Selvitys elintarviketurvallisuuden tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeista Etelä-Pohjanmaalla

(1)

Raportteja 35

Pauli Valkosalo Terttu Poranen Ulrike Lyhs

Selvitys elintarviketurvallisuuden

tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeista

Etelä-Pohjanmaalla

(2)

(3)

2008

tutkimus-, kehittämis- ja

koulutustarpeista Etelä-Pohjanmaalla

Pauliina Isohanni Pauli Valkosalo Terttu Poranen

Ulrike Lyhs

(4)

Julkaisija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kampusranta 9 C

60320 SEINÄJOKI

puh. (050) 415 1150 www.helsinki.fi/ruralia ISBN 978-952-10-4163-1 (pdf) ISSN 1796-0630 (pdf)

(5)

Sisältö

TIIVISTELMÄ ... 5

1. JOHDANTO ... 7

2. TAVOITTEET ... 8

3. MENETELMÄT ... 8

4. HAASTATTELUJEN TULOKSIA ... 8

4.1 Elintarvikeketjun kuvaus ja toiminta ketjussa ... 8

4.2 Eteläpohjalaisen elintarvikeketjun kriittiset kohdat elintarvikkeiden turvallisuuden näkökulmasta ... 9

4.2.1 Merkittävimmät riskikohdat oman yrityksen toiminnassa ... 9

4.2.2 Merkittävimmät riskitekijät koko tuotantoketjussa ... 10

4.3 Eteläpohjalaisen elintarvikeketjun tulevaisuuden uhkatekijät ... 12

4.4 Elintarviketurvallisuustyö eteläpohjalaisessa elintarvikeketjussa ... 13

4.4.1 Oman yrityksen vahvuudet elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ... 13

4.4.2 Eteläpohjalaisen elintarvikeketjun vahvuudet ... 14

4.4.3 Vuorovaikutus elintarvikkeiden turvallisuusasioissa ... 16

4.4.4 Koulutus- ja neuvontayhteistyö elintarvikkeiden turvallisuusasioissa ... 16

4.4.5 Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö elintarvikkeiden turvallisuusasioissa ... 17

4.5 Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeet Etelä-Pohjanmaalla ... 18

5. TULOSTEN ARVIOINTI ... 19

6. YHTEENVETO ... 20

Liite 1. Haastattelurunko ... 21

Taulukot Taulukko 1. Vuorovaikutus elintarvikkeiden turvallisuusasioissa elintarvikeketjun eri toimijoiden välillä ... 16

Taulukko 2. Elintarvikeketjun eri toimijoiden tarjoamat koulutus- ja neuvontapalvelut elintarvikkeiden turvallisuusasioissa ... 17

Taulukko 3. Elintarvikeketjun eri toimijoille suunnatut tutkimus- ja kehittämispalvelut elintarvikkeiden turvallisuusasioissa ... 17

(6)

(7)

TIIVISTELMÄ

Tässä raportissa tarkastellaan selvitystä, jossa kartoitettiin elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tarvittavia tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeita Etelä-Pohjanmaan elintarvikeketjussa. Menetel- minä käytettiin teemahaastatteluja, joiden avulla pyrittiin selvittämään elintarvikeketjun eri toimijoiden näkemyksiä elintarviketurvallisuuden nykytilasta, tulevaisuuden uhkatekijöistä ja elintarvikeketjun vahvuuksista. Lisäksi kartoitettiin elintarviketurvallisuutta edistävää vuorovaikutusta, kehittämis- ja koulutuspalveluita sekä näihin teemoihin liittyviä tulevaisuuden tarpeita. Haastateltavat valittiin elintarvikeketjun eri toimijoista siten, että otoksessa oli edustettuna koko elintarvikeketju eli edustajia alkutuotannosta, jalostajista, vähittäiskaupasta, ravintoloista ja ruokapalveluyrityksistä sekä kuljetus- yrityksestä.

Selvitystyö osoittaa, että Etelä-Pohjanmaan elintarvikeketjun toimijat ovat tiedostaneet elintarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavat riskitekijät varsin hyvin. Alkutuottajien omat riskit kohdistuivat tuo- tantovälineisiin ja eläimiin, kun taas muualla ketjussa riskien koettiin sisältyvän varsinaiseen toimintaprosessiin, kuten kylmäketjuun, hygieniatasoon, tuotteiden käsittelyyn sekä tavaran vastaanottoon ja varastointiin. Yhteisenä riskinä kaikki toimijat mainitsivat työntekijöiden osaamisen. Koko tuotantoketjun suurimpina elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantavina riskeinä mainittiin mm. kylmäketjun katkeaminen, ulkomaiset tuotteet, työntekijöiden puutteellinen ammattitaito sekä heikkolaatuiset raaka-aineet. Todennäköisimpiä elintarviketurvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä tulevaisuudessa ovat mm. epidemiat, tuontielintarvikkeet, ympäristöriskit, pitkät kuljetukset ja suuret tuotantoyksi- köt. Etelä-Pohjanmaan elintarvikeketjun vahvuuksina pidettiin pohjoista sijaintia, kattavaa elintarvi- kesektoria ja lyhyitä etäisyyksiä.

