J'accuse

16 •

niin&näin

^1/98

arne nevanlinna

J´ACCUSE

U

udessa (ja käsittämättömän pal- jon m a in ost et u ssa ) su om en r u ot sa la isessa film issä Ih an at naiset rannalla pääosaa esittävä Ma- r ika Kr ook on vier a a n a TV ka kko- sen talviterassilla. Aluksi katsotaan monitorilta pätkää, jossa haastateltava tanssii kesäisellä hiekkarannalla 60- luvun riemukasta tvistiä toisen nuoren naisen kanssa, molemmat yläosatto- m issa .

– Milt ä t u o t u n t u i, kysyy h a a st a t - t elija .

– Alu ksi va ikea lt a , va st a a Ma r i- ka, mutta jos ohjaaja sanoo sulle että sen t a voit t eet on va in t a it eellisia ja että onhan sun esimerkiksi Salomen loppukohtauksessakin oltava rinnat pa lja in a n iin et h ä n sä voi m illä ä n sa n oa ei.

– E ipä t iet en kä ä n , va st a a n u or i m iest oim it t a ja h ä m m en t yn een ä .

Tä m ä on esim er kki viim e a ikoin a yleist yn eest ä kieli-ilm iöst ä , jot a n i- m it ä n su bjek tivisoin n ik si.

– Sä n iin ku n ost a t elä yt ym isen a s- tetta niin korkea lle, että identiteetit m en ee seka sin .

– Elokuvataide vaatii enemmän val- t ion t u kea . Ken kä t eollisu u s m oit t ii halpa tuontia. Historiantutkimus on k ok en u t k r it iik in t a r peet t om a k si.

Luonto kostaa kokemansa vääryydet.

Nä m ä ova t esim er kkejä viim e a i- koina yleistyneestä kieli-ilmiöstä, jota n im it ä n objek tivisoin n ik si.

Elokuvataide, kenkäteollisuus, his- t or ia n t u t kim u s t a i lu on t o eivä t ku i- tenkaan ole huolissaan, vaadi, moiti, koe eivä t kä kost a yh t ä ä n m it ä ä n . Takana on aina ihminen. Kyse ei siis ole m is t ä ä n via t t om a s t a t a va s t a kä yt t ä ä kielt ä u u della t a va lla . To- dellisen a t a r k oit u k sen a on a n t a a va iku t elm a siit ä , et t ä kir joit t a ja n ka n t a on a in oa oikea eikä poikkea - via m ielipit eit ä ole olem a ssa ka a n .

S

ata vuotta sitten kirjailija Emile Zola lähetti Ranskan presiden- tille avoimen kirjeensä “J ’accuse”.

Siin ä h ä n syyt t i a r m eija a siit ä , et t ä ju u t a la issyn t yin en u pseer i Alfr ed

Dreyfus oli tekaistuin perustein tuo- m it t u va koilu st a . Ka h deksa n vu ot - t a k est ä n eiden va ih eiden jä lk een syylliset paljastuivat ja oikeus voitti.

Korkeimman upseeriston keskuudessa kyt evä ju u t a la isvih a ja a r vova lla n m en et t ä m isen pelko osoit t a u t u iva t peittely-yritysten motiiveiksi. Dreyfus va pa u t et t iin ka ikist a syyt t eist ä ja miehen upseerinkunnia palautettiin, m ikä va r m a a n oli h ä n elle ja su vu l- le yhtä tärkeää kuin vankilatuomion per u u t t a m in en .

J

ä lkeen pä in “l´a ffa ir e Dr eyfu s” on n ä h t y a lku n a pr osesseille, joiden tuloksena lehdistön vapaus toteutui, ä lym yst ön a sem a va h vist u i, va - sem m ist o sa i t a sa ver t a iset t oim in - taedellytykset (Zola oli sosialisti), ar- meija alistettiin poliittiselle päätöksen- t eolle, kir kko ja va lt io er ot et t iin t oi- sist a a n . Lu et t elossa on liioit t elu n m a ku a . Tä m ä sa a t t a a joh t u a siit ä , että tapahtumasarja sai ja saa edelleen runsaasti julkisuutta myös siksi, että se sisä lsi t ä ydellisen va likoim a n r o- m a n t t isen dr a a m a n ju on ipiir t eit ä . H yvä n ja pa h a n selkeä va st a kka in - a s et t elu , yk silön r oh k ea t a ist elu t ot u u d en p u oles t a , t oivot t om ilt a näyttävien vaikeuksien voittaminen ja on n ellin en loppu ova t vielä k in populaariromaanin tai viihde-eloku- va n keskeist ä r ekvisiit t a a .

