Arvonlisäveron vaikutus kuluttajamyynnissä Euroopan unionin alueella Case yritys x

(1)

Sami Hätälä

ARVONLISÄVERON VAIKUTUS KULUTTAJAMYYNNISSÄ EUROOPAN UNIO-

NIN ALUEELLA CASE YRITYS X

(2)

ARVONLISÄVERON VAIKUTUS KULUTTAJAMYYNNISSÄ EUROOPAN UNIO- NIN ALUEELLA CASE YRITYS X

Sami Hätälä Opinnäytetyö Kesä 2019

Liiketalouden koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

(3)

3

TIIVISTELMÄ

Oulun ammattikorkeakoulu

Liiketalouden koulutusohjelma, taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto

Tekijä(t): Sami Hätälä

Opinnäytetyön nimi: Arvonlisäveron vaikutus kuluttajamyynnissä EU:n alueella case yritys x Työn ohjaaja: Nina Kukkonen

Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kesä 2019 Sivumäärä: 30 + 11

Opinnäytetyön toimeksiantaja on ulkoiluvaatteita ja jalkineita myyvä yritys, jolla on usean vuoden kokemus. Kyseinen yritys aloitti viime vuonna ulkoiluvaatteiden ja jalkineiden myynnin kuluttajille Euroopan unionin alueella. Tämän vuoksi tarkoituksena on tehdä opas tiettyjen jäsenmaiden osalta, kuinka rekisteröidytään arvonlisäverovelvollisiksi kyseisissä maissa.

Opinnäytetyö on case-tutkimus ja tehty käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto on kerätty pääosin Euroopan unionin internetsivuilta. Teoriaosiossa käsitellään etämyyntiin liittyen myös palautusoikeutta ja sähköistä myyntiä. Kaukomyynnin osalta tavara- ja palvelumyynnin eroa, sekä matkailija- ja vientimyyntiä. Arvonlisävero-osiossa hieman historiaa arvonlisäverosta ja sen käyttöönotosta Suomessa ja EU:n osalta. Tässä osiossa käydään myös läpi Euroopan komission suunnitelmia arvonlisäverokantojen yhtenäistämiseksi ja mahdollinen uudistus arvonlisäveron il- moittamiseen ja maksamiseen tällä hetkellä tiettyjen palveluiden käytössä olevan MOSS-järjestel- män avulla.

Opinnäytetyön tuloksena valmistui opas, jossa käsitellään arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity- mistä. Oppaan sisältöä ja tekoa kuvaillaan kohdassa Opas arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity- misessä. Opas on tehty Iso-Britannian ja Ruotsin internetsivuilta löytyvien arvonlisäverovelvollisek- sirekisteröityvien erillisten lomakkeiden avulla. Sen tarkoituksena on helpottaa kyseisten lomakkeiden täyttämistä esimerkkiyrityksen avulla.

Opas on toimeksiantajan käytettävissä sähköisessä muodossa, jotta muutoksia voidaan tarpeen vaatiessa tehdä. Sitä on mahdollista jatkokehittää oppaassa olevien lomakkeiden ansiosta tietyissä tapauksissa koskemaan valmisteveronalaisten tuotteiden aiheuttamaa rekisteröintivelvollisuutta sekä työnantajarekistereihin ilmoittautumisessa.

Asiasanat: arvonlisävero, etämyynti, Euroopan unioni, Iso-Britannia, opas, Ruotsi

(4)

4

ABSTRACT

Oulu University of Applied Sciences

Degree programme in Business Economics, Option of Financial Administration

Author(s): Sami Hätälä

Title of thesis: Effect of VAT in consumer sales in the EU, Case company x Supervisor(s): Nina Kukkonen

Term and year when the thesis was submitted: Summer 2019 Number of pages: 30 + 11

The client of this thesis is company x, which has been selling outdoor clothes and footwear for several years in Finland. The Company has already expanded it’s market area by selling outdoor clothes and footwear to customers in the European union since last year. For that reason the pur- pose of this thesis is to make a guide for easier value added tax registration in some European union countries due to distance selling regulations. The countries of Great Britain and Sweden have been chosen by using data obtained from the company.

The form of this thesis is case study which is made by using qualitative method. In theory part of the thesis following sales methods are explained: distance, remote, goods and services, tourist and export. In addition, the value added tax part is about its history in Finland and EU including Euro- pean commission plans to update that system. Updating the system consists of a plan to unify value added tax rates, possible update of how value added tax is declared and paid with at the moment in use of in the case of specific services which use MOSS-system.

The end result of this thesis is to make a guide which can be of use when registering into another EU country. This is made by using forms of registration found from Great Britain and Sweden internet sites. The forms are filled by using the imaginary company’s information. The guide can be alternatively used and updated to contain registration in case of excise duties and in Sweden’s case when registering as employer.

Keywords: value added tax, distance sales, European union, Great-Britain, guide, Sweden

(5)

5

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 6

2 ETÄMYYNTI ... 8

2.1 Palautusoikeus ... 9

2.2 Sähköinen myynti ... 10

3 KAUKOMYYNTI... 12

3.1 Tavara- ja palvelumyynti... 13

3.2 Veroton matkailijamyynti... 15

3.3 Vientimyynti ... 16

4 ARVONLISÄVERO ... 17

4.1 Arvonlisävero Suomessa ... 17

4.2 Arvonlisävero EU:ssa ... 20

4.3 Mahdolliset muutokset ... 21

4.4 Mini One Stop Shop ... 22

5 OPAS ARVONLISÄVEROVELVOLLISEKSI REKISTERÖITYMISESSÄ ... 24

5.1 Oppaan teko ja rajaus ... 24

5.2 Oppaan kuvaus ... 25

5.2.1 Iso-Britannia ... 26

5.2.2 Ruotsi ... 26

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA ... 27

LÄHTEET ... 30

LIITTEET ... 33

(6)

6

1 JOHDANTO

Toimeksiantaja on suomalainen ulkoiluvaatteita ja jalkineita myyvä yritys. Yritys aloitti viime vuonna tavaran myynnin kuluttaja-asiakkaille Euroopan unionin alueella. Sen vuoksi tavoitteena on tehdä opas arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisestä tietyissä jäsenmaissa. Tavoitteen saavuttami- sen tueksi teoriaosiossa selitetään yleisesti etämyynti, kuluttajamyynti sekä arvonlisäveroon liitty- vät asiat.

Etämyynnissä esitetään yleisesti mitä etämyynti on, mitä poikkeuksia puhelinmyynnissä on tietojen antamisen puolesta verkkokauppaan verrattuna ja millä aloilla etämyyntisäännökset eivät päde.

Käsitellään myös tuotteiden yleinen palautusoikeus ja mainitaan tilanteita, joissa se ei ole voimassa.

Kuluttajamyynnissä käydään läpi kaukomyynti, tavara- ja palvelumyynnin ero sekä matkailijamyynti. Tavara- ja palvelumyynnissä selitetään tavaran ja palvelun erot. Matkailijamyynnissä käy- dään läpi tärkeimmät asiat sekä Norjan erikoistapaus verrattuna muihin unionin ulkopuolisiin maihin. Lisäksi vientimyynti käsitellään ja selitetään lyhyesti.

Arvonlisävero-osiossa esitetään eri jäsenmaiden soveltamia arvonlisäverokantoja ja unionin tule- vaisuuden suunnitelmia nykyisen arvonlisäverojärjestelmän korvaamiseksi, lisäksi hieman historiaa arvonlisäveron käyttöönotosta Suomessa ja unionin alueella. Samassa osiossa avataan ar- vonlisäverollisen ja verottoman liiketoiminnan eroja, arvonlisäverotunnisteeseen liittyvät asiat sekä Suomen soveltamat arvonlisäverokannat. Unionin osalta pyritään selittämään, miksi arvonlisäve- rojärjestelmän uudistaminen koetaan tärkeäksi arvonlisäverojen menettämisen myötä ja miten ar- vonlisäpetos voi yksinkertaisimmillaan tapahtua. Euroopan komissio suunnittelee uudistusta arvon- lisäverokantoihin ja yhteisömyyntiin liittyen. Järjestelmän uudistamiseen liittyen miten tulevassa uu- distuksessa otetaan huomioon jäsenmaiden soveltamat erilaiset arvonlisäverokannat ja kokeilussa oleva MOSS-järjestelmä sekä miten se voi vaikuttaa arvonlisäverotuksen keräämiseen tulevaisuu- dessa.

(7)

7

Oppaassa käydään läpi valittujen jäsenmaiden osalta arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen.

Tämä toteutetaan jakamalla rekisteröitymisilmoitus pienempiin kokonaisuuksiin ja täyttämällä esimerkkiyrityksen tiedoilla, jotta tarvittaessa ilmoituksen tekeminen onnistuu helpommin. Molemmat maat käyttävät erilaista ilmoituslomaketta, Iso-Britannialla se koskee vain ainoastaan kaukomyyn- tiä ja Ruotsilla on yleisempi.

Opinnäytetyö on case-tutkimus, joka on tehty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tut- kimusmenetelminä on käytetty teoriaan perehtymistä sekä keskustelua oppaan sisällöstä toimeksiantajan kanssa. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä vaikutusta arvonlisäverolla on kuluttajamyyn- nissä? Mitä tulee ottaa huomioon raja-arvon ylittyessä? Miten rekisteröidytään arvonlisäverovelvol- liseksi toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa?

(8)

8

2 ETÄMYYNTI

Etämyynti on tavaran ja palvelun myyntiä asiakkaalle siten, että sopijaosapuolet eivät ole fyysisesti läsnä. Täten sopimus tehdään internetissä verkkokaupan tai muun sellaisen välityksellä, puhelimella, sähköpostitse tai myyjän normaalin toimitilan ulkopuolella. (Euroopan unioni 2018b, viitattu 11.3.2019.)

