Energiatehokkuussopimukset 2017-2025
04/12/2022
kiertotalousamk.f
Sanna Moilanen
Oulun ammattikorkeakoulu
Energiatehokkuussopimukset
- Suomen ensisijainen valinta EED toimeenpanossa
Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n asettamat energiatehokkuusvelvoitteet
Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) (EED)
Sopimustoiminnan tulosten on tavoitteena kattaa yli puolet energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanokaudella 2014-2020 direktiivin 7 artiklan mukaisesta sitovasta kansallisesta energiansäästötavoitteesta
Suomen tavoite n.50 TWhkum, energiatehokkuussopimuksilla arvioitu saavutettavan n.30 TWh kum
Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille
Suomea sitovien energiatehokkuusvelvoitteiden toimeenpano onnistuu vapaaehtoisin keinoin vain, jos sopimustoiminta on kattavaa ja täyttää asetetut tavoitteet energiankäytön tehostumisesta.
kiertotalousamk.f
Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja
toimialojen välisillä sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien. Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen
energiatehokkuussopimusmenettely toimii ja tuottaa tulosta.
Kuva 1. Energiansäästön ja energiatehokkuuden parantamisen tähtäävä energiatehokkuussopimusmenettelyn vaiheet vuodesta 1997-2025.
Kuvan laatinut: Sanna Moilanen (mukaillen Motivan materiaalista)
667 yritystä (n. 5000 toimipaikkaa) ja 132 kunta-alan toimijaa
15,9 TWh
21 200 kpl toimenpidettä
vuodessa
Energiatehokkuussopimukset 2008-2016
1 300 milj. € Investoinnit
energiatehokkuuteen
560 milj. € Yhteenlaskettu vuotuinen säästö energiakustannuksissa
4,7 milj. t vähemmän CO2-päästöjä
vuodessa
kiertotalousamk.f
2008-2016 toteutettujen toimien kumulatiivinen energiansäästövaikutus
Kuva 2. Energiatehokkuustoimenpiteiden avulla toteutettu kumulatiivinen energiansäästö vuodesta 2008 vuoteen 2016.
Kuvan laatinut: Sanna Moilanen
Energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Kuva 3. Energiatehokkuustoimenpiteiden avulla toteutettu energiansäästövaikutusten jakautuminen eri toimialoille sopimuskaudella 2008-2016.
Kuvan laatinut: Sanna Moilanen
kiertotalousamk.f
Energiatehokkuussopimukset
Keino toimeenpanna EU:n energiatehokkuusvelvoitteita ja seurata niiden tavoitteiden saavuttamista Suomessa
Vapaaehtoinen sopimusmenettely, joka kattaa energiavaltaisen teollisuuden, energiantuotannon, palvelu-, kunta- ja kiinteistöalan sekä öljyalan.
Tavoitteena on energian tarkoituksenmukainen käyttö.
Mukaan liittyvä yritys tai kunta sitoutuu sopimuksen mukaiseen energiatehokkuustavoitteeseen.
Vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille.
Mahdollistaa valtion tuen yritysten ja kuntien tavanomaisen tekniikan
energiatehokkuusinvestointeihin.
Energiatehokkuussopimustoiminta Suomessa 2017-2025
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus
Teollisuus Energia-ala Palveluala
Energiavaltainen teollisuus Energiantuotanto Kaupan ala
Elintarviketeollisuus Energiapalvelut Matkailu- ja ravintolapalvelut
Kemian teollisuus Autoala
Teknologiateollisuus Yleinen palveluala
Puutuoteteollisuus Yleinen teollisuus
kiertotalousamk.f
Energiatehokkuussopimustoiminta Suomessa 2017-2025
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus
Toimitilakiinteistöt
Vuokra-asuntokiinteistöt
Kunta-alan energiatehokkuussopimus
Kaupungit ja kunnat Kuntayhtymät
Höylä IV energiatehokkuussopimus
Lämmityspolttonesteiden jakelu Öljylämmityskiinteistöt
Energiatehokkuus- sopimukset
2017-2025
Sopimusten tavoite on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä jatkuvasti
parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja
toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.
Vuosille 2017-2025 neljä energiatehokkuussopimusta
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus
Kunta-alan energiatehokkuussopimus
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus
Lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus HÖYLÄ IV
Energiatehokkuus- sopimukset
2017-2025
Elinkeinoelämän
energiatehokkuussopimus
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on valtion ja elinkeinoelämän välinen sopimus energian tehokkaasta käytöstä.
Yritykset liittyvät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoimintaan allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan oman toimialansa toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan
energiankäyttöään siinä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
Toimenpideohjelmia on laadittu:
Energiavaltainen teollisuus – elinkeinoelämä ja metsäteollisuus
Elintarviketeollisuus
Kemianteollisuus
Teknologiateollisuus
Puutuoteteollisuus
Yleiselle teollisuus
Energiantuotanto
Energiapalvelut
Autoala
Kaupan ala
Matkailu- ja ravintolapalvelut
Yleinen palveluala
kiertotalousamk.f
Energiatehokkuus- sopimukset
2017-2025
Elinkeinoelämän
energiatehokkuussopimus
Sopimukseen ovat sitoutuneet
Työ- ja elinkeinoministeriö
Energiavirasto
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elintarviketeollisuusliitto ry
Energiateollisuus ry
Kemianteollisuus ry
Metsäteollisuus ry
Teknologiateollisuus ry
Suomen Kaupan Liitto
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Autoalan keskusliitto ry.
Energiatehokkuus- sopimukset
2017-2025 Kunta-alan
energiatehokkuussopimus
Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla.
Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan
energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.