Tuotteiden turvallisuuden varmistamiseksi on tehty paljon työtä koko ketjussa. Omavalvontaohjelma on yleisesti käytössä kaikilla ketjun toimijoilla ja se muodostaa pohjan turvallisten elintarvikkeiden tarjonnalle. Tulosten mukaan huomiota tulee jatkossa kiinnittää erityisesti poikkeamien nopeaan havaitsemiseen, tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin ja jälkihoitoon. Tulevaisuuden tärkeimpiä tutkimus-, kehittämis- ja koulutusteemoja elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi Etelä-Pohjanmaalla ovat selvityksen mukaan hygieniatason varmistaminen koko ketjussa, kylmäketjun toiminta ja laatu, tuotteiden laadun valvonta, työntekijöiden osaaminen, raaka-aineiden laadun varmistaminen ja ympäristö- riskeihin varautuminen.

(8)

(9)

1. JOHDANTO

Elintarvikkeiden turvallisuudesta käyty keskustelu on lisääntynyt Suomessakin erityisesti 2000-luvun alkuvuosina. Osaltaan tähän on vaikuttanut elintarvikkeiden tuonnin lisääntyminen ja maailmalla aika ajoin paljastuneet ruoan laatuun kohdistuneet ongelmat. Myös kotimaisen elintarvikeketjun muutok- set, kuten yksikkökoon suurentuminen ja valmistuksen ja kaupan keskittyminen ovat osaltaan ylläpi- täneet keskustelua. Asiantuntijoiden mielestä elintarvikkeiden on täytettävä, riippumatta siitä ovatko ne kotimaisia vai ulkomaisia, kaksi vaatimusta eli niiden on oltava turvallisia ja aistinvaraisen laadun on oltava hyvä. Kuluttajien käsitys ruoan turvallisuudesta muodostuu monesta tekijästä, kuten raaka- aineista, tuotantotavasta, jalostuksesta, terveellisyydestä ja tuttuudesta. Lisäksi on ymmärrettävää, että turvallisuuskäsityksen muodostumiseen vaikuttaa myös kuluttajien kokema luottamus elintarvikeketjuun ja sen toimijoihin. Elintarvikeketjussa tehtävän turvallisuustyön lisäksi onkin tärkeää, että kuluttajien luottamusta lisätään avoimella tiedottamisella ja tekemällä laatuketju läpinäkyväksi.

Lisääntyvä elintarviketuotannon, jalostuksen ja jakelun keskittyminen ja kansainvälistyminen lisäävät tulevaisuudessa edelleen paineita elintarvikeketjun turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseen.

Tuotteet monipuolistuvat ja kuluttajat erilaistuvat tulevaisuudessa entisestään. Kuluttajien valintoihin vaikuttavat entistä enemmän terveellisyys sekä ruoanlaiton helppous ja mukavuus, samoin kuin eet- tiset ja ympäristötekijät. Nämä tulevaisuuden kehityssuunnat ovat haasteita myös Etelä-Pohjanmaan elintarvikeketjun toimijoille, sillä maakunta on Suomen mittakaavassa merkittävä ruokamaakunta, jossa harjoitetaan mittavaa tuotantoa elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa. Elintarvikeala on yksi maakunnan tärkeimmistä toimialoista, joten sen kilpailukyvyllä ja menestyksellä on suuri vaikutus koko maakunnan kehitykseen.

Elintarviketalouden tärkeyden ja suuren painoarvon pohjalta oli luonnollista, että Etelä-Pohjanmaan Epanet-tutkimusverkoston perustamisessa yhdeksi tutkimusalaksi valittiin elintarvikeala. Tutkimus- aloja määriteltäessä Helsingin yliopisto ja eteläpohjalaiset elintarvikealan asiantuntijat suunnittelivat yhteistyönä Epanet-verkoston osaksi tutkimusprofessuurin, jonka alamäärittelyksi tarkentui ”Elintar- vikeketjut ja elintarvikkeiden turvallisuus”. Siinä painopisteinä ovat erityisesti elintarvikkeiden tuotantoketjun, elintarvikeprosessien ja -jakelun logistiikka sekä siihen liittyvät turvallisuus- ja laatunä- kökohdat. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry ja Helsingin yliopisto tekivät sopimuksen pro- fessuurihankkeen toteuttamisesta 13.12.2002. Tutkimusalan määrittely mahdollisti monitieteellisen työryhmän kokoamisen, jossa ryhmän työn painopiste asettui Etelä-Pohjanmaan kannalta perustel- lulle tutkimusalueelle. Hanke on parantanut mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisiä yhteyksiä sekä vahvistanut Etelä-Pohjanmaan yrityselämän yhteyksiä elintarvikeketjujen ja erityisesti elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta keskeisiin tutkimusverkostoihin.

Tutkimusprofessuurin ensimmäisen viisivuotiskauden aikana on keskitytty elintarvikeketjun lähestymi- seen biologis-teknisen tutkimuksen välinein. Tutkimuksen kohteena on ollut mm. kampylobakteerin ja salmonellan esiintyminen siipikarjaketjussa. Tutkimusten tulokset auttavat tuotantoon liittyvien ris- kikohtien paikantamisessa sekä parantavat elintarvikkeiden turvallisuutta kuluttajan näkökulmasta.

Professuurin uutta viisivuotiskautta suunniteltaessa todettiin tarpeelliseksi kerätä erityisesti eteläpoh- jalaisten elintarvikeketjun toimijoiden näkemys elintarviketurvallisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Tilanteen kartoittamiseksi käynnistettiin selvitystyö, jonka tulokset esitellään tässä raportissa. Tuloksia tullaan hyödyntämään professuurin toisen viisivuotiskauden hankkeissa.