Etämyyntinä pidetään myös tilannetta, missä asiakas käy toimitiloissa hakemassa tietoa ja neuvot- telun jälkeen ostaa aiemmin mainituilla tavoilla. Jos sopimuksen neuvottelu käydään myyjän toimi- tilassa, mutta ostamisen tapahtuu internetissä tai puhelimella, sitä ei tulisi käsitellä etäsopimuk- sena. Mikäli sopimuksen tekeminen aloitetaan etäviestimellä tai muun sellaisen välityksellä, mutta lopulta toteutetaan myyjän toimitiloissa sitä ei tulisi pitää etäsopimuksena. Myöskään kuluttajan varatessa palvelun ja mennessään myyjän toimitilaan sen toteuttamiseksi ei tulisi olla etämyynti.

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83:13§, 20§.)

Etämyyntiin liittyvät asetukset eivät ole voimassa seuraavilla aloilla:

• sosiaali- ja terveyspalvelut

• rahapelit

• rahoitus-, vakuutus- ja sijoitustuotteet

• asuinkiinteistöt ja vuokra-asunnot

• pakettimatkat, lomaosakkeet ja tietyt vapaa-ajan palvelut (Huom! Näiden osalta sovelletaan erillisiä sääntöjä.)

• matkustajaliikenne (paitsi tietyt erityissäännöt)

• tiettyjen virallisten tahojen, kuten notaarien, laatimat sopimukset

• elintarvikkeet ja juomat, joita toimitetaan säännöllisesti asiakkaan kotiin tai työpai- kalle

automaateista ostettavat tuotteet

• Joissakin EU-maissa seuraavia sääntöjä ei sovelleta, jos muualla kuin myyjän toimiti- loissa tapahtuvan myynnin arvo on alle 50 euroa.

(Euroopan unioni 2018b, viitattu 11.3.2019.)

(9)

9

2.1 Palautusoikeus

Etämyynnissä on 14 päivän palautusoikeus. Edellä mainitun aikarajan sisällä peruutetusta kau- pasta syytä ei tarvita. Tavaran osalta 14 päivää alkaa toimituksen jälkeen. Palveluissa 14 päivää alkaa kulumaan sopimuksen tekemisen jälkeen. Mikäli pääpaino on tavaran- tai palvelunmyyn- nissä, mutta niiden lisäksi on myös myyty lisäpalveluita, on aiemmin mainittu palautusoikeus voimassa. Tässä tapauksessa peruutusaika siirtyy seuraavaan arkipäivään, mikäli päättymispäivä osuu viikonlopulle tai kansalliselle vapaapäivälle. Mikäli asiakas ei ole saanut myyjältä kaikkea tar- vittavaa tietoa, on peruutusoikeus 12 kk tai 14 päivää asiakkaan saatua tiedon. (Euroopan unioni 2018b, viitattu 11.3.2019.)

Asiakas ei voi purkaa sopimusta vedoten 14 päivän palautusoikeuteen seuraavissa tapauksissa:

• palvelusta, joka on jo toteutettu kokonaisuudessaan (asiakkaan suostumuksen mukaisesti) ennen kuin asiakas päättää peruuttaa

• herkästi pilaantuvista tavaroista (esim. tietyistä elintarvikkeista)

• sinetöidyistä tavaroista, joita ei voi avaamisen jälkeen palauttaa hygieniasyistä

• räätälöidyistä tuotteista, jotka on laadittu vastaamaan asiakkaan erityistarpeita tai -toi- veita

• sinetöidyistä mediatuotteista (ääni- ja videotallenteet sekä ohjelmistot), joiden sinetin asiakas on murtanut

• sanoma- ja aikakauslehdistä (tilauksen peruuttaminen on kuitenkin mahdollista)

Kuluttajan ostettua tuotteen tai palvelun etämyyntinä, on hänelle annettava vähintään 2 vuoden takuu. Myyjä voi vapaaehtoisesti myöntää pidemmän takuuajan tai jäsenvaltioiden laeissa voidaan velvoittaa pidempään takuuaikaan tiettyjen tuotteiden osalta. Täten mikäli ostettu tuote paljastuu kelvottomaksi tai ei muuten vastaa annettuja ennakkotietoja, on myyjä velvollinen korvaamaan tai antamaan hyvitystä kyseessä olevasta tuotteesta. On huomioitava, että joissakin jäsenmaissa tämä koskee myös valmistajia sekä maahantuojia. (Euroopan unioni 2019c, viitattu 24.3.2019.)

Hyvitystä voi hakea EU-lainsäädännön mukaan seuraavissa tapauksissa:

• tuote ei ole tuotekuvauksen mukainen

• tuote ei vastaan ominaisuuksiltaan asiakkaalle esiteltyä tai mainostettua tuotetta

(10)

10

• tuote ei sovellu siihen tarkoitukseen, johon vastaavanlaisia tuotteita yleensä käytetään tai johon asiakas on sen hankkinut (jos myyjä on hyväksynyt asiakkaan tuotteelle aset- tamat vaatimukset)

• tuote ei laadultaan ja ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin vastaavanlaiset tuotteet yleensä

• myyjä tai asiakas on asentanut tuotteen virheellisesti puutteellisen tai virheellisen asennusohjeen vuoksi.

On huomioitava, että mikäli myyjä on ilmoittanut ettei tuote vastaa täysin uutena myytävää tuotetta, mainittujen virheiden tai puutteiden osalta ei voida enää hakea hyvitystä. (Euroopan unioni 2019c, viitattu 24.3.2019.)

Hyvitystä haettaessa myyjä on velvollinen joko korjaamaan, vaihtamaan tai alentamaan tuotteen hintaa. Vaihtoehtoisesti sopimus voidaan purkaa ja täten antaa rahat takaisin. Useimmissa jäsen- maissa hyvitystapauksissa noudatetaan oikeussuojakeinon hierarkiaa. Sen mukaan hyvitettävä tuote on ensin pyrittävä korjaamaan ja sen jälkeen vaihdettava vastaavaan, mikäli korjaaminen on mahdotonta tai tulisi liian kalliiksi hintaan nähden. Tämä tulee tehdä tarkemmin määrittelemättä niin sanotusti kohtuullisessa ajassa. Seuraava vaihe on hinnanalennus tai kaupan purkaminen ja raho- jen palauttaminen, mikäli korjaaminen tai vaihtaminen eivät edellä mainituista syistä tule kyseeseen. (Euroopan unioni 2019c, viitattu 24.3.2019.)

2.2 Sähköinen myynti

Myyjän tulee antaa kuluttajalle tietoja ennen sopimuksen tekemistä. Näitä ovat myyjän omat tiedot sisältäen yrityksen nimen, osoitteen ja sähköpostin sekä mahdollisen puhelinnumeron. Tavaran sekä palvelun osalta tulee kertoa niihin liittyvät ominaisuudet ja todellinen hinta lisäkuluineen sisäl- täen verot sekä toimitusmaksut. Kuluttajalle tulee kertoa myös kaikki käytössä olevat maksutavat.

Peruutusoikeudesta tulee kuluttajalle mainita sopimusehdot sekä sopimuksen määräaikaisuus.

Asiakkaan tulee olla tietoinen mahdollisista palautuskustannusten maksuista, mikäli tuote on liian suuri postin palautettavaksi. Asiakkaan tulee olla myös tietoinen peruutusoikeuden raukeamisesta.

Mikäli myyjä ei ole ilmoittanut palautuskustannusten lankeamisesta asiakkaalle sopimusta teh- dessä tulevat nämä myyjän maksettavaksi. Myyjän on kuitenkin hyvitettävä asiakkaalle perustoi- mituksesta aiheutuva kustannus. (Euroopan unioni 2018b, viitattu 11.3.2019.)

(11)

11

Digitaalisesti käytettävän tuotteen myynnin yhteydessä on mainittava yhteen toimivat laitteet ja ohjelmistot. Myös tuotteen alueelliset rajoitukset on ilmoitettava. Tuotteen latauksen alkaessa peruuttamisoikeus raukeaa. Ennen latauksen aloittamista tiedon peruuttamisoikeuden menetyksestä tulee olla saatavilla. Nämä tiedot voidaan esittää sopimusvahvistuksella.

Puhelinmyyntitilanteessa myyjän on ensimmäiseksi kerrottava henkilöllisyytensä sekä ilmoitettava, että on myymässä tavaraa tai palvelua. On huomioitava, että joissain jäsenmaissa sopimus tulee voimaan vasta allekirjoitettaessa. Tekstiviestitilauksessa tai vastaavanlaisissa etämyyntitilanteissa, joissa tarvittavan tiedon antaminen on teknisistä syistä vaikeaa, on mahdollista antaa vain tietyt tiedot. (Euroopan unioni 2018b, viitattu 11.3.2019.)

Annettavat tiedot voivat olla:

• myyjän nimi

• tavaran tai palvelun keskeiset ominaisuudet

• kokonaishinta

• peruuttamisoikeus

• sopimuksen kesto ja sen purkamista koskevat ehdot

• linkki muuhun lähteeseen (esim. internet-sivusto), jossa kaikki tiedot ovat nähtävissä

(12)

12

3 KAUKOMYYNTI

Kaukomyynniksi katsotaan tavaran myyminen EU:n sisämarkkina-alueella, mikäli ostaja on toisesta jäsenmaasta eikä harjoita arvonlisäverotuksen alaista toimintaa. Tavara tulee myös toimittaa ostajan jäsenmaahan. Pääsääntöisesti tämä koskee vain yksityishenkilöitä. Kaukomyyntiin sovelletaan ensisijaisesti alkuperämaaperiaatetta, eli käytetään myyjän maan arvonlisäveroprosenttia kyseisen tavaran osalta. Mikäli myynnin määrä vuodessa ylittää jäsenvaltion asettaman arvonli- säveron raja-arvon (liite 1), tulee myyjän rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi kyseisessä maassa. Mikäli myyjä rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi toisessa jäsenmaassa, noudatetaan kyseiseen maahan kohdistuvissa myynneissä määränpääperiaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa kyseisen maan arvonlisäveroprosentin käyttöä myytävien tuotteiden osalta myyjän maan sijasta.

