Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 Helsinki, PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | www.yrittajat.fi | Y-tunnus 1030657-2
Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tyv@eduskunta.fi
HE 71/2020 vp
Lausunto hallituksen esityksestä työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt kirjallista lausun- toa hallituksen esityksestä, jossa esitetään työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamista (HE 71/2020 vp). Esityksessä on kyse EU:n lähe- tettyjen työntekijöiden ns. muutosdirektiivin 2018/657 täytäntöönpanosta.
Suomen Yrittäjät oli mukana hallituksen esitystä valmistelleessa työryh- mässä ja esittää seuraavat yleiset huomiot ja niiden jälkeen yksityiskohtai- sia huomioita.
Suomen Yrittäjät pitää esitystä suurelta osin kannatettavana. Esitys on omiaan turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailua ulkomaisia yrityksiä vastaan, jotka lähettävät työntekijöitä Suomeen alihankinnan, työvoiman vuokrauksen tai yritysryhmän sisäisen siirron perusteella.
Suomen Yrittäjät pitää tarpeellisena lähetetyn työntekijän matka- ja majoituskustannuksia koskevaa ns. yleisen järjestyksen suojasään- nöstä (5 a §:n 1 momentti). Säännös on tarpeen suomalaisten ja ulkomai- sen yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaamiseksi. Säännös ei kuitenkaan ole ongelmaton EU-oikeuden kannalta ja siihen liittyvä oikeudel- linen riski on syytä tiedostaa.
Suomen Yrittäjät ei kuitenkaan kannata esitystä kokonaisuudessaan.
Ehdotettu 5 §:n 1 momentin työehtosopimuksia koskevassa laajennuk- sessa yrityskohtaiset työehtosopimuksen on rajattu säännöksen ulkopuo- lelle. Tämä on ilmeisessä ristiriidassa esityksen tavoitteena olevan yhden- vertaisen kohtelun kanssa ja se loukkaa myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 artiklan mukaista syrjimättömyysperiaatetta.
Lisäksi Suomen Yrittäjät huomauttaa, että lain erittäin pikainen voimaantulo voi aiheuttaa yllättäviä ja ennakoimattomia kustannuksia, jos lähetetyn työntekijän työtä koskeva sopimus on tehty ennen pandemian alkua mutta työ alkaa COVID-19 -pandemian vuoksi vasta lain voimaantulon jälkeen.
Palkkakäsitteen muutos ja työehtosopimukset
Esityksessä ehdotetaan työntekijöiden lähettämisestä annetun lain mukai- sen vähimmäispalkan käsitteen muuttamista ”palkaksi”. Tämä vastaa direk- tiiviin tehtyä käsitemuutosta, jonka tarkoituksena on saattaa lähetetyt työn- tekijät yhdenvertaiseen asemaan työehtosopimusten palkan erien sovelta- misessa. Vaikka palkkakäsitteen muutos laajentaa työehtosopimusten palk- kamääräysten soveltamista lähetettyyn työntekijään, muutoksen merkitys on suhteellisen vähäinen, sillä työehtosopimusten palkkamääräyksiä on pi- tänyt soveltaa jo EU-tuomioistuimen ns. Olkiluoto-tuomion (C-396/13) pe- rusteella.
Suomen työehtosopimusjärjestelmän monimutkaisuudesta johtuen täsmälli- sen palkan selvittäminen voi kuitenkin olla lähetetyn työntekijän työnanta- jalle vaikeaa. Suomen Yrittäjät huomauttaa, että tiedon saaminen yleissito- vasta työehtosopimuksesta ei ole haastavaa ainoastaan ulkomaisille yrityk- sille, vaan myös suomalaiset yritykset kohtaavat toisinaan haasteita. Työ- ehtosopimusten palkkamääräykset ovat monimutkaisia ja vaikeasti tulkitta- via. Työnantajan voi olla mahdotonta tulkita palkkamääräyksiä oikein, jos se on työehtosopimuksen osapuolina oleville liitoillekin toisinaan vaikeaa.
Lähetetyn työntekijän työnantajaa helpottaa bruttoperiaatteen soveltaminen palkkavertailussa, eli ratkaisevaa on maksetun palkan bruttomäärä, eikä maksetusta palkasta täydy käydä erikseen ilmi kaikkia suomalaisen työeh- tosopimuksen mukaisia palkan osia. Suomalaisella yrityksellä tällaista mah- dollisuutta ei ole. Työehtosopimuksen noudattaminen on kuitenkin työnan- tajan vastuulla, vaikka työehtosopimuksen sisällöstä ei aina ole edes tietoa saatavilla. Erityisesti näin on työehtosopimusten muutostilanteisissa, joissa muutoksista tiedonsaanti ei virallisia kanavia pitkin ole riittävän nopeaa.