(10)

8

2. TAVOITTEET

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tarvittavia tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeita Etelä-Pohjanmaan elintarvikeketjussa. Elintarvikeketjun kohderyhmik- si selvitystä varten valittiin edustajia koko elintarvikeketjusta eli alkutuotannosta (maidontuottajia, naudan- ja sianlihantuottajia), jalostajista (lihan- ja maidonjalostamoyrityksiä), vähittäiskaupasta, ravintoloista ja ruokapalveluyrityksistä sekä edustaja yhdestä kuljetusyrityksestä. Selvityksen teemoja olivat:

eteläpohjalaisen elintarvikeketjun kriittiset kohdat elintarviketurvallisuuden näkökulmasta, eteläpohjalaisen elintarvikeketjun tulevaisuuden uhkatekijät,

elintarviketurvallisuustyö eteläpohjalaisessa elintarvikeketjussa ja

elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeet Ete- lä-Pohjanmaalla.

3. MENETELMÄT

Selvitys toteutettiin teemahaastatteluina aikavälillä syksy 2007 - talvi 2008. Jokaisesta elintarvikeketjun kohderyhmästä haastateltiin 1-7 toimijaa. Haastateltaviksi valittiin eri kokoluokan yrityksiä tasaisesti Etelä-Pohjanmaan alueelta. Alkutuotannon edustajina haastateltiin kahta maidontuotta- jaa, kolmea naudanlihantuottajaa sekä kahta sianlihantuottajaa. Jalostajista haastateltiin viittä eri lihan- tai maidonjalostamoyritystä. Vähittäiskaupasta haastateltiin viittä eri toimijaa. Ravintoloita ja ruokapalveluyrityksiä koskevia haastatteluja tehtiin kuusi. Lisäksi haastateltiin yhtä kuljetusyrityksen edustajaa. Yhteensä tätä selvitystä varten tehtiin 24 haastattelua. Haastattelujen pohjana käytettiin raportissa liitteenä olevaa haastattelulomaketta (Liite 1.).

4. HAASTATTELUJEN TULOKSIA

4.1 Elintarvikeketjun kuvaus ja toiminta ketjussa

Ensimmäisenä vastaajia pyydettiin nimeämään yhdestä viiteen oman yritystoimintansa kannalta tär- keintä yhteistyökumppaniaan koko elintarvikeketjussa (mukaan lukien raaka-ainetoimittajat, alkutuottajat, elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa, ruokapalvelut ja kuljetus). Kysymyksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin vastaajat tunnistavat omia yhteistyökumppaneitaan. Vastausten perusteella havaittiin, että kaikki haastateltavat tunnistivat yhteistyökumppaninsa koko elintarvikeketjussa helposti.

(11)

4.2 Eteläpohjalaisen elintarvikeketjun kriittiset kohdat elintarvikkeiden turvallisuuden näkökulmasta

4.2.1 Merkittävimmät riskikohdat oman yrityksen toiminnassa

Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan oman yrityksensä päivittäistä toimintaa ja pohtimaan, mitkä ovat merkittävimpiä elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä tai riskikohtia hei- dän oman yrityksensä toiminnassa. Vastaajilta kysyttiin myös, millä keinoilla he ovat pyrkineet hallitsemaan edellä mainittujen riskien toteutumista yrityksessään ja mitä toimenpiteitä he voisivat jatkossa vielä mahdollisesti tehdä edellä mainittujen riskien minimoimiseksi.

Alkutuotannon puolella oman yrityksen merkittävänä riskikohtana mainittiin useimmiten rehut. Re- hujen mukana tiloille voi päästä taudinaiheuttajia tai vierasaineita. Myös eläinten, varsinkin muut- tolintujen, mukanaan mahdollisesti tuomia tauteja pidettiin riskitekijänä. Alkutuotannossa virheet koneiden toiminnassa, sähkökatkokset tai laitteiden rikkoutumiset voisivat saada aikaan suurtakin tu- hoa. Huomattavana riskitekijänä nousivat esiin myös alkutuottajien omat sairastumiset ja loukkaantu- miset tai puutteet ammattitaidossa. Elintarviketurvallisuusriskejä pyritään hallitsemaan noudattamalla omavalvontaohjelmaa ja hyvää tilahygieniaa. Rehut hankitaan tiloille luotettavilta rehuntoimittajilta.

Eräänä tärkeänä keinona alkutuottajat pitivät terveydestään huolehtimista sekä ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä. Riskien minimoimiseksi voitaisiin alkutuottajien mielestä vielä esimerkiksi hankkia kaikki eläimet tiloille samasta paikasta ja panostaa enemmän tuhoeläintorjuntaan.