Arvonlisäveron raja-arvon ylittyminen lasketaan Suomen arvonlisäverolain mukaan alkaneen vasta myynnistä, jolla raja-arvo ylittyy. Jäsenmaiden raja-arvoja taulukossa 1. Täten rekisteröitymisvel- vollisuus alkaa vasta kyseisen myynnin tapahduttua ja sitä ennen tapahtuviin myynteihin sovelletaan myyjän maan säädöksiä. Rekisteröidyttyä verovelvollisuus jatkuu kyseisen vuoden lisäksi myös sitä seuraavan kalenterivuoden ajan, vaikka seuraavan vuoden myynti ei ylittäisi arvonlisäve- ron raja-arvoa. (Hyttinen & Svensberg 2018, 45–48.)

Taulukko 1Arvonlisäveron raja-arvot (Euroopan unioni 2018a, Viitattu 11.3.2019)

Jäsenvaltio Etämyyntiä koskeva erityisjärjestelmä Kansallinen valuutta

Euroina

Suomi 35 000 euroa

Ruotsi 320 000 Ruotsin kruunua (SEK) 31 390 euroa

Yhdistynyt kuningaskunta 70 000 Englannin puntaa (GBP) 80 197 euroa

Yksityishenkilöiden lisäksi kaukomyynti voi koskea myös elinkeinoharjoittajia, jotka eivät ole oikeu- tettuja vähennykseen tai oikeushenkilöitä. Oikeushenkilöillä tarkoitetaan tässä tapauksessa yhdis- tyksiä ja säätiöitä, joilla ei ole elinkeinotoimintaa. Näiden toisesta jäsenmaasta tehtyjä tavarahan- kintoja ei katsota yhteisöhankinnoiksi. Mikäli hankinnat ilman veroja ovat maksimissaan 10 000

(13)

13

euroa vuodessa. Eli hankintojen ollessa aiempana vuonna enintään 10 000 euroa ja mikäli vero- hallinnolle ei tähän liittyen ole jätetty vapaaehtoista hakemusta, niitä ei käsitellä yhteisöhankintoina.

Tähän liittyen voidaan vapaaehtoisesti tehtävällä hakemuksella vaatia niiden käsittelyä yhteisöhan- kintoina. (Verohallinto 2018c, viitattu 5.3.2019.)

On huomioitava, että seuraavat asiat eivät kuulu kaukomyynnin piiriin:

• Uusien kuljetusvälineiden myynti

• Myyjän asentamat tai kokoamat tavarat

• Tavarat joihin kuljetuksen alkamismaassa on käytetty marginaaliverotukseen verrattavaa menettelyä (käytettyjen tavaroiden kauppa)

• Sähkön ja maakaasun myynti

• Lämpö- ja jäähdytysenergian myynti

• Euroopan unioniin kuuluvien, mutta arvonlisäveroalueeseen kuulumattomilla alueilla tapahtuva myynti

Edellä mainittuja kaukomyynnin piiriin kuulumattomia myyntejä ei oteta huomioon tarkasteltaessa arvonlisäverojärjestelmän raja-arvon ylittymistä kaukomyynnissä kalenterivuoden aikana.

(Verohallinto 2018c, viitattu 5.3.2019.)

3.1 Tavara- ja palvelumyynti

Tavarana käsitellään arvonlisäverotuksessa aineellisen esineen lisäksi sähköä, kaasua sekä lämpö- ja jäähdytysenergiaa tai niihin verrattavassa olevia energiahyödykkeitä. Palvelukauppa kä- sittää kaiken muun. Täten myydään aina tavaraa tai palvelua. (Hyttinen & Svensberg 2018, 15.)

Palvelumyyntinä voidaan pitää tavaran vuokrausta, kuljetusta sekä tuotteen valmistamista asiak- kaalta saaduista materiaaleista. Suunnittelu- ja tutkimustöissä lopputuloksen antaminen paperilla tai muulla välineellä ei tee myynnistä tavaramyyntiä. Tietokoneella käytettävän ohjelmiston myynti käsitellään palvelumyyntinä, mikäli tuote toimitetaan sähköisesti. Ohjelman ollessa kustomoitu asiakkaan tarpeisiin sitä käsitellään palvelumyyntinä luovutustavasta riippumatta. (Hyttinen & Svens- berg 2018, 15-16.)

(14)

14

Tavaramyynnissä tärkeitä termejä ovat alku- ja määränpääperiaate. Alkuperämaaperiaatetta käy- tettäessä tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä maksaa sijaintimaansa arvonlisäveron. Tätä käyte- tään myydessä ei-verovelvollisille, kuten yksityishenkilöille. Poikkeuksena tähän kaukomyynti.

Määränpääperiaatetta sovelletaan myytäessä toisessa jäsenmaassa olevalle verovelvolliselle.

Määränpääperiaatetta käytettäessä ostaja maksaa sijaintimaansa arvonlisäveron. (Hyttinen &

Svensberg 2018, 19–20.)

Tavaramyyntiä ovat sisämarkkina-alueella tapahtuva myynti kuluttajalle tai elinkeinoharjoittajalle:

kaukomyynti, kotimaanmyynti, kolmikantakauppa sekä toisille elinkeinoharjoittajille tapahtuva yh- teisömyynti. Myynnin suuntautuessa alueen ulkopuolelle se käsitellään vientimyyntiä. Tavaran si- jainti myyntihetkellä vaikuttaa siihen, millä jäsenmaalla on verotusoikeus. Tavaran ollessa Suo- messa myyntihetkellä tai kuljetuksen alkaessa on verotusoikeus Suomella, muussa tapauksessa toisella jäsenmaalla. (Hyttinen & Svensberg 2018, 25–26, 94.)

Tavaramyynti on yhteisömyyntiä, mikäli se tapahtuu eri jäsenmaissa verovelvollisina olevien välillä sekä tavara kuljetetaan pois myyjän jäsenmaasta. Osapuolilla täytyy olla arvonlisäverotunniste.

Kuljetus tulee pystyä näyttämään toteen dokumenteilla, kuten laskulla tai rahtikirjalla. Sillä toimit- taako tavaran myyjä, ostaja tai ulkopuolinen yritys jommankumman toimeksiannosta ei ole merki- tystä. (Hyttinen & Svensberg 2018, 27–28, 30.)

Erityishuomioita yhteisömyynnin osalta: käytetyt tavarat, uudet kuljetusvälineet ja valmisteveron alaiset tuotteet. Käytettyjen tavaroiden osalta, mikäli vähennyskelvotonta hankittaessa ovat sitä myös myytäessä. Käytettyjen tavaroiden ostaja ja eteenpäin myyvä yritys on myynnistä arvonli- säverovelvollinen. Tässä tapauksessa on mahdollista käyttää marginaaliveromenettelyä. On mahdollista valita, käytetäänkö marginaaliveromenettelyä vai yhteisömyyntiä. Uusia kuljetusvälineitä koskevat myyntitapahtumat ovat myyjälle aina verottomia, eli ostajan verovelvollisuudella tai sen uupumisella ei ole väliä. Valmisteveron alaisten tavaroiden myynnin osalta yhteisömyyntiä myös arvonlisäverottomille yrityksille ja oikeushenkilöille. Kuljetusvälineillä myynti katsotaan tapahtu- neeksi Suomessa vain jos, lähtöpaikka sijaitsee Suomessa. Huomioitavaa, että lähtöpaikkana pi- detään paikkaa, mistä unionin kansalaiset voivat ensimmäisen kerran nousta kyytiin. (Hyttinen &

Svensberg 2018, 38–44.)

(15)

15

3.2 Veroton matkailijamyynti

Verottomalla matkailijamyynnillä tarkoitetaan arvolisäverotonta myyntiä Euroopan unionin ja Norjan ulkopuolella asuville henkilöille. Heidän tulee itse viedä tavarat pois käyttämättömänä alueen ulkopuolelle kolmen kuukauden kuluessa ja tuotteiden täytyy maksaa 40 euroa tai enemmän pois lukien Norjan erikoistapaus. Suomalaisen on mahdollista käyttää matkailijamyyntiä 14 vuorokautta ennen muuttoa alueen ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa työ- tai oleskeluluvan näyttämistä. Myyjä voi palauttaa arvonlisäveron kuluttajalle tai käyttää palautusliikettä. Mikäli myyjä palauttaa arvoli- säveron tulee ostajan leimauttaa tosite tullissa, jossa tarkastetaan tuotteiden ja tietojen paikkaansa pitävyys. Leimattava tosite koostuu kuitista sekä erillisestä tositteesta. Näistä tulee selvitä seuraavat tiedot:

• myyjän nimi, osoite ja Y-tunnus

• tositteen antamispäivä

• tavaroiden määrä ja laji

• tavaroista maksettu hinta

• suoritettavan veron määrä euroissa

• ostajan nimen, kotipaikan, vakinaisen osoitteen ja passin numeron

• koska ostajalle maksettavan palautuksen määrä ei ole tiedossa, palautuksen vä- himmäis- ja enimmäismäärä

• pakkausten lukumäärä (Verohallinto 2015, viitattu 7.4.2019.)

Ostettaessa verkkokaupasta ja tavaroiden toimittaminen Suomessa sijaitsevaan osoitteeseen on tilattaessa kerrottava kyseessä olevan matkailijamyynti. Tässä tapauksessa täytyy toimittaa pas- sista tehty skannaus sekä tästä tai muista toimitettavista asiakirjoista tulee käydä selväksi asuin- paikan olevan Euroopan unionin tai Norjan ulkopuolella. Lentokentän ulkomaanliikenteen termi- naalissa sijaitsevista tax-free myymälöistä voi ostaa verottomasti. Ostettaessa täytyy esittää lennon tarkastuskortti ja myyjän tulee laatia tosite, josta tulee selvitä:

• ostajan nimi, passin numero ja kotipaikka sekä vakinainen asuinpaikka, jos se on eri kuin kotipaikka

• lennonnumero

• myyjän nimi ja Y-tunnus

• tavaroiden määrä ja laji

• tavaroiden toimituspäivä, jollei se ole sama kuin tositteen antamispäivä ja

• tavaroista maksettu hinta.

(16)

16

(Verohallinto 2015, viitattu 7.4.2019.)

