2019 nro 637/19

(1)

Vaasan edustan merialueen vedenlaatu- tarkkailu vuonna 2018

Ossi Käkränen

RAPORTTI

2019

nro 637/19

(2)

Vaasan edustan merialueen vedenlaatutarkkailu vuonna 2018

Tutkimusraportti nro 637/19, 11.4.2019

Käkränen O. 2019. Vaasan edustan merialueen vedenlaatutarkkailu vuonna 2018. KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 637/19, 42 s + pohjaeläintutkimus.

Tekijä:

KVVY Tutkimus Oy / Tampere Ossi Käkränen, vesistötutkija Tilaaja:

Vaasan kaupunki Vaasan Vesi Vaasan Satama Vaskiluodon Voima Oy Wärtsilä Oy

Kemira Oyj

(3)

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO ... 1

2. MERIALUEEN KUVAUS ... 2

3. SÄÄ, MERIVEDEN KORKEUS JA JÄÄOLOSUHTEET ... 3

4. KUORMITUS ... 5

4.1 Pistemäinen kuormitus ... 5

4.1.1. Påttin jätevedenpuhdistamo ... 5

4.1.2. Kemira OYj ... 8

4.1.3. Vaskiluodon Voima Oy ja PVO-Huippuvoima Oy ... 9

4.1.4. Muut pistemäiset kuormittajat ... 10

4.1.5. Pistemäisen kuormituksen kokonaismäärä... 10

4.2 Muu kuormitus ... 11

5. TUTKIMUSMENETELMÄT ... 13

6. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU ... 15

6.1 Näytteenottokertojen tulokset ... 15

6.1.1. Jääpeitteinen aika (liite 6) ... 15

6.1.2. Sulamisvedet Palosaaren silta M34 ja Myrgrundin silta M35(liite 7) ... 16

6.1.3. Toukokuu (liite 8) ... 19

6.1.4. Kesäkuu (liite 9) ... 19

6.1.5. Heinäkuu (liite 10) ... 20

6.1.6. Elokuu (liite 11) ... 20

6.1.7. Lokakuu (liite 12) ... 21

6.2 Fosforipitoisuuksien kehitys ... 21

6.3 Typpipitoisuuksien kehitys ... 23

6.4 Rehevöityneisyys, minimiravinne ja klorofyllipitoisuuksien kehitys... 25

6.4.1. Rehevöityneisyys ... 25

6.4.2. Minimiravinne ... 27

6.4.3. Klorofyllipitoisuuksien kehitys ... 27

6.4.4. Sinilevätilanne ... 30

6.5 Päällyskasvustotutkimukset ... 30

6.6 Veden hygieenisen laadun tarkkailu ... 31

6.7 Erikoismääritykset ja -tutkimukset ... 31

6.8 Pohjaeläintarkkailu ... 32

6.9 Tuovilan- Sulvanjoen ruoppaus ... 33

6.10 Onkilahden jätevesivuoto ... 36

7. YHTEENVETO ... 38

VIITTEET

(4)

LIITTEET

Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta Liite 3. Jääpeite 2016-2018 Liite 4. Meriveden korkeus 2018 Liite 5. Meriveden lämpötila 2018 Liite 6. Talven 2018 tarkkailutulokset Liite 7. Sulavedet 2018 tarkkailutulokset Liite 8. Toukokuu 2018 tarkkailutulokset Liite 9. Kesäkuu 2018 tarkkailutulokset Liite 10. Heinäkuu 2018 tarkkailutulokset Liite 11. Elokuu 2018 tarkkailutulokset Liite 12. Lokakuu 2018 tarkkailutulokset

Liite 13-17 Uimarantavalvonnan tarkkailutulokset Liite 18 Tuovila-Solvanjokien ruoppaustyökartta

(5)

(6)

(7)

Vaasan edustan merialueen vedenlaatu- tarkkailu vuonna 2018

1. Johdanto

Vaasan edustan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvat Vaasan edustan merialuetta kuormittavat lai¬tokset, joilla on ympäristölupaviranomaisten päätöksiin perustuva vesistön tarkkailuvelvoite. Tark- kailuvelvollisia on ollut yhteensä kahdeksan toiminnanharjoittajaa: Påttin jätevesipuhdistamo, Kemira Oyj, Vaskiluodon Voima Oy ja PVO-Huippuvoima Oy, Wärtsilä Oyj, Waskiluoto Validation Center, Vaasan Satama. Myös Snickarsin ja Hellbergin kalankasvatuslaitokset Mustasaaren Norra Vallgrun- dissa ovat tarkkailuvelvollisia, mutta toiminta on sittemmin loppunut. Kuormittajien ympäristölupien tiedot on esitetty liitteessä 1.

Påttin jätevesipuhdistamolla käsitellään Vaasan kaupungin sekä osin Mustasaaren ja Maalahden kuntien jätevedet (yhteensä noin 65 000 asukasta). Puhdistamo sijaitsee Palosaarella. Jätevedet johdetaan mereen noin 180 m pitkää purkuputkea myöten Varisselälle. Kemira Oyj:n Erikoiskemikaali- tehtaan toiminta on loppunut vuonna 2009; aikaisemmin sieltä johdettiin jätevesiä Infjärdenin luusu- aan, josta vedet kulkeutuivat Onkilahteen. Nykyisin tarkkailu koskee vain tehdasalueelta tulevia kui- vatusvesiä ja jätealueen ojan vesiä. Vaskiluodon Voima Oy:ltä ja PVO-Huippuvoima Oy:ltä jätevedet johdetaan yhteiseen laskeutusaltaaseen, josta edelleen mereen Vaskiluodon länsipuolelle. Wärtsilä Finland Oy:n Engine Laboratory ottaa lauhdevetensä Onkilahdesta ja Waskiluoto Validation Center merestä Vaskiluodon luoteispuolelta. Näiden laitosten aiheuttama kuormitus mereen on lähinnä läm- pökuormaa. Myös Vaasan Satama osallistuu yhteistarkkailuun.

Vesistön tarkkailuvelvoitteet perustuvat Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY), Vaasan hallinto- oikeuden (VHO) ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU) päätöksiin. Lupapäätösten mukaan jäte- vesien vaikutuksia vesistöön on tarkkailtava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja/tai vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Pää- tökset, tarkkailuvelvoitteisiin liittyvät lupamääräykset ja päästörajat on koottu liitteeseen 1.

Påttin jätevesipuhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupa-viraston myöntämä vesilain mukainen lupa 34/2006/1 (LSY-1999-Y-106; 28.12.2006) johtaa jätevesiä Påttin puhdistamolta mereen. Vaasan hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksellään 08/055/2 (28.10.2008) tämän päätöksen. Tarkkailuvel- voite koskee sekä vesistö- että kalataloustarkkailua. Aikaisemman luvan oli myöntänyt Länsi-Suomen vesioikeus 31.5.1995 (N:o 35/1995/3, DN:o 92371). Uusi lupa on hallinto-oikeuden käsittelyssä.

(8)

Kemira Oyj:llä on 6.6.2005 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa LSU-2003-Y- 500(111), jonka mukaan sillä on velvoite tarkkailla kuivatusvesien, jätealueen ojan ja Erikoiskemikaali- tehtaan jätevesien vaikutuksia merialueeseen. Vuodesta 2010 tarkkailuvelvoite on koskenut vain kui- vatusvesiä. Velvoite koskee vain vesistötarkkailua.

Vaskiluodon Voima Oy:llä ja PVO-Huippuvoima Oy:llä on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myön- tämä lupa jäähdytysveden ottamiseen, sekä jäähdytysveden ja jätevesien johtamiseen mereen:

Vaskiluodon Voima Oy:llä koskien Vaskiluodon laitosta Vaskiluoto 2: nrot 1/2008/ ja 2/2008/2, Dnro:t LSY-2003-Y-263 ja LSY-2005-Y-384, sekä PVO-Huippuvoima Oy:llä koskien Vaskiluodon voimalaitosta Vaskiluoto 3: nro 4/2008/2, DnroLSY-2003-Y-264. Laitosten on osallistuttava sekä vesistö- että kalataloustarkkailuun.

