassa Kankaanpäässä 16.10.2012 ja Porissa 18.10.2012. Tapahtumat järjestettiin yhteistyössä edellä mainittujen hankkeiden kanssa. SAMKin hanke oli päävastuussa tapahtumas- ta. Moniammatillinen yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa. Ryhmä koostuu Kankaanpään toimipaikkojen omien edustajien lisäksi Pohjois-Satakunnan TE-toimiston, Valtti-työpajan, Kankaanpään seu- dullisen etsivän nuorisotyön, Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän, Satakunnan poliisin ja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskuksen edustajista. Toiminta jatkuu vuonna 2013, jolloin ryhmän toiminnas- sa huomioidaan myös nuorisotakuu.
Projektipäällikkö on ollut mukana Kankaanpään yksikön opiskelijahyvinvointiryhmässä sekä Sataedun teema- ryhmissä, joissa opiskelijahyvinvointi on ollut keskiössä. Lisäksi on käytetty Mielen hyvinvointihankkeen ver- kostoja ja toiminnallisuutta hyväksi.
Organisaation uusien ohjeistusten ja henkilöstöhallinnon vaikutukset hankkeeseen
Sataedun matkustussäännöstö on uusittu vuonna 2012. Ohjeistukset ovat vaihdelleet ja säännöstöä on päivi- tetty useasti. Hanketukitiimiä, hankkeiden toimintaohjeita ja hankekäsikirjaa on valmisteltu viimeisen vuoden ajan. Käynnissä olleita hankkeita ei kuitenkaan ole kuultu valmistelutyössä. Hankeohjeistukset ja tiimi perus- tuvat Huittisten aikuiskoulutuskeskuksen olemassa olleelle hanketoiminnalle. Sataedun toimintasääntö, toi- mintakäsikirja jne, jossa on kuvattu johdon vastuut ja toiminta, ovat tulleet voimaan vuoden 2013 alkupuolel- la.
Uusia tietotekniikkaan perustuvia työkaluja on otettu käyttöön. Näitä ovat mm. Populus (matkustus), Webtal- lennus (lomat, poissaolot), CRM (asiakasrekisteri) ja Pro Economica (laskujen kierto, taloushallinto). Ainakin tässä vaiheessa muutokset ohjelmissa, käytännöissä, vastuissa ja organisaation toimivuudessa aiheuttavat haasteita projektitoimintaan. Keskittyminen projektin sisältöihin ja kehittämistyöhön on vaikeutunut.
Rahoittajan ohjeistukset
Rahoittajan ohjeet ovat selkeät ja Satakunnan ELY -keskuksen henkilökunta on auttavaista. Viralliset doku- mentit ohjataan Kokemäelle Satakunnan koulutuskuntayhtymän keskushallintoon. Dokumenteista olemme saaneet kopiot suoraan ELY -keskuksesta. Muuten käytännöt tiedon ja dokumenttien kulussa ja arkistoinnissa ovat hakeneet vielä uomiaan.
3.4. Resurssien riittävyys ja kohdentaminen
Toimenpiteiden kustannukset pystytään laskemaan ja kohdentamaan tarkasti, jos hankkeen toimijoiden palk- kakustannuksia ei huomioida. Tällaisia kustannuksia ovat esim. koulutuspäivien hinta, yritysvierailujen kus- tannukset sekä Työelämävalmiuksien kortin (TE-kortin) opetuspaketin hinta tuntimäärineen. Myös henkilö- kohtaisen lisäohjauksen kustannus pystytään laskemaan, kun tiedetään melko tarkkaan tuen tarve opiskelijaa kohden.
Mikäli TE-kortin sisäänajo opintoaloille eri yksiköissä ja opettajien kouluttaminen kortin sisältöihin (vastuu opetuksella hankkeen jälkeen toiminnan jatkuvuudesta) toteutuu tämän hetkisen tilanteen eli opintoalojen esittämien toiveiden mukaan, hankkeen ko. toimintaan suunnitellut henkilöresurssit eivät tule riittämään, joten pääpaino tulee asettaa opettajien kouluttamiseen. Toki lisää tietoa ja palautetta tarvitaan myös opiskeli- joilta, jotta TE-kortin sisältöjä voidaan edelleen kehittää ja varsinkin kohdentaa opetusta ja sisältöjä oikein.
Hankkeen viimeinen toimintavuosi on käynnistynyt. Hankkeen tulosten ja tuotosten saaminen laajemmin osaksi organisaation toimintaa vaatii määrätietoista kehittämisotetta, tiedottamista ja markkinointia, doku- mentointia ja toiminnan juurtumista. Projektityöntekijän työpanos on tällä hetkellä jaettu Valtti-työpajan kanssa, joten hänen resurssiaan ei voi tällä hetkellä hankkeelle lisätä. Projektisihteerin työpanos tulee aikai- semmin luetelluista syistä lisätä kokoaikaiseksi. Hankkeen loppuvaiheen toiminnan turvaamiseksi tarvitaan mahdollisesti lisäresursseja, lähinnä henkilötyöpanosta.
Rahoittajan puolesta projektisihteerin työpanoksen ja toimenkuvan laajentaminen voidaan toteuttaa. Samoin rahoittaja tukee ohjauksen ja valmennuksen sekä yritysyhteistyön laajennettua kokeilua jo hankkeen aikana.
Hankkeelle on budjetoitu kolmelle vuodelle kahden kokoaikaisen ja kahden osa-aikaisen työpanos. Vuoden 2013 alusta alkaen saatiin puolikkaan henkilötyövuoden lisäys. Hanke ostaa myös ulkopuolisilta tahoilta asian- tuntijapalveluita.
Taulukko ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettaviin palveluihin varatusta rahoituksesta
Palvelujen ostot 2011 2012 2013 2014 käytetty
yhteensä
budjetoitu Kustannus
Arviointi 0 2100 0 0 2100 2100
Koulutus 0 7370 4405 0 11775 14870
Konsultaatio 0 0 0 0 0 0
Markkinointi 0 3182 1210 597 4989 5182
Muut palvelujen ostot 681 2100 5300 2846 10927 10415
Yhteensä 681 14752 10915 3443 29791 32567
3.5. Yhteistyön ydinkohdat
Hankkeen keskeisimmät kohde- ja sidosryhmät on kuvattu yllä olevassa kaaviossa.
Hankkeen keskeisimmät yhteistyötahot Sataedussa ovat opiskelijat, opettajat, erityisesti erityisopetuksen vastuuopettajat, opiskelijapalvelut, hanketukitiimi ja oppilaitoksen johto. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat TE-toimistot, yritykset, työpajat, muut oppilaitokset, etsivä nuorisotyö, poliisi, Pohjois-Satakunnan kehittämis- keskus Oy ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä.
