NÄYTTÖAINEISTO
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO
Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien
audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon
OPETUSHALLITUS 2006
NÄYTTÖAINEISTO AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTOON 1
2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 1 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten
yhteistyönä 1
2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 3
2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon
tallentaminen 3
3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO
OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5
3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 6 3.1.1 Audiovisuaalisen viestinnän perusosaaminen, 30 ov 6 3.1.2 Video-, televisio- ja elokuvailmaisu, 15 ov 17 3.1.3 Video-, televisio- ja elokuvatekniikka, 15 ov 24 3.1.4 Video-, televisio- ja elokuvatyö, 15 ov 33
3.1.5 Ääni-ilmaisu, 15 ov 42
3.1.6 Äänitekniikka, 15 ov 46
3.1.7 Äänityö, 15 ov 52
3.1.8 Valokuvatuotanto, 15 ov 59
3.1.9 Kuvanvalmistus, 15 ov 66
3.1.10Kuvankäsittely, 15 ov 71
3.1.11Valoilmaisu, 15 ov 75
3.1.12Valaisutekniikka, 15 ov 80
3.1.13Valaisutyö 15, ov 85
3.1.14Multimediailmaisu, 15 ov 90
3.1.15Multimediatekniikka, 15 ov 97
3.1.16Multimediatuotanto, 15 ov 102
3.1.17Graafisen viestinnän ilmaisu, 15 ov 107 3.1.18Graafisen viestinnän tekniikka ja tuotanto, 15 ov 112
3.1.19Tuotannonhallinta, 15 ov 118
3.1.20Tuotantotalous ja yrittäjyys, 15 ov 122
3.1.21 Tapahtumatuotannon tekniikka, 15 ov 128
1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTOON
Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa
ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005.
Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden
tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa.
Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia.
Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista.
Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa www.oph.fi.
Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan.
Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina.
Näyttöympäristö -kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen
näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida.
Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja
arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu
opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5.
2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN
2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa.
Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa
suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä
tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä
kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten
tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä.
Toimielin voi hyödyntää aineistoa
hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa
valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista
käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia.
Opettaja voi hyödyntää aineistoa
suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa
tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin
havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta
osallistuessaan arviointikeskusteluun
päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista.
Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa
perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin
osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa
huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen
perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin
havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta
kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä
osallistuessaan arviointikeskusteluun
päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista.
Opiskelija voi hyödyntää aineistoa
perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin
suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa
arvioidessaan omaa osaamistaan.
Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi
2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi
Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän
asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat.
Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla.
Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia.
Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen
arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin.
Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat
työprosessin hallinta
työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta)
työn perustana olevan tiedon hallinta
työturvallisuuden hallinta
kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen
yhteiset painotukset.
Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu
arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt
arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005).
Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa.
2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen
Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan
opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat
perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana.
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä.
Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen.
Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen
tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden
ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain.
Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja.
Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat:
ammattiosaamisen näytön antaja
näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa
ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka
kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä
arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain
perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain
perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä
näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista
opiskelijan kehitettävät osaamisalueet
arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset.
Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään
ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.
3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN
Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien
opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman
valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä.
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV
Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 30 ov
1. Audiovisuaalisen viestinnän perusosaaminen, 30 ov Koulutusohjelman ammatilliset opinnot, 60 ov Valinnaiset opinnot, 60 ov
2. Video-, televisio- ja elokuvailmaisu, 15 ov 3. Video-, televisio- ja elokuvatekniikka, 15 ov 4. Video-, televisio- ja elokuvatyö, 15 ov
5. Ääni-ilmaisu, 15 ov 6. Äänitekniikka, 15 ov 7. Äänityö, 15 ov
8. Valokuvatuotanto, 15 ov 9. Kuvanvalmistus, 15 ov 10. Kuvankäsittely, 15 ov 11. Valoilmaisu, 15 ov 12. Valaisutekniikka, 15 ov 13. Valaisutyö, 15 ov
14. Multimediailmaisu, 15 ov 15. Multimediatekniikka, 15 ov 16. Multimediatuotanto, 15 ov
17. Graafisen viestinnän ilmaisu, 15 ov
18. Graafisen viestinnän tekniikka ja tuotanto, 15 ov 19. Tuotannonhallinta, 15 ov
20. Tuotantotalous ja yrittäjyys, 15 ov 21. Tapahtumatuotannon tekniikka, 15 ov 22. Muut valinnaiset opinnot, 15 ov
3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot
3.1.1 Audiovisuaalisen viestinnän perusosaaminen, 30 ov Näytön kuvaus
Opiskelija tekee projektisuunnitelman ja toteuttaa sen aikataulun ja
kustannusarvion asettamissa rajoissa. Opiskelija tuntee kuvakerronnan perusteet ja äänen sekä valon vaikutuksen kuvakerrontaan. Hän tekee video- ja
äänitallenteen, valaisee kuvaustilanteen, kuvaa, äänittää ja käsittelee
raakamateriaalin valmiiksi tuotteeksi. Hän valaisee yksinkertaisen esitystilanteen ja -tilan sekä hoitaa sen äänentoiston.
Opiskelija valaisee kuvauskohteen ja valokuvaa sen kinofilmijärjestelmä- tai
digitaalikameralla. Hän valitsee itse ottamistaan kuvista ilmaisullisesti sopivimmat.
Opiskelija kehittää mustavalkofilmin ja vedostaa kuvan paperille. Hän muokkaa digitoitua kuvaa kuvankäsittelyohjelmalla julkaisualustaan sopivaksi.
Opiskelija tekee multimedia- tai printtimediatuotteen sivun, osion tai lay-out- suunnitelman annetun käsikirjoituksen tai muun riittävän ohjeistuksen pohjalta.
Opiskelija toteuttaa pienimuotoisen paino- tai digitaalisen tuotteen. Opiskelija toteuttaa yksinkertaisen verkkojulkaisun annetun ohjeistuksen mukaan.
Esteettisiä ja sisällöllisiä valintoja tehdessään opiskelija huomioi tyylisuunnat ja taidelajit. Hän havainnoi audiovisuaalista ympäristöään työtehtäviensä
näkökulmasta. Hän erittelee ja soveltaa havaintojaan ja tietojaan. Opiskelija huomioi ja soveltaa tietojaan tekijänoikeuksista ja muusta viestinnän sääntelystä.
Hän käyttää suullista ja kirjallista ammattienglantia.
Saa
työtehtävän
- videokuvaus - äänitys - kuvan tai
äänen jälkikäsittely - valaisu - valokuvaus - valokuvan
valmistus - kuvankäsittely - graafisen
ulkoasun toteutus - multimediajul
kaisu - projektin
suunnittelu ja hallinta
Valitsee ja varaa
- tuotantokalu ston
- laitteet ja ohjelmistot - muut
resurssit
Soveltaa tehtävässä viestinnän, ilmaisun ja tekniikan tietämystään
- esteettiset, taiteelliset ja kulttuuriset - perusteet - värien,
typografian ja kuvasomittelu n
- perusteet - dramaturgian
perusteet - joukkoviestinn
än analysointi - työturvallisuu
s
Toteutta a
työtehtä vän
Hoitaa tehtävää n
kuuluvat jälkityöt ja
hyväksyt tää työn
Esimerkkejä näytöistä Esimerkki 1
Tehtävän ja työprosessin kuvaus
Tehtävänä on valmistaa bändille tilauksen mukainen esittelymateriaali verkkoon. Esittelymateriaali koostuu videokuvasta ja äänestä,
valokuvista, annetusta tekstistä ja mahdollisesta muusta graafisesta materiaalista. Materiaalin jakelukanavia ovat optinen levy kansineen ja bändin kotisivut. Bändin edustaja tulee paikalle tarkentamaan tilauksen yksityiskohtia ja sopimaan materiaalin hyväksyttämisestä.
