WPD FINLAND OY

(1)

WPD FINLAND OY

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Helmikuu 2012

JOKELAN

tuulipuisto

(2)

Esipuhe

Tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tarkoituksena on ollut selvittää ympäristövaikutukset Kalajoen Jokelaan suunnitellulle tuulipuistolle. Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on laadittu tammikuussa 2011 valmistuneen YVA-ohjelman sekä siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. YVA-selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta sekä arviointimenettelyn tuloksena muodostunut yhtenäi- nen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Hankkeesta vastaa wpd Finland Oy. wpd Finland Oy:n yhteyshenkilönä YVA-me- nettelyssä on toiminut Heli Rissanen. YVA-selostuksen on laatinut konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy, projektipääl- likkönä Mattias Järvinen.

(3)

Yhteystiedot

Hankkeesta vastaava:

wpd Finland Oy Keilaranta 13 02150 Espoo

Varatoimitusjohtaja Heli Rissanen, puh. 040 578 7584

Sähköposti h.rissanen(et)wpd.fi

Internet www.wpd.fi> Tuulivoimaprojektit > Maatuulivoima >

Kalajoki – Jokela YVA-konsultti:

FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34

PL 950 00601 Helsinki

Suunnittelupäällikkö Mattias Järvinen puh. 050 312 0295

Projektisihteeri Leila Väyrynen puh. 040 541 2306

Sähköposti etunimi.sukunimi@fcg.fi Internet www.fcg.fi

Yhteysviranomainen:

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 86

90101 Oulu

Erikoissuunnittelija Liisa Kantola, puh. 040 545 2665

Sähköposti etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Internet www.ely-keskus.fi > Ympäristö > Ympäristönsuojelu

> Vuodesta 2010 alkaen vireille tulleet YVA- ja SOVA-asiat >

Pohjois-Pohjanmaa > Vireillä olevat YVA-hankkeet > Energian tuotanto

Nähtävilläolo

Arviointiselostus on virallisesti nähtävillä seuraavissa pakoissa:

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Veteraanikatu 1

90130 Oulu

Kalajoen kaupungintalo Kalajoentie 5

85100 Kalajoki Lisäksi nähtävillä:

Kalajoen kirjasto Pohjankyläntie 6 85100 Kalajoki

(4)

wpd Finland Oy:ssä YVA-selostuksen laatimista on koordinoinut:

Heli Rissanen

Jokelan tuulipuiston ja voimajohtojen reittivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisesta on FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä vastannut seuraava työryhmä:

Mattias Järvinen, projektipäällikkö Leila Väyrynen, projektisihteeri

Minna Tuomala, luontovaikutukset, Natura-alueet, riistatalous Ville Suorsa, linnustovaikutukset, muu eläimistö, Natura-alueet Mauno Aho, melu ja varjostus

Sakari Mustalahti, liikenne

Riikka Ger, maisema ja kulttuuriympäristö Jouni Mäkäräinen, SVA, elinkeinot Emmi Sihvonen, maankäyttö

Saara-Kaisa Konttori, yhteisvaikutukset Hankeyleiskaavan laadinta:

Petri Tuormala, arkkitehti Emmi Sihvonen, dipl.ins.

Osana YVA- ja kaavoitusmenettelyä tehtyjen selvitysten laadinnasta ovat vastanneet seuraavat henkilöt ja tahot:

Liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys:

Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Kasvillisuus- ja luontokohdeselvitys, vaikutusarviointi:

Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Voimajohtoreittien luontoselvitykset:

Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Lintujen kevät- ja syysmuutontarkkailu:

Esa Lammi, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Joutsenten syysmuutontarkkailu:

Seppo Pudas, FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys luontoarvoista:

Esa Lammi, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy

Lepakkoselvitys:

Nina Hagner-Wahlsten, BatHouse Asukaskysely:

Karoliina Joensuu, wpd Finland Oy Arkeologinen inventointi:

Museovirasto

Natura-arvioinnin tarveharkinta

Minna Tuomala, FCG Finnish Consulting Group Oy

Eri tuulivoimatoimijoiden yhteisestä toimeksiannosta laa- ditut erilliset tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia arvi- oivat selvitykset:

TuuliWatti Oy, Puhuri Oy, Suomen Hyötytuuli Oy, wpd Fin- land Oy,Fortum Power and Heat Oy, PVO Innopower Oy, Metsähallitus

Kalajoki–Raahe tuulivoimapuistot, muuttolinnustoon kohdistuva yhteisvaikutusten arviointi

Minna Tuomala, projektipäällikkö, FCG Finnish Consulting Group Oy

Ville Suorsa, FCG Finnish Consulting Group Aappo Luukkonen, Pöyry Finland Oy Harri Taavetti, Pöyry Finland Oy Juha Parviainen, Pöyry Finland Oy

wpd Finland Oy:n, Tuuliwatti Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n toimenksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy

Kalajoen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arviointi Saara-Kaisa Konttori, projektipäällikkö

Jan Tvrdý, näkyvyysanalyysi

Hans Vadbäck, melu ja varjostus sekä havainnekuvat Leila Väyrynen, havainnekuvat

Minna Tuomala, vaikutukset hirvien vaellusreitteihin Ville Suorsa, vaikutukset linnustoon ja eläimistöön Aija Degerman, vaikutukset luontoon ja kasvillisuuteen Emmi Sihvonen, vaikutukset maankäyttöön

Kalle Luoto, vaikutukset muinaisjäännöksiin

(5)

Tiivistelmä

(6)

Tiivistelmä

wpd Finland Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Kalajoen kaupungin Pohjankylässä sijaitsevalle Jokela – nimiselle kiinteis- tölle, joka sijaitsee noin neljä kilometriä Kalajoen keskustaajamasta pohjoiseen valtatien 8 varrella. Hanke käsittää kokonaisteholtaan 33 MW tuulipuiston (11-14 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 2,3-3 MW) sekä 110 kV voimajohdon Kalajoen Jylkässä sijaitsevalle sähköasemalle.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) käyn- nistyi tammikuussa 2011. YVA-menettelyn tarkoituksena on ollut arvioida tuulipuistohankkeen ympäristövaikutuksia, suunnitella haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä sekä lisätä hankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Tämä dokumentti on ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus), johon on koottu eri selvitysten ja arviointityön tulokset.

Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaava wpd Finland Oy kuuluu kansainväliseen, uusiutuviin energiamuotoihin keskittyvään wpd-konserniin. wpd on aloittanut toimintansa vuonna 1996 Saksassa, missä sillä on nykyisin johtava asema maan tuulivoimamarkkinoilla. wpd-kon- sernilla on toimintaa 20 maassa ja palveluksessaan noin 600 työn- tekijää. wpd:n Suomen toimiston toiminta on käynnistetty keväällä 2007. wpd Finland Oy kehittää Suomessa useita maatuulivoima- hankkeita, joiden kokonaisteho on joitakin satoja megawatteja.

Hankkeen tausta ja tarkoitus

Tuulipuistohankkeen taustalla ovat ne ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin ja EU:n jäsenvaltiona sitoutunut. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa tuulivoiman kokonais- kapasiteetti Suomessa nykyisestä noin 170 MW (lokakuu 2010) tasosta 2500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimalla tuotettu energia on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotannosta ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä.

Jokelan tuulipuiston tarkoituksena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnalliseen kantaverkkoon. Tuulipuiston on arvioitu tuottavan sähköä noin 73 GWh vuodessa, mikä vastaa noin 15 0000 ei-sähkölämmitteisen asunnon vuotuista kulutusta tai esimerkiksi noin puolet Kalajoen kaupungin vuosittaisesta ko- konaissähkönkulutusta.

wpd Finland Oy on valinnut Jokelan alueen tuulipuiston suun- nittelukohteeksi, sillä alue soveltuu alustavien arvioiden mukaan tuulivoimantuotantoon monesta eri näkökulmasta hyvin.