Sopimuksen mukaisesti liittyjän asuinrakennuskanta liitetään ensisijaisesti Kiinteistöalan
energiatehokkuussopimuksen vuokra-
asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.
kiertotalousamk.f
Energiatehokkuus- sopimukset
2017-2025 Kiinteistöalan
energiatehokkuussopimus
Kiinteistöalalla työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö,
Energiavirasto ja RAKLI ovat sopineet energiankäytön tehostamisesta koskien vuokra-asuinkiinteistöjä ja toimitilakiinteistöjä.
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen voivat pääsääntöisesti liittyä RAKLI:n jäsenyritykset, mutta kunta-alan
energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnat liittävät ensisijaisesti asuinrakennuskantansa asuinkiinteistöjä koskevaan
toimenpideohjelmaan.
Yritykset liittyvät kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan asuinkiinteistöjen tai toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla
tehostamaan energiankäyttöään niissä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
Toimenpideohjelmia on laadittu asuinkiinteistöille ja toimitilakiinteistöille.
Energiatehokkuus- sopimukset
2017-2025
Lämmityspolttonestei den jakelutoiminnan energiatehokkuussopi mus HÖYLÄ IV
HÖYLÄ IV energiatehokkuussopimus kattaa lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnan eli öljylämmityskiinteistöt.
Sopimuksen osapuolia ovat työ- ja
elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä Öljy- ja biopolttoaineala sekä
suurimmat lämmityspolttonesteitä toimittavat yhtiöt.
Sopimuksen toimeenpanoon ovat
sitoutuneet Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.
kiertotalousamk.f
HYÖDYT LIITTYJÄLLE
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025
Energiankäytön tehostuminen muuttuu hyödylliseksi toimintatavaksi
Turhien energiakulujen karsinta lisää kannattavuutta ja tulosta
Mahdollisuus hyödyntää valtion energiatukea
energiatehokkuustoimiin Toiminta liittyy luontevaksi osaksi johtamisjärjestelmiä
Energiatehokkuussopimukset on joustavampi ja mielekkäämpi vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädölle tai muille uusille pakkokeinoille
Tarkoituksenmukainen energiankäyttö on vastuullista
Toiminnan ilmastokuorma vähenee
Rakentaa ja vahvistaa myönteistä julkisuuskuvaa
kiertotalousamk.f
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025
TAVOITTEET LIITTYJÄLLE
Liittyvä yritys/kunta asettaa liittyessään ohjeellisen energiamääräisen (MWh) tehostamistavoitteen kaudelle 2017–2025 ja välitavoitteen vuodelle 2020. Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä.
Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä.
Vuosina 2014–2016 toteutettujen ja raportoitujen energiatehokkuustoimien säästöt voi
halutessaan ottaa huomioon asettamalla vuodelle 2025 energiamääräisen (MWh) tavoitteen, joka
vastaa 10,5 % liittyjän energiankäytöstä ja välitavoitteen vuodelle 2020, joka vastaa 7 % liittyjän
energiankäytöstä.
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025
•Liittyvä kunta tai yritys asettaa liittyessään ohjeellisen energiamääräisen (MWh)
tehostamistavoitteen kaudelle 2017–2025 ja välitavoitteen vuodelle 2020.
•Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä.
kiertotalousamk.f
Energiatehokkuussopimukset 2017- 2025
VELVOITTEET LIITTYJÄLLE
Liittyvä yritys/kunta sisällyttää energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen osaksi käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä tai toimintasuunnitelmia.
Energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi liittyjä sitoutuu
Toiminnan organisointi ja suunnittelu
Henkilökunnan koulutus ja energiatehokkuusasioiden viestintä
Energiankäytön tehostamismahdollisuuksien selvittäminen
Kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimien toteuttaminen
Energiatehokkuuden huomioon ottaminen suunnittelussa ja hankinnoissa
Vuosittainen raportointi
Uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönotto ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys
Edellisen vuoden energiankäytön ja siihen liittyvien tehostamistoimien raportointi energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään
kiertotalousamk.f
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025
Jokainen energiatehokkuussopimukseen liittyvä yritys tai kunta toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi.
Yritysten toimenpiteet ja velvoitteet on käsitelty
tarkemmin kussakin toimenpideohjelmassa ja kunta-alan liittyjille Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa
.
kiertotalousamk.f
5 HYVÄÄ SYYTÄ LIITTYÄ ENERGIATEHOKKUUSSOP IMUKSEEN
kiertotalousamk.f
1. PARANNA TULOSTA Järkevä energiankäyttö vähentää kustannuksia ja lisää kannattavuutta.
2. VALTIO TUKEE
ENERGIATEHOKKUUTTA
Yritykset ja kunnat voivat hakea tukea energiatehokkuutta edistäviin
investointeihin.
3. VÄHENNÄ
ILMASTOKUORMAA
Tehokas energiankäyttö on nopea ja kustannustehokas tapa vähentää päästöjä.
4. OSOITA
VASTUULLISUUTESI
Rakennat ja vahvistat myönteistä julkisuuskuvaa.
5. VALITSE
VAPAAEHTOISUUS
Päätät itse, mitkä energiatehokkuutta edistävät toimet toteutat ja milloin.
Energian tehokas käyttö on järkevää.
Se leikkaa turhia kuluja ja lisää toiminnan kannattavuutta.
Sopimukseen liittyneillä on myös mahdollisuus saada valtion tukea omille energiatehokkuusinvestoinneilleen.
Vain sopimukseen liittyneillä on jatkossakin mahdollisuus hakea tukea tavanomaisen tekniikan energiatehokkuutta edistäviin investointeihin.
Pk-yrityksille ja kunnille on saatavilla tukea myös energiankäytön
tehostamiskohteita kartoittavan Motiva-mallisen energiakatselmuksiin.
kiertotalousamk.f