Wärtsilä Finland Oy:n Engine Laboratoryn tarkkailuvelvoite koskee jäähdytysvesien vaikutusta ja sillä on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 15.6.2007 myöntämän luvan LSU-2006-Y-125 (111) mukainen velvoite osallistua vesistötarkkailuun.

Wärtsilä Finland Oy:n Waskiluoto Validation Center (aikaisemmin Wasa Pilot Power Plant) on voima- laitoksen jäähdytysvesien takia velvoite osallistua sekä vesistö- että kalataloustarkkailuun, Länsi-Suo- men ympäristökeskuksen 15.6.2007 myöntämä lupa LSU-2006-Y-126 (111).

Vaasan Sataman on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.7.2005 päätöksen nro 13/2005/2, LSY- 2004-Y-113 mukaan osallistuttava sekä vesistö- että kalataloustarkkailuun.

Mustasaaren Norra Vallgrundissa aikaisemmin sijainneiden Nils-Erik Snickarsin ja Henry Hellbergin ka- lankasvatuslaitosten oli Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätösten nro 69/2005/3, LSY-2004-Y-303 ja 150/2006/3 Dnro LSY-2005-Y-363 mukaan osallistuttava Vaasan edustan merialueen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun. Laitoksilla on omat vesistötarkkailuohjelmansa. Niillä ei ole ollut toimintaa lähivuosina.

Vuonna 2013 lähtien on noudatettu uuden luvan mukaista tarkkailuohjelmaa (Alanne & Aaltonen, 2009), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt 22.9.2009 (LSU-2001-Y-4525(121). Merialu- etta tarkkaillaan 24:llä havaintopaikalla. Vesinäytteitä on tarkkailuohjelman mukaisesti otettava ker- ran jääpeitteisenä aikana ja kuusi kertaa avovesiaikana. Pohjaeläinnäytteet otetaan syksyllä. Ha- vaintopaikkojen ja analyysien määrä vaihtelee eri näytteenottokerroilla.

2. Merialueen kuvaus

Tutkimusalue käsittää Vaasan edustan merialueen (Liite 2). Merialueella on runsaasti saaria, kareja ja matalikoita. Saarien rantaviivan pituus Vaasan kaupungin alueella on noin 315 km. Maankohoamisen seurauksena rantaviiva muuttuu ja väylät mataloituvat. Rannat ovat matalia, lohkareisia ja kivikkoi- sia. Pohja on matalilla alueilla kivistä, syvemmillä alueilla liejua tai savea. Suurimmat syvyydet (n. 15 m) ovat tarkkailualueen uloimmilla reunoilla. Pääosin alueen syvyys on kuitenkin alle 10 metriä ja laa- joilla alueilla etenkin kaupungin edustalla korkeintaan 3-5 metriä. Pääasiallinen veden virtaussuunta on pohjoisesta Strömsön salmen läpi Varisselän kautta kohti Korshamnsfjärdeniä. Merialueelle purkau- tuu kaksi jokea Eteläisen Kaupunginselän kautta: Laihianjoki (MQ 3,8 m3/s) ja Sulvanjoki (MQ 1,0 m3/s).

(9)

Veden suolapitoisuus on 4-5 ‰. Sisälahdissa, Onkilahdessa ja Eteläisellä Kaupunginselällä suolapitoisuus on ajoittain alhaisempi. Veden pH on pohjan läheisyydessä avovesiaikaan n. 7-8.

Jokien vedet ja muut valumavedet (Infjärdenistä tulevat vedet) kuormittavat merialuetta ovat ke- väisin, sekä runsaiden sateiden jälkeen vedet ovat olleet varsin happamia, jolloin hapan vesi ja ra- vinteet leviävät pintakerroksessa myös merialueelle. Myrgrundin sillalla ja Palosaaren sillalla on usein keväisin mitattu alhaisia, välillä 4-5 olevia pH-arvoja. Laihianjoen vuosikuorma merialueelle on vaih- dellut viimeisen vuosikymmen aikana fosforin osalta 6,5-15 tn, typen osalta 280-470 tn ja kiintoaineen osalta 1500-4100 tn.

Pohjasedimenttien orgaanisen aineksen pitoisuus vaihtelee 2-22 %. Korkeimmat pitoisuudet ovat On- kilahdessa ja Eteläisellä Kaupunginselällä ja matalimmat pitoisuudet ulkosaaristossa Yttre Torngrun- dissa ja Storfjärdenillä. Onkilahden pohjasedimentissä on todettu melko korkeita raskasmetallipitoi- suuksia.

Tutkimusaluetta kuormittavat asutuksen ja teollisuuden jätevedet. Ennen Påttin jätevesipuhdistamon käyttöönottoa vuonna 1971 jätevedet johdettiin osittain käsittelemättöminä ja osittain pienpuhdistamoiden kautta lähinnä Eteläiselle ja Pohjoiselle Kaupunginselälle sekä Isolahteen. Merialueeseen koh- distuva pistemäinen BOD7- ja kokonaisfosforikuormitus on vähentynyt 1980-luvun alun lukemista yh- teen kymmenesosaan, mikä johtuu tehostuneista puhdistusmenetelmistä ja pienpuhdistamoiden liit- tymisestä kaupungin jätevesipuhdistamoon. Laihianjoelta tuleva kuormitus kohdistuu suurimmalta osaltaan Eteläiseen Kaupunginselkään. Raskasmetallien osalta merialuetta kuormittavat Påttin puhdistamon lisäksi myös Kemira Chemicals Oyj ja Vaskiluodon voimalaitokset.

Vedenlaatu tutkimusalueella on ollut huonointa Isolahdessa ja parasta tutkimusalueen länsiosassa.

Veden a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesistö on jaoteltu rehevöitymisluokkiin: rehevä, lievästi re- hevöitynyt, rehevöitymässä oleva ja karu. Påttin jätevedenpuhdistamon lähialue on useimmiten kuu- lunut luokkaan rehevä. Lievästi rehevöityneitä vesiä on kaupungin välittömässä läheisyydessä ja Vas- kiluodon eteläpuolella, kun taas muu merialue on luokiteltu rehevöitymässä olevaksi tai karuksi.

Vaasan edustan merialueella on paljon virkistyskäyttöä. Tarkkailualueella on noin 3000 kesämökkiä ja alueella on paljon veneilyä. Alueella on myös useita vene- ja kalasatamia. Tarkkailualueella on 12 valvottua uimarantaa, joista EU-rantoja on viisi. Ne ovat Strömsö, Mansikkasaari, Hietasaari, Kustaan- linna ja Ahvensaari. Vaasassa on myös seitsemän pientä yleistä uimarantaa. Ne ovat Paratiisisaari, Saukkoranta, Tropiclandia, Kronvik, Viikinga, Isolahti ja Leirintäalue.

3. Sää, meriveden korkeus ja jääolosuhteet

Vaasan sademäärä, ilman lämpötila- ja jääpeitetiedot on saatu Ilmatieteen laitokselta, Vaasan sää- havaintoasemilta (Vaasa ja Valassaaret). Ilmatieteen laitoksen tiedotteissa on vuoden 2012 aikana siirrytty käyttämään vertailukautena vuosien 1981–2010 ajalta laskettuja tilastoja. Tätä aikaisempi ver- tailukausi oli vuodet 1971–2000. Vuoden keskilämpötila on uudella vertailukaudella (1981-2010) lähes 0,4 astetta korkeampi ja sademäärät hieman suurempia kuin edellisellä vertailukaudella (1971-2000).

Vaasan osalta pitkän aikavälin vertailutietoja on tällä hetkellä käytettävissä vain aikaisemmalta ver- tailujaksolta 1971–2000. Meriveden pinnankorkeustiedot saadaan Ilmatieteenlaitoksen /Merentutki- muslaitoksen Vaasan mareografilta.

(10)

Kuva 1. Kuukausisadanta Vaasassa 2018 ja pitkän aikavälin (1971 – 2000) keskiarvot (Ilmatieteenlaitos 2018), sekä keskilämpötilat kuukausittain 2018 ja pitkän aikavälin (1981 – 2010) keskilämpötilat (Ilmatieteenlaitos 2019).

Vuoden 2018 sadanta- ja lämpötilatiedot on esitetty kuvassa 1. Jääpeitteen muodostumis- ja poistu- misajankohtia ei ole saatavilla. Huomattavaa viime vuosina on jääpeitteisen ajan lyhyys (Liite 3).