Hankkeen toteutusaikataulu

Hankkeen YVA-menettely on tavoitteena saada päätökseen vuoden 2012 alkupuolella ja kaavoitusmenettely myöhemmin vuoden 2012 aikana. Rakennuslupamenettely on tarkoitus viedä läpi vuoden 2013 kevääseen mennessä, jolloin tuulipuiston rakentaminen voisi käynnistyä vuoden 2013 aikana. Näin tuulipuisto olisi tuo- tantokäytössä vuoden 2014 aikana.

YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kahta eri tuulipuiston kokovaihtoehtoa (VE 1: 11 tuulivoimalaa, VE 2: 14 tuulivoimalaa) ja niin kutsuttua nollavaihtoehtoa.

Lisäksi tarkastellaan viittä voimajohdon reittivaihtoehtoa, joista neljä on YVA-ohjelman mukaisia reittivaihtoehtoja ja viides on syksyllä 2011 suunnitteluun mukaan tullut Jokelan, Mäkikankaan, Tohkojan ja Mustilankankaan tuulipuistohankkeiden yhteen sovit- tava voimajohtoreittivaihtoehto.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympä- ristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedon- saantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun.

Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäris- tövaikutuksia. Tässä hankkeessa YVA-menettelyn soveltaminen perustuu hankekohtaiseen harkintaan. YVA-menettelyä ohjaa yhteysviranomainen, joka tässä hankkeessa on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa laa- ditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida. Toisessa vaiheessa toteutetaan varsinainen ympä- ristövaikutusten arviointi, jonka tulokset kootaan ympäristövaiku- tusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). Jokelan tuulipuiston YVA-ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle tammikuussa 2011 ja nyt käsillä oleva työ on hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus.

(7)

Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole lupa- eikä pää- töksentekomenettely, vaan sen tarkoituksena on tukea hankkeen suunnittelua ja myöhempiä päätöksentekoprosesseja tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausun- to on otettu huomioon.

Tiedottaminen ja osallistuminen

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on avoin prosessi, johon asukkailla, kansalaisjärjestöillä, eri viranomaisilla ja muilla intressi- ryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianomai- set voivat osallistua hankkeen YVA-menettelyyn ja sitä kautta hankkeen suunnitteluun ja siihen liittyvään päätöksentekoon.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä seuraamaan on koottu seurantaryhmä, jonka tarkoitus on edistää tiedonkulkua ja -vaih- toa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä. Seurantaryhmä seuraa ympäristövaikutusten arvioinnin kul- kua sekä esittää mielipiteitään arviointityötä ja YVA-selostuksen laadintaa koskien.

YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisölle avointa tiedo- tus- ja keskustelutilaisuutta: ensimmäinen YVA-ohjelmavaiheessa (arvioinnin suunnitteluvaihe) ja toinen, kun ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut. Yleisöllä on mahdollisuus esittää tilai- suuksissa kysymyksiä ja näkemyksiä hankkeesta ja sen vaikutusten arvioinnista. YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 17.2.2011 Kalajoella.

YVA-menettelystä tiedotetaan ja kuulutetaan virallisesti Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta sekä internetissä että näh- täville asetettavan aineiston avulla. Mielipiteet ja lausunnot YVA- ohjelmasta ja -selostuksesta osoitetaan ELY-keskukselle.

Jokelan tuulipuistohankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan myös yleisen tiedonvälityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedottein ja wpd Finland Oy:n internet-sivuilla.

Hankkeesta järjestettiin kirjekysely lähialueen pysyville ja loma- asukkaille maaliskuussa 2011. Asukaskyselyn perusteella Jokelan tuulipuiston lähialueen sekä vakituiset että loma-asukkaat pitävät tuulipuistohanketta hyvänä ja kannattavat sen toteuttamista.

Vastaajat näkivät tuulivoiman puhtaana energiantuotantomuo- tona ja uskoivat hankkeesta olevan hyötyä paikkakunnalle vero- tulojen, työpaikkojen ja paremman imagon myötä. Tuulivoiman päästöttömyyttä ja ekologisuutta korostettiin osittain vastakkain- asettelulla ydinvoimaan, mikä johtunee osittain Pyhäjoella suunnitteilla olevasta ydinvoimahankkeesta. Hankkeen mahdollisista haittavaikutuksista vastauksissa nousivat esiin erityisesti melu- ja

maisemavaikutukset sekä vaikutukset linnustoon. Jonkin verran vastaajat olivat myös huolissaan hankkeen vaikutuksista alueella harjoitettavaan metsästykseen sekä lähialueen turkistarhaukseen, mikä on merkittävä elinkeino paikkakunnalla.

Kyselyn vastauksista kävi ilmi tarve aktiiviselle tiedottamiselle.

Lähialueen asukkaat toivovat lisää tietoa hankkeen etenemisestä ja aikataulusta sekä sen vaikutuksista ympäristöön. Iso osa vas- tanneista ei osannut ottaa kantaa Kalajoelle suunniteltujen tuulipuistojen yhteisvaikutuksia koskeviin kysymyksiin, mikä korostaa myös näihin liittyvän selvittämisen ja tiedottamisen tarvetta.

Hankkeen tekninen kuvaus

Tuulipuisto muodostuu 11-14 yksikköteholtaan noin 2,3–3 MW tuulivoimalasta. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköase- masta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä.

Kukin tuulivoimala muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Torni olisi korkeudeltaan enintään noin 138 metriä ja lavan pituus olisi noin 40-50 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus olisi enimmillään noin 185 metriä. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa noin 50 x 50 metrin kokoi- selta alueelta. Voimaloiden lopulliseen lukumäärään ja yksikköko- koon vaikuttavat eri voimalakokoluokkien tekninen ja kaupallinen kehitys lähivuosina.

Tuulipuistoon rakennetaan 110/20 kV muuntoasema, jossa puiston tuulivoimaloiden tuottama sähkö muunnetaan 110 kV siir- tojännitteeseen. Muuntoasemalta rakennetaan 110 kV ilmajohto Jylkässä sijaitsevalle Fingrid Oyj:n Kalajoen sähköasemalle. Voi- majohtorakenteen korkeus on noin 20 metriä. Tyypillisesti 110 kV johdot rakennetaan käyttäen harustettuja puu- tai sinkittyjä teräs- pylväitä.

Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset

Jokelan tuulipuisto edellyttää toteutuakseen sekä hankeyleiskaavan laadintaa että YVA-menettelyä. Osayleiskaavan laatiminen käyn- nistettiin kesällä 2011 rinnan YVA-menettelyn kanssa. Menettelyt sovitetaan yhteen riittävissä määrin YVA-lain 5 §:n mukaisesti.

Hanke edellyttää lisäksi muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen rakennusluvan ja sähkömarkkinalain mukaisen rakenta- misluvan, sekä ilmailuhallinnon lentoesteluvan. Voimajohtoreitti edellyttää lisäksi tutkimisluvan ja lunastusluvan. Yhdysteiden liitty- mien rakentaminen maantielle vaatii lisäksi Maantielain mukaisen liittymäluvan.

(8)

Yhteenveto hankeen ympäristövaikutuksista

Jokelan tuulipuistohankkeen YVA-menettelystä sekä hankeyleis- kaavoituksesta on vastannut konsulttityönä FCG Finnish Con- sulting Group Oy. Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnissa on teetetty useita erillisiä asiantuntija-selvityksiä.

Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset

Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Tuulipuistoalue sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu osittain olemassa olevaan infrastruk- tuuriin. Hanke tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteutumista. Tuulipuiston aiheuttama maankäytön muutos ei ole ristiriidassa aluetta koskevien kaavojen kanssa.

Tuulipuistoalue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsätalousaluee- na. Tuulipuiston rakenteita varten puustosta raivattava maa-ala on vähäinen suhteessa tuulipuiston pinta-alaan. Hanke ei merkittäväs- ti heikennä ympäröivän alueen käytettävyyttä, eikä hanke vaikuta kielteisesti lähellä oleviin maa-aineksen otto- tai turkistarhatoimin- taan. Toiminnan loputtua alue vapautuu muuhun käyttöön.

Olemassa oleva asutus sijoittuu suhteellisen kauas tuulipuistosta.

Tuulipuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista alueen välittömäs- sä läheisyydessä. Jokelan aluetta ja sen lähiympäristöä ei kuitenkaan ole kaavoitettu asuin- tai lomarakentamiseen vaan alueella on menossa toisen tuulivoimahankkeen maankäyttösuunnitelman laadinta. Asuin- ja lomarakentamista rajoittava vaikutus on siten vähäinen ja siihen vaikuttavat myös alueen turkistarhatoiminta sekä muut suunnitellut tuulipuistohankkeet.

Tuulivoima puiston eri vaihtoehdoilla on kokonaisuudessaan vä- häisiä vaikutuksia maankäyttöön. Niiden välillä ei ole merkittävää eroa joskin vaihtoehto VE 1 vaatii vähemmän muokattavaa pinta- alaa kuin vaihtoehto VE 2.

Voimajohtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa voimajohdon käytölle ja kun- nossa pysymiselle. Metsätalouden harjoittaminen johtoalueella on rajoitettua. Maataloudelle voi aiheutua haittaa pellolla sijaitsevista pylväistä, jotka vähentävät pellon pinta-alaa ja vaikeuttavat työko- neiden liikkumista. Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa. Voimajohdon aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan maanomistajille lunastusmenettelyssä määriteltävällä tavalla.

Voimajohdon vaikutuksia voidaan pitää kokonaisuudessaan vähäi- sinä, koska ne kohdistuvat suhteellisen pienelle pinta-alalle. Reitti- vaihtoehto VE 1 on pituudeltaan lyhyin ja vaikuttaa maa- ja met- sätalouskäyttöön vaihtoehdoista vähiten. Reittivaihtoehto VE 3b on pisin ja vaikuttaa eniten maa- ja metsätalouskäyttöön. Kun otetaan huomioon alueen muut tuulipuistohankkeet, on Mäkikankaan tuulipuiston kautta kulkeva reittivaihtoehto VE 3 epäedullinen, koska se palvelee heikommin alueen muita tuulipuistohankkeita.

Saman voimajohdon hyödyntäminen eri tuulipuistohankkeissa on maankäytön kannalta suositeltavaa sen sijaan, että kullekin tuuli- puistohankkeelle toteutetaan oma voimajohto.

Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset

Tuulipuisto muuttaa laajahkolla alueella näkymiä kohti tuulipuisto- aluetta. Tuulipuistoalueen lähiympäristössä ei ole merta lukuun ottamatta laajoja avoimia tiloja, joista tuulipuisto kokonaisuudessaan näkyisi. Hankkeen lähiympäristössä on joitakin tiloja, joista muuta- ma tuulivoimala voi näkyä kerrallaan. Hankkeen lähiympäristössä voimaloista näkyy useimmiten vain tuulivoimalan huippu ja lavat tai pelkästään lavan kärjet. Merellä tilanne on kuitenkin erilainen ja tuulipuisto erottuu siellä dominoivasti maisemakuvassa.

Mitä etäämmäksi hankealueesta edetään, sen vähäisempiä maisemaan kohdistuvat haittavaikutukset ovat. Alle viiden kilometrin säteelle sijoittuville maisemallisesti arvokkaille kohteille haitta jää lähinnä metsän estevaikutuksen takia melko vähäiseksi.

Yli viiden kilometrin säteellä olevissa arvokkaissa kohteissa tuulivoimalat eivät joko näy kunnolla tai sijaitsevat niin kaukana tuulipuistosta, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Yli 12 kilometrin etäisyydellä näkyvyys tuulipuistoon on niin rajoittunut, ettei tuulipuistoa useimmiten voida edes havaita.

Viiden kilometrin säteelle Jokelan tuulipuistosta sijoittuu noin tu- hat asuinrakennusta ja noin sata lomarakennusta. Tiheästi raken- nettuja asuinalueita sijoittuu Kalajoen keskustaan ja rannikon tun- tumaan. Tuulivoimaloiden näkyvyys tulee näillä alueilla olemaan vähäistä, koska näkyvyyttä peittävät muun muassa laajat metsäiset alueet ja kaupungissa tiheässä olevat rakennukset.

Tuulipuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, ot- taen huomioon vaikutusten laajuuden ja ajallisen keston, ovat mer- kittävyydeltään kohtalaiset. Vaikutukset ovat suuremman tuulivoi- malamäärän takia hieman merkittävämmät vaihtoehdossa VE 2.

Voimajohdon eri reittivaihtoehdot sijoittuvat suurimmaksi osaksi metsäisille alueille suljettuun maisematilaan ja vaikutukset maisemaan jäävät suhteellisen paikallisiksi. Alustavien suunnitelmien mukaan voimajohtopylvään korkeus on noin 20 metriä ja näin ollen metsäisillä alueilla se nousee paikoittain vain hieman puus- ton latvuksen yläpuolelle. Vaihtoehdot VE 2 ja VE 3A halkovat vaihtoehdoista eniten peltoalueita, joskin alueet ovat suhteellisen vaatimattomat. Vaihtoehdot VE 1 ja VE 2 sivuavat Yli-Limpsiän tilakeskusta noin 350 metrin päästä.

Muinaisjäännökset

Suunnitelluilla tuulivoimaloiden paikoilla ei sijaitse muinaisjään- nöksiä. Tuulipuiston alueella tunnetaan yksi muinaisjäännös, joka sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle lähimmistä suunnitelluista voimaloista.

(9)

Kuva © wpd / K. Joensuu

Sähkönsiirtoreiteillä VE 3a ja VE 3b ei sijaitse muinaisjäännöksiä.

Vaihtoehdon VE 1 läheisyyteen sijoittuu kaksi muinaisjäännös- kohdetta, VE 2 läheisyyteen yksi (mahdollisesti kaksi) muinaisjään- nöskohde ja VE 3 läheisyyteen kolme muinaisjäännöskohdetta.

Muinaismuistoihin kohdistuvaa haittaa voidaan jatkosuunnittelus- sa kokonaan estää sijoittamalla hankkeen rakentamistoimet riittä- välle etäisyydelle lähimmistä muinaismuistoista.

Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset

Tuulipuistoalueella sekä sen sähkönsiirtoreittien varrella suoritettiin kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointia sekä liito-oravainven- tointi, lisäksi tuulipuistoalueilla tehtiin lepakkoselvitys.

Tuulipuiston tai sen sähkönsiirtoreittien alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Alueella on uhanalaisen, luontodirektiivin liitteen IV lajin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Muun uhanalaisen, rauhoitetun tai erityisesti suojeltavan eliölajiston elinympäristöjä ei ole tuulipuiston tai sen sähkönsiirtoreittien alueella.

Alueen edustavat luontokohteet ovat metsälain mukaisia kitu- ja joutomaiden kallio- ja suokohteita tai luonnontilaisen kaltaisen puronvarren luontokohteita. Tuulipuistoalueelle sijoittuu kaksi kallioluontokohdetta sekä yksi karu suoluontokohde. Voimajohto- reittien alueelle sijoittuu yksi kalliokohde, kaksi suoluontokohdetta sekä yksi puronvarsikohde.