Pohjois-Satakunnan alueella hankkeilla on selkeät roolit ja yhteistyö hankkeiden välillä on sujuvaa. Tähän tie- tenkin pyritään koko Satakunnan laajuisesti, mutta koko hankekenttä on pirstaleinen ja vaikeasti hahmotetta- vissa. Roolien selkeys ja tiivis yhteistyö takaavat sen, että hanke voi keskittyä olennaiseen eikä hankkeessa tehdä samoja asioita, joihin muut hankkeet ovat tuottaneet toimivan mallin tai koonneet tietoa. Työelämäs- tartti-hanketta tukevia hankkeita ovat mm. Valtti -työpajan Tartu hetkeen! - ja Linkkipankki (apuvirta.fi) – hankkeet. Yhteistyö Tartu hetkeen! –hankkeen kanssa on toiminut myös siten, että työpajan hanke on saanut näkyvyyttä Sataedussa (mm. hankkeen päivystykset kerran viikossa ammattiopistolla). Tällöin myös opetus- ja muu henkilöstö ovat saaneet kokonaisvaltaisemman käsityksen hankkeissa tehtävästä työstä. Esimerkiksi
Työelämästartti Valmistuneet
opiskelijat Opettajat
Opiskelija palvelut
Sataedun johto
Hanketuki/
Kehityspalvelut Sataedun
opiskelijat
Te –toimisto Yritykset Työpajat Muut oppilaitok-
set Moniammatilli-
nen yhteistyö
Rahoittaja Satakunnan ELY –
keskus ESR Hankeyhteis-
työ
Kaavio kohde- ja sidosryhmien merkityksestä ja vai- kutuksesta hankkeeseen
opettajan esittämään ongelmaan on saattanut löytyä nopeasti ratkaisu, kun ei ole tarvinnut miettiä, missä yksittäisen hankkeen tavoitteiden/toiminnan rajat päättyvät. Asiakkuuden siirto hankkeelta toiselle on ollut sujuvaa ja hankkeiden rajapinnoissa on toimittu yhdessä.
Oppi-Apaja II kanssa tehty hankeyhteistyö on ollut osa vertaiskehittämistä. Molemminpuolinen tuki on koettu hyväksi ja riittäväksi. Eri hankkeilla on paljon samansuuntaisia tavoitteita, jotka ovat usein ympäröivän yhteis- kunnan lähettämiä vahvoja tai heikkoja signaaleja. Näistä herätteistä jalostuneet kehittämistarpeet tulisi saa- da vietyä ennakointitietona organisaation toimintaan. Huoli on siitä, halutaanko mitenkään reagoida hankkei- den esiintuomiin asioihin. Yksittäisen hankkeen näkökulmasta se ei aina toteudu, mutta hankkeiden yhteis- voimin toivottavasti päästään parempiin tuloksiin.
Vertaishankkeiden kanssa kokemuksia on vaihdettu jopa yli maakuntarajojen. Tapaamisten yhteydessä on saatu uusia ideoita ja tapaamisten keskeiset asiat on dokumentoitu.
Työelämästartti –hanke on sitoutunut toimimaan moniammatillisen yhteistyöryhmän koollekutsujana ja yh- teistyön koordinoijana vuonna 2013.
Hankkeen sidosryhmistä ja hankeyhteistyöstä Liite 1: Hanke- ja sidosryhmät on tehty kuvaus, joka selkeytti toimintaa, yhteistyökuvioita ja toimijoiden rooleja. Tapaamisista, yhteistyöpalavereista on laadittu dokumentit, muistiot jne.
3.6. Tehdyt toimenpiteet (suunnittelu, ohjaus, koulutus, seminaarit, kehitystyö, kyselyt…)
Kohderyhmän neuvonta
Toiminta Aika Paikka Osallistujia
Ohjauskeskustelut kevät 2011 Kokemäki ja Kankaan- pää
16 opiskelijaa
Työhakuinfo 28.9.2011 Kokemäki 4 opiskelijaa
Työhakuinfo 27.9.2011 Kokemäki 8 opiskelijaa
Työhakuinfo 11.10.2011 Kokemäki 14 opiskelijaa, 1 opettaja
Työ ja etuudet –info 20.10.2011 Kankaanpää 10 opiskelijaa Henk. koht. ohjaukset syksy 2011 Kankaanpää 10 opiskelijaa Jobi Jobi –kysely 13.12.2011 Kankaanpää 8 opiskelijaa Kesätyöhaastattelu kevät 2011 Kankaanpää 3 opiskelijaa
Kesäduuni –webinaari 7.2.2012 Kankaanpää/Kokemäki 89 opiskelijaa, 10 opettajaa Puhe-judo koulutus 13.2.2012 Kankaanpää 110 opiskelijaa, 39 henkilöstöä Puhe-judo koulutus 20.3.2012 Kankaanpää 137 opiskelijaa, 17 henkilöstöä Rekrymessut 22.3.2012 Kankaanpää 300 osallistujaa, 22 näytteilleasettajaa
PAM –info 23.3.2012 Kankaanpää 97 osallistujaa
Työelämäpassin pilotointi 21.3.2012 Kankaanpää 12 opiskelijaa Työelämäpassin pilotointi 28.3.2012 Kankaanpää 12 opiskelijaa Henk. koht. ohjaus 30.5.2012 Kankaanpää 1 opiskelija
Henk. koht. ohjaus 4.6.2012 Kankaanpää 1 opiskelija
Henk. koht. ohjaus 18.6.2012 Kankaanpää 1 opiskelija
Ohjausta kevät 2012 Kokemäki 5 opiskelijaa
Ohjausta kevät 2012 Kokemäki 10 opiskelijaa
Tietotekniikan ohjaus 31.5.2012 Kankaanpää 5 opiskelijaa Tietotekniikan ohjaus 13.6.2012 Kankaanpää 5 opiskelijaa Tietotekniikan ohjaus 14.6.2012 Kankaanpää 5 opiskelijaa
Käytös- ja tapakoulutus 29.8.2012 Kankaanpää 163 opiskelijaa, 15 henkilöstöä
Yritysvierailu 12.9.2012 Pori 7 osallistujaa
Yritysvierailu 10.10.2013 Pori 13 osallistujaa
Work it! –tapahtuma 16.10.2012 Kankaanpää Work it! –tapahtuma 18.10.2012 Pori
Työelämäpassin pilotointi 6.11.2012 Ulvila
Ulvilan pilotoinneissa yhteensä 17 opiskelijaa Työelämäpassin pilotointi 7.11.2012 Ulvila
Työelämäpassin pilotointi 13.11.2012 Ulvila Työelämäpassin pilotointi 14.11.2012 Ulvila Työelämäpassin pilotointi 20.11.2012 Ulvila Työelämäpassin pilotointi 21.12.2012 Ulvila