Vuoden 2018 keskilämpötila Vaasassa oli 5,8 °C (v. 2017 5,1 °C), mikä oli noin puolitoista astetta korkeampi kuin vertailuaineiston (1981 – 2010) keskiarvo. Vuoden 2018 sademäärä oli Vaasassa 512 mm (v.2017 516 mm), joka on samaa tasoa kuin vertailukauden (1971 – 2000) keskiarvo.

Talvikuukausien (joulu – helmikuu) keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi, etenkin joulukuun -1,7

°C (v.1981 – 2000 -4,3 °C). Sademäärät olivat talvikuukausina hieman keskimääräistä matalampia.

Kevätkuukausista toukokuu oli selvästi lämpimämpi, mutta maaliskuu hieman viileämpiä kuin vertailujaksolla. Sademääriltään maalis- ja huhtikuu olivat samaa tasoa vertailuaineiston kanssa, mutta toukokuussa sen sijaan satoi vain kolmanneksen tavanomaisesta.

Kesäkuukausista kesäkuu oli keskilämpötilaltaan samaa tasoa kuin vertailujaksolla 1970 – 2000, mutta heinä- ja elokuu sen sijaan olivat selvästi tavanomaista lämpöisempiä. Kesäkuun sademäärä oli suurempi kuin vertailujaksolla. Heinä-elokuun sademäärät olivat tavanomaiseia.

Syyskuukausien (syys- marraskuu) keskilämpötilat olivat korkeampia kuin vertailujaksolla, etenkin syys- ja lokakuun. Syyskuun sadesumma oli vain puolet tavanomaisesta. Lokakuun sademäärä oli tavan- omainen, mutta marraskuun sademäärä oli vain vajaa viidesosa vertailujakson keskimääräisestä sa- dannasta.

Vuonna 2018 meriveden korkeus (vuorokauden keskiarvot) vaihtelivat välillä -66,5 - +81,9 cm. Alin Vaasassa koskaan mitattu vedenkorkeus on -100 cm (14.1.1929) ja ylin +144 cm (14.1.1984). Merivesi on yleensä korkeimmillaan talvella, jolloin myös pinnankorkeuden vaihtelu on suurinta. Vuonna 2018 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 25

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Sadesumma (mm) 2018 Sadesumma (mm) 1971-2000 Kk:n keskilämpötila 2018 Keskilämpötila 1981-2010

Vaasa Klemettilä

mm °C

(11)

vesi oli korkeimmillaan loka- ja tammikuussa. Alhaisimmillaan merivesi oli maalis-huhtikuussa, sekä ke- säkuun alussa (Liite 4). Vuoden 2018 Vaasan meriveden lämpötila on esitetty kuukausikeskiarvoina liitteessä 5. Vuoden 2018 meriveden lämpötila on avomeren aaltopoijulta.

4. Kuormitus

4.1 Pistemäinen kuormitus 4.1.1. Påttin jätevedenpuhdistamo

Påttin puhdistamolla käsitellään Vaasan kaupungin jätevedet sekä osa Mustasaaren ja Maalahden kuntien jätevesistä. Puhdistamo on rakennettu vuonna 1971 ja sitä on laajennettu ja sen toimintaa on parannettu useita kertoja. Puhdistusprosessi koostuu monesta eri vaiheesta sisältäen esikäsittelyn, esi- selkeytyksen, ilmastuksen, jälkiselkeytyksen sekä jälkisuodatuksen. Tarkemmat tiedot prosessista ja ve- simääristä löytyvät Vaasan Veden internetsivuilta Påttin jätevedenpuhdistamo- valikosta.

Puhdistetut jätevedet johdetaan 180 metrin pituisessa purkuputkessa Varisselälle. 2000 luvulla orgaa- ninen kuormitus (BOD7) on ollut noin 70 tn/v, fosforia (P) noin 3 tn/v ja typpeä (N) noin 220 tn/v. Uu- distustöiden ansiosta kuormitus tulee pienenemään. Tämä näkyi jo 2012 tuloksissa.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen nro 34/2006/1 mukaan Påttin puhdistamon on 1.7.2012 alkaen noudatettava seuraavia ehtoja: puhdistetun jäteveden BOD7 (ATU)- pitoisuus saa olla korkeintaan 10 mg/l ja fosforipitoisuus korkeintaan 0,3 mg/l. Puhdistustehon on oltava sekä fosforin, että BOD7:n suhteen vähintään 95 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr), O2 on oltava alle 75 mg/l ja sen vähimmäistehon on oltava 85 %. Luvut koskevat neljännesvuosikeskiarvoja. Kokonaisty- pen reduktion on oltava yli 70 % vuosikeskiarvona. Taulukossa 2 on yhteenveto Påttin puhdistamon vesistölle aiheuttamasta vuosikuormituksesta ja saavutetuista puhdistustuloksista.

Taulukko 1. Påttin puhdistamon vesistölle aiheuttama kuormitus (t/a) ja saavutettu puhdistusteho (%) vuonna 2018 (Vesala 2019) ja 2017.

Kuormitus 2018 2017

BOD7 (ATU) t/a 78 74

" puhdistusteho % 95 95 Kokonaisfosfori t/a 0,9 1,1

" puhdistusteho % 98 98 Kokonaistyppi t/a 151 134

" puhdistusteho % 57 63 Ammoniumtyppi t/a 14 2,9

" puhdistusteho % 96 99

CODCr t/a 361 343

Kiintoaine t/a 29 35

Virtaama x 1000 m3 6243 6719

(12)

Vuoteen 2017 verrattuna vesistöön kohdistunut kuormitus oli pienentynyt kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. BOD7:n, kokonaistypen, sekä CODCr:n kuormitus olivat hivenen kasvaneet edellisvuo- desta. Huomion arvoista on ammoniumtypen määrä, joka on moninkertainen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Påttin havaintopaikan bakteeripitoisuuksiin on vaikuttanut laitoksella suoritettu pilo- tointihanke.

Påttin jätevesipuhdistamolta johdettiin vesistöön vuonna 2018 vuorokaudessa keskimäärin 2,47 kg fosforia, 416 kg typpeä, 213 kg BOD7:a ja 37,24 kg ammoniumtyppeä. Vuositasolla puhdistettu vesi täytti kaikki sille asetetut vaatimukset BOD7:n, fosforin ja CODCr:n osalta. Typenpoistotehokkuudessa saavutettiin 57% puhdistusteho.

Ammoniumtyppikuormituksesta aiheutuva teoreettinen hapenkulutus oli noin 64,0 1,3 t/a vuonna 2018. Vuonna 2017 se oli noin 1,3 t/a ja vuonna 2016 123 t/a. Ammoniumtypestä johtuva hapenkulutus oli kolme neljäsosaa orgaanisen aineksen aikaansaamasta biologisesta hapenkulutuksesta. Ku- vassa 2 on esitetty ammoniumtypen aiheuttama teoreettinen hapenkulutus vuosilta 1991- 2018.

Kuva 2. Påttin puhdistamolta mereen johdetun ammoniumtypen aiheuttama teoreettinen hapenkulutus (t/a) vuosina 1991 – 2018.

Kuvassa 3 on esitetty Vaasan edustalle johdettu pistemäinen jätevesikuormitus BOD7:n, kuvassa 4 fosforin ja kuvassa 5 typen osalta vuosina 1980–2018. Påttin puhdistamolta tulevat BOD7- ja fosfori- kuormitukset laskivat selvästi 1980- ja 90- lukujen taitteessa ja olivat jotakuinkin samalla tasolla koko 1990-luvun. 2000-luvulla BOD7-kuormitus on laskenut edelleen ja vakiintunut viimeisen 15:sta vuoden aikana kuvassa 4 esitetylle tasolle. Myös fosforikuormitus on laskenut edelleen koko 2000-luvun ja vakiintunut viimeisen viiden vuoden aikana kuvassa 5 esitetylle tasolle. Typpikuormitus laski huomattavasti 1980-luvun puolivälissä, mutta oli sen jälkeen hienoisesti kasvusuunnassa. Vuoden 2012 jälkeen tehtyjen parannustöiden takia typpipitoisuudet ovat laskeneet edelleen huomattavan paljon.

