• Ei tuloksia

Tieteen arvopohjasta näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tieteen arvopohjasta näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

54 TIETEESSÄ TAPAHTUU 2 2019 kESkUSTElUA

Tieteen arvopohjasta

Helsingin Sanomien jutussa 9.1.2019 pohdin yhdessä emerituskansleri Risto Ihamuotilan ja tutkijatoh- tori Johanna Vuorelman kanssa, miten tutkijoiden tulisi vastata valetietoon. Nyt Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1/2019 tietokirjailija Mai Allo kirjoittaa meistä seuraavasti: ”He väittävät sekä vihjauksin että suorasanaisesti tieteen vihollisen piileksivän lähinnä uusissa oikeistopopulistisiksi nimetyissä puolueissa ja konservatiivisissa piireis- sä, Suomen tapauksessa nimenomaan perussuo- malaisissa.”

Akateemiset piirit edustavat Allon mielestään

”vasemmistovihreyttä ja liberaaleja arvoja”. Hän tietää lisäksi, että ”Kaikki, mitä kampuksilta asian- tuntijalausuntoina tarjotaan, ei ole puhdasta fak- taa saati empiirisesti todennettua tietoa”.

Tässä viimeisimmässä lauseessa kiteytyy ylei- nen mutta naiivi tiedekäsitys. Jokainen tutkija tie- tää, ettei ole olemassa ”puhtaita faktoja”. Kaikki niin sanotut tieteelliset tosiseikat vaativat kon- tekstin ja ovat olemassa suhteessa toisiinsa. Tämä pätee erityisesti ihmis- ja yhteiskuntatieteissä mutta myös luonnontieteissä. Tieteelliset tosi- seikat muodostavat aina eräänlaisen verkoston.

Kaikki maailmaa koskevat tosiseikat ovat jolla- kin tavoin empiirisesti todennettuja. Ei siis ole ole- massa erikseen, kuten Allo tuntuu kuvittelevan 1) faktoja ja 2) empiirisesti todennettua tietoa.

Oman näkemykseni mukaan Allon edustama virheellinen tiedekäsitys on merkittävässä roolis- sa silloin, kun esimerkiksi ilmastoskeptikko poimii

”faktoja” uskomustensa tueksi. Itse haluaisinkin opettaa suurelle yleisölle ”faktojen” sijasta sitä, miten tieteellisiin tosiseikkoihin päästään. Tiede on prosessi, ei faktojen luettelo.

En Helsingin Sanomien jutussa millään tavoin vihjannut tieteen vihollisten pesiytyneen juuri Pe- russuomalaisiin. Viittasin kyllä Laura Huhtasaa- reen antaessani ymmärtää, etten haluaisi kreatio- nistia Suomen presidentiksi.

Allo esittää esimerkkinä, etteivät ”feministi- sen ideologian” kannattajat ponnista sen tukevam- malta tietopohjalta kuin kreationistitkaan. Mutta kreationismi ei ponnista miltään tietopohjalta – se on sokeaa uskoa. En voi kuvitella, että maapallolla olisi yhtään kreationistia, joka ei samalla olisi hy- vin uskonnollinen.

Itse en tiedä, mitä ”feministinen ideologia”

on, mutta se lienee jotakin, jonka ihmiset ovat laatineet. Sellaisena sillä voi olla perusteensa tai sitten ei. Sen päättävät kriittinen, analyyttinen keskustelu ja havainnot. Tämä on tieteen metodi.

Kreationisti sen sijaan julistaa transsendenttistä, jumalallista a priori -totuutta.

Humen giljotiinin mukaan arvoja ei voi joh- taa havainnoista. Mutta tieteen metodi on kaik- kien luotettavien havaintojen edellytys, ja siihen sitoutuminen on jo itsessään arvo. Tämän arvon jakavat kaikki rehelliset tutkijat puoluekannasta riippumatta.

Osa Suomen presidentin arvoista voi puoles- tani aivan hyvin nojata kristillisyyteen. Sen si- jaan olisi järkyttävää, jos hänen luonnontieteelli- set käsityksensä perustuisivat Raamattuun. Tämä kertoisi hänen hylänneen tieteen arvopohjan ja purjehtivan samassa veneessä kreationististen ää- rimuslimien kanssa.

KARI ENQVIST Kirjoittaja on kosmologi.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Koska olisi kohtuutonta, jos kaikki luopui- sivat yhtä monesta pallosta, kun niitä ei alun perinkään yhtä monta ollut, päätetään, että jokainen lapsi jät- tää

Muistamme, ett¨a jos operaatorin K normi on aidosti pienempi kuin 1, niin yht¨al¨o (1) aina ratkeaa Neumannin sarjalla.. Jos kKk ≥ 1, niin yht¨al¨oll¨a ei tarvitse

Tasa-arvon edistäminen sinällään ei riitä legiti- moimaan tasa-arvotyötä, vaan myös tästä julkisen sektorin hyvinvointi- työhön lukeutuvasta toiminnasta tulee seurata

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen uusille opiskelijoille tarjottiin tänä syksynä mahdollisuutta aktivoida matematiikan osaamistaan ennen opintojen alkua..

Tieteelliset seurat muodostavat tie- teelle ja tutkimukselle korvaamattoman infrastruktuurin ja tekevät sen erittäin kustannustehokkaasti: työn arvo ylittää monin

lisiksi, joita alan mainio perusteos, Tieteen vapaus ja tutkimuksen etiikka (Ks. Mäkelä, passim., 1987) humboldtlaiselle tieteen ihanteelle maalailee.. Oikeustieteellisessä

Huittisissakin tulee löy- tää omat toimintalinjat ja ratkaisut sekä tie- dostaa se, ettei kukaan ulkopuolinen kykene tekemään puolestamme ratkaisuja, vaan ne on meidän

Niinpa valehtelemisesta kaytetty ilmaus se valoj talakaroa (taalailaista) viittaa Kettusen mielesta siihen, etta valhe (valeh).. on valaa-verbin johdos, ja tatahan Suomen