Informaatiolukutaidon opetuksen nopeaan kehitykseen suomalaisissa ammat- tikorkeakouluissa ovat vaikuttaneet mm. lainsäädäntö, ammattikorkeakoulu- jen pedagogiikan kehitys sekä ammattikorkeakoulujen yhteiset kompetens- simäärittelyt. Alussa kirjasto vastasi opetuksesta yksin, mutta jo 1990-luvun lopussa yhteistyö ammattiaineen opetuksen kanssa alkoi yleistyä. Viime vuo- sina yhteistyöhön on liittynyt myös kolmas taho: työelämä.
opetuksen kehittyminen Suomen ammattikorkeakouluissa
Päivi Hollanti
Ammattikorkeakoulut ja niiden kirjastot
Ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 28 ammattikorkeakoulua, joissa opis- kelee n. 130.000 nuorta. Yliopistojen kandi- daatintutkintoa vastaavien opintojen laajuus on 210 – 270 opintopistettä.
Ammattikorkeakouluissa on alusta asti uskottu siihen, että kirjaston on oltava siellä missä opetus tapahtuu. Niinpä tyypillinen amk-kirjasto toimii useilla paikkakunnilla ja pienissä toimipisteissä.
Vuonna 2007 amk-kirjastoja löytyi yhteensä 80 paikkakunnalta ja 171 toimipisteestä. Tässä on- kin yksi ammattikorkeakoulujen vahvuus: pienis- sä toimipisteissä kirjaston ja opetuksen yhteys on läheinen ja yhteistyöhön on helppo lähteä.
Hakutekninen osaaminen pääosassa
Ammattikorkeakoulujen alkuvaiheessa kirjastot vastasivat yksin tiedonhankinnan perusteiden opetuksesta. Opetus keskittyi lähinnä tiedon- haun perustekniikoihin sekä sähköisten tiedon- lähteiden käytön opetukseen. FinELibin myötä
elektronisten aineistojen tarjonta moninkertais- tui, joten suurin osa kirjaston opetusajasta käy- tettiin erilaisten tietokantojen esittelyyn sekä tie- donhaun tekniikkaan.
Merkittävää osaa amk-kirjastojen kehityksen alkutaipaleella näytteli Ammattikasvatushallin- non koulutuskeskus Tampereella. Liisa Niini- kankaan järjestämät amk-kirjastolaisille suunna- tut koulutukset tarjosivat meille tilaisuuden ko- kemusten vaihtoon ja verkostoitumiseen. Tam- pereen antia kirjaston antamalle opetukselle oli mm. Carol Collier Kuhlthaun tiedonhaun pro- sessimalli, joka yhdistää tunteet ja ajatukset tie- donhankinnan prosessiin. Malli tarjosi amk-kir- jastolaisille mainion työkalun erityisesti opinnäy- tevaiheen koulutuksiin.
Verkko-opetuksen yleistyminen
Verkko-opetus saapui ammattikorkeakouluihin 1990-luvun loppupuolella. Kirjastot olivat en- simmäisinä ottamaan sitä käyttöön, sillä verkko- opetuksen kuviteltiin mm. vähentävän opetuk- seen tarvittavia henkilöresursseja. Vuosituhannen alku oli varsinaista verkko-opetuksen kulta-ai- kaa: lähes jokainen amk-kirjasto tuotti omaa tie-donhankinnan oppimateriaaliaan ja moni tarjo- si opiskelijoilleen myös varsinaisia verkkokursse- ja. Sittemmin verkko-opetuksesta on amk-kirjas- toissa pääsääntöisesti luovuttu mm. resurssivaati- musten ja integroidun opetuksen vuoksi.
Kirjastojen antama tiedonhankinnan opetus oli täysin erillään muusta opetuksesta, joten op- pimistulokset olivat useimmiten huonoja. Kor- jausta tilanteeseen haettiin ongelmalähtöisestä oppimisesta, josta ensimmäisen mallin kirjas- toille antoi Hämeen ammattikorkeakoulu. Osa- na opetusministeriön rahoittamaa Tila-verkko- kirjastohanketta rakensi Kaisa Rissanen ensim- mäisen ongelmalähtöisen, opiskelijan ammatti- alaan sidotun tiedonhankinnan verkkokurssin, jota hyödynnettiin ja josta otettiin myös mallia muissa amk-kirjastoissa.
Informaatiolukutaito vaatii yhteistyötä
Ongelmalähtöisen opetuksen tueksi kirjastot al- koivat enenevässä määrin etsiä yhteistyömahdol- lisuuksia ammattiaineen opettajien kanssa. Pit- kään yhteistyö rajoittui lähinnä tiedonhakuteh- tävien suunnitteluun tai opiskelijoiden kirjallisiin tehtäviin liittyvän tiedonhankinnan opetukseen.