0 200 400 600 800 1000 1200

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

tn/a

Ammoniumtypen aiheuttama teoreettinen hapenkulutus v. 1991-2018

(13)

Kuva 3. Vaasan edustan merialueelle johdettu pistemäinen BOD7 -kuormitus vuosina 1980–2018.

Kuva 4. Vaasan edustan merialueelle johdettu pistemäinen fosforikuormitus vuosina 1980–2018.

0 100 200 300 400

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

tn/a BOD₇-kuormitus

Pått Muu

0 5 10 15 20

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

tn/a Fosforikuormitus

Pått Muu

(14)

Kuva 5. Vaasan edustan merialueelle johdettu pistemäinen typpikuormitus vuosina 1980–2018.

4.1.2. Kemira OYj

Kemira Oyj:n Erikoiskemikaalitehtaan jätevedet on aikaisemmin pumpattu putkessa Infjärdenin jälkei- seen, Hartwallin entisen panimoalueen alla kulkevaan betoniputkeen, jonka kautta Infjärdenin vedet virtaavat mereen. Tehtaan toiminnan lisäksi entiseltä teollisuuskaatopaikalta suotautuu haitta-aineita ns. jätealueen ojaan, joka johtaa purona Infjärdeniin. Myös pohjoisen tuotantoalueen osittain likaan- tuneesta maaperästä suotuu haitta-aineita kuivatusvesiin ja edelleen Infjärdeniin. Erikoiskemikaali- tehtaan vahantuotanto on loppunut vuonna 2009 ja näin ollen tehtaalta ei ole enää vuodesta 2010 alkaen tullut suola-, tolueeni- ja trietyyliamiinipäästöjä.

Voimassa olevan ympäristöluvan lupaehtojen mukaan kuivatusvesistä aiheutuva kuormitus saa olla korkeintaan 5 kg kuparia ja 5 kg arseenia vuodessa. Jätealueen ojan kautta tuleva kuparikuormitus saa olla korkeintaan 10 kg ja arseenikuormitus korkeintaan 10 kg vuodessa.

Vuonna 2018 kuivatusvesien aiheuttamaa kuormitusta ei ollut. Vuonna 2018 jätealueen ojan kuparikuormitus oli noin 0,7 kg (v. 2017 n. 1,5 kg) ja arseenikuormitus noin 1,1 kg (v. 2017 2,2 kg). Metallit (Cu, Cr, As ja Hg) analysoitiin 15.5 ja 26.9.2018.

0 50 100 150 200 250 300

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

tn/a Typpikuormitus

Pått Muu

(15)

Kuva 6. Kemira Oyj:n aiheuttama arseeni- ja kuparikuormitus vuosina 1997 – 2018.

4.1.3. Vaskiluodon Voima Oy ja PVO-Huippuvoima Oy

Vaskiluodon Voima Oy:llä ja PVO-Huippuvoima Oy:llä on voimassa Länsi-Suomen ympäristölupavi- raston lupa jäähdytysveden ottamiseen, sekä jäähdytysveden ja jätevesien johtamiseen mereen:

Vaskiluodon Voima Oy:llä koskien Vaskiluodon voimalaitosta Vaskiluoto 2: Nro 29/2010/1 Dnro ESAVI/39/04/08/2010, sekä PVO-Huippuvoima Oy:llä koskien Vaskiluodon voimalaitosta Vaskiluoto 3:

4/2008/2, 14.1.2010.

Vaskiluodon alueella toimii Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitos VL2. Vuonna 2013 otettiin virallisesti käyttöön Kaasutinlaitos, johon kuuluu polttoaineenvastaanotto, kuivuri ja kaasutin. Tuotekaasu johdetaan suoraan VL2:n kattilaan. Biopolttoaineen käytön tehostamiseksi vuonna 2015 otettiin käyt- töön käyttöpaikkamurska. Öljyä käyttävä VL3 on poistettu käytöstä.

Voimalaitoksilla on yhteinen jätevesien laskeutusallas, ns. tuhka-allas, josta vedet johdetaan sulku- porttien kautta mereen. Altaaseen tulee Vaskiluoto 2:lta kivihiilen poltossa syntyvän kuonan sammu- tusvedet. Lisäksi altaaseen johdetaan voimalaitosalueelta rikinpoistolaitoksen puhdistetut jätevedet, rikinpoistolaitoksen gavon-pesuvedet sekä noin kaksi kertaa viikossa ioninvaihtohartsien elvytysvedet.

Vaskiluodon alueen jäähdytysvedet johdetaan yhteistä kanaalia pitkin Vaasan satama-altaaseen.

Laskeutusaltaaseen johdetut jätevesimäärät vuosina 2008 - 2016 ovat esitetty taulukossa 3.

Taulukko 2. Vuosina 2008 - 2018 laskeutusaltaaseen johdetut vesimäärät (m³).

Lupamääräysten mukaan mereen johdettavan jäähdytysveden lämpötila ei saa viikkokeskiarvona

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kemira Oyj:n aiheuttama As- ja Cu-kuormitus (kg/a)

vuosina 2000 - 2018

As Cu

Vaskiluodon Voima 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 VL2 105480 105480 94333 98093 95470 104000 97600 103040 87808 104640 + rikinpoistolaitos 58956 73156 68870 56076 31387 60340 66444 65277 63672 62523

+ pesu- ja elvytysvedet 6846 7447 6406 5281 9254 10497 8401 10460 7432 8742

Yhteensä laitokselta 171282 186083 169609 159450 136111 174837 172445 178777 158912 175906

Keskimäärin m³/d 469 510 465 437 373 479 472 490 435 482

(16)

haitta-aineiden päästöt on katsottu niin pieniksi, ettei niille nykytilanteessa ole ollut tarpeen asettaa raja-arvoja.

Kuormitustiedot vuosilta 2008 - 2018 on esitetty taulukossa 4. Voimalaitokset aiheuttivat mereen läm- pökuorman, joka oli noin 1768 TJ. Tarkemmat tiedot jätevesien pitoisuuksista, vesimääristä, puhdistus- prosenteista ja kuormituksesta on esitetty Vaskiluodon Voiman vuosiyhteenvedossa (KVVY Tutkimus 372/2018).

Taulukko 3. Laskeutusaltaasta mereen johdettu vuosikuorma (kg/a), sekä jäteveden suhteelliset keskipitoisuudet (mg/l) vuosina 2011-2018.

4.1.4. Muut pistemäiset kuormittajat

Wärtsilä Finland Oy:n Engine Laboratory käyttää moottoreiden jäähdytykseen merivettä, joka otetaan Onkilahdesta. Laitoksen aiheuttama vesistökuormitus on ainoastaan lämpökuormaa. Merivesi johdetaan takaisin ja veden lämpötila nousee pari astetta kierron aikana. Jäähdytysvettä käytetään noin 2,2 milj. m3/vuosi. Onkilahden ruoppaushankkeet käsitellään kukin erikseen joko ilmoitus- tai lu- pamenettelyssä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan tapauskohtaisesti.

Vaskiluodossa sijaitseva Waskiluoto Validation Center käyttää moottoreiden jäähdytykseen meri- vettä. Vesi otetaan merestä Vaskiluodon luoteispuolelta ja johdetaan takaisin mereen. Laitos aiheuttaa vain lämpökuormaa. Laitos käyttää jäähdytysvettä noin 1 m3 /s eli n. 3 milj. m3/vuosi. Vaskiluodon alueen jäähdytysvedet johdetaan yhteistä kanaalia pitkin Vaasan satama-altaaseen.

Vaasan Sataman hulevesiä lasketaan syntyvän öljysatamassa noin 15 000 m3/vuosi ja muualla sata- massa noin 60 000 m3/vuosi. Hulevedet johdetaan mereen öljynerotuskaivon kautta. Hulevedet voi- vat aiheuttaa merialueelle vähäistä ravinnepitoisuuksien nousua.

Mustasaaren Norra Vallgrundissa sijainneilla Nils-Erik Snickarsin ja Henry Hellbergin kalankasvatuslai- toksilla on ollut omat vesistötarkkailuohjelmat. Laitosten aiheuttama kuormitus veteen on ollut vuodessa fosforia yhteensä noin 250 kg ja typpeä yhteensä noin 2000 kg. Laitokset osallistuneet Vaasan edustan merialueen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun. Vuosina 2011 - 2018 laitoksilla ei ole ollut toimintaa.