V

iit isen kym m en t ä vu ot t a m yö- hemmin Wäinö Aaltonen esitti oman julistuksensa Suomen Ku- va leh dessä . Aih e oli t oin en , m u t t a

m u odon h ä n la in a si Zola lt a , ilm ei- sest i silloisen ju h la vu oden in spi- r oim a n a . Ku vit t elen vielä kin m u is- t a va n i ka n n en : su u r ikokoin en va lo- kuva tuon ajan nimekkäimmästä tai- t eilija st a ja pa ksu lla pa in et t u t eks- ti MINÄ SYYTÄN! Osoitteena oli val- t iova lt a , joka h ä n en m ielest ä ä n oli skandaalimaisesti laiminlyönyt kor- keamman hengenviljelyn tukemisen, ja vaatimuksena Suomen Akatemian per u st a m in en . H a n kkeen dr a a m a l- lin en pot en t ia a li t yh jen i ku in n eu - la lla pist et t y ilm a pa llo siih en , et t ä a ka t em ia t odella per u st et t iin koh - t a sen jä lkeen ilm a n sen su u r em pia vastalauseita ja Aaltonen itse valittiin sen jä sen eksi.

R

a n s k a la in en viik k oleh t i “le Nou vel Obser va t eu r ”* om ist i h ilja t t a in pu oli n u m er oa Zo- la n h ist or ia llisen t ekst in m u ist olle.

Kymmenen kansainvälisesti tunnet- tua kirjailijaa oli saanut lehdeltä kut- su n ker t oa m in kä la isen sisä llön h e t ä n ä ä n a n t a isiva t va st a a va n la isel- le kirjelmälle. Syytöstensä kohteiksi h e oliva t va lin n eet m m . a m er ikka - laisen oikeusjärjestelmän ja CNN:n, Kiin a n h a r joit t a m a n t oisin a ja t t eli- joiden sor r on sekä t yt t öla st en sys- t em a a t t isen m u r h a a m isen , sen t o- siseika n piilot t elu n et t ä lä n sim a is- ten yhteiskuntien vauraus perustuu orjuuteen, Salman Ruhsdien kaltais- t en k ir ja ilijoiden va in ot , isla m in - u skoiset fu n da m en t a list it . Oiva lt a - vim pia oliva t m ielest ä n i n e ka ksi kommenttia, joiden kirjoittajat syyt-

*

Kiir u h da n h et i kä r keen m a in it sem a a n lä h t een , jot t a lu kija ei lu u lisi et t ä a ion t eh dä ku n n a kset . Niille jot ka eivä t t a r m okka ist a yr it yksist ä n i h u olim a t t a vielä t u n n e t er m iä voin ker t oa t a u st a n . Asu essa a n Ra n ska ssa er ä s pr ofessor i – n im eä en h ä veliä isyyssyist ä h a lu a pa lja st a a – kir joit t eli su om a la iseen leh t een kolu m n eja . Niissä h ä n esit t eli r a n ska la ist en a ja t u ksia m a a ilm a n m en ost a om in a a n , m a in it sem a t t a sit ä et t ä n e h a va in t ojen i m u ka a n oliva t u sein en em m ä n t a i vä h em m ä n su or ia kopioit a Obser va t eu r issä ju lka ist u ist a a r t ikkeleist a . No, kolu m n it pä ä t t yivä t a ika -n a a n , pia n sen jä lkeen ku n m in ä soit in su om a la isleh den t oim it u kseen ja va lit in a sia st a , m u t t a se oli va r m a a n pelkkä yh t een sa t t u m a .