Elintarvikkeiden jalostajat nimesivät usein tuotantotilojen hygieniatason oman yrityksensä riskikoh- daksi. Tuotantotilojen huonot puhdistukset ja pesut sekä tavaroiden heikot kuljetukset ja käsittelyt tuotantotiloissa voivat johtaa jopa mikrobikontaminaatioon. Koneiden ja laitteiden virheellinen toiminta oli yksi riskikohta, varsinkin kylmälaitteiden tai lihatuotteiden siivutus- ja pakkauslaitteiden osalta. Raaka-aineissa voi olla vieraita esineitä, vierasainejäämiä, bakteereita tai viruksia. Työntekijöi- den ammattitaito myös nousi esiin eräänä riskikohtana. Edellä mainittuihin riskeihin on varauduttu noudattamalla omavalvontaa, elintarvikevalvontaa ja oikeita työtapoja. Henkilökunnan koulutukseen panostetaan jatkuvasti. Kylmiöissä lämpötilan seuranta on automatisoitu ja koneita huolletaan sään- nöllisesti. Riskien toteutumista estävät myös luotettavat tavarantoimittajat ja kuljetusliikkeet. Riskien minimoimiseksi omavalvontasuunnitelmaa voitaisiin vieläkin kehittää. Enemmän voitaisiin panostaa myös prosessisuunnitteluun, pesujen hallintaan ja raaka-aineiden laatuun. Henkilökunnan koulutus- ten pitää jatkua ja koneiden toiminnalle voitaisiin kehittää varajärjestelmät.

Vähittäiskaupan osalta elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantavina riskikohtina nousivat päällimmäi- senä esiin hygieniariskit palvelu- ja tuoretiskeillä sekä tilojen siivouksessa. Viat koneiden ja laitteiden toiminnassa, etenkin kylmä- ja pakastetiskien sekä tietokoneiden osalta, mainittiin myös useasti.

Eräs riskikohta vähittäiskaupoissa on omavalvonnan mahdollinen pettäminen tai epäonnistuminen siinä. Kauppiaat puhuivat omasta vastuustaan kylmäketjun säilyvyydessä, etenkin tavaroiden käsit- telyssä ja vastaanottotarkastuksessa - esimerkiksi tavaroiden unohtumista käytäville voisi tapahtua.

Toisaalta he korostivat myös asiakkaan vastuuta kylmäketjun säilyvyydestä, kun on ostettu helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Kauppiaat pelkäsivät hieman myös itsestään riippumattomia virheitä myy- missään tuotteissa, esimerkiksi vierasainejäämiä, myrkkyjä tai taudin- ja allergianaiheuttajia tai sitä, että tuotteiden kuljetus kauppoihin on tapahtunut virheellisesti ja kylmäketjun säilyvyys on pettänyt.

Vähittäiskaupoissa riskejä pyritään hallitsemaan noudattamalla tiukkaa omavalvontaohjelmaa, jota päivitetään jatkuvasti. Terveysviranomaiset käyvät kaupoissa säännöllisesti tekemässä tuotevalvon-

(12)

10

taa. Kylmälaitteiden lämmönseurannan kerrottiin usein tapahtuvan tietokonepohjaisesti kaupoissa, ja vian sattuessa tästä lähtee tieto välittömästi hälytyskeskukseen. Vähittäiskaupoille tulee myös tieto heti, jos joku tuote on vedetty pois markkinoilta. Eräs keino riskien hallitsemiseksi on tavaroiden ja tuotteiden, erityisesti vihannesten, itse tehty alkutarkastus. Elintarviketurvallisuuden riskejä pyritään hallitsemaan lisäksi työntekijöiden säännöllisellä koulutuksella, neuvonnalla ja terveystarkastuksilla.

Kun vähittäiskaupoilta kysyttiin, mitä vielä voitaisiin tehdä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi, nousi päällimmäisenä esiin työntekijöiden jatkuva koulutus sekä laatutyö kauppojen päivittäisessä toiminnassa. Eräs vastaaja totesi, että jos vika elintarviketurvallisuudessa vähittäiskauppojen osalta ei liity kylmäketjun toimivuuteen, niin tuotevirhe on syntynyt luultavasti jo alkutuotannossa tai elintar- viketeollisuudessa.

Ravintoloissa ja ruokapalveluyrityksissä hygieniariskit mainittiin usein riskikohtana elintarviketurvalli- suudelle oman yrityksen toiminnassa. Itse työntekijät aiheuttavat hygieniariskejä elintarvikkeisiin sekä myös ulkopuoliset henkilöt ruuanvalmistustiloissa, kuten esimerkiksi laitekorjaajat. Linjastoruokailussa lisäksi asiakkaat pääsevät kosketuksiin ruuan kanssa. Raaka-aineiden käsittelyn tulee olla oikeanlaista riskien minimoimiseksi. Koneiden ja laitteiden toiminta oli yksi ravintoloiden ja ruokapalveluyritysten riskikohdista, eli kylmälaitteiden ja ruuanvalmistuslaitteiden tulisi toimia moitteettomasti. Kylmäketjun katkeaminen oli eräs riskikohta ravintoloissa ja ruokapalveluyrityksissä. Ahtaat tilat varastoissa ja ruuanvalmistustiloissa, väärät säilytyslämpötilat sekä ruokien toimitukset jakelupisteisiin aiheuttivat vastaajien mukaan riskejä tavaran käsittelyssä. Ravintoloissa ja ruokapalveluyrityksissä pelättiin jo valmiiksi pi- laantuneita elintarvikkeita. Eräänä riskinä nousi esiin ravintoloiden työntekijöiden jaksaminen raskaassa työssään. Työntekijöiden sairastumiset aiheuttavat riskejä, kun tarvitaan yhä enemmän sijaisia, joiden ammattitaito ei ehkä ole ihan kunnossa. Näitä riskikohtia pyritään hallitsemaan ravintoloissa ja ruo- kapalveluyrityksissä omavalvonnalla, jota päivitetään jatkuvasti. Kylmälaitteiden lämpötilaseuranta on jatkuvaa. Ruuista sekä pinnoista otetaan näytteitä säännöllisesti. Tavara tarkastetaan purkaushetkellä ja ravintoloissa on tarkat siivoussuunnitelmat. Ruuan jakelu tapahtuu hygieenisesti. Henkilöstön koulutukseen, ammattitaitoon ja jaksamiseen on myös kiinnitetty huomiota. Työturvallisuuteen on puututtu ja on tehty riskien kartoitusta ja ennaltaehkäisyä. Riskien minimoimiseksi ravintoloissa ja ruokapalvelu- yrityksissä toivottiin vielä enemmän keskusteluja ja neuvotteluja työnantajan kanssa. Henkilökohtaisen hygienian tärkeyttä voisi myös painottaa enemmän sekä lisätä henkilökunnan koulutusta.

