n 309 Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (3) – 2014
KIRJASTO
Ohueksi jäävä sukupuolinäkökulma perheellistymiseen
nSz.Oláh, Livia & Frątczak, Ewa (toim.) Childbearing, Women’s Employment and Work-Life Balance Policies in Contemporary Europe. Houndmills, Basing stoke, Hamp- shire: Palgrave MacMillan. 2013. 224 sivua.
Millainen vaikutus taloudellisella epävar- muudella on perheellistymissuunnitelmiin?
Vaikuttavatko niihin perhemyönteiset poli- tiikkatoimet? Muun muassa näihin kysymyk- siin vastataan Livia Oláhin ja Ewa Frątczakin toimittamassa artikkeliteoksessa. Kirjan pää- teemoja ovat perheellistyminen, perhepo- litiikka sekä työn ja perheen yhteensovitta- minen. Teemoja tarkastellaan viidessä em- piirisessä artikkelissa. Aiheeseen johdattelee keskeisiin käsitteisiin keskittyvä mainio joh- dantoluku, ja kokoava katsaus tuloksiin teh- dään johtopäätösluvussa. Kirjassa keskity- tään erityisesti viiteen eurooppalaiseen maa- han, Ruotsiin, Ranskaan, Saksaan, Puolaan ja Unkariin. Vertailevaa tutkimusta esittelevien artikkeliteosten ongelmana on usein hajanai- suus ja käsiteltyjen teemojen moninaisuus, mutta tämä teos osoittaa, että myös artikke- likokoelma voi muodostaa sisällöllisesti tasa- painoisen kokonaisuuden.
Kirjassa on tietoa perheellistymisestä eri maissa. Silti sen mielenkiintoisinta antia ovat alun käsitteellinen keskustelu ja lopun johto- päätökset. Teoksessa tarkastellaan perheel- listymisaikeita ja niihin yhteydessä olevia te- kijöitä. Perheellistymisellä tarkoitetaan aikei- ta ”hankkia” lapsi(a), joko ylipäänsä tai tietyn ajan kuluessa. Käytännössä artikkelikokoel- massa keskitytään lähes yksinomaan naisten
perheellistymisaikeisiin, kuten jo otsikossa osoitetaan.
Teoksessa hyödynnetään kahta keskeistä
”käsitettä” (concepts), jotka tässä yhteydes- sä kääntyisivät suomeksi ennemmin poik- kileikkaaviksi tai kokoaviksi näkökulmiksi.
Nämä ovat epävarmuus ja riskit sekä ristirii- taisuudet tai epäyhtenäisyydet (incoherence).
Epävarmuuden ja riskien kautta selitetään ja ymmärretään naisten osallistumista työ- markkinoille ja heidän perheellistymisaikei- taan. Riskin, epävarmuuden ja perheellisty- misaikeiden välisiä suhteita selitetään yksin- kertaistetusti näin: mitä epävarmemmat työ- markkinat ja vahvempi sidos sosiaaliturvan ja työmarkkinaosallistumisen välillä on, sitä heikommin nuoret naiset ja miehet sitoutuvat mieselättäjyyteen perustuvaan perhemalliin.
Tämän mekanismin avulla osoitetaan alhaisia syntyvyyslukuja.
Toinen kokoava näkökulma on ristiriitai- suudet tai epäyhtenäisyydet. Nämä liittyvät naisten ja miesten epätasa-arvoiseen ase- maan työmarkkinoilla ja laajemminkin eri elämänalueilla, sekä näiden yhteyteen per- heellistymisaikeisiin. Ristiriitaisuudet liit- tyvät ennen kaikkea siihen, että naisilla ja miehillä on yhtäläinen pääsy koulutukseen ja mahdollisuus samaan palkkaan, joten kor- keasti koulutettujen naisten valintamahdolli- suudet eivät enää rajoitu vain perheen piiriin.
Silti perheen piirissä vallitsee yhä perinteinen työnjako. Korkeasta koulutustasosta ja hoiva- työvastuusta aiheutuu ristiriita, jonka otak- sutaan vaikuttavan perheellistymisaikeisiin.
Oletus saa tukea empiirisistä havainnoista.
310 n
Kirjasto
Ohueksi jäävä sukupuolinäkökulma perheellistymiseen
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (3) – 2014 Muun muassa ranskalaiset naisopiskelijat
kertovat lykkäävänsä lasten hankintaa.
