Vesihallituksen tutkimusohjelma vuodelle 1982

1981:90

VESIHALLINNON TUTKIMUSOHJELMA VUODELLE 1982

IHALLITUKSEN

He

1

IMUSLAITOKSEN TUTKI IT

t

3.4

3.5

4

Teknillisen tutkimustoimiston tutkimusprojektit 3.4.1 Julkaisusuunnitelma

3.4.2 Henkilökunta 1.1.1982

Tutkimuslaboratorion tutkimusprojektit 3.5.1 Julkaisusuunnitelma

3.5.2 Henkilökunta 1.1.1982

0 200 201 202 228 229

5

lENTUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSOHJELMA VUODELLE

Vuonna

Vuoden

tutk

j

as

vesiha 1

tämän lisäks

tiet.eelli-

j

ja tehostettu

istä i

sen tieteel is-tekni

l i

lisel lla tasolla lkai

e

a sanoma issä.

8

( IHP) mm. Cost 68 proj a

sen

kansainvälisellä,

issa j

isesti s-

lleen vuonna 1979

een ja siihen

m~·~~.~sesti. Erityisesti py- es ammatti-, vi

sientutkimuslaitoksen ja ves irien vesitoimistojen tutki- musresursseissa ei

verrattuna

Ves itoksen

toimisto ves

a ja osastos

Yhteensä

sta resurss

uus en

sto

istä

a muutoks sempaan

löstö jakautui vuoden 1982 alussa

54 8 32 30

2 136

tutkijoita (akateeminen loppu tutkinto)

22 1 1 15 7 1

56

lu aloitetaan v. 1982.

9

1 .. 2 H ^{y d} r o 0 i a n t o i m i s t o

kii veden kiertokulkua luonnossa. Eri- tyisesti ve allis ja a lliset vaihtelut kierto- kulun sissa ovat hydrol isen tutkimuksen kohteita.

o an o t ii tiet

a

vesistöistä ja veden kierto- kulusta vesist en ttöä ja käyt suunnittelua, valvontaa sekä

stutk sta varten. Hydrologian toimiston havainnointi-, pal- velu- ja t

tarv ta ja to logian ta.

, maankost pötilasta, jääi

ja rol

sta a lee yleisempää alan tietämyksen sto vastaa pääas lisesti Suomessa teht~västä

tut stoiminnasta ueita lukuunottamat-

drol si sta parametr'ei stä - vedenkorkeudesta, v rtaamasta, valun- p aveden mä stä, a ta, veden läm- jne - on ehtävä jatkuvia, syste~aattisia

it a havaint a tarkoituksenmukaisiksi suunni- te en intov en avulla.

Vaikka maata topist

emassa 1 va hydrol set havaintoasemaverkot ovat koko katt a, on esiintynyt jatkuvaa tarvetta haVain- el

en li se en isesti ves nkäytön suunnittelun tarpeisiin.

1 perushavainnointi on t asti ollut lähes yksin- omaan hydro an o ston ja sen edelt ien tehtävänä. Hydrolo-

sen nnan rdinoi i, tietojen keräys ja käsitte- ly n pit kes t ysti hydrol an toimistossa.

n sijaan innan rak eiden - kuten vesiasteikkojen ja 1 en - kunnossapitoa ja havaitsijoiden toiminnar val-

i ta vesip i vesito st en t sta t htuvaksi pyri- t jat sti

Rekisteröivien ja lis

1

- ja 1 ^j

määrää pyri- ssa siirrytMän enenevässä

laatua

ses 1

lus·to Sademittaukset

laitoksen i

sten avesi- rekisterien

a

1 )

in

k

t t

ö, ka V

t i

ee t

.

sel

t 1

a

s

a

le

aa-

i l -

12

1.3 V e s i t u t k i m u s t o i m i s t o

Vesihallinnon harjoittaman vesitutkimustoiminnan tarkoi

on tuottaa luotettavaa tietoa vesistöjen ja rannikkovesien ti- lasta ja muutoksista. Tämä tieto luo osaltaan edellytyksiä vesistöjen kestävälle hyväksikäytölle ja ihmisen toiminnan hai-

tallisten vaikutusten vähentämiselle. Tutkimuksilla selvite- tään myös vahingollisten aineiden esiintymistä, kulkeutumista ja muuttumista vesissä ja vesistöissä.

Tehtävien hoito edellyttää kiinteää yhteistoimintaa ves irien vesitoimistojen kanssa. Muukin yhteistoiminta ja ryhmätyösken-

telyn hyväksikäyttö on laitoksen pienimmäl yksikölle

tärkeämpää. OVathan edelleen useat vesistötutkimuksen alat vailla asiantuntijaa tai vain yhden tutkijan varassa. Monet vuodelle 1982 suunnitellut hankkeet edellyttävät joko

voiman lisäystä tai ulkopuolista rahoitustukea.

Vesitutkimustoimiston keskeisenä tehtävänä on edelleenkin

vesistöjen veden laadun seuranta, jossa biologisten menetelmien osuutta pyritään lisäämään. Pääkohteina ovat virtapaikat, jär- visyvänteet, rajavedet, rannikkoalueet, pienet valuma-alueet,

kasviplankton, jokien kuljettamat ainemäärät ja jäämäainepitoi- suudet kaloissa ja muissa vesieliöissä. Seurantaan kytkeyty- vien rekistereiden ja näytteistöjen kehittämiseen kiinnitetään suunnittelukaudella huomiota. Myös useiden luonnonsuojelun ja tutkimuksen kannalta arvokkaiden vesistöjen tutkimusta tehoste- taan.

Vesistöihin tulevan luontaisen huuhtoutuman sekä hajakuorman suuruuden selvittelyyn käytetään huomattava osuus toimiston voimavaroista.

