162
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 0 . v s k . – 2 / 2 0 0 4 KATSAUKSIA JA K E S K U S T E L U A
Kilpailupolitiikka ja arkkitehtuuri
1Tuomas Takalo Tutkimusohjaaja Suomen Pankki
1. Vapaiden ammattien itse- sääntely ja kilpailupolitiikka
E
urooppaneuvoston kokouksessa Lissabonis- sa maaliskuussa 2000 julistettiin tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin tietoon ja osaamiseen perustuva talous vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi huomioitiin vapaiden ammattien, kuten arkki- tehtien, asianajajien, farmaseuttien, insinöörien ja tilintarkastajien palveluiden merkitys kasvul- le ja työllisyydelle. Euroopan komission tavoit- teena on luoda toimivat sisäiset markkinat näil- le ammatillisille palveluille, mikä tarkoittaa mm. tutkintojen ja pätevyyksien harmonisoin- tia EU-alueella sekä ammattikuntien sisäisen sääntelyn purkamista. Vapaiden ammattien it- sesääntely sisältää mm. markkinoille tuloa kos- kevat määräykset, kuten pätevyysvaatimukset ja lisenssit, sekä markkinakäyttäytymistä kos- kevat esteet, kuten hinta- ja palkkiomääräyk- set, mainontaa koskevat rajoitukset, yritysmuo-tosäätelyn, sekä muut toimenpiteet, jotka ra- joittavat tai estävät kilpailun toteutumisen pal- veluiden tuottajien välillä. Komissio on itse- sääntelyn purkamisen toteuttamiseksi ryhtynyt jo toimenpiteisiin: se huomautti vastikään Bel- gian Arkkitehtiliittoa minimihintasuositusten käyttämisestä todeten näiden olevan unionin kilpailulakien vastaisia.
Miksi itsesääntelyn purkaminen ja kilpailun edistäminen on sitten niin tärkeää? Adam Smithin näkymättömän käden metafora, jonka mukaan talouden toimijoiden oman edun ta- voittelu johtaa ikään kuin näkymättömän kä- den ohjaamana koko yhteiskunnan kannalta tehokkaimpaan mahdolliseen lopputulokseen ja suurimpaan hyvinvointiin, on vapaan mark- kinatalouden idean perusta. Markkinatalou- dessa näkymättömälle kädelle on itse asiassa näkyvä vastine; tehokas hintajärjestelmä, jossa hinnat määräytyvät vapaasti kysynnän ja tarjon- nan mukaan ohjaten sitä, mitä tuotetaan, mi- ten tuotetaan ja miten tuotetut tavarat ja pal- velut jaetaan. Adam Smithin vision mukaisesti
1Esitelmä Arkkitehtipäivillä 10.10.2003. Kiitän Emmi Martikaista avusta esitelmän tekemisessä ja Janne Pihlaja- niemeä hyödyllisistä keskusteluista.
163 T u o m a s T a k a l o
myöhemmin on osoitettu, että tiettyjen ehto- jen vallitessa markkinamekanismi johtaa tehok- kaaseen resurssien allokaatioon ja yhteiskun- nan hyvinvoinnin maksimointiin.
Ikävä kyllä, kyseiset ehdot eivät kuitenkaan välttämättä täyty käytännössä. Yksi ehto on, että markkinat ovat riittävän kilpailulliset. Jos riittävä kilpailu ei toteudu, julkisen vallan vä- liintulolle voidaan löytää perusteita. Kilpailua voidaan edistää mm. purkamalla markkinoille pääsyn ja sieltä poistumisen esteitä, hajottamal- la monopoleja ja estämällä niiden muodostu- mista, sekä rankaisemalla määräävän markki- na-aseman väärinkäytöksistä. Tällaisella julki- sen vallan harjoittamalla kilpailupolitiikalla on merkittävä rooli kilpailun esteiden purkamises- sa ja tehokkuuden lisäämisessä.