4.1.5. Pistemäisen kuormituksen kokonaismäärä

Vaasan merialueelle jätevesien mukana vuonna 2018 tullut pistemäinen kuormitus on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 7.

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Haihd.jäänn. 875681 747849 979609 949128 1031613 969148 816606 5492 5561 5600 5400 5475 5150 5686

Kiintoaine 5741 5736 1782,11 3598 2851 2375,032 6691,41 36 42,7 10,5 19,75 14,75 12,38 34,55

Arseeni (As) 0,52 0,25 0,31779 0,64 0,55 0,310579 0,4855 0,0032 0,0019 0,0019 0,0036 0,0029 0,0017 0,0026 Elohopea (Hg) <0,013 <0,012 <0,0087 0,03 0,005** 0,001391 0,016* <0,0001 <0,0001 <0,0001 0,00019 0,00003 0,001 <0,000006

Fosfori (P) 7,59 7,85 7,69628 13,3 17,1 18 20,6109 0,047 0,058 0,045 0,075 0,0898 0,095 0,109

Kadmium (Cd) 0,014 0,085 <0,023 0,023 0,05 0,027861 0,06903 0,00009 0,0006 <0,0001 0,00013 0,00026 0,0002 0,0003 Koboltti (Co) 0,51 <0,30 0,44583 0,48 0,66* 0,476199 0,55* 0,0032 <0,0022 0,0025 0,0026 0,0029 0,0018 <0,002 Kromi (Cr) 0,46 0,24 0,51175 0,66 0,73* 0,700569 0,95**** 0,0029 0,0018 0,0029 0,0036 0,0033* 0,0029 <0,005 Kupari (Cu) 1,21 0,62 3,15602 0,6 1,18* 1,130364 1,90**** 0,0076 0,0046 0,0175 0,0033 0,0072* 0,0048 <0,01 Lyijy (Pb) 0,26 0,14 0,69248 0,18 0,20* 0,065644 0,14** 0,0016 0,001 0,0045 0,001 0,0011* 0,0003 <0,0008 Nikkeli (Ni) 1,73 0,69 1,67089 1,81 2,14* 1,246375 2,00** 0,011 0,005 0,0095 0,00998 0,0106* 0,0055 <0,0107

Rauta (Fe) 85 57 69,7419 115 99 101 142,847 0,53 0,425 0,408 0,635 0,515 0,528 0,7325

Sinkki (Zn) 3,64 1,23 2,8501 3,5 4,55* 1,79 6,71** 0,023 0,009 0,017 0,0198 0,021* 0,006 <0,039

Vanadiini (V) 0,93 0,31 0,50218 0,72 0,727 1,22 0,83384 0,0058 0,0023 0,0028 0,0041 0,0039 0,0024 0,0046

kg/a mg/l

(17)

Taulukko 4. Vaasan edustan merialueelle johdettu pistemäinen kuormitus vuonna 2018.

Påttin jäteveden puhdistamon osuus oli >95 % merialueelle tulleesta pistemäisestä kuormituksesta.

Kuvassa 7 on esitetty mereen johdettu pistemäinen metallikuormitus vuosina 2000–2018.

4.2 Muu kuormitus

Merkittävin osa muusta merialueelle tulevasta kuormituksesta on hajakuormitusta, joka tulee valun- tana rannikon lähivaluma-alueelta, sekä puroja ja jokia myöten. Selkämerelle arvioidaan tulevan ha- jakuormituksena 25000 t typpeä ja 1000 t fosforia vuodessa. Vaasan edustan merialueelle, Eteläiselle Kaupunginselälle laskee Tuovilanjoki (Laihianjoen vesistöalue), jonka mukana arvioidaan kulkeutuvan mereen noin 600 t typpeä ja noin 18 t fosforia vuodessa (SYKE 2017), vertaa taulukko 5; jokien tuomien ravinteiden määrä on yli kymmenkertainen Påttin jätevedenpuhdistamon ravinnekuormitukseen.

Suurin osa tästä jää Eteläisen Kaupunginselän pohjukkaan. Sinne laskevat myös Vanhan Vaasan ka- naalin vedet, joihin on sekoittunut Suvilahden lakkautetun kaatopaikan puhdistettuja jätevesiä. Näi- den vesien laatua tarkkaillaan Suvilahden kaatopaikan vesitarkkailun yhteydessä. Vuonna 2018 teh- dyn tarkkailun mukaan typpikuormitus oli 13 kg/v ja fosforikuormitus 0,7 kg/v (KVVY Tutkimus Oy 2018).

Päästöt olivat huomattavasti alle sallittujen raja-arvojen. Vuonna 2014 aloitettu Tuovilan- ja Solvan jokien ruoppaus on aikaansaanut ravinnepitoisuuksien nousua ainakin Eteläisellä Kaupunginselällä.

Kuvissa 32-35, on havainnollistettu Tuovila-Solvanjokien ruoppauksen aiheuttama ravinnelisäys havaintopaikalla M01 Eteläinen kaupunginselkä. Tiedot ovat peräisin Tuovila-Solva vesistötarkkailun vä- liraportista (julkaisematon).

BOD7 Ptot Ntot As Cd Cr Cu Ni Pb Zn Hg tn/a tn/a tn/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Pått jvp. 78 0,9 151 2,92 <0,621 9,13 172,65 78,11 <5,48 388 <0,037

Kemira Oyj 1,1 0,9 0,7 0,0007

Vaskiluodon Voima Oy 0,02 0,49 0,07 0,95 1,9 2 0,14 6,71 0,016 Yhteensä 2108 78 0,92 151 4,51 0,07 11 175,25 80,11 0,14 394,71 0,0167 Yhteensä 2017 74 1,118 134 5,43 0,03 9,83 155,93 79,35 <5,5 397,49 0,043

(18)

Kuva 7. Vaasan merialueelle tullut pistemäinen metallikuormitus vuosina 2000–2018.

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

kg/a Arseeni, As

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

kg/a Kromi, Cr

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

kg/a Kupari, Cu

0 50 100 150 200 250

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

kg/a Nikkeli, Ni

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

kg/a Sinkki, Zn

(19)

5. Tutkimusmenetelmät

Vaasan edustan merialueen vedenlaadun seurannan perusta muodostuu neljä kertaa vuodessa tehtävästä vedenlaatukartoituksesta. Vedenlaatukartoituksen tarkoituksena on selvittää jätevesien leviämistä horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Talvinäytteet pyritään ottamaan jään alta helmi- maalis- kuussa, jolloin jääpeite on eristänyt vesimassan mahdollisimman pitkään. Tosin lauhat talvet (heikko jääkansi) ovat viime vuosina rajoittaneet näytteenottoa maaliskuussa. Avovesinäytteet otetaan touko-, elo- ja lokakuussa. Toukokuussa tavoitellaan vesimassan sekoittumistilannetta, elokuussa ker- rostuneisuustilannetta ja lokakuussa sekoittumistilannetta. Kartoitusten välissä otetaan myös näytteitä rehevöitymisen seuraamiseksi. Suppeat intensiivikierrokset (klorofyllikierrokset) tehdään kesäkuussa sekä heinäkuun alussa ja laajennettu intensiivikierros heinäkuun loppupuolella. Havaintopaikat (24 kpl) on esitetty liitteen 2 kartassa ja taulukossa 6.