Itämerta koskeva kansainvälinen yhteistoiminta heijastuu ohjel- massa myös tiedon tuotannon kasvuna; mm. kalojen morfo iset muutokset.

Ympäristömyrkkytutkimuksill1 pyritään paitsi muutosten osoit-

tö- on vesis-

T e

s

1

isten menet 1 te1

e

1 a

1

15

ivol te lm tutkimus on alkanut ja lietteen ktis te t osta m i s t r v c t ta s c 1 v i t c t titi n . L i c t teen ( j ti t c v c s i 1 i c t c j a 1 .i et e 1 an- ta) mah llisestl aiheuttamia ympäristöhaittoja tutkitaan liete-

e illä. Mi obiologisiin tekijöihin ja tulosten käsitte tullaan kiinnittämtiän erityistä huom ta.

Hul vcsitutkimuksc sa vuosina 19 -1979 kerät ja ktisitel a istoa so elletaan dyskuntien viemärilaitoksesta tulevan kuormituk n leiseen arviointi

llule- ja vuotovesistä aiheutuvia jtitevedenpuhdistamoiden toim lisia elm selvitetään tutkimalla nii vaikutusta puhdistus- pro essiin se

ko a ot teh

v mlirilaitoksen kokonaiskuormitukseen. Projektin Suomenojan tutkimusasemalla.

Nopeasti kehitt ja pitkällä- perustuva vedenhankinta on tuonut esi jave en ärään, laatuun ja käsitte liittyvän perus- t tteen. Pohjaveden käsittely- ja esikiisittel telmien tutkim on tarpeen varsinkin monien nykyisten pohjavesilaitosten

distetun veden ätyydyttävän laadun parantamiseksi.

javedcn ktlsittelytutkimuksia varten on hankittu siirrettävä koe- asema. javeden k~sittelytutkimukset suunnataan siten, ttä ne palvelevat s haja-asutuksen pienvedenhankintaa.

Irtomaakerrostumissa esiintyvään pohjaveteen verrattuna kalliopoh- jave tutk s on ollut Suomessa vähäistti. Tietyillä alueilla kalli ohjaveden k ttö on kuitenkin sekä kustannus- että laatu- t kijöiltään t sin käyttökelpoinen haja-asutuksen ja i i s j an vedenhankinnassa. lliokaivotutkimuksissa tullaan 1 pää- paino suuntaamaan kallioperän ruhjevyöhykkeiden sija ja

johto-om isuuksicn selvittämiseen. Täten pystytään vähentämään it än jatkunutta summittaist~• ja epätaloudellista kaivo en

raamista.

16

Vesistörakentamisen vaikutukset. Vesistörakentamisen vaikutusten selvittämisen tärkeimpänä tavoitteena on rakentamisesta johtu- vien haittojen vähentäminen uusia rakenne- ja menetelmäratkai- suja sekä jälkihoitotoimenpiteitä kehittämällä. V. 1981 aloi- tettua Pohjanmaan vesistörakentamisen tutkimus- ja kehitysprojek-

tia ja etaan v. 1982 seuraa lla osaprojekteilla:

- Kyrönjoen kalatalousselvitykset (Vav) - Kyrönjoen veden happamuus (Vav)

- Kivennäisaineiden huuhtoutuminen suliidimailta (vet) - Elohopeatutkimukset (vet)

sistörakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset (ttt) - Turvelauttojen eliminointitutkimukset (ttt)

- Jokivesistöjen veden laadun parantaminen ilmastuksen avulla (ttt) - Säännöstelyohjeiden kehittäminen sadanta-vaiuntamallin avulla

(hyt)

- Jääpatojen syntyyn vaikuttavien seikkojen selvittely (hyt) - Vesistörakentamisen maisemoinnin parantaminen (ttt)

- Voimalaitosten vuorokausisäännöstelyn vaikutukset (Kov)

ien käytön historia (ttt).

Maatutkimustoiminta a rakenteet. Teknillinen tutkimustoimisto suorittaa geoteknisiä tutkimus- ja suunnittelutehtUviä vesihal- linnon rakennusprojektien eri vaiheissa kuten kokonaissuunnittelussa, yleissuunnittelussa, detaljisuunnittelussa, rakennustyön valvon- nassa ja jälkitarkkailussa ja kehittää maarakenteiden kuten pa-

tojen ja uomien suunnitteluperusteita käytännön suunnittelutyön ohella. Lisäksi se avustaa valvonta- ja katselmustoimintaa.

Laajimmat tutkimukset täll~i hetkellU liittyvät Pohjanmaalla käyn- nissä oleviin jokijärjestelyihin ja Tnasianjoen jUrjestelyyn,

jossa sliännöstclyaltaan pato joudutaan rakentamaan pehmcikölle.

Huomattava kohderyhmä on myös luonnonravintolammikot eri vesi- pl eissä.

~l;l:ltutkinHl~-1toirninn;Jst:J on uurin os:1 oll11t gcotckn istfi sut1nn it-

I.L'iu:l~ r~tkt'llllltsty()n valvunt:t;t Ja os:tll istumista k111tnoss~1pitotark-

17

k l . Maar t id n suunnitte rusteista on selvitet uunnit luun, rakentami een ja kunnossapitotar i- iä ky siä. Suunnittelussa on otettu käyttöön eri- lais ATK-menetelmiä rakenteiden avuuden ja muodonmuutosten selvitt s ksi. Rakennustyön valvontaa varten on kehitet maa-

valvontarekisteri, jossa patojen laboratorio- ja tä- tul set käsitellään tietokoneella sekä säilytetään tie- t istissa. ttyä aineistoa käytetään hyväksi tora- kentei suunnittelussa, rakennustyön valvonnassa ja jälkit

ilussa.