1/98

niin&näin

• 17 tivät niitä jotka syyttävät. Toisen koh-

t een a oli E t elä -Afr ika n m u st ien ja va lk oist en , en gla n n in k ielist en ja afrikaanien ja etnisten heimojen kes- kin ä in en syyt t ely, ja t oisen “Gr een - peace” jonka toiminta ja identiteetti r a ken t u va t t u n n et u st i pelkä st ä ä n syyt öst en va r a a n . H a u skin oli m ie- lestäni venäläisen kirjailijan vastaus.

Hän ei syyttänyt ketään, vaan käänsi ka r n eva a lisest i ot sa kkeen J ’a ccu se m u ot oon “J ’a cu zzi” ja kä sit t eli sen jä lk e e n ve s is u ih k u n s ym b olis t a m er kit yst ä Ar ch im edeksest a n yky- a ika iseen por ea lt a a seen sa a kka .

E

n t ä Su om essa ? Vielä kö m eillä on jäljellä sitä puhtia, jonka voi- malla muutamia vuosikymmeniä sit t en su or a st a a n t eh t a ilt iin m in ä syyt ä n -t yyppisiä pr ot est eja ? Nä yt - tää olevan, ainakin kahden julkilau- su m a n ver r a n . J ou kko a ka t eem isia va iku t t a jia , jot ka va r m a a n pit ä vä t it seä ä n in t ellekt u ellein a , esit t i ä s- ket t ä in vet oom u ksen E MU:st a jä r - jestettävän kansanäänestyksen puo- lest a . Osoit t een a oli m a a n h a llit u s ja lisä t a voit t een a ju lkisen kesku s- telun herättäminen. Presidentti Ahti- saaren myöntämät kunniamerkit kah- delle in don esia la iselle va iku t t a ja lle h er ä t t ivä t n ä r kä st yst ä . Toim en pi- t een ka t sot t iin oleva n r ist ir iida ssa sen ka n ssa , et t ä m a a on syyllist y- n yt va ka viin r ikkom u ksiin ih m isoi- keuksia vastaan. Vastalauseeksi kaksi t a it eilija a pa la u t t i om a t k u n n ia - m er kkin sä .

K

ansainvälisten kirjailijoiden pu- h een vu or oissa ka iku u va h va - na sekä moraalinen paatos että a m m a t illin en eet os. Ka u t t a a ikojen kirjailijat ovat nähneet tehtäväkseen toimia maailman omanatuntona. Lu- kija t ova t h yvä ksyn eet t ä m ä n r oo- lin . J ok o sik si et t ä h e t a r vit seva t a u kt or it eet t eja t a i sen t a kia , et t ei- vä t m or a a liset ka n n a n ot ot jä isi pel- kästään filosofien, presidenttien, kir- kon m iest en t a i J a r i Sa r a svu on ka l- t a ist en t yh jä n pu h u jien t eh t ä vä ksi.

Su om a la iset ju lkila u su m a t la a dit -

t iin pyyt ä m ä t t ä ja a ih eet kin la n ke- siva t su u r elt a osin a sia n om a ist en va r s in a is en a m m a t t ip ä t evyyd en u lkopu olelle. Tä m ä oli t iet yst i t a r - koit u ksellist a . Mielipit eiden t a a kse t oivot t iin n ä in sa a t a va n sella ist a pa in a vu u t t a , yleispä t evyyt t ä ja m o- r a a list a k a n t a vu u t t a , jot a t a va n - mukaisiin lähetettyihin kirjoituksiin ei s a a m a h t u m a a n . Ra n s k a la is - kom m en t eist a n ä m ä piir t eet vä lit - t yivä t lu on t eva st i ja it sest ä ä n sel- vä st i.

J

.P . Roos ja h ä n en n eljä kym m en - tä älykköään julkaisivat kirjelmän sä n iin m yöh ä ä n , et t eivä t h e it - sekä ä n ole voin eet u skoa sen joh - tavan haluttuun lopputulokseen. Suu- rin osa allekirjoittajista on myös EU:n va st u st a jia , ja h u om a t t a va osa (en - tisiä?) stalinisteja. Oman profiilin nos- taminen ja keskinäinen uskonvahvis- tus näyttävät olleen tärkeämpiä mo- tiiveja kuin kansanäänestys tai kes- kustelun herättäminen. Ruotsinkie- list en osu u s on su h t eellisest i su u - r em pi ku in su om en kielist en . Tä m ä a n t a a a ih een kysyä m issä m it a ssa va a t im u s ka n sa n ä ä n est yksest ä ja t ekst ist ä h en kivä E MU- ja E U-va s- taisuus ovat lahdentakaista lainata- va r a a .