Norjan erikoistapauksessa tavaroiden tulee maksaa vähintään 170 euroa ilman veroa. Tavarat täy- tyy välittömästi viedä Norjaan, missä tullauksessa maksetaan verot. Saatu tullauspäätös tulee esit- tää myyjälle, jonka jälkeen voidaan hyvittää aiemmin maksettu vero. Lentokentällä tapahtuvassa myynnissä voidaan verottomana myydä vain seuraavia tuotteita:

• Alkoholijuomia

• Tupakkaa

• Suklaa- tai makeistuotteita

• Hajusteita

• Kosmeettisia aineita

• Toalettivalmisteita

(Verohallinto 2015, viitattu 7.4.2019.)

3.3 Vientimyynti

Vientimyynti on myyntiä kolmansiin maihin. Vientimyynnissä käytetään kulutusmaaperiaatetta, käy- tännössä sisämarkkinoiden vastine tälle on määränpääperiaate. Tässäkin tapauksessa maksetaan määränpäävaltion verot tullauksen yhteydessä kyseisen maan viranomaisille. (Hyttinen & Svens- berg 2018, 21.)

Vientimyynti on pääsääntöisesti aina arvonlisäverotonta. Arvonlisävero tai muu kohdemaassa käy- tössä oleva vero maksetaan tavaran saavuttua maahan. Täten vältytään myös tavaran kaksinker- taiselta verotukselta. Nämä säännökset koskevat vain tavaroiden välistä kauppaa, sillä kansainvä- lisessä palvelukaupassa on kokonaan omat säännöksensä. (Hyttinen & Svensberg 2018, 21.)

(17)

17

4 ARVONLISÄVERO

Arvonlisävero on kulutusvero. Muita kulutusveroon kuuluvia veroja Suomessa ovat autovero, rata- vero sekä vuonna 2018 käytöstä poistunut koiravero, mikä oli ollut voimassa 1800-luvun loppupuo- lelta asti. Kulutusveron pääasiallinen tarkoitus on tulojen saaminen valtiolle. Kulutusverotuksen kohteen vaihtelu voi olla nopeaa. Tästä esimerkkinä ovat lyhytaikaiset, tilauslento- sekä televero.

Tämä johtuu kulutusveron helposta säätelystä valtion rahatarpeen mukaan tarvittaessa. Arvonli- säveron tarkoituksena on veron saaminen tavaran- tai palvelun myynnistä.

(Juanto, Punavaara & Saukko 2018, 2–4.)

4.1 Arvonlisävero Suomessa

Arvonlisävero otettiin käyttöön vuonna 1994. Tätä edelsi liikevaihtovero, mikä oli ollut voimassa vuodesta 1941. Siirtyminen liikevaihtoverosta arvonlisäveroon toteutettiin mahdollisen Euroopan unionin jäsenyyden vuoksi, vaikkakin siirtyminen tapahtui ennen kansanäänestystä liittymisestä.

(Juanto ym. 2018, 3, 7.)

Liiketoiminta voi olla arvonlisäverollista tai arvonlisäverotonta. Toiminnan ollessa arvonlisäverol- lista, tulee myyjän rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Tällä hetkellä rajana on 10 000 euroa, mutta yritys voi vapaaehtoisesti rekisteröityä, vaikka raja ei ylittyisi. On huomioitavaa, että kaikissa maissa raja ei ole käytössä, vaan arvonlisäveroa joudutaan maksamaan heti liiketoiminnan alettua kuten Alankomaissa ja Espanjassa. Taulukossa 2 on jäsenmaiden tällä hetkellä soveltamat arvon- lisäverovelvollisuuden täyttävät rajat, täydellinen taulukko arvonlisäverokynnyksistä liitteenä (liite 2). Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen jälkeen yritys saa arvonlisäverotunnisteen. Arvonli- säverotunniste on sama kuin Y-tunnus pienin muutoksin. Y-tunnuksen ollessa esimerkiksi 1234567-8 on arvonlisäverotunniste suomalaiselle yritykselle FI12345678. Taulukossa 3 on jäsen- maiden käyttämiä variaatioita arvonlisäverotunnisteesta ja liitteenä täydellinen taulukko EU-maiden arvonlisäverotunnisteista (liite 3). Mikäli yritys ei ole rekisterissä, se ei voi vähentää ostoistaan ar- vonlisäveroa, eikä lisätä sitä myynteihinsä. Arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa myytävä tuote tai palvelu määrittää siitä perittävän veron. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä yleisen 24 % lisäksi alennettujen 14 % ja 10 % lisäksi tietyin edellytyksin 0 % arvonlisävero. (Verohallinto 2018a, viitattu 22.4.2019; Verohallinto 2018b, viitattu 22.4.2019.)

(18)

18

Taulukko 2 Arvonlisäverokynnykset maittain (Euroopan unioni 2018c, Viitattu 24.3.2019)

Jäsenmaa Pienten yritysten verovapautus

Kansallisena valuuttana Euroina*

Ruotsi SEK 30 000 EUR 2 943

Suomi EUR 10 000

Yhdistynyt kuningaskunta GBP 85 000 EUR 97 8382

Taulukko 3 EU-maiden arvonlisäverotunnisteet (Verohallinto 2013, Viitattu 1.4.2019)

Maa Rakenne Maatunnuksen jälkeis-

ten merkkien määrä

Huom!

Iso-Britannia

GB 999999999 tai GB 999999999999 tai

GB GD999 tai

GB HA999

9 12 5 5

Sivuliikkeen arvonli- säverotunniste Valtion laitokset Terveydenhuoltoviran- omaiset

Ruotsi SE 999999999901 12 Kaksi viimeistä nume-

roa ovat aina01.

Suomi FI 99999999 8

Nämä jakaantuvat seuraavasti:

24 % yleinen verokanta

14 % alennettu verokanta

• elintarvikkeet

• rehut

• ravintola- ja ateriapalvelut

(19)

19

• Huomaa, että alempi 14 %:n verokanta ei koske alkoholijuomien ja tupakkatuot- teiden myyntiä eikä tarjoilua.

10 % alennettu verokanta

• kirjat

• lääkkeet

• liikuntapalvelut

• elokuvanäytökset

• kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut

• henkilökuljetukset

• majoituspalvelut

• televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset

• vähintään kuukauden ajaksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet

0 % verokanta, vähennysoikeus hankinnoista

• arvonlisäverottomien vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä näihin aluksiin kohdistuvat työsuoritukset

• jäsenlehtien ja mainosten veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille

• varastointimenettelyihin liittyvä veroton myynti (verovarasto alvissa)

• vienti EU-alueen ulkopuolelle

• tavaran myynti EU-maihin arvonlisäverovelvollisille ostajille (ohje alv eu-tavara- kaupassa)

• muut kansainväliseen kauppaan liittyvät tavaroiden ja palvelujen myynnit, esim.

veroton myynti diplomaateille ja kansainvälisille järjestöille.

Arvonlisäverotonta

• terveyden- ja sairaanhoito

• sosiaalihuolto

• yleissivistävän koulutuksen ja ammattikoulutuksen palvelut

• rahoitus- ja vakuutuspalvelut

• arpajais- ja rahapelipalvelut

• tietyt esiintymispalkkiot

• tekijänoikeudet

• kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus

• postin yleispalvelut.

(Verohallinto 2018a, viitattu 22.4.2019; Verohallinto 2018b, viitattu 22.4.2019.)

(20)

20

4.2 Arvonlisävero EU:ssa

Ensimmäinen arvonlisäverodirektiivi annettiin vuonna 1967 ja sen pääasiallinen tarkoitus oli poistaa liikevaihtoverot. Tällä hetkellä käytössä oleva alun perin siirtymävaiheena pidetty järjestelmä on vuodelta 1993. (Euroopan komissio 2017a, viitattu 21.4.2019.)

Euroopan unionin alueella mahdollistettiin tavaroiden vapaa kuljetus EU-maiden välillä vuonna 1993. Tämän jälkeen tavaran kauttakulkumaiden välille, mikäli sijaitsevat unionin alueella, ei ole täytynyt tehdä tuonti- tai vientitullausta. Arvonlisäverotukseen tavaroiden vapaa kuljetus ei vaikuttanut, joten tästä syystä jäsenmailla on erityisalueita ja unionilla erillisiä sopimuksia itsenäisten val- tioiden kanssa liittyen arvonlisäveroalueeseen. Näitä arvonlisäveroalueeseen kuulumattomia Eu- roopan unionin erikoisalueita käsitellään kyseisen veron osalta unionin ulkopuolisina ja ne ovat liitteenä (liite 4). (Hyttinen & Svensberg 2018, 16, 18–19.)

Unionilla on arvonlisäveroon liittyen sääntöjä koskien yleistä, alennettua sekä erityisiä verokantoja koskien. Tähän liittyvä arvonlisäverojärjestelmän uudistaminen käsitellään mahdollisia muutoksia osiossa. Erityiset verokannat oli tarkoitus poistaa ajan kanssa, sillä ne tekevät järjestelmästä epä- yhtenäisemmän. Taulukossa 4 joillakin jäsenmailla tällä hetkellä käytössä olevia arvonlisävero- kantoja, täydellinen lista löytyy liitteenä (liite 5). (Euroopan unioni 2019a, viitattu 5.3.2019.)

Taulukko 4 EU-maiden soveltamat arvonlisäverokannat (Euroopan unioni 2019a, Viitattu 5.3.2019)

Jäsenmaa Maakoodi Yleinen ve- rokanta

Alennettu verokanta

Poikkeuk- sellisen al- hainen vero- kanta

Siirtymä- kauden ve- rokanta

Suomi FI 24 10 / 14 - -

Romania RO 19 5 / 9 - -

Ruotsi SE 25 6 / 12 - -

Iso-Britannia UK 20 5 - -

(21)

21

4.3 Mahdolliset muutokset

Euroopan komissio on ehdottanut uudistuksia nykyiseen arvonlisäverojärjestelmään vuonna 2016.

Toimintasuunnitelman tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmää ja ehkäistä arvonlisäpetoksia.

Yksinkertaistaminen tapahtuisi arvonlisäverokantojen vapaamman sääntelyn avulla. Petosten eh- käisyyn on tarkoitus luoda verkkoportaali, mikä mahdollistaa varmemman järjestelmän arvonlisäve- ron keräämiseen. (Euroopan komissio 2016, viitattu 21.4.2019.)

