Paikka- ja rekisteritietojen
monimutkainen yhteys – tietoja yhdistämällä kunnalle lisää
verotuloja
Voisiko kunnan kiinteistöverot selvittää nykyistä nopeammin Kansallisen maastotietokannan avulla ja parantaa samalla rekisteritietoja? Kasvaisivatko kunnan kiinteistöverotulot?
Maanmittauslaitos selvitti kokeilun avulla, voisiko eri rekisteritietoja yhdis- tää ja vertailla niitä toisiinsa ja Kansal- liseen maastotietokantaan.
Esimerkkikunnaksi kokeiluun vali- koitui Vaasa, jonka kaava-alueilla kiin- teistöveroselvitys oli jo tehty, mutta haja-asutusalueilla vielä tekemättä.
Vaikka tilanteeseen vaikuttaakin
Vähäkyrön kunnan liittäminen Vaa- saan, kerätään jo aiemman selvityksen ansiosta kiinteistöveroja Vaasassa nyt 300 000 euroa enemmän kuin ennen selvitystä.
Rekisterien tiedot poikkeavat toisistaan
Viranomaiset ylläpitävät rakennustie- toja useissa eri rekistereissä. Tietoja
löytyy kunnan rakennusrekisteristä, Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ylläpitämästä Väestötietojärjestelmästä ja Verohallinnon rakennustiedoista.
Paikkatietoina rakennukset on tallen- nettu Kansalliseen maastotietokantaan ja kunnan omaan paikkatietojärjestel- mään.
Rekisterien tiedot rakennuksista poikkeavat toisistaan paljon. Esimer- kiksi Vaasassa kunnan rakennusrekis- ANTTI JAKOBSSON
KUVA: VAASAN KAUPUNKI / ANTTI FLANDER
positio 4/2021 15
terissä on 27 200 rakennusta, Väestö- tietojärjestelmässä 28 629 rakennusta, Kansallisessa maastotietokannassa 39 620 rakennusta ja Verohallinnon rekisterissä 26 700 rakennusta.
Erot rakennusten määrissä johtu- vat rakennusten määrittelytavasta ja siitä, hyväksytäänkö rekisteriin myös luvattomat rakennukset. Lisäksi histo- rialliset syyt vaikuttavat siihen, miten rakennustiedot kirjataan rekisteriin.
Rakennukset Kansallisessa maastotietokannassa
Kansallisessa maastotietokannassa rakennustiedot käydään läpi vuosittain.
Rakennukset tarkistetaan systemaatti- sesti kolmen vuoden välein ilmakuvien avulla. Laatutestien perusteella Kan- sallisesta maastotietokannasta löytyy noin 98 prosenttia kaikista asuinra- kennuksista.
Maanmittauslaitos linkittää Kansal- lisen maastotietokannan rakennuksiin
pysyvän rakennustunnuksen Väestö- tietojärjestelmästä. Tämä työ on vielä kesken, mutta oman kunnan tilanteen voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen Tuotannon tilannekarttasovelluksesta.
Varmat rakennusten linkitykset saa- daan tehtyä automaattisesti. Jos linkitys ei jostain syystä onnistu tai lopputu- los on epävarma, Maanmittauslaitos lähettää kunnalle pyynnön linkityksen tarkistamiseksi.
Toimimattomat linkit luokitellaan.
Kiinnostavin kiinteistöverotuksen kan- nalta lienee luokka T5, jossa Kansalli- seen maastotietokantaan tallennetulle rakennukselle ei löydy Väestötietojär- jestelmästä vastaavaa rakennuspistettä.
Haasteita esiin jo alkumetreillä
Jo kokeilun lähtötilannetta tarkastel- taessa nousi esiin tietojen saatavuu- teen ja ymmärrettävyyteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi rakennus ei tarkoita samaa asiaa eri rekistereissä, jaVäestötietojärjestelmän pysyvä raken- nustunnus voi kohdistua rakennuksen osaan, jolle ei ole määritelty paikkatie- toja lainkaan.
Eri rekisterien tietoja ei ole välttä- mättä kerätty saman ajanjaksona, ja monista rekistereistä puuttuu koko- naan elinkaaren hallinta. Tällöin yksit- täisen kohteen tiedoista ei voi päätellä, milloin sen tiedot ovat muuttuneet.
Eteen tulivat myös juridiset kysy- mykset, kuten saako luvattomalle rakennukselle luoda pysyvän raken- nustunnuksen. Tällä hetkellä luomis- oikeutta ei ole, vaan viranomainen voi ainoastaan vaatia rakennuksen purka- mista tai luvan hakemista.