Näin rautalankamallina esitettynä kirjan keskeinen näkökulma vaikuttaa (Poh jois- maisesta näkökulmasta tarkasteltuna) histo- rialliselta jäänteeltä. Keski- ja Etelä-Euroopan kontekstissa ristiriita on kuitenkin edelleen ajankohtainen. Jatkossakin siis tarvitaan tie- toa siitä, miten eri maiden palvelut ja politiik- katoimet vastaavat naisten työmarkkinakan- salaisuuteen ja mahdollistavat työn ja per- heen yhteensovittamisen.
Kirjassa osoitetaan, että epävarmat työ- markkinat vaikuttavat perheellistymisaikei- siin. Tämä lienee kaikkiaan huono uutinen, sillä työmarkkinoiden muuttuessa aiempaa epävarmemmiksi nuoret aikuiset eivät suun- nittele hankkivansa lapsia. Tutkijat havaitse- vat eroja eri maiden ja erilaisten perhepoliit- tisten järjestelmien ja työmarkkinoiden vä- lillä. Siinä missä määräaikainen työsuhde ja työttömyys siirtävät Ruotsissa naisten aikeita hankkia ensimmäinen lapsi, Ranskassa per- heellistymistä siirtää vain työttömyys, mutta ei määräaikainen työsuhde. Huolimatta mai- den välisistä eroista epävarmat työmarkkinat ovat kaikkialla yhteydessä siihen, että per- heellistymisaikeita myöhennetään.
Epäyhteneväisyyden käsite puolestaan kuvaa erinomaisesti Saksan tilannetta; maan sisällä on paikallistason järjestelmiin ja kult- tuurin liittyviä eroja. Läntisen Saksan alueella kulttuurinen normi ja lastenhoitopalvelujen kehittymättömyys tukevat edelleen kotiäitiyt- tä, kun itäisessä Saksassa kulttuuri tukee äi- tien työssäkäyntiä.
Muutama asia yllätti minut. Esimerkiksi tiedot puolisoista puuttuivat useista artikke- leista, ja samalla perheen kokonaistilanteen tarkastelu sivuutettiin. Olisi voinut odottaa, että perheellistymisen tarkastelussa olen- naista on perheen kokonaistilanne, sillä myös puolison työmarkkina-asemalla voisi otaksua olevan merkitystä nimenomaan perheellisty- missuunnitelmiin. Toki voi olla niinkin, että perheen sisällä on monenlaisia ajatuksia per- heellistymisestä ja lapsilukumäärästä. Syy
perheen kokonaisuuden sivuuttamiseen joh- tuu todennäköisesti käytettyjen aineistojen puutteista. Poikkeus tehdään Ranskaa käsit- televässä artikkelissa, jossa tarkastellaan per- heellistymisen, työmarkkina-aseman ja suku- puolen yhteyksiä. Oman osuutensa tarkaste- luissa saa myös vastaajan puolison työmark- kina-asema. Sillä osoitetaan olevan yhteyttä perheellistymisaikeisiin. Myös Ruotsin osalta havaitaan, että puolison (miehen) lyhyt työ- aika on yhteydessä aikeisiin perheellistyä, tarkemmin sanottuna siihen, että toinen lap- si saadaan lähitulevaisuudessa. Näissä artik- keleissa tarjotaan siten tukea sille, että per- heen kokonaisuus tulisi huomioida, ei keskit- tyä yksinomaan vastaajan koulutustasoon ja työmarkkina-asemaan.
On huomattava, että kirja tuo tietoa ni- menomaan aikeista perheellistyä – ei toteu- tuneista tapahtumista. Tätä perustellaan sillä, että politiikkatoimet voivat vaikuttaa nimen- omaan aikeisiin, eivät välttämättä realisoitu- neisiin aikeisiin, ja tätä kautta pystytään vai- kuttamaan kokonaissyntyvyyteen.
Mitä annettavaa kirjalla on erityisesti su- kupuolen näkökulmasta? Kirjaa ei ole (yllät- tävää kyllä) kirjoitettu erityisesti sukupuoli huomioiden, vaikka yleinen taustoitus liittyy- kin naisten koulutustason nousuun ja pyrki- mykseen nostaa etenkin naisten työmarkki- na-astetta. Kirjan lähestymistapa sukupuo- linäkökulmasta on varsin suppea; siinä kes- kitytään vain naisiin ja naisten perheellisty- misaikeisiin. Lisäksi (nais)sukupuoli näyttäy- tyy artikkeleissa valitettavan usein lähinnä teknisenä taustatekijänä. Sukupuolen merki- tyksestä olisi voinut keskustella laajemmin ja monitasoisemmin. Tästä näkökulmasta kirja on hienoinen pettymys.