Sääntelyn purkamisen tueksi on olemassa mittava määrä empiiristä tutkimusta. Sääntelyn purkamisen vaikutuksia erityisosaamista vaati- vissa palveluissa on selvitetty myös Euroopan unionin jäsenmaissa. Komission teettämän riip- pumattoman selvityksen mukaan unionin jä- senmaiden välillä on huomattavia eroja ammat- tikuntien sisäisessä sääntelyssä (Paterson, Fink ja Ogus 2003). Niissä maissa, joissa sääntely on vähäistä, palveluita tuottavien ammattilaisten määrä ja näiden palveluiden kokonaisliikevaih- to on suurempi. Lisäksi sääntelyn poistaminen lisää palvelun tarjoajien motivaatiota työsken- nellä kustannustehokkaasti ja kehittää innova- tiivisia palveluja. Unionin jäsenmaiden välises- sä vertailussa Suomen vapaita ammatteja kos- keva sääntelyjärjestelmä on suhteellisen libe- raali.
2. Ulkoisvaikutukset ja
markkinoiden epäonnistuminen Yksi ehto markkinatalouden tehokkaalle toi-
minnalle on siis riittävä kilpailu. Mutta on myös muita ehtoja, jotka eivät välttämättä to- teudu käytännössä. Yksittäisten yritysten hin- noitteluvoiman lisäksi informaation epäsym- metria tai ulkoisvaikutukset heikentävät hinta- järjestelmän kykyä ohjata talouden toimintaa.
Kun markkinat eivät toimi tehokkaasti, on pe- rusteltua kyseenalaistaa toimet jotka täydelli- sillä markkinoilla olisivat optimaalisia. Toisin kuin täydellisillä markkinoilla, epätäydellisillä markkinoilla sääntely voi toimia hyvinvointia parantavasti. Tällöin sääntelyn purkamiseen tähtäävän kilpailupolitiikan soveltaminen ei ole välttämättä toivottavaa.
Arkkitehtipalveluiden osalta merkittävin peruste markkinamekanismin toimimattomuu- delle ja sääntelyn tarpeellisuudelle ovat ulkois- vaikutukset. Ulkoisvaikutuksista on kyse sil- loin, kun markkinahinta ei sisällä kaikkia tuot- teen tai palvelun yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia tai hyötyjä. Autoilu toimii esi- merkkinä negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta:
autoilija ei maksa auton käyttämisestä johtuvia ympäristön saastumisen ja liikenteen lisäyksen kustannuksia, vaan nämä siirtyvät yhteiskun- nan kannettaviksi. Toisin sanoen autoilun yk- sityiset kustannukset autoilijalle eroavat autoi- lun yhteiskunnallisista kustannuksista. Tällöin markkinat epäonnistuvat ja autoilua tuotetaan ja kulutetaan enemmän, kuin olisi yhteiskun- nan kannalta optimaalista. Positiivisten ulkois- vaikutusten tapauksessa tuotteen tai palvelun kaikki hyödyt eivät kohtaa tuottajaa tai kulut- tajaa, jolloin tuotetta tai palvelua tuotetaan ja kulutetaan liian vähän. Tässä tapauksessa jul- kinen valta voi tehostaa resurssien allokaatiota joko lisäämällä omaa tuotantoa tai vaikuttamal- la kannustimiin.
Arkkitehtuuripalvelujen positiivinen ul- koisvaikutus on kauniin ja toimivan rakennuk-
164
K A T S A U K S I A J A K E S K U S T E L U A KAK 2 / 2004
sen aiheuttama mielihyvä korttelin muille asuk- kaille ja ohikulkijoille. Vastaavalla tavalla epä- onnistunut rakennus aiheuttaa haittaa ja mie- lipahaa myös ulkopuolisille. Kummassakaan tapauksessa palvelun tilaaja ei ota huomioon toimintansa yhteiskunnallisia hyötyjä ja kustan- nuksia, jolloin tuotannon määrä eroaa optimis- ta. Ulkoisvaikutuksia on kuitenkin lähes mää- ritelmän mukaan vaikea mitata kuten myös kauniin tai epämiellyttävän rakennuksen ai- heuttamaa mielihyvää tai mielipahaa. Arkkiteh- tuurin kohdalla mittaustehtävä ei silti ole mah- doton; karkeita arvioita arkkitehtuurin ulkois- vaikutuksista saadaan tutkimalla arkkitehtuu- rin vaikutusta lähiympäristössä sijaitsevien ra- kennusten ja kiinteistöjen arvoon.