Yritysvierailu 15.11.2012 Olkiluoto 44 opiskelijaa, 5 henkilöstöä
Ohjausta syksy 2012 Kokemäki 8 opiskelijaa
Työelämäpassin pilotointi 15.1.2013 Ulvila Ulvilan pilotoinneissa yhteensä 42 opiskelijaa 16.1.2013 Ulvila
22.1.2013 Ulvila Yritysvierailu Next step-
messuille Jyväskylään
31.1.2013 Kankaanpää 28 opiskelijaa, 2 opettajaa Työelämäpassin pilotointi 1.2.2013 Kokemäki 7 opiskelijaa
Yritysvierailu Poriin 7.3.2013 Kankaanpää 15 opiskelijaa, 2 henkilöstöä
SAK-info 19.3.2013 Kankaanpää 55 opiskelijaa, 2 opettajaa
Rekrymessut 2013 19.3.2013 Kankaanpää 600 osallistujaa, 20 näytteilleasettajaa
Ohjauksessa kevät 2013 Kokemäki 10 opiskelijaa
Työelämäpassin pilotointi kevät 2013 Kankaanpää 13 opiskelijaa
Yritysvierailu Nakkilaan 16.4.2013 Kokemäki 3 opiskelijaa ja 2 opettajaa Takuulla-tapahtuma 23.4.2013 Kankaanpää 18 ohjaajaa + kohderyhmää
Econia-info 30.4.2013 Ulvila 44 osallistujaa
Yritysvierailu Turkuun 8.5.2013 Kankaanpää 13 osallistujaa Econia-infot 14.-15.5.2013 Harjavalta, Kokemäki,
Nakkila
29 osallistujaa Yritysvierailu Poriin 17.5.2013 Kankaanpää 23 osallistujaa Hyvät tavat ja ammatillisuus 26.8.2013 Kankaanpää 183 osallistujaa
1.10.2013 Ulvila ja Kokemäki 166 osallistujaa Työelämäpassin pilotointi –
Startti ammattiin
syksy 2013 Kankaanpää 6 opiskelijaa
Yritysvierailu Siikainen Tour 7.11.2013 Kankaanpää 8 opiskelijaa + 5 henkilöä
Ohjauksessa syksy 2013 Sataedu 5 opiskelijaa
Yritysvierailu Honkajoki- Seinäjoki-Jalasjärvi
2.4.2014 Kankaanpää 18 opiskelijaa, 2 opettajaa Yritysvierailu Huittinen –
Kokemäki
8.4.2014 Huittinen 15 opiskelijaa, 1 opettaja
Rekrymessut 2014 11.3.2014 Kankaanpää 350 osallistujaa, 18 näytteilleasettajaa Yritysvierailu Siikaisiin 16.4.2014 Kankaanpää 15 opiskelijaa, 1 opettaja
Yhteistyön tiivistäminen muiden toimijoiden kanssa
Yhteistyöpalaverit Oppi-Apaja II hankkeen kanssa 4 tapaamista vuoden 2012 aikana 4 tapaamista vuoden 2013 aikana yhteinen päätösseminaari
Mast –ohjaus, Turun ammatti-instituutti 2.2.2012
Moniammatillinen tiimi 2 tapaamista vuoden 2012 aikana
3 tapaamista vuoden 2013 aikana 2 tapaamista vuoden 2014 aikana Yhteistyöpalaveri Työtä meille nyt ja heti! -hankkeen kanssa 5 tapaamista vuoden 2012 aikana Yhteistyötä Mielen hyvinvointi hankkeen kanssa useita vuoden 2012 aikana Nuoret töihin Pohjanmaalla, Yrkesakademin i Österbotten, Vaasan am-
mattiopisto, Vaasan TE-toimisto
26.11.2012
Ankkuri-hanke Sasky 17.12.2012 Satakunnan rekrytointi-, ohjaus- ja yrittäjyysverkosto (Sataedu, SAMK,
WinNova, TE-palvelut, Porin kuntakokeilu)
17 tapaamista eri kokoonpanoissa vuo- sien 2012-2014 aikana
Muita yhteistyöpalavereja eri toimijoiden kanssa: SAMK, WinNova, Sata- kunnan TE-toimisto, SIIKE-hanke, Satakunnan yrittäjät, Porin kuntakokei- lu, Birgit Vuori-Metsämäki, Kankaanpään nuorkauppakamari
5 tapaamista keväällä 2013 8 tapaamista syksyllä 2013 4 tapaamista keväällä 2014
Opettajien koulutukset
Toiminta Aika Paikka Osallistujia
Ryhmänohjaajainfo Syksy 2011 Kokemäki 10 opettajaa
Haasteellisen nuoren kohtaaminen, yhteistyössä Tartu hetkeen! –hankkeen kanssa
18.11.2011 Kankaanpää 59 osallistujaa Mennään bussilla –koulutus, yhteistyössä Tartu
hetkeen! –hankkeen kanssa
1.12.2011 Kankaanpää 21 osallistujaa Mielenterveysongelmaisen nuoren kohtaaminen 30.1.2012 Kankaanpää 16 osallistujaa
Mast –ohjaus 2.2.2012 Kankaanpää 15 osallistujaa
Asiaa mielen hyvinvoinnista 16.4.2012 Kankaanpää 11 osallistujaa Kesähenkilöstön koulutuspäivä 13.6.2012 Kankaanpää 22 osallistujaa
Tapahtumien järjestäminen
Ystävänpäivätapahtuma + suunnittelut 2012, 41 osallistujaa
Kansainvälisyysviikon suunnittelu Syksy 2012
Rekrymessut Kevät 2012, 2013 ja 2014
Work it! Kesä ja syksy 2012
Takuulla-tapahtuma Kevät 2013
Avoimet ovet Syksy 2013
Päätösseminaari Oppi-Apaja II ja Työelämästartti – päättyvien hankkeiden tuuletus
20.11.2013, 65 osallistujaa Millaisessa maailmassa nuoret elävät? 23.11.2013, 22 osallistujaa
Sosiaalisen ja digitaalisen median hyödyntäminen
Toiminta Aika Paikka Osallistujia
Jobiosaaja –pilotointi 16.5.2011 Kankaanpää 22 opiskelijaa, 5 henkilökuntaa
Sataedu mobile –testaus 20.5.2012 Kokemäki 8 opiskelijaa
Duunia twitteristä, verkostoja Facebookista 1.6.2011 Kankaanpää 48 opiskelijaa, 2 opettajaa Kesäduuni 2012 Webinaari 7.2.2012 Kankaanpää/Kokemäki 89 opiskelijaa, 10 henkilökuntaa
Webropol kyselyt 2011-2012 Verkossa Useita kyselyjä
Sosiaalisen median koulutus Satakunnan kuraattoreille
6.6.2013 Ulvila 25 osallistujaa
Kouluttajien laatu ja aiheen kiinnostavuus
Koulutuksia on järjestetty ilmenneiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kouluttajina ovat toimineet mm. Simo Tuisku Mielenrauha Koulutuspalvelut Oy, psykologi Carita Ahtilinna Oivaltava ote, Jukka Oresto Paideia Oy.