Myös kirjan näkökulma perheeseen on suppea: perhe voi muodostua myös muu- toin kuin biologisen lapsen syntymän myötä.
Tarkasteluissa keskitytään kuitenkin ainoas- taan heteroseksuaalisiin pariskuntiin.
Vaikka kirjan anti on etenkin sukupuoli- näkökulmasta hieman ohut, on artikkeliko- koelma silti kaikkiaan tasapainoinen koko-
n 311
Kirjasto
Määräaikainen työ ja vanhemmuuden valinnat
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (3) – 2014 naisuus. Kirja tarjoaa oivan katsauksen kes-
keisiin perheellistymistä koskeviin käsittei- siin ja havaintoihin Euroopassa yleensä ja etenkin tarkasteltavissa kohdemaissa. Lisäksi loppuyhteenveto on mainio. Siinä keskustel- laan myös empiirisistä havainnoista poli- tiikkasuositusten näkökulmasta. Teoksessa tuodaan lisäksi hyvin esille epävarman työ- markkinatilanteen merkitys elämänkulussa ja perheellistymiseen liittyvissä suunnitel-
missa. Otaksun, että perheellistymistä tar- kasteleville tutkijoille kirjan anti on toisaalla, artikkeleissa käytetyissä teorioissa ja näiden mallinnuksissa empiirisesti sekä empiirisis- sä havainnoissa. Artikkelikokoelmat ovat jos- kus työlästä luettavaa yhteisenä kokonaisuu- tena ja kertomuksena, mutta tässä tavoittees- sa kirja onnistui hyvin.
Mia Tammelin
nNärvi, Johanna. Määräaikainen työ, va- kituinen vanhemmuus. Sukupuolistuneet työurat, perheellistyminen ja vanhempien hoivaratkaisut. Tutkimus 122. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. 242 sivua.
Johanna Närvin hiljattain julkaistu väitoskir- ja asettaa tutkimuksen keskipisteeksi työelä- män määräaikaiset sopimukset ja niiden vai- kutukset moniin vanhemmuuden keskeisiin kysymyksiin. Närvin tutkimus valottaa eten- kin sitä, miten määräaikaiset työsuhteet koe- taan perheen sisäisestä näkökulmasta, sil- loin kun on kyseessä elämän tärkeät päätök- set lasten hankinnasta tulevaisuuden talou- delliseen turvaan. Pätkätyösuhteiden lisään- tyessä Suomessa jatkuvasti Närvin tutkimus tuo merkittävää tietoa rakenteellisten olosuh- teiden vaikutuksesta yksilön toimijuuteen ja perheellistymispäätöksiin tilanteessa, jossa työsuhteen jatkumisesta ei ole varmuutta.
Kirjassa läpikäytävät perheiden kokemukset perustuvat haastatteluaineistoon, joka sisäl- tää miehiä ja naisia - 29 isää tai äitiä - joiden
päivittäinen elämä ja tietoiset valinnat tapah- tuvat pätkätyösuhteiden varjossa. Päätökset, kuten mikä on paras elämäntilanne ja työlli- syysaste, jotta lapsia uskaltaa hankkia ja kuin- ka perhevapaat jaetaan pätkätöiden lomassa, heijastavat sukupuolistuneita käytäntöjä suo- malaisissa perheissä. Siksi Närvin kirja toimii hienosti keskustelun aloittajana sekä työn so- siologian että sukupuolentutkimuksen kirjal- lisuudessa. Tutkimus on myös ajankohtainen perhesosiologian näkökulmasta, sillä määrä- aikaisissa työsuhteissa työskentelevät tyypil- lisesti perheenperustamisiässä olevat naiset.
Väitöskirja koostuu yhdeksästä luvusta, joissa poraudutaan syvälle teoriaan yksilön toimijuudesta ja valinnoista (3. luku) sekä heteroseksuaalisten perheiden sisäisiin neu- votteluihin työstä ja perheestä (luvut 5–7).
Näissä neuvotteluissa esille nousevat puoli- soiden (ihanteelliset) käsitykset kodin työn- jaosta, naisen ikääntymisestä sekä perheen taloudellisesta epävarmuudesta. Kysymysten asettelu seuraa kolmea toisiinsa liittyvää tee- maa, joista ensimmäisessä pohditaan, miten määräaikainen työ muokkaa naisten ja mies-