T

aiteilijakaksikko toimi varmaan spontaanisemmin kuin intrigoin- t iin t ot t u n eet yliopist oih m iset . Huomiota herättää kuitenkin se, että kohdemaa Indonesia sijaitsee etäällä, on et n isest i, ku lt t u u r isest i ja poliit - t isest i er ila in en sekä (su h t eellisen ) köyh ä . Ku n r ikkom u ksia t a pa h t u u maissa, jotka sijaitsevat lähellä, ovat et n isest i, ku lt t u u r isest i ja poliit t i- sest i sa m a n ka lt a isia sekä (su h t eel- lisen ) r ikka it a , n ä yt t ä ä pr ot est ien t a r ve vä h en evä n r a t ka iseva st i. Ih - m isoikeu ksia on r ikot t u ja r ikot a a n ka ikkia lla m a a ilm a ssa , esim er kik- si entisessä Neuvostoliitossa, Kiinassa t a i Yh dysva lloissa . E n ole ku u llu t kenenkään palauttaneen omia kunnia- m er kkejä ä n (t a i m u it a va lt iova lla n huomionosoituksia) sen johdosta, että

tällaisten maiden johtajien rintapieliin on r ipu st et t u su om a la isia m it a lei- t a . P r ot est i n ä yt t ä ä siis sisä lt ä vä n sekä m or a a list a pa a t ost a et t ä a m - m a t illist a eet ost a (Leen a Kr oh n on kirjailija). Mutta silti olin tuntevinani va sem m a lla poskella n i br ezh n evi- läisyyden kylmän henkäyksen. J otta ka n n a n ot t oa voisi ku t su a m or a a li- seksi, sen pit ä isi m ielest ä n i olla a i- dost i vilpit ön ja joh on kin m it t a a n sa a kka t iedost et t u , va illa m in kä ä n ka r va isia ket u n h ä n t iä ka in a lossa . Tätä vaatimusta suomalaiset puheen- vu or ot eivä t t ä yt ä . Va ikka n e on ju l- kaistu avoimina kirjeinä, takana piilee m ot iiveja , t a r koit u ksia , t a voit t eit a , a ja t u spin t t ym iä ja m en n eisyyden peikkoja , joist a t ekst issä ei n ä y jä l- keä kä ä n .

Z

ola oli valmis maksamaan hinnan m ielipit een sä ju lkist a m isest a . J a niin siinä sitten kävikin: hän jou t u i it se t u om it u ksi, pa ken i E n g- la n t iin , a r m a h det t iin ja eh t i lopu l- t a ku olla kin en n en pr osessin pä ä t - tymistä. Yksin tällä perusteella hänen toimenpidettään voi kutsua moraali- seksi. Su om a la iset eivä t sen sija a n ot t a n eet m it ä ä n r iskejä . Yksin t ä l- lä perusteella heidän toimenpiteitään on pa kko ku t su a m or a list isiksi.

T

ä m ä n sa a r n a n jä lkeen m in u n on pa kko ker t oa , ih a n objekt ii- visest i, et t ei k ir ja llisu u s ole t ippa ka a n lu ot et t a va m pi ku in ju l- kilausuma. Mistä sä tiedät, ihan sub- jekt iivisest i, ku in ka pa ljon se ku l- loinkin vääntää , liioittelee, peittelee tai dramatisoi totuuksia, tehdäkseen it seä ä n t ykö ku st a n t a ja lle ja lu ki- ja lle. Mist ä sä t iedä t m in n e se on milloinkin sattunut sijoittamaan sen vet een piir r et yn viiva n , joka er ot t a a fa kt a n ja fikt ion ?

Ta i jos sä va ikka t iet ä isit kin , ä lä helvetissä kerro kenellekään. Muuten sun kirjan myynti voi laskea. J a sehän on pa h in t a m it ä su lle voi t a pa h t u a , eiks olekin ?