Vaikutukset tuulipuistoalueen luontokohteille arvioidaan vähäi- seksi. Sähkönsiirtoreittien osalta aiheutuu voimajohtokäytävän rakentamisesta lieviä ja kohtalaisia vaikutuksia suoluontokohtei den vesitasapainolle sekä kalliokohteiden edus tavuudelle.

Linnustoon kohdistuvat vaikutukset

Tuulipuistoalueella suoritettiin pesimälinnustoinventointi sekä ke- vät- ja syysmuutonseurantaa. Voimajohtoreittien pesimälinnustoa selvitettiin muiden luontoselvitysten yhteydessä.

Hankealueen pesimälinnusto on pääosin alueellisesti tavanomais- ta. Tuulipuistoalueella on vahva metsokanta ja siellä sijaitsee myös metson toimiva soidinalue. Jokelan tuulipuistoalue sijaitsee Perämeren rannikkoalueen kautta muuttavan linnuston keskeisel- lä muuttoväylällä, missä esim. laulujoutsenen ja harmaahanhien sekä useiden petolintujen ja kurjen kevätmuuton painopistealueet sijoittuvat tuulipuistoalueelle.

Tuulipuiston ja sähkönsiirron vaikutukset alueen pesimälinnus- tolle ilmenevät muuttuvina elinympäristöinä ja häiriön lisääntymi- senä, sekä vähäisenä törmäyskuolleisuuden kasvuna. Vaikutukset arvioidaan merkittävyydeltään vähäisiksi, mutta metson kohdalla vaikutukset ovat kohtalaisia.

Tuulipuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen populaatiovaikutukset ovat merkittävimpiä alueen kautta muuttavalle taantuvalle metsähanhelle, jolle vaikutus arvioidaan vähintään kohtalaiseksi.

Muiden lajien osalta populaatiovaikutukset ovat vähäisempiä. Tuu- lipuistovaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja, mutta vaihtoehdon VE 2 törmäysriski on laskelmien noin 15 % suurempi kuin vaihtoehdossa VE 1.

Tuulipuisto muodostaa noin 2 km levyisen esteen lintujen luon- taiselle päämuuttoreitille. Suunniteltu tuulipuisto on kuitenkin suhteellisen pieni ja kompakti, joten estevaikutus arvioidaan suu- ruudeltaan kohtalaiseksi.

(10)

Natura 2000-alueisiin ja muihin suojelualueisiin kohdistuvat vaikutukset

Hankkeen yhteydessä tehtiin Natura-arvioinnin tarveharkinta Rajalahti–Perilahden, Kalajoen suiston sekä Vihas–Keihäslahden Natura-alueille.

Jokelan tuulipuistohankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia Natu- ra-alueiden suojeluperusteissa esitetyille luontotyypeille eikä luontodirektiivin mukaisille kasvi- tai eläinlajeille. Hanke ei myöskään vaaranna Natura-alueiden eheyttä. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa mainituille pesimä- linnuille. Natura-alueilla levähtävän lintulajiston osalta tuulipuiston aiheuttamat törmäysvaikutukset ja estevaikutukset ovat vähäisiä.

Natura-tarveharkinnan johtopäätösten perusteella varsinaiseen luonnonsuojelulain mukaiseen Natura-arviointiin ei ole tarvetta tässä hankkeessa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 7.12.2011 antaman lausunnon perusteella varsinaista Natura-arviointia ei tarvita.

Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen lähei- syydessä sijaitsevien IBA- ja FINIBA- alueiden linnustoon.

Riistatalouteen kohdistuvat vaikutukset

Tuulipuiston ja sen sähkönsiirron rakentamisesta ja liikennöinnis- tä johtuva häiriövaikutus todennäköisesti karkottaa riistaa, mutta vaikutus on lyhytaikainen ja tyypiltään metsänkäsittelytoimien kaltainen. Tuulipuisto mahdollisesti muuttaa hirvien kulkureittejä, ainakin rakentamisen aikana, mikä saattaa vaikeuttaa hirvenmet- sästystä. Pienriistalle kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä.

Voimajohtojen osalta riistalinnustoon kohdistuu lievää törmäys- riskin kasvua.

Metsästysseurojen metsästysvuokra-alueet pirstoutuvat useiden tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksen myötä, mikä heikentää merkittävästi etenkin jäsenten hirvenmetsästysmahdollisuuksia.

Vaikutuksen maa- ja kallioperään

Vaikutukset maa- ja kallioperään ilmenevät rakennuspaikkojen maanpinnan poistona. Lisäksi voimajohtoreitillä tehdään maan- rakennustöitä. Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin paikallisia ja vä- häisiä. Tuulipuiston toiminnan aikana ei vaikutuksia aiheudu ja maaperän pilaantumisriski on hyvin vähäinen.

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Rakentamisen aikaiset toiminnot saattavat hieman lisätä vesistöi- hin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Haitta on kuitenkin hyvin lyhytaikainen ja kokonaisuudessaan vähäinen.

Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat etäällä tuulipuistoalueelta, eikä niihin kohdistu minkäänlaisia vaikutuksia.

Tuulipuistoalue on asumatonta eikä talousvesikaivoja ole alueella.

Kaivojen esiintyminen tuulipuistoalueen lähiympäristön rakenne- tuilla alueilla on mahdollista tarvittaessa selvittää ennen rakennus- töiden aloittamista.

Liikennevaikutukset

Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen syntyvät hankkeen rakentamisen aikana muun muassa betonin, louheen sekä voimalan ja voimalan rakenneosien kuljetuksista. Liikenteen määrä kasvaa suhteellisesti eniten etenkin hankealueen välittömässä läheisyy- dessä ja vähemmin maanteillä. Tilanne on lyhytaikainen, eikä sillä ei ole merkittävää haittaa teiden liikenteelle. Paljon tilaa vaativat erikoiskuljetukset voivat kuitenkin hetkellisesti merkittävästi hei- kentää liikenteen sujuvuutta.

Tuulipuiston ja voimajohdon toiminnan aikaiset vaikutukset muo- dostuvat yksittäisistä huoltokäynneistä ja jäävät näin ollen vähäi- siksi. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittävää eroa.

Meluvaikutukset

Rakennusvaiheeseen liittyvien töiden aiheuttama melu on mer- kittävyydeltään vähäistä ja aiheutuu pääosin rakennustyömaalta käytettävistä työkoneista ja kuljetusreitin liikenteestä. Merkittävin ääni aiheutuu hankkeen toiminnan aikana käynnissä olevista tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden pyörivät lavat aiheuttavat tuuli- voimalaitokselle ominaista huminaa tuulen osuessa lapaan sekä maston aiheuttamasta heijastusvaikutuksesta.

Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelmalla. Mallinnus tehtiin niin sanotun pahimman tilanteen mukaan, muun muassa ottamalla huomioon säätilanteen, jolloin voimalan ääni on suurimmillaan.

Hankkeessa tehtyjen melumallinnusten perusteella tuulipuiston toiminnan aikainen melu on varsin paikallista. Asuinalueiden yö- aikaisen ohjearvon, eli 50 desibelin vyöhyke ulottuu enimmillään noin 250 metrin etäisyydelle ja loma-asutuksen ohjearvon, eli 40 desibelin vyöhyke noin kilometrin etäisyydelle tuulipuistosta. Oh- jearvot eivät ylity lähimmissä asuin- tai loma-rakennuksissa. Ulko- na tapahtuvan yöpymiseen käytettävän alueen ohjearvo ylittyy lie- västi leirikeskuksessa vaihtoehdossa 1; laskentatulos ei kuitenkaan ole huomioinut vallitsevaa tuulen suuntaa, joka on leirikeskuksesta poispäin.