Työprosessiin kuuluu videohaastattelun teko, valokuvien ottaminen ja käsittely, materiaalin muokkaaminen ja optimointi siirrettäväksi optiselle levytallenteelle ja verkkoon. Levynkansi teksteineen suunnitellaan
painovalmiiksi tiedostoksi ja siitä tehdään koevedos. Levylle tarkoitetusta aineistosta poltetaan yksi koetallenne.
Ryhmätyönä haastattelu
Tehkää kolmen hengen ryhmätyönä lyhyt henkilöhaastattelu yhdestä bändin jäsenestä. Toteutus: yksi videokamera, lajityypin mukainen valaisukalusto, erillinen tilanteeseen sopiva mikrofoni- ja äänikalusto.
Kuva ja ääni jälkikäsitellään ja siirretään verkkoon bändin kotisivuille.
Yksilötyönä
Suunnittele ja kuvita levyn kansi bändistä ottamillasi kuvilla ja annetulla tekstillä sekä mahdollisella muulla graafisella aineistolla. Ota bändin jäsenestä valokuvia mustavalkofilmille. Kehitä filmi, tee pinnakkainen ja valitse esittelymateriaaliin sopivat kuvat. Skannaa
mustavalkonegatiivista valitsemasi kuvat ja tee niistä ja mahdollisesta muusta haluamastasi materiaalista kuvankäsittelyohjelmalla duotone (kaksisävy) -tiedosto tulostamista varten. Valitse tekstityyppi, -väri ja -koko ja taita levynkansi kuvineen ja teksteineen. Käsittele kuvat myös bändin kotisivuille vietäväksi. Suunnittele ja toteuta kotisivulle pieni promokokonaisuus tilaajan haluamassa muodossa. Siirrä käsittelemäsi materiaali kotisivun ylläpitäjälle. Hyväksytä kaikki valmistettu
materiaali tilaajalla työn alussa laaditun hyväksyttämisprotokollan mukaan. Huolehdi tekijänoikeuksiin ja muihin oikeuksiin liittyvistä velvoitteista ja laadi videosta tarkka nauhakortti. Dokumentoi tehtävän alusta alkaen tehdyt sopimukset ja annetut ohjeet. Palauta tilaajalle nauhakortti, levynkannen koevedos, optinen koetallenne ja
dokumentaatiosi määräaikaan mennessä.
Näyttöympäristö
Opiskelija voi antaa näyttönsä pienessä projektissa osin ainoana näytönantajana tai suuremmassa projektissa osana ryhmää, kunhan toiminta mahdollistaa arvioinnin eriyttämisen yksilöllisesti.
Näytön arviointi
Perusosaamisen opintokokonaisuuden näyttöjen arvioinnissa painotetaan erityisesti laaja-alaisen tutkinnon kaikkien vaadittavien perustaitojen hallintaa suuntautumisesta riippumatta. Perusosaamisen opintokokonaisuuden näytöissä riittää kuitenkin, että opiskelija saa tehtäväksiannot mahdollisimman selkeästi rajattuina eikä häneltä vielä vaadita pitkälle menevää soveltamistaitoa.
Perusosaamisessa painottuvat muita opintokokonaisuuksia enemmän ydinosaamisen ja yhteisten painotusten arviointi.
Arvioinnin kohteet
Arviointikriteerit Tyydyttävä (T1)
Opiskelija Hyvä (H3) Tyydyttävän tason vaatimusten lisäksi
opiskelija
Kiitettävä (K5) Hyvän tason vaatimusten lisäksi
opiskelija Työprosessin
hallinta toteuttaa työtehtävät annettujen
ohjeiden mukaan hoitaa tehtäviin kuuluvat jälkityöt ja hyväksyttää työn
osaa käyttää saamaansa
käsikirjoitusta ja muita ohjeita ohjattuna työnsä pohjana.
testaa työnsä ja on huolellinen.
huolehtii, että lopputulos on julkaisukelpoinen.
tuottaa ohjattuna valokuvia
digitaaliseen muotoon joko skannaamalla tai tallentamalla ne muulla tavalla tietokoneelle.- työstää kuvat kuvankäsittelyohjel malla.
osaa videokuvata vallitsevassa valossa
osaa leikata videokuvaa niin, että saa siitä käyttökelpoisen tuotteen.
laittaa jonkin oman tuotteensa
julkisesti esille.
tuottaa valokuvia digitaaliseen muotoon joko skannaamalla tai tallentamalla ne muulla tavalla tietokoneelle.
työstää kuvat ammattimaisella kuvankäsittelyohjel malla.
rakenta
a tarvittaessa kolmipistevalaisun.
käyttää saamaansa käsikirjoitusta ja muita ohjeita huolellisesti ja tarkasti työnsä pohjana.
toimii
suunnitelmallisesti, järjestelmällisesti, itsenäisesti ja oma- aloitteisesti.
muokkaa kuvat ominaisuuksiltaan ja
tallennusmuodoltaa n julkaisualustaan sopivaksi
osaa leikata videokuvaa niin, että saa siitä julkaisukelpoisen tuotteen.
tekee
valaisutilanteen tilaan ja esitykseen.
arvioi kriittisesti omia töitään.
suunnittelee paino-
osaa käyttää
fontteja graafisina elementteinä.
osaa toimia projekti- ja ryhmätyössä.
osaa ohjattuna dokumentoida oman työnsä.
osaa ohjattuna arvioida oman työvaiheensa.
noudattaa sopimuksia.
täyttää ohjattuna
osaa toimia
asiakaslähtöisesti.
työskentelee projekteissa ryhmätyön periaatteiden mukaan.
osaa nimetä, varastoida, arkistoida ja
suojata tekemänsä tiedostot.
osaa dokumentoida työnsä annetussa laajuudessa ja täsmällisyydessä.
täyttää työn
laatuvaatimukset.
työskentelee tavoitteellisesti.
testaa ja tarkistaa työnsä ennen sen luovutusta
tai digitaaliselle tuotteelle
typografisen ilmeen.
tekee multimedia- tai
printtimediatuottee n sivun, osion tai layout-
suunnitelman käyttäen hyväksi sommittelun elementtejä.
toteuttaa yksinkertaisen verkkojulkaisun riittävän
ohjeistuksen pohjalta koostaa
verkkojulkaisun jollakin
sivutuotanto- ohjelmistolla, toteuttaa
testauksen sekä toimittaa
verkkojulkaisun palveluun.
osaa toimia
palveluhenkisesti.
osaa mukauttaa oma tekemisensä annettuihin
mahdollisuuksiin ja kokonaistavoitteen saavuttamiseen.
tuntee ja noudattaa sopimuksia.
varmuuskopioi tekemänsä
tiedostot sovitulla tavalla.
työn
laatuvaatimukset.
työskentelee huolellisesti ja ahkerasti.
pystyy arvioimaan työtään ohjattuna.
toimii ohjeiden ja opastuksen
mukaan.
eteenpäin.
pystyy arvioimaan työtään ja
perustelemaan tekemänsä ratkaisut.
toimii joustavasti.
kehittää työnsä joutuisuutta.
dokumentoi työnsä tarkoituksenmukais essa laajuudessa ja täsmällisyydessä.
tuntee kulloisenkin työn
laatuvaatimukset.
työskentelee luovasti, tehokkaasti.
osaa eritellä ja arvioida omaa työtään suhteessa koko tuotantoon.
on oma-aloitteinen.
kehittää omaa työskentelytapaans a.