Uusi prosessi helpottamaan vertailua
Maanmittauslaitoksen toimeksiantona konsultti laati automaattisen proses- sin, jolla rekistereitä voidaan vertailla toisiinsa. Prosessi koostuu neljästä
KUVA: MARKO KAUPPI, UBIQU OY
16
positio 4/2021
Antti Jakobsson työskentelee yli- insinöörinä Maanmittauslaitoksella.
Hän toimi projektipäällikkönä KMTK Vero -kokeiluprojektissa.
ANTTI.JAKOBSSON@
MAANMITTAUSLAITOS.FI
Mistä on kyse?
Maanmittauslaitos selvitti osana Kansallinen maastotietokanta -hanketta, miten kiinteistöveroselvityksessä voitaisiin hyödyntää eri rakennustietoja sisältäviä rekis- tereitä.
Mukana kokeiluprojektissassa olivat Vaasan kaupunki ja toteuttajina konsultti- yritykset Ubiqu ja Plandisain.
Projektin tulokset julkaistaan FME-koodeina GitHub-sivustolla, mistä kunnat ja yritykset voivat ladata ne jatkokäyttöä varten.
Projektin loppuraportti on luettavissa Maanmittauslaitoksen sivuilla: maanmit- tauslaitos.fi/ajankohtaista/kmtk-rakennustiedot-voivat-toimia-kuntien-kiinteisto- veroselvityksen-lahtotietoina
vaiheesta, joista jokaisen avulla saadaan uusia linkityksiä eri rekistereissä ole- vien rakennustietojen välille.
Ensimmäisessä vaiheessa vertailun kohteena ovat kunnan rakennusrekis- teri ja Väestötietojärjestelmän raken- nustiedot.
Toisessa vaiheessa otetaan tarkas- teluun rakennukset, joille ei löytynyt linkkiä edellisessä vaiheessa. KMTK VTJ PRT -analyysin avulla selvitetään, löytyykö niille pysyvän rakennus- tunnuksen avulla yhteys Kansallisen maastotietokannan ja Väestötietojär- jestelmän välillä.
Kolmannessa vaiheessa Verohallin- non rekisterissä oleville rakennuksille määritellään sijainti geokoodauksen avulla.
Lopuksi ensimmäisen ja toisen vai- heen tietoja verrataan kolmannessa vaiheessa syntyneisiin tietoihin.
Keskeisin havainto oli, että prosessi kestäisi kauan, eikä sitä olisi mah- dollista viedä loppuun lähitulevai- suudessa. Myös virhemahdollisuudet tulivat selvästi esiin. Toisaalta kokei- lussa saatiin ehdotuksia uudenlaisen master-data-ajattelutavan eteenpäin viemiseksi.
Apua tilannekuvasovelluksesta
Kokeilun perusteella ratkaisuksi ehdo- tetaankin uuden prosessin sijaan rakennustietojen laadun läpinäky- vyyden parantamista. Läpinäkyvyyttäedistettäisiin tilannekuvasovelluksella, jonka avulla eri viranomaiset voisivat tutustua rakennustietojen laatuun.
Tilannekuvasovellus toimisi samalla konkreettisena työkaluna yksittäisten virheiden korjaamisessa.
Haasteena toteutukselle on, että tilannekuvasovelluksen kehittäminen ei tällä hetkellä kuulu minkään nime- tyn tahon vastuulle.
Satoja tuhansia euroja enemmän kiinteistöveroja
Prosessin käyttöönotto tarkoittaisi Vaasassa kasvavia kiinteistöverotuloja.
Asuinrakennuksista veroja voisi kertyä vuodessa noin 100 000 euroa, loma- rakennuksista noin 80 000 euroa ja muista rakennuksista noin 500 000 euroa aiempaa enemmän – merkittäviä summia siis.
Tilannekuva- sovelluksella eri viranomaiset voisi- vat tutustua raken- nustietojen laatuun.
Tuotannon tilannekartta
Tuotannon tilannekartta on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä palvelu, josta voi tarkistaa muun muassa ilmakuvausten, laserkeilausten ja maastotietojen ajantasaistuksen tilanteen. Palvelusta on saatavilla myös ajantasaiset tiedot jutussa mainitun VTJ‑PRT‑analyysin etenemisestä.
Tutustu palveluun
tilannekartta.maanmittauslaitos.fi Koska kaikkia rakennuksia ei kui- tenkaan pystytä linkittämään ja osa on vapautettu kiinteistöverosta, verosumma olisi todellisuudessa jonkin verran pienempi.
Joka tapauksessa kiinteistövero- jen määrä kasvaisi huomattavasti eri rekisterien tiedot yhdistämällä. Samaa johtopäätöstä tukevat myös aiemmat konsulttien tekemät selvitykset. Tule- vaisuus näyttää, saadaanko potentiaali kunnolla hyödynnettyä koko Suo- messa.
positio 4/2021 17