Vuonna 2017 komission suunnitelmat etenivät aiemmasta. Tarkoituksena ovat byrokratian vähen- täminen, johdonmukaisuuden lisääntyminen, keskitetty palvelupiste sekä petosten torjunta. Byro- kratian vähentäminen siten, että yritys voi tehdä laskut maansa sääntöjen mukaan välittämättä käykö kauppaa kotimaassa vai sisämarkkina-alueella. Johdonmukaisuuden lisääntyminen siten, että arvonlisävero maksettaisiin aina kuluttajan jäsenvaltion arvonlisäveron mukaan nykyisen jär- jestelmän sijasta. Keskitetty palvelupiste, jotta yritykset voivat tehdä ja maksaa arvonlisäverovel- voitteensa verkkoportaalin välityksellä omalla kielellään. Petosten torjunnassa tarkoituksena arvon- lisäveron vapautuksen poistaminen yritysten välisessä kaupassa. Jäsenmaat menettävät vuosittain jopa 50 miljardia euroa veropetosten ym. myötä. Vuonna 2016 jäsenmaat menettivät yhteensä 147,1 miljardia euroa arvonlisäveroja petosten, veronkierron, yritysten maksukyvyttömyyden, kon- kurssien, korruption ja verosuunnittelun vuoksi. Tämä vastasi noin 12.3 % unionin tuloista. Jäsen- maiden menettämät arvonlisäverotulot vuodelta 2016 myös kuvallisena (liite 6). Arvonlisäverope- toksen suorittava yritys käyttää hyväkseen yhteisömyynnissä tällä hetkellä käytössä olevia sään- nöksiä. Tätä hyödyntäen kyseinen yritys ostaa tuotteita toisesta jäsenmaasta arvonlisäverotto- mana, jonka jälkeen se myy tuotteet kotimaassaan arvonlisäveron kanssa. Sen jälkeen yritys lopettaa toimintansa jättäen arvonlisäverot maksamatta kotimaassa olevalle veroviranomaiselle. Ar- vonlisäveropetos on havainnollistettu myös kuvallisena (liite 7). (Euroopan komissio 2017a, viitattu 21.4.2019; Euroopan komissio 2017b, viitattu 21.4.2019; Euroopan komissio 2018c, viitattu 21.4.2019.)

Vuonna 2018 komissio ehdotti arvonlisäverokantojen joustavuuteen tähtäävän suunnitelman. Tar- koituksena on muuttaa nykyinen poikkeuksiin perustuvat säännöt. Tällä hetkellä arvonlisävero- säännökset mahdollistavat kahden alennetun arvonlisäverokannan, joiden täytyy olla vähintään 5

%. Tämän lisäksi joillakin jäsenmailla on käytössään poikkeuksellisen alhainen verokanta 0–5%.

Eräiden jäsenmaiden annettiin lisäksi käyttää siirtymäkauden verokantaa ja alkuperäinen tavoite

(22)

22

luopua niistä asteittain. Uudet säännöt mahdollistaisivat yhtenäisemmät arvonlisäveronkannat.

Säännökset mahdollistavat kahden alennetun arvonlisäverokannan lisäksi yhden 0 % sekä kol- mannen alennetun, mutta 0–5 % välissä olevan arvonlisäverokannan. Tämän lisäksi listat tuotteista ja palveluista, joille alennettuja arvonlisäverokantoja voidaan antaa, poistetaan ja korvataan tuot- teilla ja palveluilla, joihin täytyy aina käyttää yleistä arvonlisäverokantaa minkä täytyy olla vähintään 15 %. Tämä havainnollistettu kuvallisena (liite 8). Arvonlisäveroprosentteja voidaan täten muuttaa vapaasti, mutta huomioitava niiden painotetun keskiarvon olevan vähintään 12 %, tulojen turvaa- miseksi. (Euroopan komissio 2018b, viitattu 21.4.2019; Euroopan unioni 2019a, viitattu 5.3.2019.)

Tämän hetken tavoitteen mukaan unionin yhtenäinen arvonlisäveroalue tulee voimaan 2022 sisäl- täen edellä mainitut muutos ehdotukset. Muutoksia pyritään mahdollisuuksien mukaan sovelta- maan jo 2020. (Euroopan komissio 2018a, viitattu 21.4.2019; Euroopan komissio 2019, viitattu 21.4.2019).

4.4 Mini One Stop Shop

Euroopan unionilla on käytössä vapaaehtoinen (Mini One Stop Shop) MOSS-järjestelmä. Se on pohjana unionin arvonlisäverojärjestelmän uudistukselle ainakin koskien yritysten välistä kauppaa.

Sen ansiosta on mahdollista maksaa arvonlisävero yhdessä jäsenmaassa sen sijaan, että maksaisi kaikissa erikseen kuten kaukomyynnissä, tämä havainnollistettu kuvana (liite 9). Tärkeitä termejä ovat tunnistamisjäsenvaltio, sijoittautumisjäsenvaltio sekä kulutusjäsenvaltio. Tunnistamisjäsenval- tioon jäsenmaa, jossa rekisteröidytään järjestelmän käyttäjäksi. Mikäli yrityksellä on pää- tai sivu- toimipaikka unionin alueella, tunnistamisjäsenvaltio on ensisijaisesti päätoimipaikka. Pää- ja sivutoimipaikan ollessa unionin ulkopuolella, voidaan vapaasti valita tunnistamisjäsenvaltio. Sijoittau- tumisjäsenvaltiona pidetään sivutoimipaikkaa mitä käytetään, mikäli yrityksen päätoimipaikka ei ole unionin alueella. Järjestelmää voi käyttää muissa jäsenmaissa, kuin siinä missä tunnistamis- tai sijoittautumisjäsen on. (Euroopan unioni 2019b, viitattu 14.4.2019.)

Arvonlisävero maksetaan kuitenkin kulutusjäsenvaltion mukaan. Tässä tapauksessa käytetään ter- miä tunnistamisjäsenvaltio. Tämä edellyttää arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymistä kyseiseen maahan. Järjestelmä koskee ainoastaan palvelumyyntiä tele, radio, televisio sekä sähköisten palveluiden osalta. (Euroopan unioni 2019b, viitattu 14.4.2019.)

(23)

23

Rekisteröityminen tapahtuu päätoimipaikan osalta unionin ylläpitämän verkkoportaalin kautta, pää- sääntöisesti järjestelmää voi alkaa käyttämään seuraavan vuosineljänneksen alusta. Kun rekiste- röitymispyyntö on hyväksytty, järjestelmään ei voi tehdä uutta hakemusta 6 kuukauden aikana edellisestä. Mikäli toiminta järjestelmän kautta halutaan lopettaa, täytyy tehdä ilmoitus tunnistamis- jäsenvaltiolle 15 päivää ennen kuluvan vuosineljänneksenloppumista. Yrityksen tulee käyttää tun- nistamisjäsenvaltion myöntämää arvonlisäveronumeroa, samoin kuin tunnistautumisjäsenvaltion liiketapahtumissa. Sivutoimipaikan ollessa kyseessä, ei tunnistamisjäsenvaltiota voi vaihtaa kahden seuraavan vuoden aikana, ellei yritys lopeta sivutoimipaikkaansa kyseessä olevassa maassa.

Yrityksen on säilytettävä seuraavia tietoja 10 vuoden ajan viimeisen kalenterivuoden jälkeen käytön lopettamisesta:

• kulutusjäsenvaltio, johon palvelu on suoritettu

• suoritetun palvelun laji

• palvelun suorituspäivä

• veron perusteen mahdolliset myöhemmät lisäykset tai vähennykset

• sovellettu arvonlisäverokanta

• maksettavan arvonlisäveron määrä ja käytetty rahayksikkö

• vastaanotettujen maksujen päivämäärä ja suuruus

• ennen palvelun suoritusta vastaanotetut ennakkomaksut

• jos laaditaan lasku, laskun sisältämät tiedot

• asiakkaan nimi, jos se on verovelvollisen tiedossa

• tiedot, joita käytetään sen paikan määrittämiseksi, johon asiakas on sijoittau- tunut tai jossa tällä on kotipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa.

Yritys voidaan myös poistaa määräajaksi järjestelmästä 6 kuukaudeksi mikäli se lopettaa järjestel- män palvelujen tarjoamisen tai päättää lopettaa järjestelmän käytön oma-aloitteisesti. Tämän li- säksi voidaan poistaa 2 vuodeksi mikäli yritys muistutuksista piittaamatta lopettaa sääntöjen nou- dattamisen. (Euroopan unioni 2019b, viitattu 14.4.2019.)

(24)

24

5 OPAS ARVONLISÄVEROVELVOLLISEKSI REKISTERÖITYMISESSÄ

Toimeksiantaja on aloittanut ulkoiluvaatteiden ja jalkineiden myynnin kuluttaja-asiakkaille jäsen- maissa Internetin välityksellä, joten tämän vuoksi myyntejä käsitellään kaukomyyntinä. Kauko- myynnin osalta jäsenmaat ovat määränneet maakohtaisen raja-arvon, jonka ylittämisen jälkeen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi jäsenmaassa. Pääasiallisena tarkoituksena lienee eh- käistä epäreilua kilpailuasetelmaa johtuen yleisen arvonlisäveroprosentin vaihtelusta 17 % ja 27 % välillä. Sen seurauksena toimeksiantajalle tulee ajan kuluessa ajankohtaiseksi kyseinen rekisteröi- tyminen, jonka helpottamiseksi opas on tehty. Kyseinen opas on liitteenä (liite 11).

Opas käsittelee arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen kahden tämän hetkisen jäsenmaan osalta, jotka ovat Iso-Britannia ja Ruotsi. Huomioitava erityispiirre kyseisissä jäsenmaissa on se, että euro ei ole oppaan tekohetkellä käytössä kummassakaan maassa. Tämän vuoksi opasta hyö- dyntäessä tulee ottaa huomioon kurssierot ja laskea tämän mukaan.