Työtehtävän hallinta
valitsee ja varaa tehtävään sopivat työkalut
käyttää
työtehtävän eri vaiheissa
tarvittavia erilaisia materiaaleja,
työvälineitä ja työmenetelmiä hoitaa tehtävään kuuluvat jälkityöt ja hyväksyttää työn
pystyy ohjattuna käyttämään
järjestelmäkamera a ja digitaalisia kuvasvälineitä niin, että hän saa
lopputulokseksi käyttökelpoisen valokuvan.
pystyy ohjattuna kehittämään mv- filmiä ja tekemään siitä vedoksen.
käyttää
järjestelmäkamera a tai digitaalisia kuvausvälineitä niin, että hän saa lopputulokseksi käyttökelpoisen valokuvan.
kehittää mv-filmiä ja tekee siitä vedoksen.
hyödyntää oma- aloitteisesti
järjestelmäkamera n tai digitaalisen kuvausvälineistön erilaisia toimintoja.
käyttää erillisiä valaisukalustoja.
saa lopputulokseksi persoonallisen valokuvan.
kehittää mv-filmiä virheittä ja tekee siitä laadukkaan vedoksen.
valitsee ohjatusti sopivan värikartan tuotteelle tai
projektille.
osaa ohjattuna valmistaa videokameran kuvaamista varten ja käyttää
videokameraa.
osaa ohjattuna ladata
kuvatallenteen editointilaitteelle.
tuntee
perusleikkauksen ideat ja kuvan trimmauksen ja osaa ohjattuna leikata ja trimmata kuvaa sen
perusteella.
osaa ohjattuna kopioida editoidun tallenteen
esitysformaattiin.
osaa kuvata vallitsevassa valossa.
osaa kytkeä opastettuna
valitsee
tarkoituksenmukais en värikartan
tuotteelle tai projektille.
osaa valmistaa videokameran kuvaamista varten ja käyttää
videokameraa.
osaa ladata kuvatallenteen editointilaitteelle.
osaa
perusleikkauksen ja kuvan
trimmauksen.
osaa kopioida editoidun tallenteen
esitysformaattiin.
osaa tehdä
kolmipistevalaisun.
osaa kuvata vallitsevassa valossa ja tuntee
valitsee perustellusti värikartan tuotteelle tai projektille.
korjaa ja värittää kuvallisia
elementtejä huomioiden
värijärjestelmät ja julkaisualustat.
osaa värien korjaamisen järjestelmän digitaalisessa mediassa.
osaa kuvata vallitsevassa valossa ja osaa käyttää tietoa värilämpötilasta hyväkseen.
kokoaa
yksinkertaisen valaisujärjestelmän kohteen
valaisemiseksi ohjeiden mukaan.
käyttää fokusta ja rajaimia.
annetun
valaistuskaluston toimintakuntoon ja suunnata heittimet valaistavaan
kohteeseen.
osaa opastettuna käyttää valo-
ohjauspöytää niin, että hän saa
ohjattua haluttuja valonheittimiä.
osaa ohjattuna sijoittaa mikrofonin oikein ja laittaa laitteiston käyttökuntoon.
osaa opastettuna käyttää tallenninta ja äänen
editointilaitteistoa.
osaa toimia kuvausryhmän äänittäjänä.
muokkaa kuvat ja äänet työhön sopivilla kuvan- ja äänenkäsittelyohjel milla.
värilämpötilan vaikutuksen kuvaan.
osaa valita tilanteeseen soveltuvan
valaistuskaluston ja rakentaa siitä yksinkertaisen valaistuskokonaisu uden, jolla hoitaa kohteen valaisun riittävällä tavalla.
osaa suunnata valonheittimet tilanteen
vaatimalla tavalla ja käyttää valo- ohjauspöytää valonheittimien ohjaukseen.
valitsee
käyttötarkoituksee n ja tilanteeseen sopivan mikrofonin ja tallentimen sekä kytkee laitteet laitekokonaisuudek si.
sijoittaa mikrofonin tilanteen
vaatimalla tavalla ja käyttää
tallenninta.
siirtää
äänimateriaalin editointilaitteistoon ja editoi siitä
kokonaisuuden.
valitsee tarvittavat välineet itsenäisesti ja kytkee laitteet toimivaksi
kokonaisuudeksi.
valitsee itsenäisesti tilanteeseen oikean tyyppisen
mikrofonin ja sijoittaa sen
äänityskohteen ja ääniympäristön edellyttämällä tavalla.
kokoaa
yksinkertaisen äänityslaitteiston, johon kuuluu mikrofoni, tallennin, kaiuttimet tai kuulokkeet sekä välijohdot ja tallenteet.
säätää äänitystason ja tekee
tallennuksen.
vaimentaa häiriöääniä
taajuuskorjaimella ja säätää
kokonaisuuden äänenvoimakkuude n tasapainoiseksi.
osaa ohjattuna valita fontin käyttöympäristön mukaan.
osaa ohjattuna laatia pienelle työlle
työsuunnitelman, aikataulun ja kustannusarvion.
osaa ohjattuna tehdä muistion, laskun ja täyttää annetut lomakkeet ja tehdä luonnokset annetuista
tarjouspyynnöistä, tarjouksista ja kyselyistä.
tulee toimeen oman alansa
englanninkielisillä käyttöohjeilla ja
valitsee asiallisen fontin
käyttöympäristön mukaan.
käyttää fontteja graafisina
elementteinä.
osaa valita ja käyttää sopivia työkaluja ja ohjelmia.
kytkee laitteiston, johon kuuluu mikrofoni, sähköinen äänilähde, yksinkertainen äänipöytä, vahvistin, kaiuttimet ja kaapelointi.
sijoittaa laitteet asianmukaisesti sekä käyttää äänipöytää ja säätää äänitason sekä kanavien tasosuhteet.
suorittaa tekstin taiton ja
muokkauksen typografisen suunnitelman pohjalta.
käyttää fontteja graafisina
elementteinä tuotteen tai
projektin luonteen mukaan.
tallentaa eri mediaelementit ominaisuuksiltaan ja tiedostomuodoiltaa n julkaisualustaan sopiviksi.
perehtyy hankkeen tavoitteisiin ja laatii pienelle työlle työsuunnitelman, aikataulun ja kustannusarvion.
tekee muistion ja laskun ja täyttää
selviää
englanninkielisillä suullisilla
työohjeilla.
tunnistaa ohjattuna tekijänoikeuksien alaisen materiaalin.
kirjaa käyttämänsä materiaalin
ohjattuna.
käyttää jotain käyttöjärjestelmäy mpäristöä pystyen käyttämään alan sovellusohjelmia.
laatii ohjattuna yksinkertaisen verkkojulkaisun.
tunnistaa
tekijänoikeuksien alaisen materiaalin.
kirjaa ohjeiden mukaisesti käyttämänsä materiaalin.
lomakkeita ja tekee luonnokset
tarjouspyynnöstä, tarjouksesta ja kyselystä.
kirjaa saamiensa ohjeiden
mukaisesti käyttämänsä materiaalin ja toimittaa tiedot asianomaiselle ryhmän jäsenelle.
Työn perustana olevan tiedon hallinta
soveltaa
tehtävässään av- alaan liittyvän viestinnän, ilmaisun ja tekniikan tietämystään.
osaa käyttää alan keskeisiä termejä ja tuntee av-alaan liittyvät keskeiset käsitteet.
tuntee av- tuotannon dokumenttien perustehtävät ja osaa ohjattuna soveltaa niitä tuotannollisessa työssään.
tunnistaa av- viestinnän työssä tarvittavia
taiteenlajeja ja
osaa
projektityöskentely n perustaidot.
hallitsee
ammattitermit.
tietää tuotannon taloudellisten ja välineellisten resurssien
merkityksen omaan toimintaansa ja koko työ- ja
tuotantoprosessiin.
osaa ohjattuna ottaa ne huomioon työssään.
tunnistaa av- viestinnän työssä tarvittavia
hallitsee
projektityöskentely n taidot.
käyttää työssään hyväkseen eri taidelajeja, tyylisuuntia ja -kausia.
osaa soveltaa
niiden
olennaisimmat tyylisuunnat.
tunnistaa työssään tilanteet, jolloin hänen täytyy selvittää
tekijänoikeudelliset asiat.
osaa tehdä annetun teeman
tyylinmukaisia kuvavalintoja ottamistaan kuvista.
