• Ei tuloksia

Elina Vainio näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Elina Vainio näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

258

t&e 3/2011 • tieteellinen elämä

Elina Vainio otti Maa ilmasta -näyttelynsä lähtökohdaksi Apollo -kuulennon miehistön avaruu- desta käsin ottaman valokuvan, joka esittää avaruudessa kelluvaa maapalloa. Kuva sai nopeasti ikonisen aseman ympäristöongelmien globaalin luonteen ilmentäjänä. Se esimerkiksi kuvitti isku- lausetta ”Only One Earth!”, joka nousi YK:n vuoden 1972 ympäristökonferenssin iskulauseeksi.

Sittemmin kuva on vakiintunut symboliseen käyttöön mitä erilaisimmissa yhteyksissä.

Elina Vainio (s.1981) valmistui vuonna 2006 kuvataiteen kandidaatiksi Chelsea College of Art

& Design -yliopistosta Lontoosta ja suorittaa parhaillaan maisterin tutkintoa Helsingissä kuvataide- akatemian tila-aikataiteiden osastolla. Vainio on kansainvälisen Transidency-kollektiivin jäsen, ja hän on ollut osallisena useissa kollektiivin projekteissa sekä Suomessa että ulkomailla. Hänen teoksiinsa sisältyy installaatioita sekä sarjallisia kokonaisuuksia, jotka tarkastelevat nykykulttuuria ehdollistavia materiaalisen maailman konstruktioita erilaisista näkökulmista.

Maa ilmasta (Galleria Huuto, 13. – 31.7.2011) oli Vainion ensimmäinen yksityisnäyttely.

Sen keskeisen osan muodosti teossarja Planet Earth Advertisements, jonka kuvia hän on kerän- nyt usean vuoden ajan sekä suomalaisista että ulkomaisista aikakauslehdistä. Kuvien yhteinen tekijä on Apollo-miehistön maapallokuvan käyttö mainonnassa. Töiden nimet heijastavat niiden alkuperää: ”Talentum”, ”Nissan”, ”DHL”, ”Osuuspankki” ja niin edelleen.

Apollo-valokuva on ambivalentti. Avaruudessa kelluva maapallo on ihmiskunnan koti, mutta ilmentääkö kuva ihmiskunnan haavoittuvuutta avaruuden äärettömyydessä vai osoittaako se päinvastoin ihmiskunnan kykyä muokata maailma itselleen asuinkelpoiseksi? Kuvaa käyttävien mainosten symboliikka on yhtä lailla ambivalenttia. Joissakin muunnelmissa maapallo tuntuu olevan ihmisen (ihmiskunnan) otteessa, toisissa taas ihminen (ihmiskunta) tuntuu viettävän sopusointuista elämää maapallon pinnalla. Muutamat kuvat ovat visuaalisia vitsejä.

Ajatuksia (ja haluja) virittävä ambivalenssi on tehokkaan mainoskuvan olennainen tun- nuspiirre. Juuri kuvien ambivalenssia Elina Vainio kykeneekin käyttämään hyväkseen. Hänen toteuttamansa kuvasarja nostaa esiin kysymyksen, johon emme tiedä vastausta: ilmentääkö ihmiskunnan elämä maapallolla harmoniaa ja yhteiseloa vai kasautuvia ongelmia tuottavaa räävitöntä valloitushalua?

Elina Vainio esittelee töitään kotisivullaan www.elinavainio.com.

Yrjö Haila

E lina v ainio

Elina Vainio: sarjasta Planet Earth Advertisements, 2007–.

Suzlon (2009), 30.5 x 25 cm.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Yleinen havainto oli, että ongelmapuhe muodosti suuren osan keskusteluiden sisäl- löstä ja että työntekijän kysyessä ongelmis- ta asiakasosallistujat ymmärsivät hyvin, mitä

Historiallisten kuvien ohella teoksen artikkeleissa tarkastellaan myös suhteellisen tuoreita kuvia ja teoksen alaotsikko tarkentaakin kiinnostuksen olevan sekä menneen

AlleklrJoittanut on seurannut usean vuoden aJan Survon sukro- teknilkan kehitystii sekä tehnyt omakohtaisesll paitst yksittätsiä sukroja myös läaJempia twuiti

Uudemmista kotimaisista aikakauslehdistä mainittakoon vielä Lehtiluukun digitaaliset näköislehdet, jotka ovat kolmen vuoden käyttörajoituksen jälkeen luettavissa arkistossa,

Niiden luonne vain on muuttunut: eleet ja kasvottainen puhe ovat vaihtuneet kirjoitukseksi ja ku- viksi sitä mukaa kuin kirjapainotaito on kehittynyt.. Sa- malla ilmaisu on

Jos tekstiin tulee kuvia tai taulukoita, nämä pyydetään numeroimaan, kirjoittamaan puhtaaksi ja liittämään tekstin loppuun erilliselle paperille. Kuvien paikat tekstin

Jos tekstiin tulee kuvia tai taulukoita, nämä kirjoitetaan puhtaaksi ja liitetään erillisinä arkkeina tekstin loppuun. Kuvien paikka tekstissä ilmaistaan kirjoittamalla

Ahlström Osakeyhtiön Varkauden telakan arkistomateriaaleja säi- lytetään pääosin Elinkeinoelämän keskus- arkistossa ja Varkauden kulttuurihistorialli- sessa museossa..