Taulukko 5. Vaasan edusta merialueen havaintopaikat koordinaatteineen (YKJ):

Havaintopaikka YKJ-koordinaatisto

Tunnus Nimi

M01 Eteläinen Kaupunginselkä 6997030 1531010

M03 Pohjoinen Kaupunginselkä 7000040 1530240

M06 Varisselkä, Pättin lähialue 7001303 1529490

M07 Isolahti 7001750 1529720

M08 Varisselkä 7000810 1528040

M09 Tuomarinkarinselkä 7002270 1527560

M10 Strömsösund 700460 1527600

M11 Öljysatama 6997940 1528360

M12 Vaskiluoto 6999400 1527900

M14 Varisselkä, länsiosa 7000900 1526760

M16 Korshamnsfjärden 6999380 1525460

M18 Nagelbrick 7000500 1521840

M19 Iskmon väylä 7001650 1522340

M20 Stora Högskär 7003470 1522820

M21 Tistronskärsbådan 7005450 1523660

M27 Yttre Torngrund 6999320 1528440

M29 Boskär, eteläpuoli 7002560 1526030

M30 Boskär, pohjoispuoli 7004370 1525070

M32 Storfjärden 7008200 1524230

M33 Kantfjärden 6993430 1523600

M34 Palosaaren silta 7000060 1520560

M35 Myrgrundin silta 6997580 1529200

M36 Paperisilta 7000660 1520980

M37 Norrgrynnan 7002920 1515980

Havaintopaikat on sijoitettu siten, että niiden avulla voidaan selvittää jätevesien kulku saaristoon (luoteeseen ja lounaaseen) ja avomerelle (länteen). Etäisimmät pisteet (vertailupisteet) sijaitsevat noin 13 km länteen (M37, Norrgrynnan, avomeri) ja 11 km länteen (M27 Yttre Torngrund, ulkosaaristo), 10 km lounaaseen (M33 Kantfjärden, sisäsaaristo) ja 8 km luoteeseen (M32 Storfjärden, Alskatin-Raippa- luodon välinen merialue).

(20)

Vesinäytteistä tehtävät määritykset ovat toisaalta veden laadun yleisluonnehdintaan käytettäviä analyysejä (näkösyvyys, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus/saliniteetti) ja toisaalta tarkkailussa mukana olevien kuormittajien vaikutuksen selvittämiseksi tarvittavia analyysejä. Happea kuluttavan orgaanisen kuormituksen vaikutusten seuraamiseksi määritetään veden happipitoisuus ja hapen kyllästys- aste. Lähinnä yhdyskuntajätevesien aiheuttamaa hygieenistä likaantumista seurataan bakteerimää- rityksin. Påttin puhdistamolta tulevan, rehevöitymistä aiheuttavan kuormituksen vaikutuksia seurataan veden sameus-, väri-, ravinne- ja a-klorofylli-määritysten avulla. Rehevöitymisen seuraamiseksi määritetään myös fosfaattifosfori (PO4P), ammoniumtyppi (NH4N) ja nitriitti- ja nitraattitypensumma (NO2+3N) -pitoisuudet, joiden perusteella voidaan mm arvioida laskennallisesti tuotannon minimiravinne kullakin näytteenottopaikalla ja -tilanteissa. Näytteet otetaan kokonaissyvyydestä riippuen 1 m, 5 m, 10 m jne. ja 1 m pohjasta (-1 m), jotta voidaan selvittää vesipatsaan kerrostuneisuus.

Kemira Oyj:n tarkkailunäytteet otetaan pisteestä M36 (Onkilahden Paperisilta). Näytteistä määrite- tään em. määritysten lisäksi sinkki- (Zn), nikkeli- (Ni), kupari- (Cu), kromi- (Cr), arseeni- (As) ja eloho- peapitoisuudet (Hg) kolme kertaa vuodessa.

Lumien sulamisvesien vaikutusta merialueeseen tarkkaillaan havaintopaikoilta M34 (Palosaaren silta) ja M35 (Myrgrundin silta) otettujen näytteiden avulla. Näytteet otetaan kaksi kertaa keväällä, huhtikuussa ja toukokuun alussa, syvyydestä 1 m ja -1 m, ja niistä määritettään lämpötila, näkösyvyys, pH, sähkönjohtavuus, saliniteetti, happi ja hapen kyllästys-%, väri, sameus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.

Päällyskasvusto- eli perifytontutkimuksia tehdään Påttin jätevesipuhdistamon vaikutusalueella seitse- mällä havaintopaikalla (M1, M6, M7, M8, M9, M12, M14) ja kahdella vertailupaikalla (M16 ja M32).

Kasvatusaika on kaksi viikkoa heinä-elokuun vaihteessa. Kasvatusalustalta mitattava a-klorofyllipitoi- suus on suorassa suhteessa vedessä olevien levien määrään.

Tarkkailuohjelman mukaan vuosittain otetaan myös pohjaeläinnäytteet lokakuussa paikkojen M6 ja M8 ympäristöstä 200 x 200 m alueelta satunnaisin välein viisi nostoa. Joka viides vuosi tehdään laa- jempi kartoitus (seuraavaksi vuonna 2018), jolloin havaintopaikkoja ovat M1, M3, M4, M6, M8, M9, M12, M16, M27, M32 (referenssipaikka), M33 ja M43. Pohjaeläinnäytteet seulotaan seulalla, jonka sil- mäkoko on 0,5 mm ja seulokset käsitellään erikseen. Osanäytekohtaisista tuloksista lasketaan näyt- teenottopaikoittain keskiarvo ja keskiarvon keskivirhe. Pohjaeläimet pyritään määrittämään laji- tasolle. Surviaissääsken toukat määritetään ainakin alaheimolleen ja Chironomus plumosus -tyyppi- siin. Biomassa määritetään lajeittain, harvasukasmatojen ja surviaissääskien toukkien osalta biomassa määritetään ryhmittäin.

Vuonna 2018 Vaasan edustan merialueelta otettiin vesinäytteet tarkkailuohjelman mukaisesti 12.2, 21.5, 19.6 (kl-a), 2.7, 23.7 (kl-a), 7.8 ja 17.10. Sulamisvesinäytteet otettiin 10.4 ja 17.4. Päällyskasvusto- tutkimukset tehtiin 23. – 7.8. Pohjaeläinnäytteet otettiin 20.10.

Näytteenotosta ja analyyseistä on vastannut KVVY Tutkimus Oy.

(21)

6. Tulokset ja niiden tarkastelu

6.1 Näytteenottokertojen tulokset 6.1.1. Jääpeitteinen aika (liite 6)

Jääpeitteisen ajan näytteet otettiin 12.2.2018. Veden keskimääräinen lämpötila oli 0,2 °C. Vesi ei ollut lämpötilakerrostunutta eikä suolapitoisuuksissa ollut suuria eroja pinnan- ja pohjanläheisessä vedessä.

Vesi oli happaminta Eteläisen kaupunginselän havaintopaikalla M1 (pH 5,8). Bakteeripitoisuudet olivat alhaisia lukuunottamatta havaintopistettä M6 (E.coli 550 MPN/100 ml).

Typpipitoisuudet vaihtelivat välillä 320 – 4100 µg/l (v.2017 310 - 7800 µg/l), keskiarvopitoisuus oli 860 µg/l (v.2017 1248 µg/l). Typpipitoisuus oli korkein Eteläisellä kaupunginselällä M1 (7800 µg/l). Kuvassa 8 on esitetty typpipitoisuudet havaintopaikoilla Påttin lähipisteellä M6, Varisselällä M8, Strömsön sal- messa M10 ja Vaskiluodon pohjoispuolella M12 vuosina 2000 - 2018.

Fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 8-23 µg/l (v. 2017 9- 44 µg/l), keskiarvo oli 17 µg/l. Merialueen korkein pitoisuus mitattiin Isolahdessa (M7) 23 µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet vaihtelivat merialueella vä- lillä <2 – 13 µg/l (v. 2017 <2 - 25 µg/l), keskiarvo oli 6,3 µg/l. Korkein pitoisuus mitattiin havaintopisteeltä M27 pohjanläheisestä vedestä.

Happipitoisuus vaihteli välillä 7,5 – 13,0 µg/l ja hapen kyllästysprosentti välillä 51 – 90%. Heikoin happitilanne oli merialueella havaintopisteellä M33 ja valumavesien osalta pisteellä M36.

Kuva 8. Typpipitoisuudet jääpeitteisenä aikana (1 m) havaintopaikoilla M06, M08, M10 ja M12 vuosina 2000 - 2018.