osaa ohjattuna soveltaa työhönsä kuvasommittelun viestinnällisiä periaatteita.
hahmottaa kuvailmaisussa liikkeen suunnan ja lukusuunnan
merkityksen ja erot.
taidelajeja, tyylisuuntia ja -kausia sekä osaa soveltaa
tietämystään annettujen
ohjeiden mukaan.
osaa tehdä joitakin annetun teeman mukaisia
kuvavalintoja esim.
kuvatoimistojen kuvapankeista.
osaa valokuvaa ottaessaan käyttää onnistuneesti joitakin
valokuvailmaisun elementtejä.
korostaa valokuvaa ottaessaan tilaa tai liikettä objektiivin valinnalla, valolla ja sommittelulla.
havaintonsa av- ympäristöstään ammattityössään.
etsii luovia ja omaleimaisia ratkaisuja.
osaa perustaa oman työnsä annettuihin
sisältösuunnitelmii n.
osaa huomioida omassa työssään viestinnän
sääntelystä aiheutuvat toimenpiteet.
valitsee
perustellusti kuvia teeman, aiheen tai tyylin mukaisesti kuvatoimistojen kuvapankeista.
osaa valokuvaa ottaessaan käyttää perustellen
valokuvailmaisun elementtejä.
osaa aktiivisesti tehdä havaintoja ja hankkia ja eritellä työtehtäviensä suorittamiseen tarvittavia tietoja.
tuntee yleisimpiä tuotantomenetelmi ä, -välineitä ja yhteistyökumppane ita.
tuntee erilaisia media-alan
tuotantomuotoja.
tuntee
työlainsäädännön, sopimusoikeuden, tekijänoikeuksien perusteet.
tuntee yleiset videon
tallennusformaatit.
tuntee
kuvakokojärjestelm än.
huomioi liikkeen ja valon jatkuvuuden kuvatessaan ja editoidessaan.
tuntee suotimien vaikutuksen kuvaan.
huomioi
taustamelun, äänen heijastumisen, etäisyyden ja näkymättömyyden vaikutukset
äänityksen lopputulokseen.
tuntee
kuvakerronnan perusteet.
tuntee yleiset passiiviset
teatteriheittimet ja kuvausvalaisimet.
tuntee poltintyypit.
tuntee valon ominaisuudet ja suotimien
vaikutuksen
valoon.
tuntee
keskeisimmät tallennusformaatit ja signaalilähteet.
huomioi värikartan valinnassa värin symbolina, kulttuurillisena elementtinä ja huomion
herättäjänä.
käyttää väriä muodon tai tilan muotoilijana, sommittelun ja taiton elementtinä.
pystyy itsenäisesti käyttämään väriä taiton elementtinä siten, että se toimii myös
mustavalkoisena.
osaa itsenäisesti ja tietoisesti valita annettuun
lopputuotteeseen sopivat
kuvasommittelun viestinnälliset elementit.
käyttää
viestinnällisiä elementtejä tyylinmukaisesti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukais esti.
Työturvallisuude
n hallinta tuntee
työturvamääräykse t siten, että
suoriutuu tehtävistä turvallisesti.
osaa huomioida itsenäisesti työympäristössä olevat riskitekijät.
noudattaa annettuja
osaa itsenäisesti huolehtia
työympäristönsä työturvallisuudesta ja ilmoittaa
puutteellisuuksista.
toimii
ergonomisesti oikein.
työturvallisuusohjei ta ja -määräyksiä.
Kaikille aloille yhteinen
ydinosaaminen Ongelmanratkaisut aidot
Vuorovaikutus-, viestintä- ja yhteistyötaidot
osaa kertoa
ongelmista ajoissa ja pyytää apua
osaa työskennellä av-alan erilaisissa työryhmissä ja projekteissa.
toimii työryhmän jäsenenä
aiheuttamatta häiriötilanteita.
noudattaa työryhmän tai -tiimin antamia ohjeita ja
määräyksiä.
osaa esitellä työnsä työryhmälleen ja esimiehelleen.
esittää
ongelmatilanteisiin oma-aloitteisesti ratkaisuvaihtoehtoj a
tietää työryhmän jäsenten keskeiset tehtävät.
pystyy
yhteistyöhön ja ottaa huomioon muut työyhteisön jäsenet.
toimii
vastuuntuntoisesti ja
oikeudenmukaisest i.
noudattaa
saamiaan tuotanto- ohjeita.
työskentelee paineen alaisena huomioiden jaksamiseen, ergonomiaan ja työlainsäädäntöön liittyvät asiat.
toimii
aloitteellisesti, johdonmukaisesti ja joustavasti.
soveltaa teknisiä perustaitoja ryhmätyössä ja projekteissa.
tekee yhteistyötä, sekä antaa ja pyytää apua.
tarvittaessa.
osaa esitellä perustellut ehdotuksensa työryhmässä ja tuoda
ehdotuksensa hyväksyttäväksi niistä päättäville henkilöille.
Yhteiset painotukset Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta
osaa huomioida työnsä keskeiset laatukriteerit ja ohjattuna toimia niiden mukaisesti.
tietää työnsä ja kulloisenkin työtehtävänsä keskeiset
laatukriteerit ja toimii lähes
osaa huomioida työssään asiakkaan viestinnälliset tavoitteet.
tietää työnsä ja
Työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen
Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen
Yrittäjyys
toimii asiallisesti asiakaspalvelutilan teissa.
on tietoinen omaan jaksamiseensa vaikuttavista keskeisistä tekijöistä.
osaa ohjattuna noudattaa
työsuojeluun ja - terveyteen
vaikuttavien lakien säännöksiä.
osaa rakentaa ergonomisesti tarkoituksenmukais en työympäristön ja tehdä ohjattuna ilmoituksen sen puutteista.
huolehtii ohjattuna taukoliikunnastaan näyttöpäätetyössä.
osaa soveltaa uutta tekniikkaa
työssään.
on oma-aloitteinen ja työtään
itsenäisesti niiden mukaisesti.
hallitsee erilaiset asiakaspalvelutilan teet.
tuntee
työlainsäädännön ja alansa
työsuojelumääräyst en ja -ohjeiden pääperiaatteet ja pyrkii
noudattamaan niitä.
osaa tehdä ilmoituksen
työtilan terveyttä vaarantavista puutteista.
huolehtii
taukoliikunnastaan näyttöpäätetyössä.
soveltaa ja ottaa käyttöön uutta tekniikkaa ja
sovelluksia omassa työssään,
työtavoissaan ja työelämän
vuorovaikutustilant eissa.
kulloisenkin työtehtävänsä keskeiset
laatukriteerit ja toimii niiden mukaisesti.
hallitsee kiitettävästi erilaiset
asiakaspalvelun tilanteet.
tuntee työlain ja alansa
työsuojelumääräyst en ja – ohjeiden sisällön ja
noudattaa niitä.
ymmärtää taukoliikunnan merkityksen
näyttöpäätetyössä ja huolehtii
terveydestään.
soveltaa ja ottaa innovatiivisesti käyttöön uutta tekniikkaa ja
sovelluksia omassa työssään,
työtavoissaan ja työelämän
vuorovaikutustilant eissa seuraa
omaehtoisesti ja
arvostava. seuraa teknologian ja tietotekniikan kehitystä.
on oma-aloitteinen, tunnollinen, rohkea ja työtään
arvostava.
jatkuvasti teknologian ja tietotekniikan kehitystä
on oma-aloitteinen, tunnollinen,
rohkea, kekseliäs ja työtään arvostava.
3.1.2 Video-, televisio- ja elokuvailmaisu, 15 ov Tämän näytön keskeistä osaamista on kuvailmaisu.
Näytön kuvaus
Opiskelija soveltaa työtoiminnassaan video-, televisio- ja elokuvailmaisun keskeisiä tietoja ja taitoja. Voidakseen osoittaa ilmaisullisen osaamisensa opiskelijan on osattava käyttää riittävästi kunkin näyttötehtävän toteuttamisen edellyttämiä välineitä, laitteita ja ohjelmia.