Kuljetusyrityksellä oleellisin riski liittyi kylmäketjuun ja sen jatkuvuuteen. Laitteiden tulee toimia oikein ja tavaroiden lastausajan olla sopiva, ettei kylmäketju pääse katkeamaan. Auton pitää olla puhdas ja hyvässä kunnossa, ettei synny hygieniariskejä, ja kuljettajan tulee olla ammattitaitoinen. Riskien hallitsemiseksi auto ja laitteet huolletaan säännöllisesti ja omavalvontajärjestelmä pelaa myös. Jat- kossa riskejä voitaisiin hallita vastaajan mukaan siten, että tuotantolaitokset hoitaisivat itse tavaran lastauksen ja kuljettaja osallistuisi siihen vähemmän. Näin saataisiin odotusaika pieneksi ja lämpötilan hallinta kuljetuksissa helpottuisi.

4.2.2 Merkittävimmät riskitekijät koko tuotantoketjussa

Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kokonaisuudessaan sitä tuotantoketjua, jossa heidän yri- tyksensä toimii, ja kertomaan, mitkä ovat heidän mukaansa suurimpia elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä koko tuotantoketjussa. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä toimenpiteitä tuotantoketjussa on tehty edellä mainittujen riskien hallitsemiseksi eri toimijoiden suorittamina ja mihin asioihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota riskien hallitsemiseksi.

(13)

Alkutuottajien mielestä koko tuotantoketjussa elintarviketurvallisuutta uhkaa kylmäketjun katkeaminen, ja etenkin kuljetuksiin pitäisi heidän mielestään kiinnittää huomiota. Ulkomaiset tuotteet koettiin myös uhkana ja pohdittiin, miten niiden tuotantoa mahdetaan valvoa alkupäässä. Isoja tuotanto- laitoksia pidettiin eräänä riskinä, kun niiden pesutyöt tehdään ulkoistetusti ja raaka-aineetkin tulevat laajalta alueelta. Teollisuuden työntekijöiden ammattitaitoa myös epäiltiin erääksi riskitekijäksi. Rehu- riskit ja eläintaudit koskettavat koko tuotantoketjua, jos alkutuotannon puolelta pääsee leviämään vierasaineita tai mikrobeja koko tuotantoketjuun. Riskien minimoimiseksi koko ketjussa harjoitetaan omavalvontaa ja todettiin, että Suomessa markkinatalous pakottaakin kaikki toimimaan sääntöjen mukaan. Hygienia on hoidettu niin hyvin, että riskin siirtyminen portaalta toiselle on lähes mahdo- tonta. Alkutuottajien mielestä vielä enemmän huomiota pitäisi kiinnittää eläinten terveydenhoitoon ja valvontaa voitaisiin entisestäänkin lisätä.

Elintarvikkeiden jalostajien mielestä koko ketjua uhkaa eniten kylmäketjun katkeaminen, jos esimerkiksi kuljetuksissa tapahtuisi virheitä, kylmälaitteiden kunnossa tulisi ongelmia tai kaupat eivät hoitaisi kylmäsäilytyksiään asiallisesti. Alkutuotannossa tapahtuva tilakoon kasvu nousi esiin eräänä riskinä. Koko ketjua uhkaa tavaroiden vääränlainen käsittely esimerkiksi kauppojen takahuoneissa ja konsulenttitiskeillä tai raaka-ainetoimittajien osalta. Riskien minimoimiseksi koko ketjussa noudatetaan omavalvontaa, käytetään laatujärjestelmiä ja koulutetaan työntekijöitä. Jalostajien mielestä vielä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota huolellisuuteen konsulenttitiskeillä ja kauppojen taustatiloissa, alkutuotantoon ja eläinten terveyteen, elintarvikevalvonnan ammattimaiseen suorittamiseen, kulje- tusliikkeiden toimintaan sekä koulutukseen. Kuluttajilla on myös oma vastuunsa elintarviketurvallisuusasioissa.

Vähittäiskaupan edustajien mielestä kylmäketjun katkeaminen ja kuljetuksien aikana tapahtuneet virheet olivat merkittävimpiä koko tuotantoketjun elintarviketurvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä.