On huomioitava, että tuulivoimaloiden ääni voidaan paikoittain ja ajoittain olla havaittavissa tuulipuiston lähiympäristössä ja se voidaan kokea häiritsevänä, vaikka ohjearvot eivät ylity.

Vaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäisiä, mutta vaihtoehdon 1 melun vaikutusalue on hieman laajempi kuin vaihtoehdossa 2, jolloin sitä voidaan pitää hieman parempana.

(11)

Valo- ja varjostusvaikutukset

Tuulivoimaloiden roottorit aiheuttavat liikkuvia varjoja auringon paistaessa tuulivoimalan takaa. Niin sanottu varjovaikutus syntyy tiettyinä vuorokauden aikoina, eikä läheskään kaikkina päivinä vuodessa.

Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia mallinnettiin WindPRO- ohjelmalla. Mallinnus tehtiin sekä niin sanotulle todelliselle että maksimaaliselle tilanteelle. Todellinen tilanne perustuu alueella mitattuihin säätietoihin ja maksimaalisessa tilanteessa auringon oletetaan paistavan kirkkaalta taivaalta vuoden jokaisena päivänä.

Mallinnus ei lisäksi huomioi kasvillisuuden peittovaikutusta.

Tulosten perusteella varjostusvaikutukset ulottuvat enimmillään muutaman kilometrin etäisyydelle tuulipuistoalueesta. Varjostuk- sen ajallinen kesto vaihtelee muutamasta tunnista 30 tuntiin vuodessa etäisyydestä riippuen. Selvityksessä käytetyt raja-arvot eivät ylity lähimmillä asuinalueilla.

Varjostuksen vaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäisiä mo- lemmissa vaihtoehdoissa. Koska vaihtoehdon 2 varjostusalue on suppeampi kuin vaihtoehdon 1, voidaan sitä pitää hieman parempana.

Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Jokelan hanke toteuttaa osaltaan Suomen pyrkimyksiä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää ilmaston kannalta haitallisia päästöjä.

Jokelan tuulipuiston arvioidulla sähköntuotantomäärällä vältetään verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin hiilidioksidipäästö- jä arviolta noin 50 000 tonnia vuodessa. Sen lisäksi tuulipuistohankkeella vähennettäisiin myös muita haitallisia päästöjä, kuten typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä.

Aluetalous ja elinkeinot

Uusiutuvalla energiantuotannolla ja tuulivoiman rakentamisella on laaja-alaisia työllisyysvaikutuksia. Tuulipuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, mutta paikal- lisesti työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä myös tuulipuiston toiminnan aikana. Etenkin rakentamisvaiheessa käytetään myös runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja.

Tuulipuisto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan sekä kiin- teistöveron lisääntymisen kautta kuntien tuloja.

Tuulipuiston länsipuolella valtatie 8:n itäpuolella sijaitsee Jokelan turkistarha-alue ja tuulipuiston pohjoispuolella sikala. Tuulipuis- tolla ei toiminnan aikana ole merkittäviä vaikutuksia tuotantoeläi- miin. Turkiseläinten poikimisaikana voimakasta melua synnyttävät rakennustoimenpiteet voivat olla kuitenkin haitallisia, jolloin ra- kennustoimenpiteitä ei tule suorittaa poikimisaikoina. Kun raken-

tamisen aikaiset meluhaitat ja raskaan liikenteen liikennejärjestelyt otetaan huomioon, ei tuulipuisto aiheuta haitallisia vaikutuksia turkistarhaukseen tai sikalan toimintaan.

Tuulipuiston vaikutukset maa- ja metsätalouteen syntyvät tuulipuiston sekä sähkönsiirron rakentamisen seurauksena. Rakenta- misen myötä nykyisin maa- ja metsätalouskäytössä olevaa maata poistuu vähäisessä määrin käytöstä.

Jokelan tuulipuisto ei synnytä merkittäviä vaikutuksia Hiekka- särkkien matkailukeskuksen elinkeinoille. Tuulipuiston ja Hiekka- särkkien etäisyyden sekä Hiekkasärkkien katselusuuntien vuoksi maisemavaikutus ei ole merkittävä. Muutoin tuulipuistoalueella, sen lähialueella tai voimajohdon reittivaihtoehtojen alueella ei ole sellaista matkailu- tai sitä tukevaa toimintaa, johon tuulipuistohanke voisi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia.

Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset

Tuulipuisto ei aiheuta suoria haitallisia vaikutuksia lähimpien va- kituisten tai loma-asuntojen asumisviihtyvyyteen. Tuulipuiston rakentaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä jat- kossakaan. Tuulipuiston viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset liittyvät henkilökohtaiseen haitan kokemiseen ja tuntemukseen. Tuulivoimalat muuttavat asukkaiden arkipäiväistä elinympäristöä ja tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, liike ja varjostus voidaan kokea asuinviihtyisyyttä tai virkistyskäyt- töä haittaavana. Jokelan tuulipuistolla ei ole merkittäviä haitallisia ja laaja-alaisia terveysvaikutuksia.

Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset

Tuulipuistohankkeen turvallisuusriskit liittyvät pääasiassa rikkou- tuneista voimaloista irtoavien osien sekä talvisaikaan lavoista ir- toavan jään aiheuttamiin vaaratilanteisiin.

Kokemusten mukaan osien irtoaminen voimalan rikkoutumisen johdosta on hyvin epätodennäkistä ja jään muodostumista lapoi- hin voi tapahtua vain poikkeuksellisissa sääolosuhteissa. Vaikka onnettomuuden riski on pieni, on suositeltavaa, että alueella tal- vella liikkuvat välttävät tuulipuistoalueen sisällä liikkumista.

Tuulipuiston toiminnan lopettamisen vaikutukset Tuulipuiston tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, jonka jälkeen sen käyttöikää on kojeistoja uusimalla mahdollista jatkaa tai se voidaan poistaa käytöstä kokonaan.

Tuulipuiston käytöstä poistaminen aiheuttaa samankaltaisia ympä- ristövaikutuksia kuin hankkeen rakentamisvaiheessa. Tällöin pur- kutöistä aiheutuu muun muassa lyhytaikaisia ja paikallisia melu- ja liikennevaikutuksia. Hankkeen päätyttyä maa-alueet vapautuvat muuhun käyttöön.

(12)

Yhteisvaikutukset

Kalajoelle Jokelan tuulipuiston välittömään läheisyyteen on suunnitteilla Fortum Power and Heat Oy:n Tohkojan tuulipuisto ja TuuliWatti Oy:n Mustilankankaan tuulipuisto. Lisäksi wpd Fin- land Oy:llä on suunnitteilla tuulipuisto Pyhäjoen puolelle Mäki- kankaalle. Hankkeilla on yhteisvaikutuksia esimerkiksi maiseman ja näkyvyyden, melun ja varjostuksen sekä hirvien vaellusreittien sekä linnuston osalta.

Tuulivoimatoimijat ovat teettäneet Kalajoen tuulipuistojen yhteisvaikutusten arviointityön erillisselvityksenä FCG Finnish Consul- ting Group Oy:llä yllämainittujen yhteisvaikutusten selvittämiseksi ja lisäksi siinä arviointityössä on tarkasteltu tuulipuistojen yhteistä 110 kV voimajohtoreittivaihtoehtoa tuulipuistoista Kalajoen Jyl- kän sähköasemalla ja voimajohdon aiheuttamia vaikutuksia.