18

a a

kansall sena vesia

1 s

j lu

a

Hakuninmaalle ite suunn ttelu vuoden markan määrärahan avul

eri

s

lutoiminta Laborator on s sei imintaan Suuri~~at

laitoksen toimistot seuraavat

llinen tutkimustoimi to - Ka ja

s

82 talousarvios

Tutkimuslaboratorios Lisäksi

s

a

Irma s imis

Kirsti Erkomaa s linnan

ten iden ana

s

iikka - 011 eräät

ttaukset - Satu

lituksen edelleen

2

toiminnan . Laborator

inona

valvonnass

1

IPI STOJEN

tamiseen so t

1

vesis- set taava i

suus-

un 1

27 i s ⁰

1

VEKOMA-mal

4

seuraavana ta vaat

resurss 1

4 K y m n i i i r

e i t

ves seuraavat

irin ves jät

os

ves

oe le sij

j ja onnettomuus voimalaitos vaikutukset

avaat te Itämeren

tta koskevat tutk ja

koko maat ves i

Muut satunnais turvetuotanto vi

kanssa toiminnan rin vesitoimiston

tämiseen

samana, em tte on

Tärkeimmät s

on 1

ja a on ollut stojen ta mm ..

ja

joen vesiens

s

,

s on jän

te-

1

5 M i e 1 i n

V e s t 0

j

ennostoso

e

s

sä

n

1

V e s i p i i r i s t 0

uun

s a ja maa- ja

0

ja

I

ojen

:s s

ennoston ja me

ankasvatus tokseen

V ^e 1

töjen pienentämiseen

irin vesiensuoj eä. tehtävä.

suunni

a

me

ji

et

te resurssien

sa.

1

t-

en s

j

es

mus

to en eena

ä

t on vesi

s

resurssiensa

ti iminnan os

ologisten

esi- ja ves

jan saamis sa on es t

s

ta ..

e en

ut

or bora o erätyn tään teh s

Vuoden 19 tetaan

i

Vesistö en sy ta kartoitettu

3 i

o-

pu la rakennettava 1 aloi- a a uma-alueselvi

oituksessa on esipi rin alueas- uolet a työ jatkuu Suurten in pyritään saamaan resurss ja drolog sten teh vien hoitao pyritä

riittävästi henk lör sursse a.

t r aamaan

Vesien tut imu py itään monipuo is an ty - sesti lisäämä lä b o ogisten vesistö menetel- mien k ttöä

Vakinaiset tkimukset jatkuva ks rapor it on i sal en 1 t l t . Järvien p ru tusta atketaan. Osa kartoitusresursseista hyö ntämään Juankosken kunnan kuntasuun

ektia.

suunn taan t u r - Pal elututk

puol stama n mahda 1

oi le pyr tään moni- edo tarv ulee sesti t ytet y . u selvitetään luonnonolo Jar hankkeita varten Vark uden alu-

K u edellä ek Sonka ärven to u tam se uks

n mm Kiuruv d n

s selvitysten vedenl

35

M a muksi itaan erityisest Näläntö stuks n liittyvissä penger- a maapato- Penker llä tehdään painumahavainnointia uupu unnostuks n suunnittelua va en tarvitaan maaperä ä lisätu kimuksia. Luonnonravintolammi oiden maapatomate iaali tullaan tutki u tamaan

uopion ves piiri alueella olisi tarvetta ka o- rakaivojen peru tutkimuksiin koska vedenhanki ta on joi lakin haja-asutusalueilla riippuvainen hyvistä po kaivoista. Yksi mahdollinen ahde tällaiseen

tutkimu seen olisi Pielaveden Laukkalan kylä, koska alueen vedenhankinta on muista vesilähteistä kuin

alliokai oista in kallis järjest

p 0

) 9

hokkuuden t

nen roi

Akatemian rahoittama en sumputu

skin vaikutuksia vesissä esii

ensuun ko hmistoiminnan

eolimno a veden

r

sta a

38

2.8 V a a s a n v e s ⁱ p i i r ⁱ n v e s i t o i m i s t o

Vesistörakentamiseen liittyvät tutkimukset ovat keskeisiä vesitoimiston tutkimusohjelmassa vuonna 1982. Nämä käsittä- vät suunnittelua, rakentamisen aikaista ja käytön aikaisia vaikutuksia koskevia tutkimuksia. Useat näistä tutkimuksis- ta sisältyvät Pohjanmaan vesistöjen tutkimus- ja kehi

jektiin.

Tutkimukset koskevat veden laatua, kalataloutta, käytön t- tämistä, kuten säännöstelyä ja hoitoa ja amista, ku jokivesistöjen hapettamisen mahdollisuuksien tutkimista.

oen Laajempia yksittäisiä tutkimuksia projektissa ovat

kalatalousselvitykset yhteistyössä Riista- ja kalatal

tutkimuslaitoksen kanssa sekä Kyrönjoen happamuus ja hiven- aineiden huuhtoutumistutkimus. Tekojärvien elohopeaonge tutkitaan edelleen pyrkimällä selvittämään elohopean mobili- 'saation syitä ja rikastumista vesistön eri osissa.

järven uuden tekojärven kehittymistä seurataan erityisen kasti veden laadun ja biologisten tekijöiden osalta.

Vesistöjen rakentamiseen ja käyttöön liittyvissä tutkimuks ssa paneudutaan samalla useisiin alueellisiin erityisongelmiin Näitä·ovat rikkimaiden aiheuttamat happamuus ja raskasmetalli- ongelmat, laajojen metsäojitusten aiheuttamat virtaama- ja ve- denlaatumuutokset. Salaojituksen vaikutuksia rikkimailla tut- kitaan Söderfjärdenillä, Suomen suurimmalla yhtenäisellä sala- ojitusalueella.