Vanhentuneet tai vierasainejäämien takia virheelliset tuotteet sekä eläinten tarttuvat taudit myös uhkaavat koko tuotantoketjua. Ulkomaiset tuotteet mainittiin yhtenä riskitekijänä ja pohdittiin, mah- tavatko omavalvonta ja tuotteiden tarkastukset olla oikealla tasolla myös niissä. Tuotantolaitosten nykyistä valtavaa kokoa pidettiin myös negatiivisena asiana. Vähittäiskauppojen mukaan koko tuotantoketjussa riskejä pyritään hallitsemaan omavalvonnalla. Alkutuotantoa ja kuljetuksia seurataan ja alkutuotannossa ja teollisuudessa tavaroille tehdään lähtötarkastus ennen jakelua. Laatusertifi- kaattien käyttöä alkutuotannossa pidettiin hyvänä ja kannustavana asiana. Kylmäketjun säilyvyyden varmistaminen oli kuitenkin vähittäiskaupan edustajien mukaan tärkein asia koko tuotantoketjun riskien hallitsemiseksi. Henkilökunnan koulutuksia kannattaa jatkaa sekä ongelmatilanteiden varalle pitäisi laatia hyvät varasuunnitelmat. Koko tuotantoketjussa tulisi luottaa ja panostaa kotimaisuuteen riskien hallitsemiseksi.

Ravintoloissa ja ruokapalveluyrityksissä kylmäketjun katkeaminen nousi esiin suurimpana koko tuotantoketjua uhkaavana riskinä. Tärkeimpänä asiana tämän estämiseksi pidettiin tavaroiden asianmu- kaista kuljetusta, pakkaamista ja varastointia. Tässä oleellista on työntekijöiden ammattitaito tavaran käsittelyssä. Ulkomaiset tuotteet mainittiin myös useasti koko tuotantoketjua uhkaavana riskitekijä- nä. Tautiepidemiat nousivat esiin myös ravintoloita haastateltaessa. Ravintoloiden ja ruokapalveluyritysten mielestä Suomessa tapahtuva elintarvikevalvonta on kunnossa. Jos tuotannossa on tapahtunut virhe, niin tieto kulkee heti eteenpäin. Suomalaisessa teollisuudessa on korkea laatu ja omavalvonta kunnossa. Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota työntekijöiden koulutukseen ja hygieenisiin työtapoi- hin sekä tavaran käsittelyyn kuljetuksissa.

(14)

12

Kuljetusyrityksen mukaan kylmäketjun katkeaminen on suurin koko tuotantoketjun elintarviketurvallisuutta uhkaava riskikohta. Joissain vähittäiskaupoissa on hyvin pienet kylmätilat. Myös kylmä- kaappien täyttöjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, etteivät tavarat unohdu lämpimään. Alkutuotannossa eläinten terveyttä uhkaavat liian pitkät kuljetusmatkat sekä joissakin tapauksissa maatilojen huono kunto ja hygieniataso. Riskien minimoimiseksi teollisuus on keskittänyt tuotantolaitoksiaan. Jatkossa jakeluautojen purkupaikat vähittäiskaupoissa pitäisi saada asianmukai- siksi ja joustaviksi, jotta purku olisi helpompaa ja kylmäketju ei katkeaisi.

4.3 Eteläpohjalaisen elintarvikeketjun tulevaisuuden uhkatekijät

Tässä osiossa vastaajilta kysyttiin, millaisiin elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantaviin mahdollisiin uusiin riskeihin (omassa yrityksessä ja/tai koko elintarvikeketjussa) on heidän mielestään varauduttava lähivuosien (5-10 vuotta) kuluessa. Kysyttiin myös, onko edellä mainittujen riskien toteutumiseen jo varauduttu heidän yrityksissään ja millä tavalla, sekä millaisia toimenpiteitä yrityksissä uskotaan vielä tarvittavan edellä mainittujen riskien mahdollisen toteutumisen varalta.

Alkutuottajien mukaan ympäristöriskit, kuten ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos, ovat elintarvikkeiden turvallisuutta uhkaavia tekijöitä tulevaisuudessa. Ulkomaisen tuonnin lisääntyminen (sekä eläimet että elintarvikkeet) voi tuoda mukanaan uusia tauteja, ja tuotteiden alkuperän epämääräisyys myös huoletti. Kun eläinten tuotantoyksiköt kasvavat, voi eläimille tulla enemmän olosuhdesairauksia tämän seurauksena. Näihin asioihin on alkutuotannon puolella varauduttu esimerkiksi panostamalla uudisrakentamiseen ja seuraamalla eläinten terveyttä. Muutamat alkutuottajat kuitenkin totesivat, että näihin asioihin ei voi oikein itse vaikuttaa. Tulevaisuuden riskien minimoimiseksi koko tuotantoketjussa tapahtuvan keskustelun pitäisi olla avointa, ja jos jotain virheitä tapahtuu, niin niistä pitää heti tiedottaa kuluttajille.

Elintarviketeollisuuden vastaajien mielestä erilaiset uudet eläintautiepidemiat, uusien bakteerikanto- jen kehittyminen ja raaka-aineriskit ovat tulevaisuuden suuria uhkia. Alkutuotantoa uhkaa jatkuva yksikkökoon kasvu. Raaka-aineissa riskejä ovat erilaiset jäämät, vierasaineet ja uudet lisäaineet. Mah- dollinen raaka-aineiden saatavuuden väheneminen on myös eräs uhista, jolloin ulkomainen tuonti lisääntyisi ja kuljetusmatkat pitenisivät. Riskeihin on varauduttu suosimalla kotimaisia raaka-aineita, asioiden aktiivisella seurannalla ja alkutuottajien koulutuksella. Jalostajat noudattavat omavalvontaa ja henkilökuntaa koulutetaan. Riskien eliminoimiseksi voitaisiin vielä enemmän kehittää prosesseja, lisätä alan seurantaa ja vuorovaikutusta toimittajien kanssa ja turvata kotimaisen raaka-aineen saanti mahdollisimman hyvin.