Informaatiolukutaidon osaamistavoitteet edisti- vät opettajayhteistyön kehittymistä: ensimmäis- tä kertaa kirjastoilla oli käytössään työkalu, jol- la he voivat perustella paitsi informaatiolukutai- don, myös opetusyhteistyön merkitystä.
Osaamistavoitteiden laajuuden vuoksi amk- kirjastot määrittelivät yhteisen minimitason, jo- hon kaikki pyrkivät. Tavoitteet julkaistiin 2007 nimellä IL-osaamistavoitteet ja ydinaines am- mattikorkeakouluissa. Käyttöselvityksen perus- teella kehitettävä ydinainesanalyysi on vielä tänä Tyypillinen amk-kirjasto toimii useassa pienessä toimipisteessä. Tämä esimerkki on
Diakonia-ammattikorkeakoulusta Helsingin Alppikadulla
Päivi Hollanti
kin toimivista osaamistavoitteista.
Vahva kontekstisidonnaisuus
Samaan aikaan IL-ydinainesanalyysin kanssa val- mistuivat myös amk-opiskelijoiden yleiset ja ala- kohtaiset kompetenssimäärittelyt. Vaikka kirjas- to ei osallistunut määrittelytyöhön, on informaa- tiolukutaito selvästi läsnä mm. kehitystoiminta- ja kansainvälisyysosaamisessa. Kompetenssimää- rittelyitä noudattavat juonneopetussuunnitelmat ovatkin edistäneet informaatiolukutaidon integ- roimista muuhun ammattiaineen opetukseen.
Informaatiolukutaidon sosioteknisen luonteen tunnistaminen vahvisti kirjastojen uskoa integ- roidun opetuksen merkitykseen: informaatio- lukutaitoa ei voi opettaa erillään tietoympäris- töistä ja niistä käytännön tehtävistä, joissa tie- toa käytetään.
Osaamisvaatimusten kasvaessa myös kirjaston henkilökunta alkoi erikoistua eri opetusaloille.
Kirjaston opetusta räätälöitiin ammattialan nä- kökulmasta, jolloin kirjastolta vaadittiin entistä parempaa ammattialojen tuntemusta. Yhteistyö ammattialojen opettajien kanssa sai uusia ulottu- vuuksia: kun aiemmin opettajayhteistyö oli lähin- nä sopimista kirjastovierailuista, nyt opettajat ja kirjasto alkoivat keskustella opetuksen tavoitteis- ta ja tiedonhallinnan osaamistarpeista.
Amk-pedagogiikka tukee yhteistyötä
Ammattikorkeakoulujen pedagogisella kehityk- sellä on ollut selvä yhteys kirjaston ja opetuksen yhteistyön tiivistymiseen. Yleisesti käytössä ole- vat tutkiva oppiminen ja ongelmaperustainen op- piminen (PBL) tukevat molemmat erinomaises- ti kirjaston ja opetuksen yhteistyötä. Yksi onnis- tunut esimerkki on nähtävissä Satakunnan am- mattikorkeakoulussa (SAMK), jossa liiketalou- den logistiikan koulutusohjelmassa informaa- tikko osallistuu täysvaltaisena opettajakollegana paitsi opintojakson sisältösuunnitteluun, myös opetuksen toteutukseen.
SAMKin Ammatillisen osaamisen perusteet -moduulissa opettajatiimiin kuuluvat informaa- tikon lisäksi tiimityön ja PBL:n asiantuntija, työ- elämän käytäntöjen ja työoikeuden lehtori, sekä viestinnän ja tietotekniikan lehtorit. Suunnitte- luvaiheessa tiimi käy läpi oppisisällöt ja mahdol- liset päällekkäisyydet sekä mahdollisuudet tarkas- tella asiasisältöjä eri näkökulmista. IL korostuu erityisesti PBL-työskentelytavan omaksumisessa sekä tiedon rakentumisessa ja jakamisessa opis- kelijaryhmien tutoristunnoissa.
Erityisesti huomiota kiinnitetään opiskelijoi- den löytämään tietoon ja lähteisiin sekä tiedon kriittiseen käyttöön ongelmien ratkaisuissa. Ku- kin opiskelija esittää oman ratkaisunsa ensin kir- jallisesti, jonka jälkeen tutorryhmä tekee ratkai- suista synteesin. Tämä ongelman ratkaisu esite- tään muille tutorryhmille yhteisessä istunnossa.
Muut ryhmät voivat antaa kritiikkiä/ kehuja tai Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on opetus- tilojen uusiokäytössä onnistuttu erinomaisesti
Päivi Hollanti
kyseenalaistaa ratkaisuja. Teeman opettajat, siis myös informaatikko opettajatiimin jäsenenä, an- tavat oman palautteensa asiasisällöstä, esityksestä sekä löydetyn tiedon käytöstä ja soveltamisesta.