Hydrologisten ja biologisten tutkimus- ja seurantamenete

käyttö on näissä töissä keskeisellä sijalla. Virtaavien vesien tutkimuksessa on vesitoimisto inyt soveltamaan biol sia

3

menetelmiä. Niiden ttöä aittaa kuitenkin sopivan väli- ne stön ja henkilökunnan puute. Koskien aeläimis öön rustuvaa bio ndeks -menetelmää on kokeiltu i oell

oella. Mene elmän sopivuutta testataan ede leen ai n oella

ueiden tutk mus tehdään s oella ja a Virtaaman ja veden laadun muutokset heijastuvat j su s a ja näiden vaikutusten ja vaikutusalueiden on keskeisel ä sijalla.

Säännöstelyn vaikutuksia järvissä tutkitaan v 1 e i ärvel ä

Me huolt

ueiden t lan s ranta ja muu seurantatutkimus sekä vesi aitos en tarkkailu muodostavat edelleen me ävän osan imis on tutk musohjelmasta.

ue llis sta mista keskitytään lä mainittujen li

s tutkimaan turvetuotannon, haja-asutuksen turkisrehusekoitta- mo den ja asinalaisvilje ten kuormitusta ja vesis

ta. Ves st rakenteiden suunnittelun-, tamis- ja

tö-

menetelmien kehittäm stä jatketaan

Ri sta- ja kalataloude nen tutkimuslaitos

TKK

län y iopisto, Joensuun korkeakoulu, Oulun yl op sto ja He n

iop ston L mnolo ian laitos tulevat s iirin vesi- toimiston ohella o emaan tärkeimmätyhte s

ten kanssa tehdään tutkimussopimuksia ja pidetään ijoiden kanssa.

iä

oen tutk muks sta valmistuu vuoden 1982 aikana seita rapo j kosk at outta, tekojärv ä n

aeläim ä sekä ve störakentamisen vaikutuksi iden hentäm t . Säännös yn vaikutuksista

stu teol isuuden jätevesien vaikutuksesta

ak i i i een, bioindeksimenete

kut ka astoon j vesistöissä 1 a kana.

tos-

a-

it

Resursseita t lanne on huonoin vesilabo or on osal a aboratorion suunnittelu ja rakentaminen saataneen kui

iin ^Vo 1982 aikana Henkil s ön o tulisi sen vakituinen laboratorio- j kentt

saada pois rasittamasta

Tutkimustoiminnan kehittäminen e ue 11 sia koskevien tutkimusten suorittaminen j inti vaat kijoiden lisäämistä biolo sten menetelmien, jo

sesti virtaavissa vesistöissä t en muutost nassa on todettu ksi kehittämi ön e

ähinnä henkilökunnan

s i

ken

s

m e n s

s s

42

Tehtävät pyritään hoitamaan käytössä olevilla henkii surssei la. Hydrol isen havainnoinnin va vonta tulee sitomaan resurs- seja. Laboratorion kehittämis- ja velutoiminnan j nen

11 tää nyt koeluonteisesti li il s-

tämistä. Tutkimustoiminnan käyttöön i toiminnan kehittämiseksi. Sillä voitaisi

an toimintaedel ä.

oma

mm.

\luonna laaditaan tilasta, suoritetuista kas- ai- neistosta

altaan vaikutuksista veden laatuun ja kalatalouteen.

Kokkolan ta ja sa

suorittaa edellä ... ... tut"k:.imuksia kala-·

kaksi

biologi (osittain) apunaan vesila.OOratorio ..

• 1

i

ovat

s

stä on s

s to en stoiminnan

s i

ltä osin kuo t

ttää edel n omaa ojituksen ja 1

voitu se ttää lee 1 ta tietoa

jen ves

s iaa lähinnä

teellisesti tunnettu ten ennustamis

e a sys

lass e

autuvan j tasoon~

s

luotettavien

uormi- suuruutta

ta rus imus

sen

si monist

1

i

laboratorioon"'

55 3.1 L y h e n t e e t

vesihallinto uit

sus oit VE vöt sut rat

vv

vst vht tet kat HA hat tat jät VL hyt vet t t t lab Hev Tuv Tav Kyv Miv Kuv PKv Vav

uittotoimisto

suunnittelusihteeristö oikeustoimisto

vesistöosasto vesistötoimisto suunnittelutoimisto rakennustoimisto

vesiensuojelu- ja vesihuolto-osasto vesiensuojelutoimisto

vesihuoltotoimisto teollisuustoimisto katselmustoimisto hallinto-osasto hallintotoimisto taloustoimisto järjestelytoimisto vesientutkimuslaitos hydrologian toimisto vesitutkimustoimisto

teknillinen tutkimustoimisto tutkimuslaboratorio

Helsingin vesipiirin vesitoimisto Turun vesipiirin vesitoimisto Tampereen vesipiirin vesitoimisto Kymen vesipiirin vesitoimisto Mikkelin vesipiirin vesitoimisto Kuopion vesipiirin vesitoimisto

Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto Vaasan vesipiirin vesitoimisto

Kav Lav TUKO VEKSI

muita ELK GTL HKR

IL KCL KTM MTL MTTK RKTL SFS SITRA TESI TT TTKK TVH VELL VR VTT VTTK YVY

kansainväliset ia

6

Keski-Suomen ves lan ves

ves

irin ves

sitoiroisto imisto s

to Ve

Vesis koskevan tiedon

Eläinlääketieteell Hels

laitos

rakennusvirasto Hels

Hels

Ilmatieteen

sto vesi

Central a teollisuusministeriö Maatalouden tutkimuskeskus

Ri sta- ja ka laitos

Suomen standardi Suomen itsenäi

s iitto r.y.