Arkkitehtuurin ulkoisvaikutuksia syntyy sekä vanhojen rakennusten purkamisesta että uusien rakentamisesta. Uudisrakentaminen ta- pahtuu usein kaupunkialueiden hylätyille tai huonokuntoisille tonteille. Rakentaminen tekee alueesta visuaalisesti miellyttävämmän ja nos- taa lähellä olevien rakennusten arvoa. Lisäksi uudet rakennukset ovat siistejä ja moderneja, mikä lisää alueen vetovoimaa. Ellen, Schill, Schwartz ja Voicu (2003) ovat tutkineet julki- sen vallan tukemien asuntoprojektien ulkois- vaikutuksia New Yorkissa vuosina 1987–2000.
Tutkimuksen mukaan julkisen sektorin tuke- mat rakennusinvestoinnit tuottavat huomatta- via pitkäaikaisia hyötyjä lähialueille. Mitä suu- remmasta taloudellisesta projektista on kyse, ja mitä lähempänä kohde sijaitsee, sitä suurempi on naapuruston saavuttama hyöty. Uudisra- kentaminen lisää alueen hyvinvointia myös po- pulaation kasvuvaikutuksen kautta: alueen ta- loudellinen toiminta vilkastuu ja palveluiden määrä kasvaa.
3. Lopuksi
Riittämättömästä kilpailusta seuraava tehotto- muus tai ulkoisvaikutusten aiheuttama mark- kinoiden epäonnistuminen ovat keskeisiä pe- rusteita julkisen vallan toiminnalle. Siksi meil- lä on niin kilpailu- kuin rakennusvalvontaviras- to. Mutta tiedämme varsin hyvin, että paitsi markkinat myös julkinen valta voivat epäonnis- tua. Vapaiden ammattien itsesääntelyä oikeute- taankin usein palveluiden laatuun liittyvillä ar- gumenteilla. Kiinteiden hintojen, lisenssien, mainonnan rajoitusten ja taulukkopalkkajärjes- telmän katsotaan takaavan ammatinharjoitta- jien pätevyyden ja palveluiden korkean laadun.
On aiheellista uskoa, että ulkoisvaikutukset huomioon ottaen kilpailupolitiikan suoraviivai- nen soveltaminen arkkitehtipalveluihin ei ole suotavaa. Ulkoisvaikutusten takia markkinat tuottavat liian vähän laadukasta arkkitehtuuria.
Ulkoisvaikutusten aiheuttama markkinoiden epäonnistuminen ei kuitenkaan korjaudu tau- lukkopalkkoja tai kiinteitä hintoja käyttämäl- lä. Taulukkopalkat ja kiinteät hinnat kyllä li- säävät tilauksia saavien palvelun tarjoajien voit- toja, mutta vähentävät palvelujen kysyntää, siir- täen palvelujen tuotantoa yhä kauemmaksi op- timista. Palvelujen hintasäännöstelyn vaikutus laatuun on tutkimuksen valossa hieman kiis- tanalainen, mutta todennäköisesti se ei sitä pa- ranna. Arkkitehtipalveluiden laadun takaami- seksi tuleekin käyttää taulukkopalkkoihin ver- rattuna vähemmän rajoittavia ja kilpailua vää- ristäviä keinoja. Tällaisia keinoja ovat esimer- kiksi erilaisten kannustinten luominen positii- visia ulkoisvaikutuksia aiheuttavien rakennus- hankkeiden toteuttamiseksi. Suomen Arkkiteh- tiliitolla on tärkeä tehtävä kehittää keinoja, joil- la arkkitehtuurin ulkoisvaikutukset voidaan korjata vääristämättä kilpailua.
165 T u o m a s T a k a l o
Lähteet
Commission of the European Communities (2004):
Report on Competition in Professional Services.
Brussels, 9 February 2004 COM(2004) 83 Final.
Ellen, I. G., Schill, M. H., Schwartz, A. E. ja I. Voicu (2003): ”Housing Production Subsidies and Neighborhood Revitalization: New York
City’s Ten-Year Capital Plan for Housing”, FRBNY Economic Policy Review, June 2003.
Paterson, I., Fink, M. ja A. Ogus (2003): Vapaiden ammattien sääntelyn taloudelliset vaikutukset eri jäsenvaltioissa. Euroopan komission kilpailun pääosaston teettämä tutkimus, Institut für Hö- here Studien, Wien.