Työelämä mukaan yhteistyöhön
Ammattikorkeakoululaki määrittelee ammatti- korkeakoulun kolmeksi tehtäväksi koulutuksen, soveltavan tutkimus- ja kehitystyön sekä alueke- hityksen. Parhaimmillaan nämä kolme tehtävää limittyvät toisiinsa saumattomasti, kuten Laure- an kehittämässä Learning by developing –mal- lissa, jossa oppiminen on kytketty osaksi alueen työelämän kanssa tehtäviä kehityshankkeita. Kir- jaston ja opettajan kumppaniksi tulee työelämän edustaja, jonka avulla oppiminen voidaan kytkeä todellisiin ongelmaratkaisutilanteisiin. Samalla opiskelijoiden motivaatio oppimiseen paranee.Tämä on mahdollistanut myös informaatiolu- kutaidon opetuksen siirtämisen autenttisiin op-
pimisympäristöihin, kuten tehtiin Järvenpäässä jossa informaatikko ohjasi opiskelijoiden tiedon- hankintaa sairaalan tiloissa. Opiskelijoiden lisäk- si paikalla oli sairaalahenkilökuntaa, ja oppimis- tilanne kehittyi hyödylliseksi dialogiksi opiskeli- joiden, opettajan ja ammattialan asiantuntijoi- den välillä. Lisäksi informaatikon oma ymmär- rys työelämän todellisista tiedontarpeista syve- ni ja auttoi myöhemmin suuntaamaan tiedon- hankinnan opetusta paremmin työelämän tar- peita vastaavaksi.
IL-opetuksen toteutus vaihtelee
Valitettavasti kaikissa ammattikorkeakouluissa ei IL-opetuksessa olla onnistuttu yhtä hyvin kuin edellä on kuvattu. Informaatiolukutaidon ope- tuksen toteutumisen aste vaihtelee suuresti eri ammattikorkeakouluissa ja jopa saman ammat- tikorkeakoulun eri koulutusohjelmissa.Ratkaisevaa opetusyhteistyön onnistumiselle Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastossa on tilaa ja valoa
Päivi Hollanti
toa suosiva kulttuuri. Edellytykset IL:n integroi- dulle opetukselle ovat olemassa, mutta kirjastol- ta vaaditaan peräänantamattomuutta taistelus- saan informaatiolukutaidon opetuksen puoles- ta. Vain ammattiaineen opetuksen ja kirjaston yhteistyöllä voimme varmistaa sen, että valmis- tuvalla opiskelijalla on riittävä osaaminen työ- elämää varten.
Hyödyntämällä ammattikorkeakoulujen työ- elämäkontakteja voimme paitsi kehittää IL-ope- tusta vastaamaan paremmin todellisia tarpeita, myös lisätä opiskelijoiden oppimismotivaatiota ja syventää heidän ymmärrystään tiedonhankin- taan ja -hallintaan liittyvistä muuttujista.
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen. Helsinki: Arene, 2007. Saata- vissa: www.ncp.fi/ects
Ammattikorkeakoululaki 351/2003
Hakala, Hellevi & Puttonen, Kaisa. Korvantaustoja kuu- mottaa: tiedonhankinta työelämässä. Osaaja.net 4/2008.
IL-ECTS-työryhmä. IL:n osaamisalueet ja ydinai- nes ammattikorkeakouluissa. Espoo: Amkit-konsortio, 29.5.2007. Saatavissa: www.amkit.fi
Kallioinen, Outi (toim.) Oppiminen Learning by Devel- oping –toimintamallissa. Vantaa: Laurea, 2008. (Laurea Publications A 61)
nin amk, 2008. (Kajaanin ammattikorkeakoulun julkai- susarja B 10)
Kiiski, Anna-Kaisa (toim.) Virtuaalioppiminen: kooste lääninhallituksissa vuosina 2000-2002 rakennerahasto- ohjelmien kautta rahoitetuista virtuaalioppimiseen liitty- vistä hankkeista.
Länsisuomen lääninhallitus, Sivistysosasto, 2004.
Kotila, Hannu (toim.). Ammattikorkeakoulupedagogiik- ka. Helsinki: Edita, 2003.
Kotila, Hannu & Mutanen, Arto. Tutkiva ja kehittävä am- mattikorkeakoulu. Helsinki: Edita, 2004.
Spets, Anne. Hanketyöpaja opettajakoulutuksen, ammat- tikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön rakentajana. Hel- sinki: Haaga-Helia, 2007. (Tutkimuksia 3/2007) Tuominen, Kimmo & Savolainen, Reijo & Talja, Sanna.
Information literacy as a sociotechnical practice. Library Quarterly 75 (2005):3, pp.329-345.
Varo-Honkanen, Leena. Informaatiolukutaidon opetus Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalal- la. Mikkeli: Mikkelin amk, 2008. (Mikkelin ammattikor- keakoulu. B 143)
Tietoa kirjoittajasta:
Päivi Hollanti, projektipäällikkö Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu email. paivi.hollanti@amk.fi