juhlavuoden

SITRAn koordinoima teollisuuden jäteves Tieteelli inen

Tie- ja ves llitus

Valtion eläinlääketieteellinen laitos Valtion rautatiet

Valtion teknil inen

Valtion skus

vesi- ja j

a

ekti

the field of Scientific and

EPA GEMS HELCOM IBM IAEA IAHS ISO INSTA MISU NIVA OECD SMHI SNTL SNV

UNEP

VKI WMO WRC

57

Environmental Protect 1 ronmental

Itärne~en merellisen jelukomissio 1 Business Machines

Atomic

International Association f Sciences

1

International sation for Standardization Internordisk standardi

Meteoro ska institutionen, Stockholms universitet Intitutt for

zation

och

and Deve ska institut Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto

Statens United

Un Nations, sation

1

1 Water Research Center

1, Scientific and

iz

58

2 H y r 1 0 i n t o i m i s t o n t u t k i m u s- p r o j e k t i t

n ^V s luearvo 60

s ⁶

6

lue den t et 6

6

a 70

öti 7

us 7

ja sitie e se

7 74

st t i as ana si 75

l

l

2

028 029

3

eden j Yks Kuvatu

s

59

rtaus rgaanisen sed in ittajana isen kaksi

yttö p

rrosmallin soveltaminen avesitutk ksess

kal ro ntilait sen tosten j Säännöstelypat

ö

en virtaa- en stusmittaukset

rtaustutk kset järvissä ja meren alueilla

Sade- ja ntojen toimitt nen vo vesi

j ienet

s

sil e

-tunnelin vaikutusalueen pohjavesi ilaus yöt

rven v austutk set

j

innot

90 91 92

93

94

95

97 98 99 100

60

tteen ves

t

et

a ^e

sut

er s t

on es an

etään ilmat toksen koko

j 00 s Jul su s

oden l

le

s e

nro

... '

^j

% t asta pv ^{ut /0} t asta

% t as a

af /fJ

0

%

kanssa o vuosisadan

e i tauk ks. laborat tasolle. s i overkkoa sekä pro-

at ja runsaasti

akov- t

ieteen l

stearv en kor- s si.

t e sa ekä ve ekt

2

t

V

J

r

i t

on t

listuv t Kemij i

61

:.:i i ^{t u t}

f-h t ..i ;~

uc~nn l e

• , VT':f ~J

u i-

auksi lum:ipeitteen vesiar-

"1-st~teilyn avulla. ö osal-

rrL.

To

62

et

muut he 1

en t sukuntoon s

0

nro ....

... .

v.

. .

^,.

... ^,

^jat

t t 10 pv

.. . 9. 5.

62

_{pv .~~ %}

. . ^.

66

^pv ₃₀

44

pv 20 ^(}/ /0 t 11 pv 5 t

ntoverkoston y1 it s s j ta1tioiminen s

e st

asta asta sta sta as a as a

ju1

i- ien vesito s kanssa on s tettu vedenkorkeusas en

SS oon 1i ttyvää e

978-79 tulevat vedenkorkeus

t

dot ä.

on

ogiseen vuos aaksikirjoitettu

aan si aan 19 1 stetaan edenkorkeustiedot ti okoneella, ota varten aste

denkorkeus

sa2.maan va

n ast vät ved

dotteess , si

a

SS a s

aan steriin.

ed l isten vuosien tapaan.

to kanssa jatke aan.

en nollapiste ä este

aan rakentamal

istaan it

seis

63

N i

a tila toidaan y i 0 pur-

an t s

l taus st on

laad

j sut

15

ja 2 s set vuos

e

ses i:

l

i i ehty

s iedo s i t

irt

20 . . .

int km

64

pyl'i t:~

den Uusia virtaama intopaikk vuodessa ( ntisi jäti pois vuo

lS n

IJerustama n 2 . . . 3 kpl).

Vuoden aikana aletaan laskea virtaamamittaukset ATK:

Virtaamahavaint ste n uu inen jatkuu.

Virtaamanmittau sa aan tuleva

eet julkaistaan vesihallituksen jul isu- ohjeeE:,sa viranomaisten havainto- j näytteenottomenetelmlitn.

muut

muut

t

s

-

57 42 J

- Val

- 20

65

I

nro

⁰ • • • • • • • • •

sten alue set

• • • • • • • • 0 • • • • 0 II G 0 G 0. 8 a 0 0 0 0 0 0 0 0 Q 0 G

. . . . . . . . ..

ettu v. 1

. . .. ^'

tyy v ..

.. ^'

jatkuu

% työajasta

1 ~7q % t asta

~~ % työajasta t~4 % työajasta

1 pv ty asta

1 4 pv t asta iköt vet (Lea Kauppi)

en tt nen suuksi aan tunne- ttömiltä valuma-alueilta, valunnan vaihteluun ja

ta vien te selvitte mallien keh iston keruu, käsitte

n. (Ks. vesitutkimuste ston proj

sto 156)

i ja j

hava tav.

sut

1 2 ja 106) oaluetta ja 60 sad

- ja ks.

tt a, 47 rout 1 aa, 1

l i e 1/ 4

jat , val 0 julkais nen

sitt ttapatoa (alat 0.07-122

.

s tt a

a, te a

1 sessa vuosi assa

iedot ves ireille ja vesihall ukseen

si

stuvuusana

hto jatkuu

ni

istuvuussuure en regress s

a)

taan ns.