Työsuojeluviranomaisen ylläpitämä kansallinen verkkosivu on keskeinen lähde ulkomaisille yrityksille suomalaisista työehdoista. Työsuojeluviran- omaisen vastuulla ei kuitenkaan voi yksin olla ajantasaisten tietojen ylläpi- täminen työehtosopimuksista, joiden laatimiseen tai tulkintaan sillä ei ole toimivaltaa. Samoin käännösten ja tiivistelmien laadinta ei voi olla työsuoje- luviranomaisen vastuulla. Kun työehtosopimusosapuolille on annettu laaja autonomia ja vapaus työehtojen asettamiseen myös kolmansia osapuolia sitovasti, heidän vastuullaan pitää olla myös se, että tietoa työehtosopimus- ten sisällöstä on saatavilla riittävän avoimesti ja läpinäkyvästi, kuten EU- sääntely edellyttää. Työehtosopimusosapuolten on siten varmistettava riit- tävä tiedonsaanti, mikä ei tällä hetkellä toteudu.
Matka- ja majoituskustannuksia koskeva yleisen järjestyksen suojasäännös
Esitykseen sisältyy lähetetyn työntekijän matka- ja majoituskustannuksia koskeva säännös (5 a §), jonka mukaan lähettävän työnantajan olisi korvat- tava lähtövaltiosta Suomeen lähettämisestä aiheutuvat matka- ja majoitus- kustannukset lähetetylle työntekijälle suomalaisen työehtosopimuksen mu- kaan. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, ettei työntekijöitä lähettäville ulkomaisille yrityksille aiheudu perusteetonta kilpailuetua siitä, ettei lähettä- vässä valtiossa ole sääntelyä matka- ja majoituskustannuksista tai jos näi- den kustannuksista ei ole sovittu lainkaan tai sovittu korvaus alittaa olennai- sesti suomalaisen korvaustason.
Ilman ehdotettua säännöstä olisi mahdollista, että ulkomainen yritys voisi lähettää Suomeen työvoimaa olennaisesti suomalaisia yrityksiä matalam- malla kustannustasolla. Tämä vääristäisi kilpailua. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on viitattu laajasti EU-tuomioistuimen oi- keuskäytäntöön, ja siinä on arvioitu, että ehdotettava säännös on oikeasuh- tainen ja perusteltavissa työntekijöiden suojelun tarpeella ja työntekijöiden ja yritysten yhdenvertaisella kohtelulla.
Suomen Yrittäjät pitää valittua sääntelyvaihtoehtoa tarkoituksenmukaisena.
Vaikka ehdotettu säännös on perusteltu juuri kilpailuneutraliteetin turvaami- sen kannalta, on kuitenkin syytä huomata säännöksen ongelmat EU-oikeu- den kannalta. EU-tuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan yleiseen järjestykseen perustuvia rajoituksia on tulkittava suppeasti eikä jäsenvaltio voi yksinään määritellä yleisen järjestyksen käsitteen ulottuvuutta. Lisäksi on huomattava, ettei EU-tuomioistuimen käytännön mukaan yleiseen järjes- tykseen voidaan vedota vain, kun on kyse yhteiskunnan perustavanlaa- tuista etua uhkaavasta todellisesta ja riittävän vakavasta vaarasta (Asia C- 319/06 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).
Ehdotettava säännös soveltuisi kuitenkin vain silloin, kun kustannuksia ei korvattaisi lainkaan tai korvaus alittaisi olennaisesti suomalaisen tason.
Säännöksen soveltamisala on siten rajattu ja se on myös oikeasuhtaisempi kuin hallituksen esityksessä esitetty vaihtoehto, jossa kustannusten kor- vausten tulisi olla täysin suomalaista tasoa vastaava. Siten säännöksen EU-oikeudellisen ongelman voidaan arvioida olevan siinä määrin vähäinen, ettei estettä säännöksen hyväksymiselle ole.
Työehtosopimuksia koskeva laajennus
Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain mukaan lähetetyn työntekijän työeh- dot määräytyvät yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Laissa ei ole huomioitu tilannetta, jossa ulkomainen työnantaja voisi tulla sidotuksi
työehtosopimuksen normaalisitovuuden perusteella, eli työnantajaliiton jä- senyyden perusteella. Esityksessä ehdotetaan työehtosopimuksia koske- vaa laajennusta, jonka mukaan lähetetyn työntekijän työehdot voisivat mää- räytyä myös normaalisitovan työehtosopimuksen tai ns. liityntäsopimuksen perusteella (5 §:n 1 momentti).