Koulutuksista kerätty kirjallinen ja suullinen palaute on ollut positiivista. Kouluttajat ovat hallinneet keskeiset asiasisällöt ja olleet alansa asiantuntijoita.
Työpajat
Työpajayhteistyö on Kankaanpäässä aloitettu jo vuonna 2008. Työpajayhteistyötä on kehitetään Satakunnan alueella lähinnä WinNovan Novanet –ja Sataedun Oppi-Apaja II –hankkeiden toimesta. Yhteistyösopimus oppi- laitosten ja työpajojen välillä on allekirjoitettu 18.1.2013. Tärkeintä on varmistaa, että oppilaitokset budjetoi- vat riittävästi työpajatoimintaan, jotta opiskelijan siirtyminen väliaikaisesti pajaympäristöön mahdollistetaan tarvittaessa. Projektipäällikkö on ollut mukana asiantuntijana ja seuraamassa sopimusvalmisteluja.
Suunnittelu
Ennen hankkeen käynnistymistä on tehty puolivuosittainen toimintasuunnitelma, johon on kirjattu tärkeim- mät toimenpiteet ja tiedottaminen. Hankkeen kuluessa toiminta- ja tiedotussuunnitelmaa on päivitetty. Si- säistä arviointia on tehty hankkeen kuluessa ja varmistettu, että toiminta on hankesuunnitelman mukaista.
Kyselyt
Kysely Kenelle Koska
Työelämästartti -hankkeen yhteistyö opettajien kanssa
Sataedun opettajat 1.10.2012
Ohjaustyön tuen tarve Kuraattorit, Ervat ja Opot 30.1.2012
Haasteellisen nuoren kohtaaminen seminaarin palautekysely
Seminaariin osallistuneet 28.11.2011
Mennään bussilla tapahtuman palautekysely Tapahtumaan osallistuneet hankkeen yhteistyökumppanit
8.12.2011
Mielenterveysongelmien havaitsemisesta ja - ongelmaisen nuoren kohtaamisesta
-seminaarin palautekysely
Ervat 2.2.2012
Sataedu rekrymessut 2012 -palautekysely Näytteilleasettajat 30.3.2012
Yrityksesi työvoimatarve Paikalliset yritykset 2.11.2011
Te -koulutusten palautekyselyt Koulutuksiin osallistuneet opiskelijat useita 2012-2013
Sataedu rekrymessut 2014 -palautekysely Opiskelijat 25.3.2014
Omassa projektitiimissä on tehty ryhmätyönä SWOT. Se tullaan tarkistamaan/päivittämään projektin loppu- puolella. Hankkeen alussa laadittu SWOT kuvaa vielä tarpeeksi hyvin tämän hetkistä tilannetta. Liite 4: SWOT
Olemme keskustelleet projektitiimissämme, että palautteita ja kyselyitä ei ehkä ole riittävästi purettu yhdes- sä. Palautteiden purkuun tullaan jatkossa panostamaan.
Kehityskeskustelut
Projektilaisten esimiestensä kanssa käymissä kehityskeskusteluissa on pohdittu mm. työtehtäviä ja tavoitteita, työyhteisön toimivuutta ja kehittämistä sekä ongelmakohtia. Kehityskeskusteluja on pidetty säännöllisesti Kankaanpäässä. Ne tarjoavat yhden väylän nostaa esiin projektin ja projektityön kipupisteitä. Samoin keskus- teluissa on käynyt ilmi, mitkä asiat ovat toimineet hyvin. Sataedun uudessa organisaatiossa Työelämästartti – hankkeen toimijoilla on yksi yhteinen esimies. Uusi esimies on jo ennen organisaatiomuutosta käynyt alusta- vat keskustelut projektilaisten kanssa ja hän on jo nostanut keskusteluista muutamia asioita, joihin tulee jat- kossa kiinnittää huomiota. Syksyksi 2013 on sovittu seuraavat kehityskeskustelut. Toiveena on, että esimie- hen kautta löytyisi toimiva väylä tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen.
3.7. Riskien välttäminen/toteutuminen
Organisaation muutokset ja johdon sitouttamisen varmistaminen
Huolimatta projektin haastavasta ajankohdasta (1.1.2011-31.12.2013), johon kuuluu eri oppilaitosorganisaa- tioiden yhdistyminen vuoden 2010 alussa ja organisaatiorakenteen muutos vuoden 2013 alusta, haluaisimme hankkeena vaikuttaa siihen, että Sataedun ylin johto ei loitonnu liikaa kehittämisen perustyöstä.
Jatkossa toimintaa ei määritetä yksikkötasolla vaan jako tapahtuu koulutuspalvelujen osalta tekniikka- ja pal- velutoimialaan. Niiden rinnalla toimivat yhteiset palvelut. Osana johtamis- ja kehittämistoimintaa ovat kehi- tyspalvelut, jonka alle on perustettu hanketukitiimi. Käynnissä olevat projektit tullaan viemään mahdollisim- man lähelle opetusta. Työelämästartin esimiehenä toimii opiskelijapalvelupäällikkö. Hanketukitiimin tarkoi- tuksena on luoda yhteisiä käytäntöjä projektitoimintaan. Liite 2: kaavio uudesta organisaatiosta päällikkö-/vastuutasolla hankkeen näkökulmasta kuvattuna.
Jotta hanke pystyisi viimeisenä toimintavuotenaan levittämään hyväksi todettuja käytäntöjä osaksi Sataedun toimipaikkojen toimintaa, on oltu yhteydessä uuden organisaatiorakenteen mukaisiin keskeisiin tahoihin. Vas- tuiden selkiytyminen varsinkin suhteessa lähiesimieheen, hankepäällikköön, kehitysjohtajaan ja kuntayhty- män johtajaan tulisi kaikkien hankkeiden osalta saada kirkastettua. Uuden lähiesimiehen kanssa on käyty alus- tavat kehityskeskustelut. Hyvä asia on se, että nyt kaikilla hankkeessa työskentelevillä on sama esimies.
Tällä hetkellä uhkana on se, että organisaatio varautuu opiskelijapaikkamäärän vähennykseen jo täysillä, vaik- ka opiskelijamäärät ovat toistaiseksi kasvaneet. Tämä tarkoittanee henkilöstövähennyksiä ja varsinkin määrä- aikaisten hanketoimijoiden asema organisaatiossa on epävarma. Jos johto ei ole sitoutunut kehittämistoimin- taan ja toimijoihin, vaikuttaa se myös hankehenkilöstön sitoutumiseen. On vaikea ennakoida ylimmän johdon suhtautumista hanketoimintaan ja miten tärkeäksi organisaatio arvottaa projektitoiminnan.
Juhlapuheissa painotetaan teemoja syrjäytymisen ehkäisy, varhainen puuttuminen, läpäisyn tehostaminen, mutta todellisuudessa johdon tuki jää puuttumaan siinä kohdassa, jossa asioita pitäisi viedä käytäntöön. Ve- dotaan resurssien puuttumiseen. Organisaation budjettiin ei ole varattu tarvittavaa aika- tai raharesurssia.