Opiskelija soveltaa ilmaisutaitojaan jollain videon, television ja elokuvan osa- alueella. Hän käyttää kuvaus- ja jälkikäsittelyprosessin teknisiä perustaitojaan ilmaisussaan.
Kameran ja kuvaustilanteen hallinta o Kuvausformaatti:
Digitaalinen tallennus (esimerkiksi DVCAM, DVCPRO, DIGIBETA, Betacam SX, HD jne.)
Analoginen tallennus ja filmi o Kuvasuhde 4:3 ja 16:9
o Kameran lataaminen Opiskelija
- käyttää digitaalisen ja analogisen video-, televisio- ja
elokuvatekniikan teknisiä ja
dramaturgisia keinoja
käsikirjoituksen purkamiseen ja suunnitelmien luomiseen - purkaa
käsikirjoituksen kuva- ja
Opiskelija
- valitsee ohjeiden mukaisen
välineistön sisältöön vaikuttavien tekijöiden mukaan - käyttää
lisävälineitä (esim. grippi- ja valaisutekniikan) halutun
lopputuloksen
Opiskelija - hyväksyttää
lopputuotteen - toimittaa tuotteen
esitysprosessiin - dokumentoi
tehdyn työn - raportoi - arkistoi
o Kameran asetusten asettaminen o Valkotasapaino
o Kytkeminen ulkopuolisiin signaalin vastaanottolaitteisiin o Kytkeminen audiolähteisiin ja säädöt
o Kuvakokojen hallinta o Jatkuvuuden hallinta
Jalustat ja ajoradat sekä varusteet o Studiojalustan hallinta
o ENG/EFP-jalustan hallinta o Tasapainottaminen
o Zoom ja tarkennuskahvat
o Ajoradan rakentaminen – kraanan tai jibin käyttö
o Käytettävien laitteiden vaikutus haluttuun lopputulokseen
Perusvalaisu
o Kolmen pisteen perusvalaisu yhdelle henkilölle o Vallitsevan valon hyväksikäyttö
o ColorCorrection-kalvojen käyttö o Studiovalaisun perusteet
o Akkuvalaisimet o Keinovalo ja HMI
o Valaisun vaikutus haluttuun lopputulokseen
Kuvan kontrollointi
o CCU (camera control unit)
Usean kameran säätäminen yhteensopiviksi
Sävyjen hallinta
Kuvansiirtosignaalit
Composite
Y/C
Component
SDI
Firewire
Compendium ja suodattimien käyttö
Suodattimien vaikutus ja merkitys halutun lopputuloksen saavuttamiseksi
Jälkikäsittely
Editointilaitteen ja ohjelmiston hallinta
Lopputuotteen valmistukseen käytettävien laitteiden ja ohjelmien hallinta
Esimerkkejä näytöistä
Esimerkkejä näytön rakenteesta Esimerkki 1
Perushaastattelutilanteen kuvaus, äänitys ja valaisu sekavalotilassa
Opiskelija valaisee, äänittää ja kuvaa ennakkoon sovittuun tyyliin yhden henkilön perushaastattelun. Kuvauspaikkana on esimerkiksi
haastateltavan työhuone tai muu tila, jossa ulko- ja keinovalon
sekoittuminen vaikuttaa tehtäviin kuvausratkaisuihin. Toteutuksessa on pääpaino kuvallisella ilmaisulla ja opiskelijan tekemillä ratkaisuilla halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.
Varusteet:
1. Kameranauhuri 4:3/16:9 2. Jalusta
3. Kolmen valon perussetti kääntö- ja värikalvoilla 4. Mikrofonit
5. Kenttämonitori 4:3/16:9
Tehtävän suorittamisessa kiinnitetään huomio seuraaviin seikkoihin ja niissä erityisesti työsuorituksen vaikutukseen lopputuloksen ilmeeseen:
kuvauspaikan valinta suhteessa vallitsevaan valoon
kameran korkeus suhteessa kohteeseen
backfocuksen tarkistaminen
valkotasapainon säätö ja suodattimen valinta
kuvakoot, liikkeen ja valon jatkuvuus
haastateltavan valaisu käyttäen kolmen pisteen perusvalaisua
kääntö- ja värikalvojen käyttö tarpeen mukaan
valaisun suhde ohjelmakokonaisuuteen
kaapeloinnit huomioiden työturvallisuuden
valaisinten varmistaminen huomioiden työturvallisuuden
kameran lataaminen, palkit ja mahdollinen äänireferenssi
monitorin kytkeminen, säätö ja asentaminen ohjaajan/toimittajan/tilaajan käyttöön.
Esimerkki 2
Fiktiokuvaustilanne studio tai location
Kuvaustilanne sisältyy suurempaan kokonaisuuteen edustaen
esimerkiksi yhtä kohtausta. Työryhmä on tuotannon mukaisesti pieni ja koostuu moniosaajista. Opiskelija toimii kameraoperaattorina ja
valoassistenttina pääkuvaajan alaisuudessa. Työryhmässä hänellä on ollut mahdollisuus osallistua ennakkosuunnitteluun ja osaltaan vaikuttaa siihen. Opiskelija tekee valmistelevat työt ja operoi kameraa
kuvaustilanteessa. Valaisu, kuvasommittelu, kameraliikkeet ja opiskelijan suorittamien kamerasäätöjen vaikutus lopputulokseen toimivat arvioinnin pääperusteina.
Varusteet:
1. Kameranauhuri 4:3/16:9 2. Jalusta
3. Valokalusto, joka soveltuu vaativaan tuotantoon 4. Monitori 4:3/16:9
Tehtävän suorittamisessa kiinnitetään huomio seuraaviin seikkoihin ja niissä erityisesti opiskelijan työn vaikutukseen kokonaisuuteen
(osallistuminen suunnitteluun, toimiminen ryhmän jäsenenä, annettujen ohjeiden noudattaminen, aikataulussa pysyminen, työnteon siisteys ja järjestelmällisyys, sosiaalinen käytös):
kameran paikan valinta suhteessa
käsikirjoitukseen/kuvakäsikirjoitukseen.
kuvauskaluston tekninen tarkistus ja tarvittavat säädöt.
valkotasapainon säätö ja suodattimen valinta (ohjaajan ja pääkuvaajan suunnitelman mukaan)
kohteen/lavasteen valaisu pääkuvaajan suunnitelman mukaan
valaisinten varmistaminen huomioiden työturvallisuuden
kaapeloinnit huomioiden työturvallisuuden
kameran lataaminen, kuva- ja äänireferenssi
monitorin kytkeminen, säätö ja asentaminen ohjaajan/kuvaajan/tilaajan käyttöön.
Esimerkki 2b
Joko esimerkin 1. tai 2. suorittaminen monikameratekniikalla Esimerkki 3
Jälkikäsittely
Opiskelija leikkaa raakamateriaaleista valmiin haastattelun/kohtauksen.
Opiskelija tekee itse luovat ratkaisut. Lopputuloksen tulee olla
annettujen normien mukainen ja sisältää tarvittavat tekniset ääni- ja kuvareferenssit sekä sisältötiedot.
Varusteet:
1. Kuvattu materiaalinauha 2. Editointiyksikkö
A. Nonlineaarinen digitaalinen yksikkö B. Nauhalta nauhalle -yksikkö
Tehtävän suorittamisessa kiinnitetään huomio seuraaviin seikkoihin:
editointilaitteiston kytkeminen käyttökuntoon
materiaalin järjestely ja hallinta
laitteiston ja ohjelmiston yhteensopivuus käytetyn formaatin suhteen
editointiohjelman hallinta
leikkauksen rytmi ja käytetyn materiaalin valinta
värimäärittely
aikataulussa pysyminen
annettujen ohjeiden noudattaminen
normien noudattaminen materiaalin hallinnassa
käytettävän materiaalin suojaaminen mahdollisilta vaurioilta
valmiin ohjelman soveltuvuus tilaajan tarpeeseen/vaatimuksiin.