Pyhäjoen Mäkikankaan tuulipuiston YVA-selostuksessa on erik- seen arvioitu Mäkikankaan ja Kalajoen tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksia. Myös Mäkikankaalle suunniteltu tuulipuisto tulisi käyttämään tuulipuistojen yhteistä voimajohtoa Jokelan tuulipuistosta eteenpäin.

Nollavaihtoehto

Nollavaihtoehdossa eivät toteudu hankkeen haitalliset eikä myön- teiset ympäristövaikutukset. Tällöin alueen maankäyttö ja yhdysra- kenne pysyisivät nykyisen kaltaisina ja ympäristö jatkaisi luontaista kehitystään.

Nollavaihtoehdossa jäävät toteutumatta myös tämän hankkeen osalta pyrkimykset Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähentää siten haitallisia päästöjä ja ilmasto- vaikutuksia.

Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus

YVA-menettelyssä tarkastellut tuulipuiston vaihtoehdot ovat ym- päristön kannalta toteuttamiskelpoisia. Sekä voimaloiden lukumää- rä että kokoluokka on tarkentunut alaspäin YVA-ohjelmavaiheen jälkeen, mikä osaltaan lieventää hankkeen vaikutuksia. Merkittä- vimmät vaikutukset kohdistuvat linnustoon, sillä tuulipuiston mo- lemmat vaihtoehdot aiheuttavat törmäysriskin joillekin alueen yli muuttaville lintulajeille ja muutoksen Perämeren rannikon muut- toreitissä. Vaikutukset maisemaan ulottuvat suhteellisen laajalle alueelle, mutta muun muassa metsien ja muiden estevaikutusten ansiosta tuulipuiston näkyvyys jää joitakin avoimia alueita ja merta lukuun ottamatta suhteellisen vähäiseksi. Tuulipuiston muut vaikutukset, kuten melu ja varjostus, sekä maankäyttöön, maisemaan tai luontoon (muu kuin linnusto) kohdistuvat vaikutukset jäävät arvioinnin mukaan vähäisiksi, eikä vaihtoehtojen välillä tunnistettu näiden osalta merkittävää eroa.

Sähkönsiirron reittivaihtoehdot sijoittuvat pääosin asumattomal- le metsätalouskäytössä olevalle alueelle. Vaikutukset riippuvat lä- hinnä johtoaluetta varten raivattavan maa-alan tarpeesta. Kaikkia vaihtoehtoja voidaan pitää ympäristövaikutusten kannalta hyväk- syttävinä ja toteuttamiskelpoisina, jos arvokkaiden luontokoh- teiden sekä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen osalta esitetyt lieventävät toimenpiteet huomioidaan.

Mikäli Jokelan tuulipuistohanke toteutuisi yksin ilman muita Ka- lajoen puolen hankkeita ja Mäkikankaan tuulipuistohanketta, olisi sähkönsiirtovaihtoehto 1 paras, koska siinä vaaditaan vähiten uutta johtoaukeaa. Useiden hankkeiden toteutuessa kokonaisvaikutus- ten kannalta paras vaihtoehto on hankkeiden yhteinen voimajohto.

(13)

Sisältö

(14)

1 Johdanto 20

1.1 Hankkeen taustaa 20

1.2 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet 20

1.2.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle 21 2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 24

2.1 Arviointimenettelyn tarve ja tavoitteet 24

2.2 Arviointimenettelyn päävaiheet 24

2.2.1 Arviointiohjelma 24

2.2.2 Arviointiselostus 25

2.2.3 Arviointimenettelyn päättyminen 25

2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 26

2.3.1 Yleisötilaisuudet 26

2.3.2 Seurantaryhmä 27

2.3.3 Muu tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen 27 3 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat,

luvat ja päätökset 30

3.1 Tuulipuisto- ja voimajohtoalueen maankäyttösopimukset 30

3.2 Ympäristövaikutusten arviointi 30

3.3 Tuulipuiston ja voimajohdon toteutussuunnittelu 30

3.4 Kaavoitus ja rakennuslupa 30

3.4.1 YVA -menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen yhteensovittaminen 30

3.5 Voimajohtoalueen tutkimuslupa 31

3.6 Voimajohtoalueen lunastuslupa 31

3.7 Sähkömarkkinalain mukainen lupa 32

3.8 Liittymälupa maantiehen 32

3.9 Lentoestelupa 32

3.10 Mahdollisesti tarvittavat luvat 32

4 Hanke ja arvioitavat vaihtoehdot 36

4.1 Hankkeesta vastaava 36

4.2 Hankkeen yleiskuvaus 36

4.2.1 Hankkeen tarkoitus ja alueellinen merkitys 36

4.2.2 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve 37

4.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 37

4.4 Tuuliolosuhteet 37

4.5 Arvioidut vaihtoehdot 38

4.5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen 38

4.5.2 YVA-ohjelman jälkeiset muutokset 38

4.5.3 Vaihtoehto VE 1 38

4.5.4 Vaihtoehto VE 2 40

4.5.5 Nollavaihtoehto 40

4.5.6 Vaihtoehtoiset sähkönsiirtoreitit (voimajohdot) 40

4.5.7 Arvioinnista hylätyt vaihtoehdot 41

4.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin 42

4.6.1 Tuulivoimahankkeet 42

4.6.2 Muut hankkeet 42

4.6.3 Suunnitelmat ja ohjelmat 44

5 Hankkeen tekninen kuvaus 46

5.1 Tuulipuiston rakennustöiden suunnittelukriteerit 46

5.1.1 Tuuliolot 46

5.1.2 Maaperä 46

Sisältö

5.1.3 Tuulivoimaloiden sijoittelu 46

5.2 Tuulipuiston rakenteet 47

5.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne 47

5.2.2 Tarkasteltavat voimalakokoluokat 47

5.2.3 Maa-alan tarve 47

5.2.4 Rakennus- ja huoltotiet 48

5.2.5 Perustukset 50

5.2. 6 Tuulipuiston muuntoasema, sisäiset johdot ja kaapelit 50

5.3 Sähkönsiirtoreitin rakenteet 51

5.4 Tuulipuiston ja voimajohtojen rakentaminen 54

5.4.1 Maaperätutkimukset 54

5.4.2 Teiden rakentaminen ja perusparantaminen 54 5.4.3 Kokoonpano- ja pystytysalueiden valmistelu 54

5.4.4 Perustusten rakentaminen 55

5.4.5 Tuulipuiston sisäisten kaapelien asennus 55

5.4.6 Voimalakomponenttien kuljetus 55

5.4.7 Tuulivoimaloiden asennus ja käyttöönotto 56

5.4.8 Rakennustöiden aikataulu 56

5.4.9 Rakentamisen aiheuttama liikenne 56

5.5 Huolto ja ylläpito 56

5.5.1 Tuulivoimalat 56

5.5.2 Voimajohto 57

5.6 Käytöstä poisto 57

5.6.1 Tuulivoimalat 57

5.6.2 Voimajohto 57

6 Vaikutusten arviointi 60

6.1 Tuulipuistojen ja voimajohtojen tyypilliset

ympäristövaikutukset 60

6.2 Arvioidut ympäristövaikutukset 61

6.3 Hankkeen ympäristövaikutusten tarkastelualueet 61 6.4 Vaikutuksen ominaispiirteet ja merkittävyys 62

6.5 Vaihtoehtojen vertailu 62

7 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen 66 8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

ja maankäyttöön 70

8.1 Vaikutusmekanismit 70

8.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 70

8.3 Nykytilanne 70

8.4 Kaavoitustilanne ja muut hanketta koskevat alueidenkäytön

tavoitteet 73

8.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 73

8.4.2 Maakuntakaava 73

8.4.3 Yleiskaava 76

8.4.4 Asemakaava 76

8.5 Tuulipuiston vaikutukset maankäyttöön 76 8.6 Voimajohdon vaikutukset maankäyttöön 77 8.7 Tuulipuiston vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 78 8.8 Voimajohdon vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 78 8.9 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät 78 8.10 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 78