Aika ajoin tukipalveluista ja viestinnästä on annettu ymmärtää, että heillä ei ole mahdollisuutta/resurssia pal- vella organisaation hankkeita.
Hankkeen toimintamallien juurtuminen
Yksittäisellä hankkeella ei ole vaikutusmahdollisuutta saada ilman johdon tukea hyviä käytäntöjä siirtymään.
Toimipaikkojen muutoksessa olevat johtajuussuhteet ja henkilöiden siirtyminen uusiin tehtäviin hidastavat toimintamallien juurtumista
Yritysvierailut tulisi saattaa normaaliksi toiminnaksi eri opintoaloille eli vuosittain tulee olla tietty määrä vierailuja opetusryhmiä kohti. Vierailuista vastuussa olisivat ryhmänohjaajat. Op- pimistehtävien sisällyttäminen vierailuihin tulisi saattaa normaalikäytännöksi. Työssäoppimis- käyntien ja yritysvierailujen hyödyntäminen tiedonkeruussa tulisi saattaa vakiotoiminnaksi niin, että vierailujen tekijät tallentavat tiedon oppilaitoksen järjestelmiin tarkasti sovitulla tavalla ja osastot vastaavat omista kontakteistaan ja niiden päivittämisestä. Tällä hetkellä kirjausjärjes- telmä ja vastuuhenkilöt puuttuvat.
Työelämävalmiuksien opetus
Nuoren työelämävalmiuksien kortti (jatkossa Työelämäpassi) on passi, joka opiskelun, tehtävien ja näyttökokeen avulla kertoo nuoren valmiuksista työelämässä. Passi on suunnattu Sataedun ja Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön opiskelijoille/nuorille asiakkaille, mutta on helposti mu- kautettavissa myös aikuiskoulutusopiskelijoille toteutettavaksi työvoimakoulutusten yhteydes- sä.
Koulutuksessa käydään läpi kaikki tärkeät asiat liittyen työnhakuun ja työelämän pelisääntöihin, mukaan lukien velvollisuudet ja vastuut työntekijänä, työnhaun asiakirjat, työhaastattelutilan- teet sekä virastoasiat. Työelämäpassikoulutuksen aikana luodut asiakirjat toteutetaan suoraan opiskelijoiden omiin veloituksettomiin verkkopalveluihin, jotta nämä pysyvät tallessa passin suorittamisen jälkeenkin, ja ovat nopeasti haettavissa ja päivitettävissä (vain nettiyhteys vaadi- taan).
Työelämäpassi on pakettina valmis ja siirrettävissä suoraan opetukseen esim. opetussuunni- telmaan sisältyvänä. Työelämäpassi on saanut myönteisen vastaanoton siellä, missä sitä on pi- lotoitu. Niin opettajat, opinto-ohjaajat kuin opiskelijat ovat kokeneet työnhakuvalmiuksia kehit- tävän kokonaisuuden tarpeelliseksi. Hankkeen tulee vielä varmistaa, minkälainen toimintamalli takaa tasalaatuisimman tavan toteuttaa työelämävalmiuksien ajokorttia hankkeen jälkeen.
Työelämäpassi on kustannustehokas tapa valmentaa työelämään, sillä kokonaisuuden päivityk- sestä huolehtii yksi henkilö/taho, jolle ko. asia jatkossa vastuutetaan. Tällä hetkellä hanke vas- taa materiaalin päivityksestä.
Parhaillaan tehdään maahanmuuttajille mukautettua ja selkeämpikielistä Työelämävalmiuksien koulutuspakettia, jossa avataan käsitteitä ja niiden merkityksiä. Ansioluetteloon tehdään lisäyk- senä esimerkiksi Suomeen muuton ajankohta.
Toimintakulttuurierot Sataedun yksiköissä ja toimintaympäristöjen erilaisuus
Vaikka toimintaympäristöjen ja -kulttuurit eroavat toisistaan, niin hankkeessa tunnistettuja hyviä käytäntöjä pyritään siirtämään yksiköiden toiminnaksi. Myös hankkeena pyritään vaikuttamaan vallitseviin asenteisiin, jotka estävät uudenlaisten toimintamuotojen käyttöön oton. Johdon rooli tässä työssä on ratkaisevaa.
Alueelliset erot Pohjois-Satakunnan ja Kaakkois-Satakunnan kulttuureissa ja ympäristössä ovat huomattavat.
Pohjois-Satakunnan alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Alueella on kattavat palvelut mm. TE- toimisto, Kela, poliisi, Valtti –työpaja, seudullinen etsivä nuorisotyö ja kehittämisyhtiö kunnallisten peruspal- veluiden lisäksi. Kankaanpäässä on Sataedun kaksi yksikköä, joissa on tarjolla nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta. Muualla Sataedun toiminta-alueella edellä mainitut palvelut ovat hajanaisia. Kankaanpäässä Valt- ti-työpaja tekee monella tasolla syrjäytymistä ehkäisevää työtä ja kehittää kokonaisvaltaisesti palveluitaan.
Työpajayhteistyö oppilaitoksen kanssa alkoi Kankaanpäässä jo vuonna 2008. Muualla Satakunnan työpajojen ja oppilaitosten välillä on tuore asia.
Välimatkat Sataedun yksiköiden välillä varsinkin Pohjois-Satakunnasta katsottuna ovat isot. Samanlaisten toi- mintamallien saaminen osaksi kaikkia Sataedun toimipaikkoja on edellä mainitut asiat huomioiden haastavaa.
Levittämisessä ja juurruttamisessa tulee pohdittavaksi, mitkä asiat vaativat fyysistä läsnäoloa ja mitä voitaisiin saada toimimaan esimerkiksi verkkopalveluiden avulla.
Opinto-ohjaus ja yhteistyön toimivuus
Opinto-ohjaajien (opo) ohjattavien määrä vaihtelee toimipaikoittain, joten resurssit ohjaukseen vaihtelevat.
Tämä vaikuttaa myös siihen, miten henkilökohtaista ohjausta opiskelijan on mahdollista saada. Työelämäpas- sin sisältöjen saaminen osaksi opetusta tai opinto-ohjausta takaa sen, että opiskelijoiden saama ohjaus on tasalaatuisempaa. Organisaatioon on rekrytoitu uusia opinto-ohjaajia ja muuta opiskelijahyvinvointihenkilös- töä. Opotiimin tulisi antaa selkeät linjaukset opiskelijatukeen, jossa hankkeet ovat omalta osaltaan mukana.