Esimerkki 4 Jälkikäsittely 2
Opiskelija tekee valmiista materiaalinauhasta DVD-levyn
hakemistoineen tai tietoverkkoon soveltuvan version siirrettynä
eteenpäin toimitettavaksi tarkoitetulla medialla. Materiaali koodataan soveltuvaa ohjelmistoa käyttäen.
Työn suoritukseen tarvitaan editoitu materiaalinauha
nonlineaarinen digitaalinen yksikkö
tietokone ja kovalevy, johon materiaalinauha voidaan tallentaa
ohjelmistot DVD:n ja verkkoversion muokkaamiseen
tulostusyksikkö, jolla tallenne voidaan tehdä.
Tehtävän suorittamisessa kiinnitetään huomio seuraaviin seikkoihin:
laitteiston ja ohjelmiston yhteensopivuus käytetyn formaatin suhteen
ohjelmistojen valinta/hallinta
annettujen ohjeiden noudattaminen
valikkojen ja käyttöliittymien visuaalinen ilme
normien noudattaminen materiaalin hallinnassa
valmiin ohjelman soveltuvuus tilaajan tarpeeseen/vaatimuksiin
tarpeellisten raporttien tuottaminen.
Esimerkki 5
Käsikirjoituksen purku kuvaus- ja kuvasuunnitelmaksi Opiskelija
purkaa käsikirjoituksen kuviksi
tekee kuvasuunnitelman ohjeiden mukaan
valitsee annetusta kalustosta tilanteeseen parhaiten soveltuvan
keskustelee pääkuvaajan ja ohjaajan kanssa ymmärtäen alan terminologian.
hyväksyttää tekemänsä suunnitelman kuvaajalla/ohjaajalla.
Näyttöympäristö
Kuvaustilanteen ympäristö ja kalusto
Näyttöympäristönä toimii studiotila tai muu ohjelmakokonaisuuteen liittyvä kuvauspaikka.
Videokameran on oltava kuvasuhteeltaan vaihdettava (4:3/16:9) originaali 16:9-kennoilla varustettu ja ammattikäyttöön tarkoitettu.
Elokuvakameraa käytettäessä tarvitaan joko 16:n tai 35 mm:n elokuvakamera varusteineen näytön suorittamiseen.
Kameran ja jalustan lisäksi tarvitaan ulkopuolinen nauhoitin, CCU (kamerakontrolli) -yksikkö, taso- ja vektoriskooppi, mikrofoni tai muu liitettävä äänilähde, kompendium (vastavalosuoja, jossa voidaan käyttää suotimia) suodatinsarjalla.
Kenttämonitori 4:3/16:9
Perusvalokalustona keinovalo- tai HMI (päivänvalo) valaisimia tarpeen mukaan, tasovalaisin (laajalta pinnalta valoa antava) tai tarkoitukseen
soveltuva butterfly (valoa läpäisevällä kalvolla tai harsolla varustettu kehys) tai heijastin, värikorjaus- ja kääntökalvoja.
Jälkikäsittelyn toteuttamiseen tarvittavat laitteet ja ohjelmistot
Editointiyksikkö voi olla joko nonlineaarinen digitaalinen yksikkö tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi uutiskäytössä käytettävä, nauhalta nauhalle editoiva yksikkö, joko digitaalinen tai analoginen.
Yksikössä oltava mittalaitteet kuvan ja äänen normien tarkkailuun.
Ohjelmistona yleisesti käytössä oleva editointiohjelma jossa
värikorjausmahdollisuus, apuohjelmina kuvankäsittely, grafiikka ja ääniohjelmistot.
Materiaali pitää voida tulostaa joko nauhalle, serverille, DVD- tai vastaavana videolevynä tai muokata verkkoversiosovelluksissa käytettäväksi.
Näytön arviointi
Video-, televisio- ja elokuvailmaisun opintokokonaisuuden arviointi painottuu kuvailmaisuun. Lisäksi opiskelijan on osattava vaikuttaa visuaaliseen ilmeeseen teknisellä toteutuksellaan.
Arvioinnin kohteet
Arviointikriteerit Tyydyttävä (T1)
Opiskelija Hyvä (H3)
Tyydyttävän tason vaatimusten lisäksi
opiskelija
Kiitettävä (K5) Hyvän tason vaatimusten lisäksi
opiskelija Työprosessin
hallinta
Purkaa annetut ohjeet
työsuunnitelmaksi
osaa lukea
käsikirjoitusta ja muita kirjallisia tai audiovisuaalisia ohjeita.
noudattaa
annettuja ohjeita.
osaa laatia ohjattuna oman työnsä
työsuunnitelman.
esittelee ehdotuksensa niistä päättäville henkilöille.
osaa laatia
realistisen oman työnsä
työsuunnitelman.
osaa tuottaa,
esittelee perustellut ehdotuksensa niistä päättäville henkilöille.
osaa laatia oman työnsä
työsuunnitelman, joka osoittaa hyvää tuotantotavan, tyylin ja
työprosessin
Tuottaa, muokkaa ja kokoaa kuva- ja äänimateriaalin suunnitelman mukaiseksi lopputuotteeksi
Hyväksyttää, testaa ja dokumentoi lopputuotteen ja käytetyn aineiston ja materiaalit.
Raportoi niistä ja toimittaa valmiin tuotteen eteenpäin
osaa ohjattuna valmistaa ja muokata kuva- ja äänimateriaalia.
pystyy
jälkikäsittelylaitteis toja käyttäen
koostamaan ohjattuna valmiin tuotteen
jakelutekniikan mukaiseksi.
osaa ohjattuna testata ja
viimeistellä työnsä sekä selviää
ohjattuna
yksinkertaisista päivitys- ja
ylläpitotehtävistä.
pysyy valvottuna annetussa
aikataulussa ja osaa suunnitella seuraavan
työvaiheensa.
muokata ja koota kuva- ja
äänimateriaalia ja optimoida sen käyttötarkoituksee n ja
jakelutekniikkaan sopivaksi.
huomioi materiaalin käsittelyssä jakelutien vaatimukset.
osaa koostaa jollakin
ammattikäytössä olevalla
jälkikäsittely-
yksiköllä teknisesti toimivan tuotteen.
osaa testata tuotetta eri
käyttöympäristöiss ä ja
jakelukanavissa, viimeistelee työnsä ja osaa toimittaa valmiin tuotteen jakelukanavaan.
ilmoittaa mahdollisista viivästyksiä aiheuttavista seikoista.
tuntemusta.
osaa jonkin
erikoisalueen siinä määrin, että osaa itsenäisesti tehdä siihen liittyviä käytännön töitä
osaa valita kulloinkin
tarkoituksenmukais imman ohjelman kuva- ja
äänimateriaalin muokkaukseen ja kokoamiseen ja optimoida materiaalit
käyttötarkoituksee n ja
jakelutekniikkaan sopiviksi.
osaa koostaa ammattikäytössä olevalla laitteistolla tarkoituksenmukais en, teknisesti
toimivan tuotteen.
osaa siirtää valmiin tuotteen
jakelukanavaan.
työskentelee
sovitun aikataulun ja budjetin
puitteissa sekä ilmoittaa
mahdollisista aikatauluun ja
testaa ja tarkistaa ohjattuna työnsä ja korjaa huolellisesti mahdolliset
virheet.
pystyy arvioimaan työtään
ammattilaisen ohjauksessa.
toimii ohjeiden ja opastuksen
mukaan.
työskentelee huolellisesti ja testaa ja tarkistaa työnsä ennen sen luovutusta
eteenpäin.
pystyy arvioimaan työtään ja
perustelemaan tekemänsä ratkaisut.
toimii joustavasti ja kehittää työnsä joutuisuutta.
budjettiin omalta osaltaan
vaikuttavista
asioista viipymättä oikealle henkilölle.
tuntee kulloisetkin työn
laatuvaatimukset ja täyttää ne.
työskentelee luovasti,
huolellisesti ja tehokkaasti.
on joustava ja oma- aloitteinen ja
kehittää omaa työskentelytapaans a ja antaa
panoksensa tuotteen visuaaliseen ilmeeseen.
