tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla

Vesistön tarkkailu ja ongelmien

tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla

Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Sisällysluettelo

• Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

• Näkösyvyyden tarkkailu

• Vedenkorkeuden mittaus

• Kasvillisuuden ja levien seuranta

• Muuta havainnoitavaa

• Mistä tietoa on saatavilla

• Avoin tieto -palvelu

• Järviwiki

• Vesistökunnostusverkosto

Vesistön tarkkailu

Omaehtoisen

havainnoinnin tulokset täydentävät muita vesistöistä kerättäviä perustietoja ja antavat

hyvän pohjan arvioida vesistön tilaa,

kunnostustarvetta ja kunnostustoimenpiteiden

vaikutusta.

Näkösyvyyden tarkkailu

• Miksi?

• Pitkäaikainen seuranta antaa tietoa vesistön tilan luontaisesta vaihtelusta

erivuodenaikoina ja eri sääolojen vallitessa sekä mahdollisesta

rehevöitymiskehityksestä.

• Nyrkkisääntö: näkösyvyyden

pienentyminen kuvastaa vedenlaadun heikkenemistä

• Miten?

• Pyöreän, valkoisen näkösyvyyslevyn avulla.

Näkösyvyys on se syvyys, jossa levy on vielä havaittavissa.

Lähde: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito -opas

Vedenkorkeuden mittaus

• Miksi?

• Korkeushavainnot tukevat muuta omaehtoista

seurantaa.

• Voimakas vedenkorkeuden vaihtelu haittaa vesikasveja ja lisää rannan kulumista.

• Miten?

• Virallisen

vedenkorkeusasteikon avulla, joka on asennettu esim.

siltaan.

Lähde: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito -opas

Kasvillisuuden ja levien seuranta

• Kasvillisuus

• Miksi?

• Kasvillisuudessa tapahtuvat muutokset kertovat muutoksista vesistön tilassa.

• Miten?

• Kasvillisuuden seuranta kannattaa tehdä heinä-elokuussa, jolloin kasvillisuus on runsainta.

• Levät

• Miksi?

• Osa sinilevistä on myrkyllisiä.

• Miten?

• Havainnointi kannattaa suorittaa viikoittain kesä-syyskuussa ja kirjata asteikolla: ei havaittu, havaittu vähän, runsaasti, erittäin runsaasti.

Lähde: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito -opas

Jokamiehen levätesti

Lähde: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito -opas

Muuta havainnoitavaa

• Linnut ja kalat:

tapahtuuko lajistossa selviä muutoksia, jotka voisivat viitata esim.

rehevöitymiseen?

• Onko joissa ja puroissa nousuesteitä, kuten

tierumpuja, joista kalat eivät pääse liikkumaan?

• Muuta normaalista poikkeavaa?

Tietoa on saatavilla

• Suomen vesistöistä on koottu tietoa yhteisiin tietojärjestelmiin, joiden tiedoista suuri osa on katseltavissa internetissä

• Usein vesistön lähialueen asukkaat tuntevat järven tai joen parhaiten – havaintoja voi tallentaa itse

Järviwikiin

• Tietoa vesistöistä on myös ELY-keskuksella, kunnilla, osakaskunnilla, kalastusalueilla ja esim. säätiöillä ja suojeluyhdistyksillä

• Vesistökunnostusverkosto jakaa tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta

• Suomen vesistöistä on saatavilla paljon erilaista tietoa

• Tietoa on löytyy SYKEn ylläpitästä avoin tieto – palvelusta www.syke.fi/avointieto

• Palvelusta löytyy mm. karttoja, satelliittikuvia, tietoja vesistöjen tilasta ja lajistosta

• Joidenkin tietojen katseleminen vaatii rekisteröitymisen

Valtiohallinnon tuottamaa tietoa

koottu Avoin tieto -palveluun

Avoin tieto -palvelu

• Yhteisöllinen verkkopalvelu Suomen järvistä ja rannikon merialueista

• Järviwikissä kuka tahansa voi:

• Kirjoittaa järvestä tai merialueesta

• Keskustella vesistökohtaisilla tai yleisillä keskustelupalstoilla

• Perustaa paikkasivuja ja tallentaa valokuvia

• Ilmoittaa tapahtumista

• Ylläpitää havaintopaikkaa

• Järviwiki on toiminut vuodesta 2011

• Merialueet lisättiin vuonna 2015

• Järvi-meriwikin on perustanut Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Mikä Järvi-meriwiki?

”Veden tuntija on se, joka on kastellut siinä varpaansa.”

• Havaintoja Järviwikiin tallentava saa itselleen näyttävän havaintoarkiston

• Muut vesistön käyttäjät saavat ajankohtaista tietoa esimerkiksi pintaveden lämpötilasta,

jäänpaksuudesta tai levätilanteesta

• Viranomaiset hyödyntävät havaintoja muun muassa yleisen levätilanteen seurannassa

• Systemaattisesta seuraamisesta voi myöhemmin olla hyötyä, kun arvioidaan esimerkiksi järvessä tapahtuneita muutoksia tai

kunnostustoimenpiteiden vaikutusta

Havainnot pöytälaatikosta jakoon

JärviWiki

Vesistökunnostusverkosto

15

Kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan

• Verkoston kautta vesistöistä kiinnostuneet ihmiset voivat vaihtaa ajatuksia ja jakaa kokemuksia

• Verkosto on avoin kaikille - tervetuloa mukaan!

• Toiminnan järjestämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus, ideoinnissa mukana

vesistökunnostajia ympäri Suomea

16

Miten verkosto toimii?

• Järjestää tilaisuuksia, joissa ihmisillä mahdollisuus tavata toisensa:

• Vuosittainen seminaari, joka maksuton ja avoin kaikille (Lappeenrannassa 7.-9.6.2016)

• Koulutuksia ja opintoretkiä

• Tiedottaa vesistöjen kunnostamisesta:

• Uutiskirje ajankohtaisista aiheista

• www-sivut, joilla paljon tietoa:

www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto

• Facebook: www.facebook.com/vesistokunnostusverkosto

• YouTube-kanavalla videoita vesistöjen kunnostamisesta

17

Kiitos!