Nämä suuntaukset vaikuttavat myös hankkeissa tapahtuvaan ohjaukseen. Opinto-ohjaajien ja projektien toi- minta sekä rajapinnat tulisi olla selvillä ja sovittuina. Vaikuttaa siltä, että toimipaikkojen erilaiset toimintatavat vaikeuttavat tiedon levittämistä. Toimintatapojen yhtenäistäminen vie aikaa ja vaatii johdon tuen.
Kohderyhmäkyselyt valmistuville opiskelijoille
Valmistuville opiskelijoille on tehty kysely sekä keväällä 2011 että 2012. Kyselyssä tiedusteltiin, onko opiskeli- jalla tiedossa oman alan tai muun kuin oman alan työpaikkaa. Kysyttiin myös mahdollisia jatko- opiskelusuunnitelmia, armeijaan menoa, vanhempainlomalle jäämistä, muita suunnitelmia kuten yrittäjäksi ryhtymistä ja mahdollista tuen tarvetta työllistymisessä.
Niihin opiskelijoihin, jotka ovat ilmaisseet tuen tarpeen tai joilla ei ole ollut tiedossa työpaikkaa, on oltu yh- teydessä syksyllä ja varmistettu heidän tilanteensa.
Rekrytointi ja henkilövalinnat Sataedussa
Henkilöstön vahvuudet tulee Sataedussa saada käyttöön myös kehittämistoiminnassa, ja toivottavasti kehi- tyskeskustelukäytännöt saadaan toimimaan tehokkaasti. Henkilövalinnat ja vastuut tulee olla selkeitä ja joh- donmukaisia, jotta hankkeiden toiminnan tuotoksia voidaan levittää ja jalkauttaa mahdollisimman hyvin. Toi- vottavasti hanketukitiimin asema ja tehtävät organisaatiossa selkiytyvät. Hankkeiden osalta olisi hyvä, jos rekrytointeja tehtäisiin pitkäjänteisesti ja tulevaisuutta ennakoiden. Projektihenkilöstön osalta olisi toivotta- vaa, että pitkiin määräaikaisiin työsopimuksiin löydettäisiin yhtenevät ratkaisut. Henkilöstön sitoutuminen ja motivoituneisuus on pitkälti sidoksissa siihen, onko työsopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva.
Organisaatiossa hankeosaaminen luokitellaan kuuluvaksi joko projekti- tai substanssiosaamiseen (jota hanke- tukitiimi tukee). Jos on tullut luokitelluksi projektiosaajiin, niin organisaatiossa ei jatkossa tunnu olevan tarvet- ta tällaiselle osaamiselle. Kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien motivaatiota tulee ylläpitää ja huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista.
Taloustilanne
Projektin talous on tasapainossa ja rahoitus riittää projektin loppuvaiheen aikana tehtäviin toimiin. Hanke- suunnitelman päivitys on tehty tammikuussa 2013. Tällä hetkellä riskinä ovat organisaation taloushallinnon henkilö- ja tehtävävaihdokset (Kankaanpäästä pääosiltaan Kokemäelle), jotka aiheuttavat epätietoisuutta toimintatavoista ja vastuista. Joidenkin talous- ja palkkahallinnon raporttien saamisessa on ollut ongelmia.
Organisaatiossa ei tiedosteta riittävästi projektien erityistarpeita. Toivomme, että hanketukitiimi auttaa sel- kiyttämään hankkeiden tukitoimintoja.
Toiminnan jatkuminen hankkeen jälkeen
Hankkeessa hyviksi käytännöiksi todetut toiminnat ovat mallinnettuja ja siten niitä on mahdollista siirtää esi- merkiksi Sataedussa toimipaikasta toiseen. Ne ovat konkreettisia toimintamalleja esimerkiksi:
1. Työelämäpassia on testattu Kankaanpäässä ja Ulvilassa. Työelämäpassi on paketoitu siten, että se on siirrettävissä opetussuunnitelman osaksi. Työnhakuun liittyvissä asioissa voidaan turvata tasalaatui- suus, kun opiskelijat eri yksiköissä käyvät läpi saman materiaalin. Peruspaketin päivittämiseen tarvi- taan vain yksi henkilö. Alakohtaisia asioita, kuten palkkausta ja sovellettavaa työehtosopimusta, voi- daan päivittää koulutusalakohtaisesti. Opiskelijat saavat ohjauksen kautta perustyönhakutaidot sekä tietoa työn aloittamiseen liittyvistä käytännön asioista. Pienet ryhmäkoot mahdollistavat yksilöllisen ohjauksen esim. työnhaun asiakirjojen laatimisessa.
2. Rekrymessut on luonteva tapa esitellä opiskelijoille, työpajalaisille ja muille asiasta kiinnostuneille tä- män ajan erilaisia tapoja työllistyä. Rekrymessuilla oli monta henkilöstövuokrausyritystä näytteille- asettajina. Niin opiskelijat kuin työtä tarjoavat tai välittävät tahot solmivat tilaisuuden aikana kontak- teja.
3. Henkilökohtainen lisäohjaus on opiskelijan näkökulmasta oikea-aikaista, kohdennettua ja yksilöllistä.
Sen avulla madalletaan työelämään siirtymisen kynnystä. Case-esimerkkejä sivuilla 22-23.
4. Yritysvierailujen aikana opiskelijat saavat oikeanlaisen kuvan työelämästä/yrityksestä sekä yrityksen rekrytointikäytännöistä. Myös mukana oleva opetushenkilöstö päivittää omaa yritystietämystään.
5. Moniammatillisen yhteistyön perustana on, että eri viranomaistahot tuntevat toisensa, toistensa toi- mintatavat ja toiminnan reunaehdot. Tämän jälkeen eri tahojen toiminta tulee luontevammaksi ja luottamukseen perustuvaksi. Tämä helpottaa parhaimmillaan yksittäisten opiskelijoiden asioiden hoi- tamista.
Hankkeen kuluessa on todettu, että eri ohjaukseen/valmennukseen liittyvien hankkeiden hyviä tuloksia ei ole riittävästi huomioitu organisaation tasolla. Myös yritysyhteistyön kautta saatu tieto, joka hyödyttäisi opiskeli- joita tai työnantajia on hajanaista johtuen jo erilaisista tietojärjestelmistäkin. Edellä mainitut asiat pitää koor- dinoida oppilaitoksessa siten, että opiskelijaa/(yritys)asiakasta ym. voidaan palvella mahdollisimman hyvin.
Ratkaisuna voisi olla toiminta, jossa yhdistyisivät molemmat ohjauksen kannalta tärkeät elementit. Tarve toi- minnalle on selkeästi olemassa, mutta johdon tukea ja konkreettisia panostuksia tarvitaan. Sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin kannalta pitäisi ratkaista, miten toiminta nimetään niin, että se kattaa molemmat asiakasryh- mät.
4. Tulokset
4.1. Tehdyt toimenpiteet
Projektin toiminta on jaettu selkeisiin toimintamalleihin.