5.1 Oppaan teko ja rajaus

Jäsenmaita oppaaseen valittaessa apuna käytettiin toimeksiantajalta saatuja tietoja myynti- ja ti- lausmäärästä, taulukossa 5 ja liitteenä (liite 10). Tämä osaltaan rajasi tiettyjä jäsenmaita pois jo aloitusvaiheessa, sillä yrityksellä ei ole myyntiä jokaiseen maahan. Taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen saatiin selville, kuinka lähellä minkäkin maan raja-arvon ylittyminen on. Tämän perusteella myynti- ja tilausmäärällisesti todennäköisimmät maat pyrittiin valitsemaan. Kuten oppaassa olevasta liitteestä voidaan havaita, myös esitetty alempana, valitut maat eivät olleet myynti- ja tilausmäärältään kaikista suurimpia. Sillä esimerkiksi myynti- ja tilausmäärällisesti suurinta, eli Saksaa ei valittu. Syy tähän Saksan ja muiden valitsematta jätettyjen maiden osalta on raja-arvon ylittymisen kaukaisuuden lisäksi se, että kaikilla mailla ei välttämättä ole arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisilmoitusta tai ohjetta omankielisen version täyttämisestä englanniksi. Ongelmaksi muodostui erityisesti Romanian tapauksessa, jonka oli tarkoitus olla oppaan kolmas jäsenmaa, mutta jolla on verolaki vain romaniaksi.

(25)

25

Taulukko 5 Myynti- ja tilausmäärät prosentteina

Maa Myyntimäärä Tilausmäärä

Itävalta 0,3 % 0,9 %

Belgia 0,5 % 0,9 %

Bulgaria 1,3 % 1,3 %

Tsekki 1,2 % 0,9 %

Saksa 33,3 % 34,4 %

Tanska 3,4 % 4,0 %

Viro 0,2 % 0,9 %

Ranska 1,2 % 1,8 %

Iso-Britannia 6,0 % 6,6 %

Kreikka 3,0 % 0,4 %

Kroatia 1,8 % 3,1 %

Unkari 4,4 % 2,6 %

Irlanti 0,8 % 0,9 %

Italia 3,7 % 2,6 %

Liettua 1,8 % 2,2 %

Latvia 5,8 % 8,4 %

Hollanti 2,6 % 3,5 %

Puola 7,9 % 5,7 %

Romania 9,9 % 5,7 %

Ruotsi 9,1 % 12,3 %

Slovenia 1,7 % 0,9 %

Yht 100,0 % 100,0 %

5.2 Oppaan kuvaus

Opas on jaettu kolmeen eri pääkohtaan, joista ensimmäinen sisältää esittelyn. Seuraavat pääkoh- dat sisältävät ohjeet molempien jäsenmaiden osalta. Nämä jäsenmaihin liittyvät pääkohdat on jaettu erillisiin alakohtiin. Pääkohdat on jaettu erillisiin alakohtiin maakohtaisissa ilmoituksissa vaa- dittujen tietojen perusteella. Nämä esitetään esimerkkiyrityksen avulla. Ilmoituslomakkeet eivät olleet yhtenäisiä vaan niissä on eroja.

(26)

26

5.2.1 Iso-Britannia

Iso-Britannialla on erityisesti kaukomyyntiä koskeva lomake, minkä voi ilmoittaa verkkoportaalissa tai poikkeustapauksessa rekisteröityessä lähetettävä oppaassa olevaan osoitteeseen kirjeenä. Eu- roopan unionin jäsenmaasta Iso-Britanniaan kaukomyyvä yritys joutuu lähettämään lomakkeen kir- jeenä.

Lomakkeen täyttö tapahtuu käsin, tai vastaavasti pdf-tiedostoa erityisesti muokkaamalla, sillä se ei ole sähköisesti täytettävä. Lomakkeesta käydään läpi kokonaisuudessaan, vaikka kaikkea tietoa yrityksen ei tarvitse antaa. Lomake sisältää yrityksen tietojen antamisen yritysrekisteritietoja myö- ten, myynnistä annettavat tiedot tuotteita ja arvioitua myyntimäärää myöten sekä mahdollisesti yrityksen puolesta valtuutettuna toimivien henkilöiden tietoja. Voidaan myös ilmoittaa, mikäli aiotaan myydä valmisteveronalaisia tuotteita.

Arvonlisäverovelvollisuuden lakkauttaminen ilmoitetaan verkkoportaalin kautta, tai käyttämällä eril- listä lomaketta, joka löytyy verkkoportaalin ylläpitäjän sivuilta. Muutokset voidaan myös ilmoittaa verkkoportaalin kautta, tai erillisellä yksilöidyllä lomakkeella.

5.2.2 Ruotsi

Ruotsin tapauksessa lomakkeella voidaan hakea arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen li- säksi yhteisöveron piiriin, työnantajarekisteriin ja rekisteröintiä tuloveron osalta ulkomaisena yrityk- senä, jolla on pysyvä toimipaikka Ruotsissa. Tästä johtuen lomakkeesta jätetään käsittelemättä muun muassa rakennusalan yrityksiä koskeva kohta, sekä toiminimiä koskevat kohdat. Tässä kä- sitellään hakevan yrityksen tiedot ja siihen liittyvät omistusosuudet. Liiketoiminnan osalta mitä ja minkä välityksellä sitä harjoitetaan, haluaako yritys yhteisöveron piiriin arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä yhteyshenkilö ja mahdollisesti tarvittavat liitteet.

Lomakkeella ei voida hakea verovelvollisuuden lopettamista, vaan se tulee tehdä erillisellä lomakkeella, mitä ei käsitellä oppaassa. Kun lomake saadaan valmiiksi, on kiinnitettävä huomiota osoitteeseen, johon se lähetetään, koska Ruotsissa on kaksi erillistä hakemuksia käsittelevää tahoa.

Nämä on jaettu hakijan kotimaakohtaisesti ja oikea osoite löytyy oppaasta. Arvonlisäverovelvolli- suuden loppuessa se voidaan ilmoittaa erillisellä lomakkeella tai verkkoportaalin kautta.

(27)

27

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA

Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Mitä vaikutusta arvonlisäverolla on kuluttajamyynnissä, mitä tulee ottaa huomioon raja-arvon ylittyessä, miten rekisteröidytään arvonlisäverovelvolliseksi toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa. Arvonlisäveroa maksetaan sitä enemmän mitä tuotteita ostetaan tai palveluita käytetään. Kuten opinnäytetyössä taulukkonakin esitelty, ainakin tällä het- kellä jäsenmaiden käyttämät arvonlisäverokannat voivat erota toisistaan jopa 10 prosenttiyksikköä.

Huomioitava, kuten kaukomyyntiosiossa käsitelty onko raja-arvo ylittynyt, sillä se vaikuttaa käytet- tyyn arvonlisäveroprosenttiin. Arvonlisäveron palautus takaisin kuluttajalle voi tulla kyseeseen, jos kyseessä on Euroopan unionin asuva henkilö. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen osalta kysymyksen vastaus esitellään konkreettisesti oppaassa esimerkkien avulla.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli oppaan tai ohjeen tekeminen arvonlisäverovelvollisuudesta joh- tuva rekisteröityminen verovelvolliseksi Euroopan unionin jäsenmaissa. Tämä tarkentui myöhem- min erilliseksi oppaaksi. Opas on toimeksiantajan käytettävissä, sähköisessä muodossa, jotta sen muokkaaminen onnistuu tarpeen vaatiessa. Kyseinen opas onnistui asetettujen tavoitteiden mukaan, tosin huomioonotettavaa on yksi oppaan jäsenmaista, joka on tämän hetkisten tietojen mukaan eroamassa Euroopan unionista. Tämän lisäksi johtuen unionin tavoitteesta arvonlisäverokan- tojen yhtenäistämiseen ja kulutusmaan mukaisesti maksettavien hyödykkeestä perittävien verojen lopputavoitteena, ovat muutokset kaukomyynninkin osalta mahdollisia. Nämä uudistukset ja aiemmin mainittu todennäköinen jäsenmaan eroaminen, mikäli sopimuksettomassa tilassa ilman sisä- markkinoilla pysymistä voivat johtaa oppaan osittaiseen vanhenemiseen. Opasta voivat hyödyntää muutkin kaukomyyntiä harjoittavat toimijat, kunhan ottavat huomioon tuotteesta perittävän arvonli- säveron.

Opasta voidaan myös käyttää kaukomyynnin osalta raja-arvon ylittymisestä johtuvan pakollisen rekisteröitymisen sijaan vapaaehtoisessa rekisteröitymisessä. Tähän liittyen näin jälkeenpäin ajateltuna olisi voitu parityönä tehdessä pyrkiä selvittämään, kuinka paljon toimeksiantajalle aiheutuu kustannuksia vapaaehtoisesta rekisteröitymisestä ajankäytön ja byrokratian muodossa. Tämä olisi järkevää selvittää varsinkin yrityksissä, joiden myyntivolyymin määrä tiettyihin jäsenmaihin on suuri, johtuen tämän hetkisen yleisen arvonlisäverokannan vaihtelevuudesta eri jäsenmaissa. Ky-

(28)

28

seinen selvitys mahdollistaisi arvonlisäveronkannalta jopa 7 % pienemmän unionin alueella ja oppaassa olevissa maissa enintään 5 % vähemmän Suomen käyttämästä yleisestä kannasta myytyä tuotetta kohden. Lisäksi mikäli yritys alkaisi myymään erikseen lapsille suunnattuja ulkoiluvaatteita tai jalkineita, olisi tietyissä jäsenmaissa ja yhdessä oppaassa olevassa maassa käytössä alennettu arvonlisäverokanta kyseisten tuotteiden osalta. Koska kyseiset ajatukset tulivat mieleen oppaan loppuvaiheessa, oli niiden sisällyttäminen käytössä olevan ajan puitteissa mahdotonta. Tässä olisi yksi esimerkki opinnäytetyön jatkokehityksestä. Otettava myös huomioon, että koska missään oppaan jäsenmaassa euro ei ole valuuttavana, vaikuttaa myös valuuttakurssi, kun mietitään, onko kannattavaa rekisteröityä vapaaehtoisesti.