Pe

jul isuuks

ut sten

p enen lueen perus eyteen (Kav)

seksi

2

0

muut he

t

la.

iköt set

69

~ • • • • • 0 • • •

Jukka

li Torkkeli

f : I « J I ' l O O e e e o o o • o • o • • • • • • • o

ti Te

o • • • • e • e • • • • • • • o • • • • ' • •

hdunnan hava seen pyr i on

nro

j

t

%

^t

asta asta a ta

s

i maa-alueilta j Class-A -astiaverkos lleen t as eella.

esurssien e on dastunut järv untave ston

( t

l09:ssä (1973)

tut

at j is a. J saamaan pa

et 2 lass

-asemaa. Class-A

le, a tasolle 1975-78. ^J n rahoitt seen osallistuu

stuloksia on jul s u IAH l.

c 1 ogy : s sä ( l 7 8) . Verkostot ll t a

järven h alautt

st

ahavaintojen en uus sta jatket

kuukausitiedottei untatulokset vuosilta l

n v.l982 loppuun menne s8.

se s a . Cla s-A vuos

j

Nimi Vesist

• • 0 • • • 0 •

71

nro 01

• 0 . . . .

e o e o e o o e o e o o o o o o e e e e e o o o e • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

.

".0Y.~

..•..•..•.

vastuuhenkilö muut henkilöt

muut yksiköt tai laitokset

V. • .~9.~~., päättyy V •

l l i Laasanen _{• • • • • • • • • • • • • 0 • • • • •} Raili Torkkeli

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..

. ^{. .} . . . . . . ^. . ^. . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

• • • • • • • 1) • • • • • • • • • • • 11 • • •

• 0 • • • • • • • • 0 • • • • • • • • • • • •

. . . , jatkuu Ajan käyttö

1.1.0. pv . .5.0% työajasta pv .. 5.0 % työajasta pv

%

t asta pv

%

työajasta

Vesistöjen j - ja lämpötilaolojen seuranta

Jäätymistä ja jään havai- jään paksuutta 106 asemalla ja veden lämpötilaa 56 Jäähavaintopaikkojen kortista on s.

Toimintasuunnitelma

tilan havaintopaikkojen kortista valmistuu 1982.

Aloitetaan havaintorekistereiden siirto ATK·-rekistere si, lämpötilatiedot vuoden 19 2 sekä jäätiedot vuoden 1983 ai- kana.

- Havaintoverkostojen alueellista edustavuutta pyritään paran- tamaan perustamalla uusia asemia ja yhtenäistämällä ttaus- menete

- Tutkitaan jo en lämpötilajakaumia sekä syvyys- että p uus- pro ileissa.

Havaint a j staan vuosikirjassa ja kuukausiti tteessa.

Vesientutkimusl toksen julkaisuja - assa ju staan ti- lastoja jaksolta 1961-1980 kaikista projektiin l i i t t stä

ista vuoden 1982 alussa.

- Uusittu veden pintalämpöti mit usmenetel otetaan käyt- töön kevääll l 82.

2

nro

j

. %

SS e

1

8

i-

t

t

kartt en

s on

73

022

Nimi

...

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • IJ • • • • • • • Q.

To

. ... .

v. . . ^{, päättyy}

v •••..••• ,

jatkuu Ajan käyt.tö

vastuuhenkilö . muut henkilöt .

• )) pv ..

J-5

%

työn.j asta

.

~f pv pv

10 ^(<f

.. .. • ,o

työajasta

...

^{• • 011 ~}

työ:1jasta

~ t

asta muut yksiköt ...

t

..

^.,

...

^"

..

edonjakelu. Vesitilannet dott lla

nopea, uutisluontoinen ja käyt 11 vesi- ta skeva tiedon tarve. Kuukaus s a t sevat mm. monet tokset. Hydrologinen vuosi- on i tarkistettuja yhteenvetoja sisält jul- su.

semmat ulkaisut Ks. toimintasuunnitelma

telma Vuoden 1980 vuosikirja julkaistaan.

toimitetaan 12 kpl v. 1982 s 1981 vuosi- yhteenveto.

Vesitilannetiedotteita toimitetaan vesitilanteesta 12 ... 3 1 ^V. 198 .

n vuosi a uusitaan niin että ATK :ta

ippuen et

74

" o e

"

..

ve

:ssa kunnes s ti 0

e s iirret

t s

.. t j

% t

a

(ff t

asta ,,

" Q • ~

. . . . 1/1

- ja rt

: t

t

asta t as

t

ia tallennettu vi aamia 1 a töön l itt

keskustietokone

it sit

aukset_,

ves uksen

muut he

1)

V ) Kolmas

S SS t

korkeusas

75 I

ntoaineist t

.

V 1 _• 7 0 0 0 8 4 ) tyy

v.

a una

o o o o e o o o

Nanna

6 • • • • • • • • • " • • • • • • • • 0 • •

0 8 0 e 1t 0 ll G 0 G P 0 0 0

• • • • • • • • • ., 0 • " • • • •

et en saat n

nro 027

Y. ~ ~ •••••

1 8

. . _{. .. '}

pv pv

tt 1

jat

0

% työajasta t

ty

%

ty

asta asta asta

SS

enkorkeuden ilastoanalyys ä iske

ja ve enkorkeuden t

tieto ty.

ot on

a j siä

arvoja s ia on tekeill . tettu ja 1/4

yy- s ä on

llään on jäljellä levien toistuvuuspis- n sekä sen j keen aaks iirt nen. en-

8 molemmissa sekä al edenkorkeuden että

vedenkorkeude toi uvuusana seissä. idaan stu- van 1

muut

p J

i

t 1

;

.