(15)

9 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuri-

ympäristöön 82

9.1 Vaikutusmekanismit 82

9.2 Lähtötiedot ja käytetyt menetelmät 82

9.2.1 Valokuvasovitteet 83

9.2.2 Näkemäalueanalyysi 83

9.2.3 Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia 87

9.3 Nykytila 90

9.3.1 Asutus 90

9.3.2 Maiseman yleispiirteet (maisema-analyysin tulokset) 90

9.3.3 Maisemamaakunta ja maisema-alueet 91

9.3.4 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet 91 9.3.5 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 92 9.3.6 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut

kulttuuriympäristöt 93

9.4 Tuulipuiston vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön

ja arvokohteisiin 95

9.4.1 Tuulipuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella,

noin 200 metrin etäisyydellä tuulipuistosta 96 9.4.2 Tuulipuiston vaikutukset lähialueella, noin viiden kilometrin

etäisyydellä tuulipuistosta 96

9.4.3 Tuulipuiston vaikutukset välialueella, noin 5–12 kilometrin

etäisyydellä tuulipuistosta 100

9.4.4 Vaikutukset kaukoalueelta, noin 12–25 kilometrin etäisyydellä

tuulipuistosta 100

9.4.5 Vaikutukset teoreettiselta maksiminäkyvyysalueelta,

noin 25–35 kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta 101

9.4.6 Lentoestevalojen vaikutukset 101

9.5 Voimajohtojen vaikutukset maisemaan ja kulttuuri-

ympäristöön 101

9.5.1 Sähkönsiirtovaihtoehto VE 1 102

9.5.2 Sähkönsiirtovaihtoehto VE 2 102

9.5.3 Sähkönsiirtovaihtoehto VE 3a 102

9.5.4 Sähkönsiirtovaihtoehto VE 3b 102

9.5.5 Voimajohdon vaikutukset arvokohteisiin 102 9.6 Tuulipuistohankkeen kokonaisvaikutukset maisemaan

ja kulttuuriympäristöön 103

9.7 Epävarmuustekijät 104

9.8 Haittojen lieventäminen ja ehkäiseminen 104

10 Vaikutukset muinaisjäännöksiin 106

10.1 Vaikutusmekanismit 106

10.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 106

10.3 Nykytilanne 106

10.3.1 Tuulipuiston alue 106

10.3.2 Voimajohtoreittien alue 106

10.4 Tuulipuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin 108 10.5 Voimajohdon vaikutukset muinaisjäännöksiin 108

10.7 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 109

11 Luonnonympäristön nykytila ja arvioidut

luontovaikutukset 112

11.1 Maa- ja kallioperä 112

11.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 112

11.1.2 Maa- ja kallioperän nykytila 112

11.1.3 Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään 112

11.2 Pintavedet 113

11.2.2 Pintavesien nykytila 113

11.2. 3 Vaikutukset pintavesiin 114

11.3 Vaikutukset pohjavesialueisiin 115

11.3.2 Pohjavesialueiden nykytila 115

11.3.3 Vaikutukset pohjavesiin 115

11.4 Kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit 115

11.4.1 Vaikutusmekanismit 115

11.4.3 Kasvillisuuden ja luontotyyppien nykytila 118

11.4.4 Arvokkaat luontotyypit ja -kohteet 119

11.4.5 Tuulipuiston vaikutukset kasvillisuuteen sekä arvokkaisiin

luontokohteisiin 124

11.4.6 Voimajohdon vaikutukset kasvillisuuteen sekä arvokkaisiin

luontokohteisiin 125

11.5 Linnusto 126

11.5.3 Hankealueen linnuston nykytila 130

11.5.4 Törmäysmallinnus ja populaatiovaikutukset 142

11.5.5 Hankkeen linnustovaikutukset 143

11.6 Eläimistö 150

11.6.3 Alueen eläimistö 150

11.6.4 Vaikutukset eläimistöön 150

11.7 Hankkeen vaikutukset suojelullisesti arvokkaisiin lajeihin 151

11.7.3. Hankealueella esiintyvät luontodirektiivin lajit 151 11.7.4 Hankkeen vaikutukset luontodirektiivin lajeihin 154 11.7.5 Uhanalaiset ja muut merkittävät kasvit 155

11.7.6 Uhanalaiset nisäkkäät 155

11.7.7 Suojelullisesti arvokkaat lintulajit 155 11.8 Natura-alueet ja muut suojelualueet 156

11.8.1 Natura-arvioinnin tarveharkinta 156

11.8.3 Tarveharkinnan johtopäätökset 156

11.8.4 Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet 157 11.8.5 Muut suojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet 159 11.9 Luontovaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät 160

11.9.1 Kasvillisuus ja luontotyypit 160

11.9.2 Linnut 160

11.9.3 Uhanalainen lajisto 163

11.9.4 Natura-alueet ja muut suojelualueet 163

11.10 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 163

11.10.1Kasvillisuus ja luontotyypit 163

11.10.2 Linnut 163

11.10.3 Liito-oravat 165

11.11 Yhteenveto luontovaikutuksista 166

(16)

12 Vaikutukset riistatalouteen 168

12.1.1. Riistakolmiolaskennat 168

12.2.1 Alueen riistakannat ja metsästys alueella 169

12.3 Vaikutukset riistatalouteen 173

12.3.1 Vaikutukset riistakantoihin 173

12.3.2 Vaikutukset metsästykseen virkistyskäyttömuotona 173

12.3.3 Arvioinnin epävarmuustekijät 174

12.3.4 Lieventävät toimenpiteet 175

13 Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänitasot ja

varjotusvaikutukset 178

13.1 Melu 178

13.1.2 Lähtötiedot ja menetelmät 178

13.1.3 Melun ohjearvot 178

13.1.4 Äänen voimakkuus 179

13.2 Melun nykytila ja meluvaikutukset 180

13.2.1 Tuulipuiston meluvaikutukset 181

13.2.2 Voimajohdon meluvaikutukset 185

13.3 Meluvaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät 185 13.4 Meluvaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot 185

13.5 Varjon muodostuminen 186

13.5.1 Lähtötiedot ja menetelmät 186

13.5.3 Ohje- ja raja-arvot 186

13.5.4 Valaistusolosuhteet tarkastelualueella 186

13.5.5 Tuulipuiston varjostusvaikutukset 186

13.5.6 Tuulivoimaloiden lentoestevalaistuksen vaikutukset 192 13.6 Varjonmuodostuksen epävarmuustekijät ja oletukset 192 13.7 Varjostusvaikutusten lieventäminen ja ehkäisykeinot 192

14 Liikennevaikutukset 194

14.3 Nykytilanne 194

14.4 Tuulipuiston vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvalli-

suuteen 196

14.4.1 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille 197

14.4.2 Voimajohdon vaikutukset 197

14.5 Haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot 197

15 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja

viihtyvyyteen 200

15.2 Käytetyt menetelmät ja aineisto 200

15.3 Asukaskysely tuulipuiston vaikutuksista 200

15.3.1 Asukaskyselyn toteutus 200

15.3.2 Asukaskyselyn vastaajat 200

15.3.3 Vastaajien näkemykset tuulipuiston vaikutuksista 203 15.3.4 Vastaajien näkemykset hankkeiden yhteisvaikutuksista Kalajoella 203 15.3.5 Suhtautuminen hankkeeseen ja toiveet jatkosuunnittelulle 204 15.4. Tuulipuiston sosiaaliset vaikutukset 204