Suomen Yrittäjät pitää laajennusta sinänsä perusteltuna, koska se selkeyt- tää oikeustilaa. Ehdotus ei kuitenkaan ratkaise Suomen työehtosopimusjär- jestelmän ja EU-oikeuden yhteensopimattomuusongelmaa. Ehdotuksessa rajataan yrityskohtaiset työehtosopimukset lähetettyjen työntekijöiden työ- suhteiden ulkopuolelle. Tältä osin Suomen Yrittäjät jätti ehdotusta valmiste- levassa työryhmässä eriävän mielipiteen.
Yrityskohtaisten työehtosopimusten rajaaminen soveltamisen ulkopuolelle on ilmeisessä ristiriidassa yhdenvertaisen kohtelun tavoitteen kanssa. Eh- dotus loukkaa räikeästi myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 artiklan mukaista syrjimättömyysperiaatetta, kun suomalainen ja ulkomai- nen työnantaja asetetaan selvästi erilaiseen asemaan työehtojen määräyty- misessä. Suomen työehtosopimusjärjestelmä ei ole kaikilta osin täysin yh- teensopiva EU-oikeuden vaatimusten kanssa, mutta tämä ei ole peruste erottaa työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaisesta kokonaisuudesta yhtä osaa erilleen.
Koko säännöksen tarpeellisuus on kyseenalainen, sillä myös ulkomaisella työnantajalla on järjestäytymisvapaus ja työnantajaliiton jäsenyyden perus- teella normaalisitova työehtosopimus voisi tulla muutenkin sovellettavaksi.
Ehdotettua 5 §:n 1 momenttia tulisi muuttaa siten, että se huomioi suoma- laisen työehtosopimusjärjestelmän kokonaisuudessaan ja kunnioittaa syrji- mättömyysperiaatetta ja ulkomaisten yritysten järjestäytymisvapautta.
Voimaantulo ja siirtymäaika
Lakiehdotuksen ehdotettu voimaantulo 30.7.2020 on direktiivin täytäntöön- panon määräaika. Lakia sovellettaisiin niihin lähettämistilanteisiin, jotka al- kavat sen voimaantulon jälkeen. Ennen lain voimaantuloa alkaneiden lähet- tämisten osalta lakiehdotukseen sisältyy 12 kuukauden siirtymäaika
Suomen Yrittäjät pitää ehdotuksen mukaista 12 kuukauden siirtymäaikaa tarpeellisena. Ehdotuksen mukaiset muutokset lisäävät lähettävien yritysten kustannuksia ja vaikuttavat siten suomalaisten tilaajayritysten ja ulkomais- ten lähettävien yritysten sopimusten sisältöön. Ehdotuksessa onkin käsi- telty siirtymäajan tarvetta omaisuuden suojan näkökulmasta, koska ehdo- tukset tarkoittavat takautuvaa puuttumista jo aiemmin tehtyihin suomalais- ten tilaajien ja ulkomaisten alihankkijoiden välisiin sopimuksiin. Jotta
lähettävillä yrityksillä ja suomalaisilla tilaajilla on mahdollisuus sopeuttaa toimintansa muuttuvaan sääntelyyn, riittävä siirtymäaika on välttämätön.
Siirtymäaika koskee kuitenkin vain ennen lain voimaantuloa alkavia lähet- tämistilanteita. Siten jos lähettäminen alkaa 30.7.2020 tai sen jälkeen, lä- hettämisessä on noudatettava muuttuneita säännöksiä heti. Suomen Yrittä- jät huomauttaa, että alihankinta- tai muu sopimus, johon sisältyy työntekijöi- den lähettäminen, on voitu tehdä jo paljon ennen työntekijöiden lähettämi- sen alkua, vaikka lähettäminen alkaisi vasta 30.7.2020 tai sen jälkeen. Näin voi olla erityisesti COVID-19 -kriisin aiheuttamien liikkuvuusrajoitusten vuoksi.
Muuttuva sääntely voi aiheuttaa alihankinta- tai muun sopimuksen osapuo- lille odottamattomia muutoksia, sillä tulevia muutoksia ei ole välttämättä voitu ottaa huomioon sopimusta tehtäessä. Työntekijöiden lähettämistä koskevien kustannusten muutokset voivat tulla tilaajille ja etenkin ulkomai- sille lähettäville työnantajille yllätyksenä. Olisi perusteltua lykätä lain voi- maantuloa vähintään akuutin COVID-19 -kriisin yli, jotta suomalaisilla tilaa- jilla ja ulkomaisilla työntekijöitä lähettävillä yrityksillä olisi mahdollista varau- tua muuttuvien säännösten aiheuttamiin vaikutuksiin.
Kunnioittavasti Suomen Yrittäjät
Albert Mäkelä asiantuntija, OTM