76

E K T I

. päättyy v.

s to

Nurmek en ja itoa1ueet

nro

. .. '

1 2

jatkuu

%

työajasta

%

työajasta

%

^työajasta

%

^työajasta

Joensuun Korkeakoulu/Suomen

Se tys mets a1oude11isten toimenpitei lanno s, hakkuu) vaikutuksista veden vert lualuemenete

i 171.)

t . (Ks. vesitutkimustoi-

6

pientä ttapatoa1uetta Va1-

s) + 2 ttapatoa1uetta set toimen- ukset), Ranua11a suoritettu ojituksia 19 9

sa muist eista pa1ve e myös

2. Julka sut s. 1i e 1/0 4) ko ntiitä vanhemp

tys, ka1ibro ijakson tys ka1 son havaintojen eenve-

te y s st

atkuu le

77 - T; ^t1U

-...,r a i n t en t e 1:

- julk~isu

(VL

sarja): metsHoji uk en hydrol

t j niiden muuttu~inen

1) hydrologiset selvitykset

SPt V&lkutuk-

2) vedenlaatuselvitykset Nurmes-tutkimuksen ja Ranuan osalta

3)

toiminnan yleisvastuu Nurmes-tutkimuksen osalta

78

103

K T I

^nro

. . Valuma-alueiden fysiografisten ominaisuuksien selvittä- N l.ffi ~ ^{o o • o ft e • o o o e e • • • o • o • • o • • • • • • • • n o • • o e • 8 o • • • • • • • o • • • • • • • • • • o •}

minen

e e . . , e o e e e o o o e o o o o o • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Vastuuyksikkö . . . . hyt

aloitettu v . .

t~?9 . . ,

päättyy v.

~~+~~5.,

jatkuu [ ] vastuuhenkilö

muut he löt

muut yksiköt t laitokset

Matti Ekholm

• • 0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Yrjö Sucksdorff

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • (f

apulainen

0 • • • • • IJ 0 • • • • • • • • • • • • • • •

o e e o • o • o • • o • • e o e o o • a o • o

• • • • • • • 0 • • • • • • • • 0 • • • • • •

• • • • • • • • • • 0 • • • • • • • • • • • •

Ajan

~?~

. 33 . ^.

220

kä;ittö

pv

.79

^{% työajasta}

pv .~? % ^työajasta pv

100

_{% työajasta}

pv % työajasta

Valuma-alueiden fysiografisten ominaisuuk-

s ttäminen

Nykytila ja aikaisemmat julkaisut Vuosien

1980

ja

1981

aikana on saatu valmiiksi vesistöalueiden

1-13, 33, 40, 41, 50

ja

52

rajaus.

sen jakovaiheen rajaus on tehty alu~ille

1-3, 5-13, 33, 40, 41, 50, 52

ja kolmannen

33, 40, 41, 50

ja

52.

Toimintasuunnitelma

- selvitetään piireissä tehty työ ja soveltuvuus - hankitaan tarvittavat

1:50 000

^kartat

- lasketaan järvisyydet jo mitatuilta alueilta - jatketaan vesistöalueiden rajaamista

- luetteloidaan ja tarkistetaan maastossa ne alueet, joiden ra- oja ei kartografisin keinoin kyetä määrittäm2än

- d tointilaitteiston käytön suunnittelu

tavien tietojen julkaisun suunnittelu Vesientutkimus- laitoksen jukaisuja ~sarjaan n.

1983.

79

I

nro

• • • • • • • fil ¹⁰⁶ . . .

Nimi Salaoj s n kutus valuntaan

ooeco • • • • • • • • • • o • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

e e o e o d J o o l l e e o o o o o o o o o o o o o o o e e e o e e o o a e • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

To

1971

V • • • • • • • • ' päättyy v.

vastuuhenkilö muut löt

a-Leena Salmipuro

O t ' I I O O O O . O O O C I G G 0 0 4 0 1

eikko

• • • • • • • J

pv .1.0.

. . . pv 10 22

22 10

j

%

%

% kuu

työajasta työajasta työajasta

0011'11000~··· . . . pv % t asta

muut i vet (Lea

t

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

tet sa ituksen vaikutusta valun- nan suuruuteen j alliseen jakautumaan sekä sa1aojavalunnan ja pintavalunnan suhd tta.

taus p

Meteorol dessä.

1

Aluepari Vihdissä: toimenpide- havainnot vuodesta 1953, va1uman mit- a) salaojista, b) y~teensä salaojista ja ana, c) vert lualueelta.

set lumi, routa alueella ja sen läheisyy- sut: s. liite 1/004.

n

en kutus veden ja uun (VL ju1k.) l) Veden laadun salta

N

muu

t

lö löt

i okset

80

I

nro . ) .. 0.7 • ...

...

t

päättyy v. jatkuu

Jouko

Tauno rronen

lab (Olli inen)

ttacmt~"o o o o e o e o o e o o o e e

sta Se aveden kuo

tää lumen a tuksessa

työajasta .. 1.0% työajasta .. 2.0 % työajasta ... pv ...

%

työajasta

laskeuman osuutta vesis-

v. 1 76-80 tulokset on käsitel- -symposiumissa

x)

s jul- es in Environmental Se se No 17, Qual y of Ground- telma Vuoden 1982 aikana tehdään valtakunnallinen

---

s 54 pohjaves semalla. Tutkimus julkaistaan v.l982 Vesientut s toksen julkaisuja -sarjassa.

A ^:: can cie ^f

c

i l ers

3 .. ^J j

skauden

aan t

s

a

ttaukset

982

t-

amallin

1-

1

'

t

i n

1

y

t

nro •.

j

a ves t v rt

stemal t j

ensut tausta käsi s l i sen

89

E K T I

nro ¹

Nimi it ssa

o e o e o o o e o o o e o o o o a e e o o o e s o e . o o o e e o o o e o e o o o a o o o e o e e o o o o e o o e o • •

e o o o n e e o I J c t G a o e e l ' l o o o • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

To

i tettu v. .1982 .. , päättyy v. .

. ^'

^jatkuu

D

vastuuhenkilö muut he

t

löt .

iköt okset

n lemass .