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016 2017 2018 M06 5200 1500 5600 5500 1700 8100 3900 6300 1400 1300 4100 1000 4600 2900 2100 2900 910 M08 1400 1600 5300 370 450 2300 500 2300 660 690 550 1500 1600 2000 580 2800 670 M10 2000 400 370 330 370 610 470 1500 510 380 480 530 430 410 M12 1300 800 1300 340 680 2100 850 2300 1400 430 1000 1600 1400 1400 4100 910

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000

µg/l

Typpipitoisuus jääpeitteisenä aikana v. 2000 - 2018

(22)

6.1.2. Sulamisvedet Palosaaren silta M34 ja Myrgrundin silta M35(liite 7)

Lumien sulamisvesien vaikutusta merialueeseen tarkastellaan ottamalla näytteet keväisin Palosaaren sillalta (M34) ja Myrgrundin sillalta (M35). Näytteet otettiin 10.4 ja 17.4. Näytteenottosyvyydet olivat paikalla M34 1 m ja 2 m, paikalla M35 1 m ja 4,5 m.

10.4.2018 veden pH oli Palosaaren sillalla 7,0. Myrgrundin sillan pintaveden pH oli 6,8 ja pohjanlähei- sen veden pH oli 7,3. Palosaaren sillalla happipitoisuus oli pintavedessä 8,1 mg/l ja kyllästysaste 57 % ja pohjanläheisyydessä 7,7 mg/l ja 54 %. Myrgrundin sillalla vastaavat arvot olivat pinnanläheisessä vedessä 6,8 mg/l ja 47 %, sekä pohjanläheisessä vedessä 11,0 mg/l ja 75 %. Happitilanteet olivat heik- koja kuten usein aikaisemmin vastaavassa näytteenotossa.

17.4.2018 veden pH on laskenut 10.4 näytteenotosta, mutta happipitoisuudet olivat hieman paran- tuneet. Kuten aikaisemmin, ravinteiden osalta muutos on huonompaan suuntaan valuman kasva- essa.

Kuvissa 9 - 16 on esitetty vedenlaatu Palosaaren ja Myrgrundin sillalta vuosina 2000 - 2018. Johtokyky- arvoista voi päätellä, että jälkimmäinen näytteenotto ei toteutui lumien sulavesien valuma-aikaan.

Kokonaistyppipitoisuudet olivat samaa tasoa edellisten vuosien mittaustulosten kanssa. Fosforipitoi- suuksissa mitattiin selvästi keskiarvoa suurempia pitoisuuksia molemmilla havaintopisteillä.

Myrgrundin sillalla on vesi ollut yleensä keväisin 1 m:n syvyydessä yleensä aina selvästi happamam- paa ja vähemmän suolaista kuin pohjanläheisessä vesikerroksessa, koska Eteläisen Kaupunginselän vesi kulkeutuu ulos merelle pinnan läheisessä vesikerroksessa, kun taas merivettä tulee samanaikai- sesti lahteen pohjanläheisessä vesikerroksessa. Tämä oli selvästi havaittavissa myös vuonna 2018 molemmilla havaintopisteillä jälkimmäisellä tarkkailukerralla.

Kuva 9. Johtokyky Palosaaren sillan havaintopaikalla (M34) vuosina 2000-2018.

0 200 400 600 800 1000

00010203040506070809101112131415161718 ka 00010203040506070809101112131415161718 ka

Johtokyky mS/m, 1m, 2000-2018

Alkukevät Loppukevät

(23)

Kuva 10. pH Palosaaren sillan havaintopaikalla (M34) vuosina 2000-2018.

Kuva 11. Kokonaistyppii Palosaaren sillan havaintopaikalla (M34) vuosina 2000-2018.

Kuva 12. Kokonaisfosfori Palosaaren sillan havaintopaikalla (M34) vuosina 2000-2018.

0 1 2 3 4 5 6 7 8

00010203040506070809101112131415161718 ka 00010203040506070809101112131415161718 ka

pH, 1 m, 2000-2018

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

00010203040506070809101112131415161718 ka 00010203040506070809101112131415161718 ka

Typpi µg/l, 1 m, 2000-2018

0 10 20 30 40 50 60 70 80

00010203040506070809101112131415161718 ka 00010203040506070809101112131415161718 ka

Fosfori µg/l, 1 m, 2000-2018

(24)

Kuva 13. Johtokyky Myrgrundin sillan havaintopaikalla (M35) vuosina 2000-2018.

Kuva 14. pH Myrgrundin sillan havaintopaikalla (M35) vuosina 2000-2018.

Kuva 15. Kokonaistyppi Myrgrundin sillan havaintopaikalla (M35) vuosina 2000-2018.

0 200 400 600 800 1000

00010203040506070809101112131415161718 ka 00010203040506070809101112131415161718 ka

Johtokyky mS/m, 1 m, 1989-2016

0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0

00010203040506070809101112131415161718 ka 00010203040506070809101112131415161718 ka

pH, 1m, 1989-2016

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

00010203040506070809101112131415161718 ka 00010203040506070809101112131415161718 ka

Typpi µg/l, 1 m, 1989-2016

(25)

Kuva 16. Kokonaisfosfori Myrgrundin sillan havaintopaikalla (M35) vuosina 2000-2018.

6.1.3. Toukokuu (liite 8)

Toukokuun näytteet otettiin 21.5.2018, jolloin tehtiin laaja kartoituskierros. Veden keskimääräinen läm- pötila oli 11,2 °C. Vesi oli lämpötilakerrostunutta havaintopaikoilla M11, M18, M19, M20, M21, M27, M32 ja M37. Veden pintalämpötilat vaihtelivat 9,0 – 19,7 °C, ja pohjanläheinen vesi 2,7 – 16,0 °C.

Pintaveden typpipitoisuudet vaihtelivat välillä 310-2500 µg/l (v. 2017 230 – 1800 µg/l) ja pohjanlähei- sen veden 320-2500 µg/l (v. 2017 240 – 1100 µg/l). Korkein pitoisuus mitattiin Isolahdella (M07), 2500 µg/l. Keskiarvon perusteella vuonna 2018 Vaasan merialueen havaintopaikkojen typpipitoisuus oli toukokuussa selvästi korkeampi kuin vuoden 2017 toukokuussa.

Pintaveden fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 10-52 µg/l (v. 2017 8 - 42 µg/l) ja pohjanläheisen veden 10 - 35 µg/l (v. 2017 10 – 39 µg/l). Korkein pitoisuus mitattiin Eteläiseltä kaupunginselältä M01 (37 µg/l).

Keskiarvon perusteella kokonaisfosforipitoisuus oli hivenen korkeampi kuin vuonna 2017. Fosfaattifos- foria oli vedessä hyvin vähän, lukuun ottamatta havaintopaikkoja M01 ja M03.

Happitilanne oli hyvä (9,9 – 12,0 µg/l) jokaisella havaintopaikalla. Lähes jokaisen havaintopaikan pin- tavedessä vallitsi todennäköisesti levätuotannon aiheuttama hapen ylikyllästystila (>100%).

Lehtivihreällisten planktonlevien runsautta mittaava a-klorofyllipitoisuudet olivat välillä 4,5 – 20,0 µg/l (keskiarvo 9,7 µg/l). Suurin pitoisuus mitattiin havaintopaikalta M01 (Eteläinen Kaupunginselkä). Klo- rofylli-a-pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin vuonna 2017 toukokuussa.

6.1.4. Kesäkuu (liite 9)

Kesäkuun näytteenottokerralla 19.6.2018 tehtiin suppea intensiivi-, eli klorofyllikierros. Veden keski- määräinen lämpötila oli 16,3 °C (2017 14,9 °C), vaihteluväli 15,2-17,9 °C. A-klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 4-24 µg/l (v. 2017 2,5 - 30 µg/l). Klorofylli-a-pitosuuksien keskiarvo oli 12,2 µg/l joka on vuoden takaista keskiarvoa 2,9 µg/l matalampi. Suurin pitoisuus mitattiin havaintopisteeltä M03 ja matalin havaintopaikalta M33.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

00010203040506070809101112131415161718 ka 00010203040506070809101112131415161718 ka

Fosfori µg/l, 1 m, 2000-2018

(26)

6.1.5. Heinäkuu (liite 10)

Heinäkuun ensimmäisellä näytteenottokerralla 2.7.2018 tehtiin laajennettu intensiivikierros. Veden keskimääräinen lämpötila oli 16,6 °C, vaihteluväli 14,6-19,7 °C.

Veden kokonaistyppipitoisuus vaihteli 270-680 µg/l. Keskiarvopitoisuus oli 408 µg/l(v. 2017 372 µg/l).