1. Työelämästarttiosioon liittyy polkujen etsiminen nuoren työllistymiseksi yhteistyössä moniammatillisen yhteistyöverkoston kanssa (ammattiopistot, aikuiskoulutus, työpajat, TE-toimistot, etsivä työ jne.).
Hankkeen kutsumana kokoontui moniammatillinen yhteistyöryhmä kahdesti vuonna 2012. Ryhmässä on edustajia oman organisaation ohella Pohjois-Satakunnan TE-toimistosta, Valtti-työpajalta, Kankaanpään seu- dullisesta etsivästä nuorisotyöstä, Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitos kuntayhtymästä, Satakunnan poliisista ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:stä.
Valmistuville tai jo valmistuneille opiskelijoille on tehty kyselyjä työllistymisestä. Heitä on haastateltu ja tarvit- taessa ohjattu eteenpäin. Opintoaloilta ja opinto-ohjaajilta on kysytty mahdollisesti vaikeimmin työllistyvistä opiskelijoista. Malleja ja menetelmiä on pyritty kehittämään siten, että saavutetaan projektin tavoitteet ja voidaan varmistaa toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.
Tulevan toiminnan kannalta tulisi tietää käytettävissä olevat resurssit hankkeen jälkeen.
2. Nuorisoneuvonta
”Käynnistetään 18 - 29 -vuotiaille nuorille neuvontapalvelu, joka tukee nuorta selviämään yhteiskunnan tuki- ja palveluviidakossa sekä kehittämään kansalaistaitoja ja arjen hallintaa”. Neuvontapalveluiden kokonaisuu- teen kuuluu mm. opiskelijoille tarjottava henkilökohtainen lisäohjaus. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää opiskelijoiden lisäohjauksen tunnistaminen eri opintoaloilla ja eri yksiköissä. Työelämävalmiuksien kortti sisältää tietoa työnhaun asiakirjoista, työnhausta, ja työnhakuun liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksis- ta. Työelämäpassin sisältöä suunniteltaessa on huomioitu TE-toimistoista tullut palaute opiskelijoiden työnha- kuvalmiuksien puutteista.
3. Rekrytointipalvelu
”Hanke kokoaa tietoa alueen yritysten työvoimatarpeista ja aktivoi opettajia, kouluttajia, työvalmentajia ja muita hankeorganisaation edustajia havaitsemaan ja tunnistamaan työpaikkakäynneillä yritysten henkilöstö- tarpeita sekä kausi- ja sesonkityöpaikkoja”.
Vuoden 2012 aikana hanke on järjestänyt Rekrymessut Kankaanpäässä ja yhteistyössä SAMKin Työtä meille nyt ja heti! – hankkeen Work It! –tapahtuman Kankaanpäässä ja ollut mukana Porin tapahtumassa. Hanke on järjestänyt yritysvierailuja erityisesti isoihin yrityksiin ja mahdollisiin työnantajiin. Vierailujen aikana on käyty seikkaperäisesti läpi yrityksen rekrytointikäytäntöjä.
Hankkeessa selvitetään parhaillaan, miten oppilaitoksen eri asiakasrekistereihin keräämää tietoa voisi tehok- kaasti hyödyntää opiskelijoiden työllistymisessä.
4. Tehostetut toimenpiteet koulutuksen aikana
Kaakkois-Satakunnan alueella selvitetään 'virtuaalisen työpajan' -mallia, jonka aikana nuorelle räätälöidään valmennuspolku.
Projektikoordinaattori on kartoittanut matalan kynnyksen työ- ja työssäoppimispaikkoja alueilla, jos esim.
työpajat eivät kykene tarjoamaan opiskelijalle matalan vaatimustason työssäoppimispaikkaa.
Projektikoordinaattori on kuvannut yksilöllisiä ja räätälöityjä polkuja työelämään. Yhteistyö opiskelijan kanssa on useimmiten alkanut siitä, että opiskelijalla on ollut vaikeuksia löytää työssäoppimispaikkaa tai opettaja ei ole ollut vakuuttunut siitä, että opiskelija saisi onnistumisen kokemuksia ollessaan työssäoppimassa. Opiskeli- jalla on voinut sosiaalisia tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia, jolloin hän on tarvinnut tukea sopivan paikan löytämisessä. Työssäoppimisjaksoista on saatu positiivisia kokemuksia ja opiskelijat ovat pääsääntöisesti saa- neet työssäoppimisen ohjaajilta hyvää palautetta arvioinneissa. Poikien työllistymisestä on vaikea osoittaa näin lyhyen hankkeen aikana riittävästi tuloksia, sillä heistä lähes kaikki ovat lähteneet viimeistään puolen vuoden kuluessa suorittamaan asevelvollisuuttaan, joka kestää puolesta vuodesta vuoteen.
Kaavioita case -esimerkeistä ohjauksista
Pohjois-Satakunnassa yhteistyö Valtti-työpajan kanssa on ollut sujuvaa. Opiskelija on voinut suorittaa työssä- oppimisjaksoja pajalla, jos hän on tarvinnut tukea esim. osaamisvajeeseen tai arjen hallintaan. Työpaja on tarjonnut asiantuntijapalveluja, esim. koulutuksia tai infotilaisuuksia opettajille. Valtti –työpajan Tartu het- keen! –hankkeen kanssa on tehty viikoittain yhteistyötä.
Hankeyhteistyö muiden nuorten syrjäytymistä ehkäisevien hankkeiden sekä tahojen kanssa on ollut tiivistä Satakunnassa. Muun muassa Kankaanpäässä saadut positiiviset kokemukset työpajayhteistyöstä ovat vaikut- taneet siihen, että Satakunnan oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyösopimus allekirjoitetaan 18.1.2013. Sopimuksen valmistelusta ovat vastanneet Sataedun Oppi-Apaja II -hanke ja WinNovan NovaNet – hanke.
Hankkeen sisäistä arviointia on tehty ja pyritään tekemään koko projektin toiminnan ajan. Hankkeen ulkoinen arviointi tehtiin yhteistyössä Kankaanpään opiston kanssa. Ulkoinen arviointi toteutettiin projektiarviointikou- lutuksena.
4.2. Konkreettiset tuotokset
Rahoittajalle toimitetaan kaksi kertaa vuodessa seurantaraportit, joissa yksilöidään puolivuotiskautena hank- keen toimintaan osallistuneiden määrä mm. ikäluokittain, työmarkkina-asemineen jne. Raporteissa on tietoa myös työllistyneistä, tutkintojen suorittamisesta, mukaan tulleista yrityksistä yms.
Toimintaa on kuvattu hyvinkin konkreettisesti. Esim. Työelämäpassin pilotoinnit, yritysvierailujen määrä ja yritysvierailuilla mukana olleiden opiskelijoiden määrät tiedetään päivämäärien tarkkuudella. Edellä mainit- tuihin toimenpiteisiin osallistuvien määrä tulee vielä kasvamaan. Rekrymessut-tapahtuma on kuvattu ja mal- linnettu.