Vähittäiskaupoissa eniten huolettivat mahdolliset ympäristöriskit eli ilmastonmuutos ja pohjavesien pilaantuminen sekä suuronnettomuudet tai konfliktit, jotka aiheuttaisivat ongelmia alkutuotannon puolelle ja sitä kautta koko elintarvikeketjuun. Olisi varauduttava myös uusiin eläintautiepidemioihin kuten lintuinfluenssaan. Tulevaisuuden riskejä ovat raaka-aineista mahdollisesti löytyvät vierasainejää- mät ja lisäaineet. Pelättiin terroritekoja tai raaka-aineiden sabotaaseja. Kotimaisuuden vähentymistä ja sitä kautta tuontiraaka-aineiden lisääntymistä pidettiin myös tulevaisuuden uhkatekijänä vähittäis- kaupoissa. Vähittäiskaupoissa riskeihin on varauduttu kotimaisten tuotteiden suosimisella, hygieniaan panostamalla, tautiriskeihin viranomaisohjeita noudattamalla sekä valitsemalla luotettavia tava- rantoimittajia. Tulevaisuudessakin pitäisi noudattaa pelisääntöjä täysmääräisesti ja pyrkiä löytämään ensisijaisesti kotimaisia ratkaisuja.

(15)

Ravintoloissa ja ruokapalveluyrityksissä ympäristöriskit, ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofit tulivat esiin tulevaisuuden uhkakuvina. Tosin todettiin, että nämä riskit koskettavat enemmänkin ensin alkutuotantoa ja sitä kautta koko tuotantoketjua. Ulkomaisten elintarvikkeiden tuonnin lisääntyminen oli yksi riskeistä. Pohdittiin, että kun tavaran alkuperää ei enää tunneta, voiko sen turvallisuuteen enää luottaa. Pohdittiin myös, miten ulkomaisten tuotteiden pitkät kuljetusmatkat mahtavat vaikuttaa elintarvikkeiden turvallisuuteen. Geenimanipuloitu ruoka herätti jonkin verran pelkoa kuten myös pitkälle jalostettujen tuotteiden määrän lisääntyminen. Lisäksi työvoimariskit eli tulevaisuudessa uhkaava työvoiman puute ja sitä kautta ulkomaisen työvoiman lisääntyminen mietitytti. Ruokapalve- luyrityksissä pyritään käyttämään kotimaisia elintarvikkeita edellä mainittujen riskien minimoimiseksi.

Haastateltavien käsityksen mukaan säilytysolosuhteet ovat ravintoloissa kunnossa ja tuotteita käsi- tellään oikein. Eläintautiepidemioihin on jo varauduttu ravintoloissa. Kotimaista voitaisiin tukea ja ostaa tulevaisuudessa enemmänkin, ja henkilökohtaiseen hygieniaan panostamista ei tulisi unohtaa ravintoloissa.

Kuljetusyrityksen mielestä eräs tulevaisuuden riskitekijä voisi liittyä kuljetusten laatutason alenemi- seen, jos alalle tulee epämääräisiä yrittäjiä, joiden kuljetuskalusto ei ole kunnossa. Myös alan kannat- tavuuden aleneminen on uhka, joka saattaisi toteutua esimerkiksi kaluston huonona ylläpitona.

4.4 Elintarviketurvallisuustyö eteläpohjalaisessa elintarvikeketjussa 4.4.1 Oman yrityksen vahvuudet elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi

Sitten vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat heidän tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavat tärkeimmät vahvuudet heidän yrityksessään, onko näillä vahvuuksilla saavutettavissa kilpailuetua markkinoilla ja onko niitä pyritty hyödyntämään yrityksen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Alkutuottajat pitivät omana vahvuutenaan pohjoista sijaintia, jolloin esimerkiksi kasvitaudit pysyvät hyvin aisoissa eikä tarvitse käyttää niin paljon kasvinsuojeluaineita. Sijainti jalostavan teollisuuden sekä raaka-aineiden ja tavarantoimittajien lähellä on myös yksi vahvuuksista. Eläinsuojelupuoli on alkutuottajilla kunnossa ja eläimet pystytään ruokkimaan puhtailla raaka-aineilla. Tilojen hygienia-asiat ovat myös kunnossa, jolloin eläimetkin ovat kunnossa, eikä tarvita paljon lääkintää. Kun tilakoko on riittävän suuri, se antaa taloudellisen mahdollisuuden karsia sairaat eläimet ja sitä kautta turvallisuus- kin kasvaa. Alkutuottajien mukaan heidän korkea ammattitaitonsa on eräs suurimmista vahvuuksista.

Alkutuottajat eivät olleet ihan varmoja siitä, mitä kuluttaja todella arvostaa ja tietävätkö kuluttajat näistä alkutuotannon vahvuuksista tarpeeksi.

Elintarvikkeiden jalostajat pitivät vahvuuksinaan nopeaa tavarankiertoa, nopeita toimituksia sekä vakiintuneita toimittajia ja työntekijöitä. Hyvät tuotantotilat, omavalvonta, tuoreet raaka-aineet ja koulutus olivat myös korkeatasoisia. Sijoittuminen Etelä-Pohjanmaalle oli eräs vahvuuksista, koska täällä sijaitsee paljon suuria elintarvikealan yrityksiä ja verkostoja on helppo luoda. Hyvät tuotteet, paikallisuus ja tuoreus ovat jalostajien mielestä tärkeitä asioita kuluttajalle.