% ^työajasta

% työajasta pv % työajasta pv % ty asta

Lumipeitteen vesiarvon kehittymisestä s

ole istä koskevaa esitystä. Ilmei- te n rakennusalan ja vesitalouden pii ss

Runsaasti ositt n sitelt on olemassa. a ovat käsitelleet mm. Seppä- nen, :vlustonen,

sa. Mutta es j avai i ieto

tera ja Glirer. Tiet a on myös vuos ois- itteen maks arviot perustuvat melko va-

Lumipeitteen maksimi arv idaan v.l946 läh- to ston lumimittausten sekä IL:n ilmasto- t en avulla koko Suomen kattavalle hilapisteistölle. Kunkin

en jakautumat määritetään. Jakautumista ja 50 vuoden oistuvuudet. ittely i s si v.l983.

t

nro

pv

ehty sa s

K T I

nro

i l

.

t

.

. ^{' v .}

pv

l n runko va

t

asta asta asta ta

li

st

ston

.

^"

l

muut he

muut t

2

93

T I

^nro

.. ?! ... ..

inti1ait ksen k~ytt

6 • • • • • • • • • • • • 0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

···~~···

... .

ettu v.

. . ^'

päättyy v. ^j kuu ö

1öt

köt okset

Puupponen

n e o o o o a t t a o o a e e o a n ( ' ) O O G ' l

irant

• • • • • • • • • • • • 0 • • • • • lill • • • •

Zaitsoff

i a Räis

. . . . . ^{. .} . . .

n

. . . . . . .

Ql • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

koiden ka1 den ja padotusva

Ajan kä~ttö

11 pv

.. ?

5r:;

. ; ! pv

.??

pv . l5 15 pv

. . . 7

i. Mitta tusten tut

% työajasta

eri työajasta

/0

% työajasta

% työajasta

tte ko nen.

Ka1ibrointia1taan pituus on mitata nopeuks

toksessa kalibro noin

4

si /vuosi.

te1ma Toiminta on jatkuvaa. Tulokset toimitetaan t i i1le nti ja taulukkoina.

5

t

pv

ilaust

at

asta asta asta

t

t j numee sen denlaat li v i t lla

i lla.

s sti 2 )

eves -

s

i-

9

t

0

he

97

I

nro

nt n to ttaminen oima- ja

• • • s • • • • • o • • • • • • • o o o o • • • • • • • • • • • •

ettu v. ~?~

...

,päättyy v. jatkuu

1

i tokset

Perä

. . . . . . .

2 pv 1 % pv 1 % 7 _pv

..

~ %

• • 8 • 0 • • • • .. • •

. . . . ^. ..

ela

..

^{~ pv %}

..

^.,

.

^.,

... . . . . . . .

• • • • • • • • • • • • • • • • • 0 • • •

Sadannan ja ja vesi

eitteen vesiarvon a tosten tön tarpeisi

et a to tetaan

työajasta työajasta t asta ty asta

en

el tse vesilaitoksell intuneen mu ises i. im kattaa n. 7 maamme p a asta.

1 t

s

J solla 1 . .

-30.4.

sadantatiedot lasketaan 1- ja

26-

kuukauden v inen p s lle. Lumi i anne arv idaan joka kuun ens

edot tetaan joko lumitilanteen arvi- sen sattue s viikonlopuksi ens s

ti1anteest lmoitetaan t stetut arvot puo- to tetaan n s atiedot kuudesti la 1.12.-1.1. to n kaudella 1.1.-

s itu sen vesist as saavat i askuteta, to int liittyy

ekti 1.

st ekti

nro

la on yis

s

t

muut t

- a i

0

99

I

nro ...

⁰³¹

yöt

• • o o e o o o e e o e e e e e e o o o o o G e o o e e a e o e o e e o o a • • • •

...

v . . . , päättyy v . . . , jatkuu

% työajasta

1öt pv

. . .

5 _{% työajasta}

10 pv

.. ?

% työajasta enttämest t

. .

^{% t asta}

set

e en r s n t sten teke- en ja se tysten 1aat nen

t t si t ja se

198

to a jatkuu entisen aan

s ja p se iä

sunt a

ntotuloksia ja niiden eenvet a

i

t

s kent

nro

at

%

kon t 1

s te

1 in v

1 01

.

'

i

02

TOIMI

s

e

s i

1

1 50

1

Rekisterit 79 179.

93

1

1

1

0 j

i m s t o n t i t

SNTL:n seuranta vaativien vesien tutkimus

ainemäärien seuranta laadun seurantaan kuuluva

toiminta

tutkimus

muutokset myrkky-

ja soveltaminen 105 107 109 110 117 120 121 123 126 127 130

132 134 135 136 137

138 139 141 142

1

5

I l

nro

t v •••••••• jatkuu

~ e

. .

sut

.

0 •

..

^~

. ..

^~

saamaan a si as vuodessa.

pv

.

^' 2

^.

ty

pv 2 % t pv

oista i . ,' 10.-20.5.

k. ja Vesi

asta asta asta sta

l

aan vuonna 1982 oleellis ses i.

s entisen-

106

so

s muut ves

saidaan VL. slaborat ien laboratorioissa.

a vesipiirien ves aboratoriossa. Na, Tav ja ) t VL:

s a. rv1uu t

i-

,

eh-

t k.

108

s

0-

s KSv, Tav,

s flluut analyy

an y1 1 1

löt .

ja sta

1 0

.j<?-.

t V

pv pv

, Vuoks lla, sul1cu) an

eisen suoma s ss 15-vuotises

nr

l

SS

. . .

nro .

s

1 1

a

'

s.

u

0

Me1vasa1o s ön. -

8

1ankton c

sorne sic hnia

19 6- 19

he coas . Mar. s.

the s erna i ös

Kov

Vav

velvo velvo e

Havainto-

-10

-11

/maa sa

F-2