Työtehtävän hallinta Purkaa
käsikirjoituksen tai ohjeistuksen
työsuunnitelmaksi Soveltaa
suunnitelmaa käytännön työtilanteessa
Huolehtii
loppuraportoinnist a
osaa tärkeimmät kuvauksen,
valaisun ja tuotteen koostamisen
työmenetelmät.
osaa työhön tarvittavien laitteiden, ohjelmien ja välineiden
soveltavan käytön.
osaa kysyä tarvittaessa lisäohjeita.
tunnistaa ohjattuna tekijänoikeuksien alaisen materiaalin.
kirjaa käyttämänsä materiaalin
ohjattuna.
toimii itsenäisesti suunnitelmien ja ohjeiden pohjalta.
osaa kysyä
tarvittaessa neuvoa ilmaisullisiin
kysymyksiin.
valitsee
tarkoituksenmukais et menetelmät sovitun
lopputuloksen saavuttamiseksi.
osaa
ongelmatilanteissa tehdä itsenäisiä ratkaisuja ja kysyä neuvoa silloin, kun se on
tuotannollisesti järkevää.
kirjaa saamiensa ohjeiden
mukaisesti käyttämänsä materiaalin ja
toimittaa tiedot asianomaiselle ryhmän jäsenelle.
Työn perustana olevan tiedon hallinta
Käyttää oikeaa terminologiaa ja erilaisia laite- ja ohjelmakokonaisuu ksia
käyttää alan keskeistä terminologiaa
sovittaa oman teknisen taitonsa laitteisto- ja ohjelmisto- kokonaisuuden yhteyteen.
hallitsee video-, televisio- ja
elokuvatuotannon tekemisen
perustaidot.
tietää analogisen ja digitaalisen
viestintätekniikan perusteet ja tuntee tavallisimpien laite- ja
ohjelmistokokonais uuksien käytön.
hallitsee alan keskeisen
terminologian ja alan teknisen kehityksen pääpiirteet.
soveltaa video-, televisio- ja
elokuvatuotannon tekemiseen
tarvittavia teknisiä perustaitoja
hallitsee erilaisten laite- ja
ohjelmakokonaisuu ksien käytön ja soveltamisen.
Työturvallisuuden hallinta
Tunnistaa ja välttää
vaaratilanteita. suoriutuu tehtävistä turvallisesti.
työskentelee turvallisesti, käyttää
turvalaitteita ja huomioi
itsenäisesti työympäristössä olevat riskitekijät.
noudattaa annettuja
työturvallisuusohjei ta ja -määräyksiä.
osaa itsenäisesti huolehtia
työympäristönsä työturvallisuudesta ja ilmoittaa
välittömästi asianosaisille
puutteellisuuksista.
3.1.3 Video-, televisio- ja elokuvatekniikka, 15 ov
Tämän näytön keskeistä osaamista on käyttää video-, televisio- ja elokuvatekniikkaa.
Näytön kuvaus
Opiskelija käyttää video-, televisio- ja elokuvatekniikkaa ja työmenetelmiä työtehtävissään.
Aineiston tuottaminen ja muokkaus
Opiskelija kuvaa ja äänittää osana työryhmää tarvittavat materiaalit osaten valita soveltuvan tekniikan.
Opiskelija valmistaa ja siirtää erilaiset kuva- ja ääniaineistot ja graafiset aineistot tarkoituksenmukaiseen muotoon analogista tai digitaalista muokkaamista varten.
Hän tarkistaa käytettävissä olevan materiaalin teknisen laadun suhteessa projektin laatuvaatimuksiin. Hän muokkaa kuva- ja ääniaineistoa ja graafista aineistoa
käsikirjoituksen tai muun riittävän ohjeistuksen pohjalta käyttäen valitsemiaan soveltuvia laite- ja ohjelmakokonaisuuksia.
Aineiston tallentaminen ja dokumentointi
Opiskelija optimoi ja tallentaa käsittelemänsä materiaalin käyttötarkoitukseen ja jakelutekniikkaan sopivaksi. Hän tarkistaa, että kaikki valmistunut materiaali on halutussa, standardien mukaisessa muodossa. Hän nimeää ja tallentaa aineistot – kaikki säilytettävät versiot – tuotanto-ohjeiden mukaan sekä dokumentoi
tekemänsä työn asianmukaisesti. Pyydettäessä opiskelija tekee aineiston varmuuskopioinnin tarkoituksenmukaisella tavalla.
Aineiston kokoaminen valmiiksi tuotteeksi
Opiskelija yhdistää tuotantokäsikirjoituksen tai muun riittävän ohjeistuksen pohjalta mediaelementit kokonaiseksi tuotteeksi tai tuotteen itsenäiseksi osaksi.
Hän osaa valita työhönsä video-, televisio- ja elokuvatuotannon koostamiseen tarkoitettuja ohjelmia tai laitteita
Viimeistely, jakelu ja ylläpito Opiskelija
- kokoaa
digitaalisen tai analogisen video-, televisio- ja elokuvatekniikan tekemiseen tarvittavan kaluston - neuvottelee
kuvaajan, ohjaajan tai tilaajan kanssa teknisistä
vaatimuksista ja toimii saamiensa ohjeiden mukaan
Opiskelija
- käyttää kamera-, valaisu-, äänitys-, ja grippiteknisiä sekä
jälkikäsittelyn välinekokonaisuu ksia
- tallentaa tai jälkikäsittelee materiaalin normien mukaan tai tekee
kummatkin
Opiskelija - hyväksyttää
lopputuotteen - toimittaa tuotteen
esitysprosessiin - dokumentoi - raportoi - arkistoi - huolehtii
laitteistojen ja ohjelmistojen ylläpidosta, päivityksestä ja
Opiskelija tarkistaa tekemänsä työn teknisen laadun ennen sen luovutusta eteenpäin. Hän testaa tarvittaessa tuotetta erilaisissa käyttöympäristöissä. Hän osaa siirtää testatun tuotteen jakelukanavaan. Hän laatii valmistuksen ja
koostamisen dokumentit ylläpitoa ja päivitystä varten. Hän tekee tarvittaessa tavallisimmat ylläpito- ja päivitysrutiinit.
Video-, televisio- ja elokuvatekniikan erikoisalueen tehtävät
Opiskelija tekee itsenäisesti jonkun video-, televisio- ja elokuvatekniikan erikoisalueen töitä. Erikoisalue voi olla jokin materiaalin tekemiseen tai muokkaamiseen liittyvä alue, kuten esimerkiksi fiktion tai dokumentin osa,
ohjelmatunnus, markkinointimateriaali, DVD-versio tai verkkoon tarkoitettu versio.
Opiskelija valitsee soveltuvat laitteistot ja ohjelmistot.
Laitteistojen ja ohjelmien päivitys ja ylläpito
Opiskelija suorittaa käytössään olevien laitteistojen ja ohjelmistojen ylläpidon ja päivittämisen teknisen osaamisensa perusteella.
Opiskelija käyttää kuvaus-, valaisu- ja jälkikäsittelykalustoja:
Kameran ja kuvaustilanteen hallinta sekä laatuvaatimusten mukaisen laitteiston valinta
o Kuvausformaatti:
Digitaalinen tallennus (esimerkiksi DVCAM, DVCPRO, DIGIBETA, Betacam SX, HD jne.)