Korkein typpipitoisuus merialueella mitattiin havaintopisteeltä M01 ja matalin havaintopisteeltä M20.

Typpipitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman korkeampia kuin edellisvuoden vastaavalla kierroksella.

Fosforipitoisuudet vaihtelivat 13 – 60 µg/l. Keskiarvopitoisuus oli 30 µg/l (vuonna 2017 20 µg/l). Korkein kokonaisfosforipitoisuus merialueella mitattiin havaintopisteeltä M01 (Eteläinen Kaupunginselkä) ja matalin havaintopisteeltä M37. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 2018 heinäkuun alussa noin 50 % suurempi kuin vuonna 2017 heinäkuun alkupuolella.

Klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat havaintopaikkojen välillä 4,7-20,0 µg/l (v. 2017 2,3 - 15 µg/l). Meri- alueen korkein pitoisuus mitattiin havaintopisteeltä M01 ja matalin havaintopisteeltä M32. Vaasan merialueen keskimääräinen kl-a-pitoisuus oli 8,6 µg/l, joka oli matalampi kuin laajennetulla intensiivi- kierroksella 19.6.2018.

23.7.2018 tehtiin suppea intensiivi-, eli klorofyllikierros. Veden keskimääräinen lämpötila oli 20,9 °C (2016 16,8 °C). Lämpötila vaihteli 18,2–23,2 °C. A-klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä <2-14 µg/l (v.

2017 2,7 - 13µg/l). Klorofylli-a-pitosuuksien keskiarvo oli 6,0 µg/l joka oli selvästi vuoden takaisia mit- taustuloksia matalampi. Korkein pitoisuus mitattiin havaintopisteeltä M03 ja matalimmat <2 µg/l havaintopaikoilta M18, M20, M32 ja M37.

6.1.6. Elokuu (liite 11)

Elokuussa 7.8.2018 tehtiin laaja näytteenottokierros. Veden keskimääräinen lämpötila oli 19,7 °C (2017 16,4 °C). Korkein mitattu lämpötila merialueella oli 21,6 °C. Voimakasta lämpötilakerrostuneisuutta havaittiin mittauspisteiltä M20, M27 ja M37. Happipitoisuus vaihteli 6,2– 9,6 mg/l, sekä hapen kyllästys- prosentti 56 – 110 %. Happitilanne oli heikko havaintopisteiden M20 ja M27 pohjanläheisessä vedessä.

Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat 260 – 590 µg/l, keskiarvo 368 µg/l (vuonna 2016 ka. 339 µg/l).

Korkein pitoisuus merialueelta mitattiin havaintopaikalta M07Isolahti ja matalin havaintopaikalta M32.

Fosforipitoisuudet vaihtelivat merialueella välillä 14-43 µg/l, keskiarvo 22,7 µg/l (v. 2017 21,3 µg/l). Suu- rimmat pitoisuudet määritettiin havaintopaikalta M01 43 µg/l, M3 35 µg/l, M06 29 ja M07 29 µg/l.

Klorofyllipitoisuuksien vaihteluväli oli 2,2-23,0 µg/l, keskiarvo 8,0 µg/l (v. 2017 7,2 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin havaintopaikoilta M01 Eteläinen Kaupunginselkä (23,0 µg/l) ja M03 (21,0 µg/l).

Vuonna 2018 kolorofylli-a-pitoisuudet olivat koko Vaasan merialueella samaa tasoa tai hivenen korkeampia kuin vastaavana ajankohta vuotta aikaisemmin.

(27)

6.1.7. Lokakuu (liite 12)

Lokakuun näytteet otettiin 17.10.2018. Veden lämpötila oli keskimäärin 9,2°C. Vesi ei ollut lämpötila- kerrostunutta.

Happipitoisuudet vaihtelivat välillä 9,1-10,0 µg/l ja hapen kyllästysaste 79-90 %. Happitilanne oli hyvä.

Typpipitoisuudet vaihtelivat välillä 270-640 µg/l, keskiarvo 417 µg/l. Korkein pitoisuus mitattiin havaintopaikalla M06 Påttin lähipiste (640 µg/l). Aikaisempien vuosien lokakuiden tuloksiin verrattuna pitoisuudet olivat pääosin matalampia.

Merialueen fosforipitoisuudet vaihtelivat 19-28 µg/l, keskiarvo 23,4 µg/l. Suurimmat pitoisuudet mitattiin havaintopaikoilla M06 Påttin lähipiste (28 µg/l) ja M01 Eteläinen Kaupunginselkä (26 µg/l). Vuonna 2017 fosforipitoisuudet olivat välillä 12 – 46 µg/l, keskiarvo 21,1 µg/l. Vuoden takaiseen tutkimustulok- seen verrattuna fosforipitoisuus oli keskimääräisesti hieman kohonnut.

6.2 Fosforipitoisuuksien kehitys

Vaasan edustan merialueen fosforipitoisuuksissa tapahtui 1980-luvulla selvä lasku. Tämä oli seurausta siitä, että Påttin puhdistamo otettiin käyttöön, sen toimintaa parannettiin ja alueen vanhat pienpuh- distamot lopettivat toimintansa johtaen aiemmin käsittelemänsä veden Påttin puhdistamolle. 1990- luvulla fosforipitoisuudet pysyivät tällä samalla tasolla, mutta 2000-luvun alkupuolella havaittiin pitoi- suuksien nousua. Vuonna 2016 fosforipitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa kuin vuonna 2015. Vuo- teen 2015 asti pitoisuudet olivat pääosin nousseet hienoisesti joka vuosi.

Kuvissa 17-20 on esitetty fosforipitoisuuksien kehitys vuosina 2000 – 2018 eri havaintopaikoilla ja eri linjoilla edettäessä kaupungista ulos merelle. Kuvat perustuvat avovesiaikana metrin (1 m) syvyydeltä otettujen näytteiden keskiarvotuloksiin (ks. Liite 12a).

Avovesiajan keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet pienentyivät vuonna 2017, mutta vuonna 2018 keskiarvopitoisuuksissa havaittiin hienoista kasvua. Selvimmät muutokset havaitaan tarkkailupisteillä M16 (+43%), M27 (+37%), M18 (+30%) ja M19 (+28%). Avovesiajan keskimääräinen pitoisuus laskenut vain havaintopaikalla M01 (-20%) ja M33 (-9%).

Påttin edustan havaintopisteellä M6, avovesiajan fosforipitoisuuksien keskiarvo oli noin 24 % suurempi kuin vuonna 2017. Verrattuna kuvan 18 esittämään ajanjakson (00-16) keskiarvoon, vuoden 2018 avovesiajan keskiarvo on noin puolet suurempi. Vuoden 2018 avovesikauden suurin keskimääräinen fosforipitoisuus mitattiin merialueella havaintopaikalta M01 Eteläiseltä Kaupunginselältä (36,8 µg/l). Ku- vien 17-20 perusteella voidaan havaita, että fosforipitoisuudet ovat voimakkaimmin kasvussa havain- topisteillä M01 Eteläinen Kaupunginselkä ja M36 Onkilahti (valumavedet).

(28)

Kuva 17. Fosforipitoisuuksien (µg/l) avovesiajan keskiarvot vuosina 2000 – 2018. Näytteet 1 m:stä.

0 10 20 30 40 50

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 µg/l Eteläiseltä Kaupunginselältä Norrgrynnaniin

Eteläinen Kaupunginselkä

M1

ÖljysatamaM11 LaivaväyläM16 NagelprickM18 NorrgrynnanM37

0 10 20 30 40 50

000204060810121416180002040608101214161800020406081012141618000204060810121416180002040608101214161800020406081012141618

µg/l Isolahdesta Nagelprickiin

IsolahtiM7 Påttinedusta M6 VarisselkäM8 Vaskiluodon

luoteispuoli M12 LaivaväyläM16 NagelprickM18

0 10 20 30 40 50

000204060810121416180002040608101214161800020406081012141618000204060810121416180002040608101214161800020406081012141618

µg/l Isolahdesta Storfjärdenille

IsolahtiM7 Påttinedusta M6 VarisselkäM8 Tuomarinkarin

selkä M9 StrömsöM10 StorfjärdenM32