Lisäohjausmallin avulla opiskelijat ovat onnistuneet työssäoppimisessa. Myös ne opiskelijat, joiden työssäop- piminen oppilaitoksen ulkopuolella ei ole vielä ollut mahdollista syystä tai toisesta, ovat onnistuneet hank- keen toimenpiteiden avulla saamaan tutkintotodistuksen, työllistymään tai ohjautumaan muuhun jatkotoi- menpiteeseen. Määrät tutkinnoista ja työmarkkina-asemasta on koottu rahoittajan edellyttämään seuranta- lomakkeeseen.
Näiden määrällisten koontien avulla hanke saa perustelut toiminnalle sekä jatkotoimenpiteiden toteuttamisel- le.
Osallistujamäärät
Kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita sekä opettajia ja muuta henkilökuntaa on osallistunut projektin aikana koulutuksiin ja muihin toimenpiteisiin yhteensä 447. Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin on osallistunut yhteensä 930 opiskelijaa. Yrityksiä ja organisaatioita on mukana 30.4.2014 mennessä ollut 86. Lähiohjauksessa olleita opiskelijoita on ollut tähän mennessä 39 opiskelijaa. Projektin dokumenteista löytyy osallistujalistat kaikista projektin järjestämistä tilaisuuksista, ohjaustunneista ja muista projektin toimenpiteissä mukana olleista opis- kelijoista.
Työelämäpassi
Koulutusta on kokeiltu Kankaanpään ja Ulvilan toimipisteissä viidelle opiskelijaryhmälle. Koulutus on vielä pilottivaiheessa ja sen toteuttamistapaan saattaa vielä tulla muutoksia projektin aikana.
Hankkeen toiminta ja erilaisiin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä on esitelty taulukossa kohdassa 3.6.
Näytteilleasettajat ja osallistujat
Hanke järjesti maaliskuussa 2012 Rekrymessut, jossa mukana oli näytteilleasettajia yhteensä 22. Osallistujina olivat Kankaanpään ammattiopiston opiskelijat ja Valtti-työpajan valmennuksessa olevat henkilöt. Tilaisuus oli avoin, joten yleisöllä oli vapaa pääsy tilaisuuteen. Vierailijamäärä arvio tilaisuudesta on noin 500. Yhteistyössä SAMKin Työtä meille nyt ja heti! -hankkeen kanssa järjestettiin lokakuussa 2012 vastaava Work It! - tapahtuma. Myös tämä tapahtuma oli yleisölle avoin. Vierailijoista pääosa oli ammattiopistosta ja Valtti - työpajalta.
Yritysvierailut ja niistä saadut palautteet
Yritysvierailuja järjestettiin niin Kankaanpäästä kuin Kokemäeltäkin syksyllä 2012. Vierailukohteina olivat Technip Offshore kahdesti ja Sampo Rosenlew Porissa sekä Teollisuuden Voima ja Posiva Olkiluodossa. Opis- kelijoita on ollut mukana yritysvierailuilla 63 ja opettajia viisi.
Yritysvierailuista on saatu positiivisia kokemuksia. Kun opiskelijat ja opettajat siirtyvät koululta erilaiseen ym- päristöön, niin havaitaan uusia näkökulmia opetuksessa ja opettamisessa. Opiskelijat näkevät konkreettisesti työskentelyä yrityksessä ja kokevat työpaikan ilmapiirin. Heillä on mahdollisuus keskustella myös työntekijöi- den kanssa. Työnantajan työllistämistarve selviää ja rekrytointitavat sekä vaatimustaso tulevat opiskelijoiden tietoon. Opiskelija voi arvioida, voisiko hän omalla taitotasolla työskennellä kyseisessä yrityksessä. Opettajat voivat solmia suoria kontakteja yrityksen avainhenkilöihin. Opettajat voivat pohtia omia opetusmenetelmiään verraten niitä työpaikan tehtäviin. Tietoa yrityksestä voidaan kirjata oppilaitoksen järjestelmiin ja hyödyntää sitä.
On tärkeää, että koko luokka ja myös opettajat osallistuvat vierailuihin. Yritysvierailuja tulisi tehdä säännölli- sesti. Vierailun aikana saadaan yleistä työelämätietoutta ja tietoa yrityksestä. Vierailuun voi sisällyttää oppi- mistehtäviä, jolloin yrityskäynnin vaikuttavuus paranee.
Vaikka yritysvierailuissa on runsaasti hyviä elementtejä, vierailujen toteuttaminen voi olla käytännössä vaike- aa. Kuljetusten järjestäminen ja ruokailujen sopiminen vierailuille koetaan hankalaksi, eivätkä opettajat koe tehtäväkseen järjestää yritysvierailuja. Pidetään helpompana, jos yrityksen edustaja voi tulla oppilaitokseen kertomaan yrityksestä. Perusopetuksesta irrottautuminen vaatii järjestelyjä. Opettajat eivät usko ryhmänsä olevan kiinnostunut vierailuista tai he pelkäävät ryhmänsä käytöstä vierailulla. Opettajat saattavat hävetä ryhmänsä tietoja tai osaamista työstä ja työelämästä. Ryhmän koon tulisi olla melko pieni. Vierailukohteet ovat melko kaukana, joten koulukuljetusten vuoksi aikatauluista tulee tiukkoja.
Alla on esimerkkejä opiskelijoiden, esittelijän ja opettajan kommenteista yritysvierailuilta.
”Millaiset palkat teillä on? No paljonko te tienaatte vuodessa?”
”Miten niin kaksi päivää töissä ja kolme vapaata?”
”Ei me olla käyty ikinä missään, työssäoppimispaikassa vaan.”
”Onko tuo muka hyvää saumaa, minäkin pystyn vetämään tuollaista.”
”Me haimme 13 asentajaa aivan äskettäin, kolme haastateltiin vielä tällä viikolla ja otettiin töihin.”
”No niin, kyllä nyt laitetaan suojalasit ja korvatulpat, mutta koululla ei ketään kiinnosta.”
Lisäohjausketjun kulku
Hankkeen aikana on luotu lisäohjausketjumalli. Malli on sovellettavissa hankkeen jälkeenkin esim.
opinto-ohjauksissa.
1. Ryhmänohjaaja informoi opiskelijan ohjaustarpeesta joko suoraan tai opinto-ohjauksen kautta 2. Työelämästartti määrittelee lähtötilanteen ryhmänohjaajan kanssa
3. Työelämästartti keskustelee opiskelijan kanssa käyttäen Mast -kehityskeskustelulomaketta (www.mastohjaus.fi/materiaalipankki.html)
4. Opiskelija antaa suostumuksen jatko-ohjaukselle 5. Luodaan asiakkuus TE-toimistoon
6. Työelämästartti aikatauluttaa opiskelijan jatko-ohjauksen
7. Työelämästartti muodostaa yhteyden tarvittaviin yhteistyötahoihin