Opasta työstäessäni, minulle paljastui, että useat yritykset tarjosivat konsultointipalveluita liittyen juurikin arvonlisäverovelvollisena rekisteröitymiseen. Koska kyseisiä palveluita tarjoavat yritykset myös muita palveluita, olisi toimeksiantajan tarpeen vaatiessa mahdollista ostaa palveluita aiemmin mainitun vapaaehtoisen arvonlisäverovelvollisen rekisteröinnin kannattavuutta selvittää.

Arvonlisäveron vaikutus kuluttajamyynnissä tulee esille matkailijamyynnissä Euroopan unionin ul- kopuolisille, jotka saavat maksetun arvonlisäveron takaisin pyytäessä. Myös kaukomyynnin raja- arvon ylittyessä yrityksen on käytettävä toisen jäsenmaan arvonlisäverokantaa, jonka käyttö voi osoittautua edullisemmaksi vaihtoehdoksi.

Sain opinnäytetyön aiheen kysyessäni sitä toimeksiantajayritykseltä kevättalvella 2019. Aloituskes- kustelu pidettiin helmikuussa, ja tällöin alustavana aikatauluna oli esitysseminaarin pitäminen vii- meistään toukokuun loppuun mennessä. Kyseinen esitysseminaari siirtyi lopulta kesäkuun alkuun, joten aikataulu petti vain hieman. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat aloitusseminaarin jälkeinen niin sanotusti tyhjän päälle putoaminen miettiessäni, miten rajaan teoriaosion. Rajauksia tehdessä suu- rimpana ongelmana olivat epävarmuus miettiessäni, onko aihe tarpeellinen oppaan kannalta sekä päättäminen, onko aihe esitetty liian suppeasti vai pitäisikö lisätä jotain. Myös kevään opinnot vai- kuttivat mahdollisuuteen työstää opinnäytetyötä. Näin jälkeenpäin ajateltuna opinnäytetyöstä olisi saanut laajemman, mikäli se olisi tehty parityönä. Tähän liittyen aiemmin mainitsemani epävarmuus olisi tuskin vaikuttanut opinnäytetyön etenemiseen, sillä olisin voinut keskustella ideoista ja vaihto- ehdoista jonkun muun kanssa. Ohjausseminaarin jälkeen sain parannusehdotuksia ja samalla so- vittiin esitysseminaarin pitäminen kesäkuun alkupuolella. Kaiken kaikkiaan koen onnistuneeni hyvin

(29)

29

sisällyttämällä liitteitä ja taulukoita koskien arvonlisäverokantoja, pienyritysten arvonlisäverovapau- tusten rajoja, jäsenmaiden käyttämät arvonlisäverotunnisteet sekä jäsenmaiden erityisalueita, jotka eivät ole arvonlisäverosäännösten alaisuudessa. Niiden osalta tavoitteenani oli saada kerättyä ne yhteen paikkaan, jotta lukija halutessaan löytää tiedot samasta paikasta.

Jatkokehitystavoitteena voitaisiin tutkia miten Iso-Britannian ero Euroopan unionista vaikuttaa sää- däntöön myynnin ja rekisteröitymisvelvoitteiden osalta. Euroa käyttämättömien jäsenmaiden osalta jatkotutkimuksena olisi mahdollista selvittää, miten kurssierojen vaihtelu vaikuttaa vapaaehtoisen rekisteröitymisen kannattavuuteen, jos jäsenmaa perii pienempää arvonlisäveroa kyseisistä tuotteista.

(30)

30

LÄHTEET

Euroopan komissio 2016. Alv-toimintasuunnitelma: komissio esittää toimenpiteitä EU:n arvonli- säverojärjestelmän uudistamiseksi. Viitattu 21.4.2019, http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16- 1022_fi.htm.

Euroopan komissio 2017a. Euroopan komissio ehdottaa EU:n alv-järjestelmän kauaskantoista uu- distamista. Viitattu 21.4.2019, http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-3443_fi.htm.

Euroopan komissio 2017b. Single VAT Area. Viitattu 21.4.2019, https://ec.europa.eu/taxation_cus- toms/business/vat/action-plan-vat/single-vat-area_en.

Euroopan komissio 2018a. Komissio on tyytyväinen edistymiseen EU:n alv-järjestelmän uudista- misessa. Viitattu 21.4.2019, http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-5966_fi.htm.

Euroopan komissio 2018b. Proposal VAT Rates. Viitattu 21.4.2019, https://ec.europa.eu/taxation_customs/business/vat/action-plan-vat/proposal-vat-rates_en.

Euroopan komissio 2018c. VAT GAP Report. Viitattu 21.4.2019, https://ec.europa.eu/taxation_cus- toms/sites/taxation/files/vat_gap_factsheet_2018_en.pdf.

Euroopan komissio 2019. The future of vat. Viitattu 21.4.2019, https://ec.europa.eu/taxation_cus- toms/sites/taxation/files/factsheet_futurevat.pdf.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU. Viitattu 20.3.2019, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32011L0083.

Euroopan unioni 2018a. Rajat ylittävät alv-asiat. Viitattu 11.3.2019, https://europa.eu/youreurope/business/taxation/vat/cross-border-vat/index_fi.htm#withintheeusellgoods- finalconsumer.

(31)

31

Euroopan unioni 2018b. Sähköinen kaupankäynti, etämyynti ja muualla kuin yrittäjän toimitiloissa tapahtuva myynti. Viitattu 11.3.2019, https://europa.eu/youreurope/business/selling-in-eu/selling- goods-services/ecommerce-distance-selling/index_fi.htm.

Euroopan unioni 2018c. Vapautus arvonlisäverosta. Viitattu 24.3.2019, https://europa.eu/youreurope/business/taxation/vat/vat-exemptions/index_fi.htm.

Euroopan unioni 2019a. Alv-säännöt ja alv-kannat. Viitattu 5.3.2019, https://europa.eu/youreurope/business/taxation/vat/vat-rules-rates/index_fi.htm.

Euroopan unioni 2019b. Digitaalisten palvelujen arvonlisävero (MOSS-järjestelmä). Viitattu 14.4.2019, https://europa.eu/youreurope/business/taxation/vat/vat-digital-services-moss- scheme/index_fi.htm#.

Euroopan unioni 2019c. Tuotetakuu. Viitattu 24.3.2019, https://europa.eu/youreurope/business/dealing-with-customers/consumer-contracts-guarantees/consumer-guarantees/index_fi.htm.

Hyttinen, P. & Svensberg, S. 2018. Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus. 3. uudistettu painos.

Helsinki: ST-Akatemia.

Juanto, L., Punavaara, A. & Saukko, P. 2018. Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. 9. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.

Verohallinto 2013. EU-maiden arvonlisäverotunnisteet. Viitattu 1.4.2019, https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48689/eumaiden_arvonlisaverotunnistee/.

Verohallinto 2015. Veroton myynti Suomessa vieraileville matkailijoille. Viitattu 7.4.2019, https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48464/veroton_myynti_suomessa_vie- raileville_m2/.

Verohallinto 2018a. Arvonlisäveroprosentit. Viitattu 22.4.2019, https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/arvonlis%C3%A4veroprosentit/.

(32)

32

Verohallinto 2018b. Arvonlisäveroton liiketoiminta. Viitattu 22.4.2019, https://www.vero.fi/yritykset- ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/arvonlis%C3%A4veroprosentit/arvonlis%C3%A4veroton-liiketoiminta/.

Verohallinto 2018c. Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa. Viitattu 5.3.2019, https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48631/kaukomyyntia_koske- vat_arvonlisaverosaan2/.

(33)

33

ARVONLISÄVERON RAJA-ARVOT LIITE 1

Jäsenvaltio Etämyyntiä koskeva erityisjärjestelmä

Kansallinen valuutta Euroina*

Itävalta 35 000 euroa

Belgia 35 000 euroa

Bulgaria 70 000 leviä (BGN) 35 791 euroa

Kypros 35 000 euroa

Tšekki 1 140 000 Tšekin korunaa (CZK) 44 873 euroa

Saksa 100 000 euroa

Tanska 280 000 Tanskan kruunua (DKK) 37 595 euroa

Viro 35 000 euroa

Kreikka 35 000 euroa

Espanja 35 000 euroa

Suomi 35 000 euroa

Ranska 35 000 euroa

Kroatia 270 000 kunaa (HRK) 36 291 euroa

Unkari 35 000 euroa

Irlanti 35 000 euroa

Italia 35 000 euroa

Liettua 35 000 euroa

Luxemburg 100 000 euroa

Latvia 35 000 euroa

Malta 35 000 euroa

Alankomaat 100 000 euroa

Puola 160 000 zlotya (PLN) 37 859 euroa

Portugali 35 000 euroa

Romania 118 000 leuta (RON) 25 305 euroa

Ruotsi 320 000 Ruotsin kruunua (SEK) 31 390 euroa

Slovakia 35 000 euroa

Slovenia 35 000 euroa

Yhdistynyt kuningaskunta 70 000 Englannin puntaa (GBP) 80 197 euroa

(34)

34

ARVONLISÄVEROKYNNYKSET MAITTAIN, PÄIVITETTY TOUKOKUUSSA 2018 LIITE 2 Jäsenmaa Pienten yritysten verovapautus

Kansallisena valuuttana Euroina*

Itävalta EUR 30 000

Belgia EUR 25 000

Bulgaria BGN 50 000 EUR 25 565

Kypros EUR 15 600

Tšekki CZK 1 000 000 EUR 39 362

Saksa EUR 17 500

Tanska DKK 50 000 EUR 6 713

Viro EUR 40 000

Kreikka EUR 10 000

Espanja Ei sovelleta Ei sovelleta

Suomi EUR 10 000

Ranska EUR 82 800 tai EUR 42 900 tai EUR 33

200

Kroatia HRK 300 000 EUR 40 324

Unkari HUF 8 000 000 EUR 25 567

Irlanti EUR 75 000 tai EUR 37 500

Italia EUR 65 000

Liettua EUR 45 000

Luxemburg EUR 30 000

Latvia EUR 40 000

Malta EUR 35 000 tai EUR 24 000 tai EUR 14

000

Alankomaat Ei sovelleta Ei sovelleta

Puola PLN 200 000 EUR 47 324

Portugali EUR 10 000 tai EUR 12 500

Romania RON 220 000 EUR 47 180

Ruotsi SEK 30 000 EUR 2 943

Slovakia EUR 49 790

Slovenia EUR 50 000

Yhdistynyt kuningaskunta GBP 85 000 EUR 97 8382

(35)

35

EU-MAIDEN ARVONLISÄVEROTUNNISTEET LIITE 3

Maa Rakenne Maatunnuksen jäl-

keisten merkkien määrä

Huom!