Analoginen tallennus ja filmi o Kuvasuhde 4:3 ja 16:9
o Kameran lataaminen
o Kameran asetusten asettaminen
o Kytkeminen ulkopuolisiin signaalin vastaanottolaitteisiin o Kytkeminen audiolähteisiin ja säädöt
Jalustat ja ajoradat sekä varusteet o Studiojalustan hallinta
o ENG/EFP-jalustan hallinta o Tasapainottaminen
o Zoom ja tarkennuskahvat
o Ajoradan rakentaminen – kraanan tai jibin käyttö
o Käytettävien laitteiden vaikutus haluttuun lopputulokseen
Perusvalaisu
o Kolmen pisteen perusvalaisu yhdelle henkilölle o Vallitsevan valon hyväksikäyttö
o ColorCorrection (värikorjaus) ja efektikalvojen käyttö o Studiovalaisun perusteet
o Akkuvalaisimet o Keinovalo ja HMI
o Valaisun vaikutus haluttuun lopputulokseen
Kuvan kontrollointi
o CCU (camera control unit)
Usean kameran säätäminen yhteensopiviksi
Sävyjen hallinta
Kuvansiirtosignaalit o Composite o Y/C
o Component o SDI
o Firewire
Compendium ja suodattimien käyttö
o Suodattimien vaikutus ja merkitys halutun lopputuloksen saavuttamiseksi
Jälkikäsittely:
o Editointilaitteen ja ohjelmiston hallinta ja valinta, kun vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi
o Valmiin ohjelman muokkaamiseen jakelukanaviin soveltuvaksi käytettävien laitteiden ja ohjelmien hallinta
Esimerkkejä näytöistä
Esimerkkejä näytön rakenteesta Esimerkki 1
Perushaastattelutilanteen kuvaus, äänitys ja valaisu sekavalotilassa
Opiskelija valaisee, äänittää ja kuvaa ennakkoon sovittuun tyyliin yhden henkilön perushaastattelun. Kuvauspaikkana on esimerkiksi
haastateltavan työhuone tai muu tila, jossa ulko- ja keinovalon
sekoittuminen vaikuttaa tehtäviin teknisiin ratkaisuihin. Toteutuksessa on pääpaino opiskelijan tekemillä teknisillä ratkaisuilla halutun
lopputuloksen saavuttamiseksi.
Varusteet:
1. Kameranauhuri 4:3/16:9 2. Jalusta
3. Kolmen valon perussetti kääntö- ja värikalvoilla 4. Mikrofonit
5. Kenttämonitori 4:3/16:9
Tehtävän suorittamisessa kiinnitetään huomio seuraaviin seikkoihin ja niissä erityisesti teknisten valintojen vaikutukseen lopputulokseen:
kuvauspaikan valinta suhteessa vallitsevaan valoon.
backfocuksen tarkistaminen
valkotasapainon säätö ja suodattimen valinta
kuvakoot, liikkeen ja valon jatkuvuus
haastateltavan valaisu käyttäen kolmen pisteen perusvalaisua
kääntö- ja värikalvojen käyttö tarpeen mukaan
valaisun suhde ohjelmakokonaisuuteen
äänitekniset ratkaisut
kaapeloinnit huomioiden työturvallisuuden
valaisinten varmistaminen huomioiden työturvallisuuden
kameran lataaminen, palkit ja mahdollinen äänireferenssi
monitorin kytkeminen, säätö ja asentaminen ohjaajan/toimittajan/tilaajan käyttöön.
Esimerkki 2
Fiktiokuvaustilanne studio/location
Kuvaustilanne sisältyy suurempaan kokonaisuuteen edustaen
esimerkiksi yhtä kohtausta. Opiskelija toimii kameraoperaattorina ja valoassistenttina pääkuvaajan alaisuudessa. Työryhmässä hänellä on ollut mahdollisuus osallistua ennakkosuunnitteluun ja osaltaan vaikuttaa siihen. Opiskelija valaisee kohtauksen ennakkosuunnitelman mukaan ja valmistelee muun kuvauskaluston käyttökuntoon. Opiskelija operoi kameraa kuvaustilanteessa. Valaisu, tekniikan osaaminen,
kameraliikkeet ja opiskelijan suorittamien kamerasäätöjen vaikutus lopputulokseen toimivat arvioinnin pääperusteina.
Varusteet:
1. Kameranauhuri 4:3/16:9
2. Jalusta, mahdollisesti ajorata jibi tai kraana sekä muu gripvarustus
3. Valokalusto lisävarusteineen, joka soveltuu vaativaan tuotantoon 4. Monitori 4:3/16:9
Tehtävän suorittamisessa kiinnitetään huomio seuraaviin seikkoihin ja niissä erityisesti opiskelijan tekniseen valmiuteen sekä osallistumiseen suunnitteluun, toimimiseen ryhmän jäsenenä, annettujen ohjeiden noudattamiseen, aikataulussa pysymiseen, työnteon siisteyteen ja järjestelmällisyyteen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen:
kameran ja muun tekniikan valinta suhteessa lopputuotteeseen.
kuvauskaluston tekninen tarkistus ja tarvittavat säädöt.
valkotasapainon säätö ja suodattimen valinta (ohjaajan ja pääkuvaajan suunnitelman mukaan)
kohteen/lavasteen valaisu pääkuvaajan suunnitelman mukaan
valaisinten varmistaminen työturvallisuus huomioiden
kaapeloinnit työturvallisuus huomioiden
kameran lataaminen, kuva- ja äänireferenssi
monitorin kytkeminen, säätö ja asentaminen ohjaajan/kuvaajan/tilaajan käyttöön.
Esimerkki 2b
Joko tehtävän 1. tai 2. suorittaminen monikameratekniikalla Esimerkki 3
Jälkikäsittely
Opiskelija leikkaa raakamateriaaleista valmiin haastattelun/kohtauksen.
Opiskelija tekee toimeksiantajan vaatimuksiin soveltuvat tekniset ratkaisut. Lopputuloksen tulee olla annettujen normien mukainen ja sisältää tarvittavat tekniset ääni- ja kuvareferenssit sekä sisältötiedot.
Varusteet:
1. Kuvattu materiaalinauha ja mahdolliset graafiset elementit 2. Editointiyksikkö
C. Nonlineaarinen digitaalinen yksikkö D. Nauhalta nauhalle -yksikkö
Tehtävän suorittamisessa kiinnitetään huomio seuraaviin seikkoihin:
editointilaitteiston kytkeminen käyttökuntoon
materiaalin järjestely ja hallinta
laitteiston ja ohjelmiston yhteensopivuus käytetyn formaatin suhteen
editointiohjelman hallinta
leikkausohjelman tekninen hallinta
värimäärittely
aikataulussa pysyminen
annettujen ohjeiden noudattaminen
normien noudattaminen materiaalin hallinnassa
käytettävän materiaalin suojaaminen mahdollisilta vaurioilta
valmiin ohjelman soveltuvuus tilaajan tarpeeseen/vaatimuksiin.
Esimerkki 4 Jälkikäsittely 2
Opiskelija tekee valmiista materiaalinauhasta DVD-levyn
hakemistoineen tai tietoverkkoon soveltuvan version siirrettynä
eteenpäin toimitettavaksi tarkoitetulla medialla. Materiaali koodataan soveltuvaa ohjelmistoa käyttäen.
Työn suoritukseen tarvitaan
editoitu materiaalinauha
nonlineaarinen digitaalinen yksikkö
tietokone ja kovalevy, johon materiaali voidaan tallentaa.
ohjelmistot DVD:n ja verkkoversion muokkaamiseen
graafiset elementit
tulostusyksikkö, jolla tallenne voidaan valmistaa.
Tehtävän suorittamisessa kiinnitetään huomio seuraaviin seikkoihin:
laitteiston ja ohjelmiston yhteensopivuus käytetyn formaatin suhteen
ohjelmistojen valinta/hallinta
annettujen ohjeiden noudattaminen
valikkojen ja käyttöliittymien tekninen valmistus