15.4.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 204

15.4.2 Vaikutukset asumisviihtyvyyteen 204

15.4.3 Vaikutukset virkistyskäyttöön 205

15.4.4 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen 205

15.4.5 Muut sosiaaliset vaikutukset 205

15.4.6 Vaihtoehtojen vertailu 205

15.4.7 Sähkönsiirron sosiaaliset vaikutukset 205 15.4.8 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät 206 15.4.9 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 206 16 Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen

hyödyntämiseen 208

16.1 Tuulivoimarakentamisen työllisyys- ja aluetalous-

vaikutuksista 208

16.2 Elinkeinotoiminnan ja luonnonvarojen hyödyntämisen

nykytilanne 208

16.3 Hankkeen vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen

hyödyntämiseen 208

16.4 Vaikutukset Kalajoen alueen matkailuun 209

16.5 Vaikutukset TV-signaaleihin 209

16.6 Arvio turvallisuus- ja ympäristöriskeistä 209

16.6.1 Tuulivoimalaitoksen rikkoontuminen 209

16.6.2 Talviaikainen jään muodostuminen 210

16.6.3 Rakentamisen aiheuttamat onnettomuusriskit 210 17 Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon 212

17.2 Lähtötiedot ja menetelmät 212

17.2.1 Ilmastonmuutos 212

17.2.2 Paikallinen ilmasto 212

17.2.3 Tuulipuiston vaikutukset 213

17.2.4 Voimajohdon vaikutukset 213

18 Muut vaikutukset 216

18.1 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen ja tutkien toimintaan

sekä viestintäyhteyksiin 216

18.1.1 Ilmailuturvallisuus 216

18.1.2 Tutkien toiminta 216

18.1.3 Viestintäyhteydet 216

19 Tuulipuiston käytöstä poistamisen

vaikutukset 218

20 Nollavaihtoehdon vaikutukset 220 21 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 222

21.1 Lähtökohdat 222

21.2 Tuulipuistohankkeiden arvioinnin yhteensovittaminen 222

21.3 Tuulipuistohankkeiden kuvaus 222

21.4 Tuulipuistohankkeiden yhteisen voimajohdon kuvaus 222

21.5 Arvioidut yhteisvaikutukset 224

21.5.1 Vaikutukset maisemaan 224

21.5.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 227

21.5.3 Linnusto 229

21.5.4 Luonnon monimuotoisuus 231

21.5.5 Riistalajit ja metsästys 231

21.5.6. Melu ja varjostus 232

21.5.7 Ihmisen elinolot 235

21.5.8 Liikenne 235

(17)

22 Ympäristövaikutusten seurantaohjelma 238

22.1 Linnusto 238

22.2 Riista 238

22.3 Melu 238

22.4 Muu seuranta 238

23 Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamis-

kelpoisuus 240

23.1 Arvioidut vaihtoehdot 240

23.2 Yhteenveto hankkeen vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailu 240 23.3 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus 245

24 Lähteet 248

Liitteet:

LIITE 1: TUULIPUISTO- JA VOIMAJOHTOREITTIVAIHTOEHDOT a. pohjakarttana peruskartta

b. pohjakarttana ilmakuva LIITE 2: ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

a. pohjakarttana peruskartta b. pohjakarttana ilmakuva c. kohdeluettelo

LIITE 2D: METSON SOIDINPAIKKAINVENTOINTIKARTTA, VAIN VIRAN - OMAISKÄYTTÖÖN

LIITE 3: YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA.

LIITE 4A: POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINNASTA

LIITE 4B: NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA LIITE 5: NÄKEMÄALUEANALYYSI

LIITE 6: HIRVEN KULKUREITIT

LIITE 7: LINNUSTOSELVITYKSEN LIITTEET

Erillisraportit:

ENVIRON LUONTOSELVITYKSET HAVAINNEKUVAKOOSTE

KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN JA YHTEISEN VOIMA- JOHDON YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

RAAHE-KALAJOKI TUULIPUISTOT, MUUTTOLINNUSTOON KOHDISTUVA YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

ARKELOGINEN INVENTOINTI LEPAKKOSELVITYS

ASUKASKYSELY

MELU JA VARJOSTUS WINDPRO –TULOSRAPORTIT SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT MUISTIOT

Kartta-aineistot:

Käytetyt lyhenteet

CO2 hiilidioksidi

ELY Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

EU Euroopan unioni

gCO2/kWh grammaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia kohti

GTK Geologian tutkimuslaitos

GWh gigawattitunti

km kilometri

kV kilovoltti

m metri

m mpy metriä merenpinnan yläpuolella

m³/d kuutiota päivässä

MW megawatti

MWh megawattitunti

TWh terawattitunti

RES-E –direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/77/EY sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön

sisämarkkinoilla

t tonni

UHEX uhanalaisten eliöiden seurantarekisteri VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus VAT valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet YVA ympäristövaikutusten arviointi

YVA-ohjelma ympäristövaikutusten arviointiohjelma YVA-selostus ympäristövaikutusten arviointiselostus

(18)

(19)

Johdanto

(20)

1 Johdanto

1.1 Hankkeen taustaa

wpd Finland Oy suunnittelee tuulipuistoa Kalajoen kaupungin Pohjankylässä sijaitsevalle Jokela-nimiselle alueelle. Tuulipuisto muodostuu 11-14 yksikköteholtaan noin 2,3–3 MW tuulivoimalasta. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähkö- verkkoon liittymistä varten tarvittavasta ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 23.8.2010 päi-vätyllä päätöksellään todennut, että hankkeeseen on sovellettava YVA-lain (486/1994, muu-tettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Päätös perustuu tapauskohtaiseen harkintaan (YVA-lain 6 §). Pe- rusteluissa todetaan, että suunniteltujen tuulivoimaloiden määrä on enimmillään verraten suuri, ja että vaikutukset ulottuvat suun- nittelualueen ulkopuolelle. Hankkeella saattaa olla sellaisia mer- kittäviä vaikutuksia asutukseen, liikenteeseen, maisemakuvaan, linnustoon sekä virkistyskäyttöön, jotka on syytä selvittää ym- päristövaikutusten arviointimenettelyssä. Vaikutukset voivat olla sekä pysyviä että väliaikaisia. Lisäksi päätöksessä todetaan, että hankkeella ja sen vaikutusalueelle sijoittuvilla muilla tuulipuisto- hankkeilla saattaa olla sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka on perus- teltua selvittää YVA-menettelyssä.

Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsää- dännön mukainen kooste ympäristövaikutusten arvioinnista.

YVA-selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksis- ta.

1.2 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet

Jokelan tuulipuiston tarkoituksena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnalliseen kantaverkkoon. Tuulipuiston on arvioitu tuottavan sähköä noin 73 GWh vuodessa, mikä vastaa noin 15 000 ei-sähkölämmitteisen asunnon vuotuista kulutusta tai esimerkiksi noin puolet Kalajoen kaupungin vuosittaista ko- konaissähkönkulutusta (Energiateollisuus ry 2010).

Tuulivoimalla tuotettu energia on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotannosta ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Pohjoismaisessa energiantuotantojärjestelmässä tuulisähköntuotanto korvaa en- sisijaisesta kivihiileen perustuvaa, runsaasti päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. Jokelan tuulipuiston arvioidulla sähköntuotan- tomäärällä vältetään hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 50 000 tonnia vuodessa (arviossa käytetty ominaispäästö 680 gCO2/kWh).

Kuva 1 1. Jokelan tuulipuiston sijainti Kalajoen kaupungissa.