Belgia BE 9999999999 10 1.4.2005 alkaen

Bulgaria BG 999999999

BG 9999999999 9 tai 10 1.1.2007 alkaen

Espanja ES X9999999X 9 Ensimmäinen ja vii-

meinen merkki voi olla joko kirjain tai numero. Molemmat ei- vät kuitenkaan voi olla numeroita.

Hollanti NL 999999999B99 12 Kymmenes merkki

maakoodin jälkeen on aina B-kirjain.

Irlanti IE 9S99999L 8

tai

IE 9999999LL 9 1.1.2013 alkaen

Iso-Britannia

GB 999999999 tai

GB 999999999999 tai GB GD999

tai

GB HA999

9 12 5 5

Sivuliikkeen arvonli- säverotunniste Valtion laitokset Terveydenhuoltovi- ran-

omaiset

Italia IT 99999999999 11

Itävalta AT U99999999 9 Ensimmäinen merkki

maakoodin jälkeen on aina U-kirjain.

Kreikka EL 999999999 9

(36)

36

Kroatia HR 99999999999 11 1.7.2013 alkaen

Kypros CY 99999999L 9

Latvia LV 99999999999 11

Liettua LT 999999999

LT 999999999999 9 tai 12

Luxemburg LU 99999999 8

Malta MT 99999999 8

Portugali PT 999999999 9

Puola PL 9999999999 10

Ranska FR XX999999999 11

Romania RO 99

RO 999 RO 9999 RO 99999 RO 999999 RO 9999999 RO 99999999 RO 999999999 RO 9999999999

2-10 1.1.2007 alkaen

Ruotsi SE 999999999901 12 Kaksi viimeistä nu-

meroa ovat aina 01.

Saksa DE 999999999 9

Slovakia SK 9999999999 10

Slovenia SI 99999999 8

Suomi FI 99999999 8

Tanska DK 99999999 8

Tsekki CZ 99999999

CZ 999999999 CZ 9999999999

8, 9 tai 10

Unkari HU 99999999 8

(37)

37

Viro EE 999999999 9

Kroatia HR 99999999999 11 1.7.2013 alkaen

(38)

38

EU COUNTRY / TERRITORIES RELATED WITH EU COUNTRIES LIITE 4 EU country / Territories related

with EU countries

Territory of the EU

Customs rules apply

VAT rules apply

Excise rules apply

Austria yes yes yes yes

Belgium yes yes yes yes

Bulgaria yes yes yes yes

Croatia yes yes yes yes

Cyprus yes yes yes yes

Czech Republic yes yes yes yes

Denmark yes yes yes yes

Denmark / Faroe Islands no no no no

Denmark / Greenland no no no no

Estonia yes yes yes yes

Finland yes yes yes yes

Finland / The Åland Islands yes yes no no

France yes yes yes yes

France / French overseas territo-

ries no no no no

France / Guadeloupe, French Gui- ana, Martinique, Réunion, Ma- yotte, Saint-Martin

yes yes no no

Germany yes yes yes yes

Germany / The Island of Heligo-

land yes no no no

Germany / The territory of

Büsingen yes no no no

Greece yes yes yes yes

Greece / Mount Athos yes yes no yes

Hungary yes yes yes yes

Ireland yes yes yes yes

Italy yes yes yes yes

Italy / Livigno yes no no no

Italy / Campione d'Italia yes no no no

(39)

39

Italy / The Italian waters of Lake

Lugano yes no no no

Latvia yes yes yes yes

Lithuania yes yes yes yes

Luxembourg yes yes yes yes

Malta yes yes yes yes

Netherlands yes yes yes yes

Netherlands / Netherlands Antil-

les no no no no

Poland yes yes yes yes

Portugal yes yes yes yes

Portugal / Azores yes yes yes yes

Portugal / Madeira yes yes yes yes

Romania yes yes yes yes

Slovakia yes yes yes yes

Slovenia yes yes yes yes

Spain yes yes yes yes

Spain / Ceuta yes no no no

Spain / Melilla yes no no no

Spain / The Canary Islands yes yes no no

Sweden yes yes yes yes

United Kingdom yes yes yes yes

United Kingdom / Channel Is-

lands yes yes no no

(40)

40

EU-MAIDEN SOVELTAMAT ALV-KANNAT LIITE 5

Jäsenmaa Maa- koodi

Yleinen vero- kanta

Alennettu vero- kanta

Poikkeukselli- sen alhainen verokanta

Siirtymä- kauden ve- rokanta

Itävalta AT 20 10 / 13 - 13

Belgia BE 21 6 / 12 - 12

Bulgaria BG 20 9 - -

Kypros CY 19 5 / 9 - -

Tšekki CZ 21 10 / 15 - -

Saksa DE 19 7 - -

Tanska DK 25 - - -

Viro EE 20 9 - -

Kreikka EL 24 6 / 13 - -

Espanja ES 21 10 4 -

Suomi FI 24 10 / 14 - -

Ranska FR 20 5,5 / 10 2,1 -

Kroatia HR 25 5 / 13 - -

Unkari HU 27 5 / 18 - -

Irlanti IE 23 9 / 13,5 4,8 13,5

Italia IT 22 5 / 10 4 -

Liettua LT 21 5 / 9 - -

Luxemburg LU 17 8 3 14

Latvia LV 21 12 / 5 - -

Malta MT 18 5 / 7 - -

Alankomaat NL 21 9 - -

Puola PL 23 5 / 8 - -

Portugali PT 23 6 / 13 - 13

Romania RO 19 5 / 9 - -

Ruotsi SE 25 6 / 12 - -

Slovenia SI 22 9,5 - -

Slovakia SK 20 10 - -

Iso-Britan- nia

UK 20 5 - -

(41)

41

ARVONLISÄVERON VAJAUS LIITE 6

(42)

42

ARVONLISÄVEROPETOS LIITE 7

(43)

43

ARVONLISÄVEROKANTOJEN UUDET SÄÄNNÖT LIITE 8

(44)

44

VERKKOPORTAALI PETOSTEN LOPETTAMISEKSI LIITE 9

(45)

45

MYYNTI- JA TILAUSMÄÄRÄT PROSENTTEINA LIITE 10

Maa Myyntimäärä Tilausmäärä

Itävalta 0,3 % 0,9 %

Belgia 0,5 % 0,9 %

Bulgaria 1,3 % 1,3 %

Tsekki 1,2 % 0,9 %

Saksa 33,3 % 34,4 %

Tanska 3,4 % 4,0 %

Viro 0,2 % 0,9 %

Ranska 1,2 % 1,8 %

Iso-Britannia 6,0 % 6,6 %

Kreikka 3,0 % 0,4 %

Kroatia 1,8 % 3,1 %

Unkari 4,4 % 2,6 %

Irlanti 0,8 % 0,9 %

Italia 3,7 % 2,6 %

Liettua 1,8 % 2,2 %

Latvia 5,8 % 8,4 %

Hollanti 2,6 % 3,5 %

Puola 7,9 % 5,7 %

Romania 9,9 % 5,7 %

Ruotsi 9,1 % 12,3 %

Slovenia 1,7 % 0,9 %

Yht 100,0 % 100,0 %

(46)

46

OPAS LIITE 11

Sami Hätälä

OPAS ARVONLISÄVEROVELVOLLISEKSI REKISTERÖITYMISESSÄ

(47)

47

SISÄLLYS

1 OPAS ... 49 2 RUOTSI ... 50 2.1 Hakijan tiedot ... 51 2.2 Oikeushenkilöä koskevat tiedot ... 52 2.3 Kuvaus liiketoiminnasta Ruotsissa ... 54 2.4 Tietoja Ruotsin yhteisöveroa varten ... 58 2.5 Tietoja arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisessä ... 59 2.6 Tietoja työnantajaksi rekisteröityessä ... 61 2.7 Lisätietoja ... 62 2.8 Yhteyshenkilöt ... 62 2.9 Allekirjoitus ... 63 2.9.1 Liitteet ... 63 3 ISO-BRITANNIA ... 64 3.1 Yritysmuoto ... 65 3.2 Yrityksen käyttämä aputoiminimi ilmoitetaan tässä ... 65 3.3 Osakeyhtiön rekisteröitymistodistuksessa olevat tiedot ... 66 3.4 Yrityksen osoite ... 66 3.5 Yrityksen yhteystiedot ... 67 3.6 Onko yritys valtuuttanut Yhdistyneen kuningaskunnan veroedustajaa tai agenttia

toimimaan puolestasi? ... 68 3.7 Yrityksen pääasiallinen liiketoiminta ... 69 3.8 Jos teillä tai veroedustajalla on Yhdistyneessä kuningaskunnassa pankkitili ilmoita

ne tässä ... 69 3.9 Tietokoneen käyttö kirjanpidossa ... 70 3.10 Onko kaukomyynti ylittänyt yhdistyneen kuningaskunnan raja-arvon kaukomyynnin

osalta nykyisen kalenterivuoden alusta 1 tammikuuta alkaen ... 70 3.11 Onko yritys vaihtanut, tai aikooko se vaihtaa toimituspaikaksi Yhdistyneen

kuningaskunnan? ... 71 3.12 Tarvittaessa päivämäärä, mikäli toimituspaikka vaihdettiin tai milloin aiotaan ... 71 3.13 Aikooko yritys myydä valmisteveron alaisia tavaroita Yhdistyneeseen

kuningaskuntaan? ... 72

(48)

48

3.14 Aiempi päivä, jolloin yritys haluaa käyttää Yhdistyneen kuningaskunnan arvonlisäveroa ... 72 3.15 Arvioitu kaukomyynnin määrä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan 12 kuukauden

aikana ... 73 3.16 Hakijan tiedot ... 74 3.17 Ilmoitus ... 75 LIITTEET ... 23