Vähittäiskaupat pitivät vahvuutenaan hyvällä mallilla olevaa omavalvontaa ja osaavaa henkilökuntaa ja sen koulutusta. Vähittäiskaupoissa ovat vastaanottotarkastukset, kylmätiskien valvonta ja hygienia- asiat kunnossa sekä tavarantoimittajat ovat luotettavia. Isot vähittäiskaupat pitivät ketjuuntumista etunaan, koska ketjussa toimiessa ketju itsessään tutkii ja kehittää turvallisuutta kauppojen puoles-

(16)

14

ta. Pienissä vähittäiskaupoissa pidettiin hyvänä asiana sitä, että kaikki tuntevat toisensa yrityksessä.

Vähittäiskaupoissa yhtenä vahvuutena pidettiin myös kuluttajien kotiseuturakkautta ja sitä, että lä- hiruokaa arvostetaan Etelä-Pohjanmaalla. Kuljetusmatkat eivät ole täällä pitkiä, koska monet isot tuotantolaitokset ovat lähellä kauppoja. Lisäksi, kun ollaan lähellä alkutuotantoa, voidaan ongelmiinkin tarvittaessa reagoida nopeasti. Vähittäiskaupat saavat vahvuuksista kilpailuetua, koska tutuilta tava- rantoimittajilta tulee laadukkaat tuotteet. Ketjuuntumisen kautta saadaan hinnat kilpailukykyisiksi asiakkaan silmissä. Pienissä yrityksissä taas tunnetaan asiakas ja saadaan siten luottamusta. Etelä- pohjalaisuutta on pyritty hyödyntämään vähittäiskaupoissa jonkin verran, koska sillä on merkitystä kuluttajalle.

Ravintoloiden ja ruokapalveluyritysten vahvuus on se, että esimerkiksi vihannekset ja kalat ovat tuo- reita, kun ne tuodaan omalta alueelta. Tuotteiden alkuperä tiedetään. Joillakin raaka-aineet tulevat suurilta tuotantolaitoksilta, joissa on omavalvonta ja koulutustaso kunnossa. Se, että käytetään kotimaisia elintarvikkeita, on eräs vahvuus. Raaka-aineet osataan lisäksi säilyttää oikein ja niille tehdään tulotarkastus. Työntekijöiden hyvä ammattitaito ja hygienia ovat vahvuuksia sekä myös henkilöstön jatkuva koulutus. Ruokapalveluyrityksissä asianmukaiset uudet tilat ja laitteet koettiin vahvuuksiksi.

Omavalvonta on myös kunnossa ja jatkuvassa päivityksessä. Kilpailuetua ravintoloissa voisi erään vastaajan mukaan saada, kun sanoisi eteläpohjalaiselle asiakkaalle, että raaka-aineet ovat omasta maakunnasta. Eteläpohjalaisuus on positiivinen turvallisuus- ja imagojuttu, esimerkkinä Mallaskosken oman maakunnan olut. Yleisesti todettiin, että asiakas arvostaa valvottua ja hyvää ruokaa ja kotimai- suudella pystyy kilpailemaan.

Kuljetusyrityksellä on laadukkaat laitteet käytössään sekä hyvä yhteistyökykyinen henkilökunta. Laa- tua ylläpidetään, omavalvontaa noudatetaan ja hankinnoissa pyritään ympäristöystävällisyyteen. Pit- käaikaisella yhteistyöllä ja jatkuvuudella ja luottamuksella saavutetaan kilpailuetua.

4.4.2 Eteläpohjalaisen elintarvikeketjun vahvuudet

Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, mitä elintarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavia vahvuuksia etelä- pohjalaisella elintarvikeketjulla on heidän mielestään suhteessa muuhun Suomeen. Lisäksi kysyttiin, onko näitä vahvuuksia pyritty hyödyntämään eteläpohjalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja miten edellä mainittuja vahvuuksia voitaisiin jatkossa hyödyntää.

Eteläpohjalaisen elintarvikeketjun vahvuuksia alkutuottajien mielestä ovat pohjoinen sijainti ja se, että alkutuotanto on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle. Täältä löytyy isoja toimijoita, kuten Atria ja Valio.

Maakunta on alkutuottajien mukaan edelläkävijä kaikkiin muihin nähden Suomessa sekä kokoluo- kassa että tuotekehittelyssä. Etelä-Pohjanmaalla on ihanteelliset etäisyydet esimerkiksi rehutehtaisiin ja teurastamoihin, kun alkutuotanto ja jalostus ovat lähekkäin. Osaaminen täällä on korkeatasoista, kun on ollut pitkällä aikajänteellä yhteistoimintaa teollisuuden kanssa. Kuluttajat arvostavat etelä- pohjalaista ruokaa ja alkutuottajat pitivät tärkeänä sitä, että myös eläimille pystytään täällä toimit- tamaan lähiruokaa. Kun Etelä-Suomessa on enemmän muutakin teollisuutta, siellä on enemmän kilpailua työntekijöistä. Täällä on hyvät työntekijät ja isot toimijat ovat hyviä ja arvostettuja työnanta- jia. Yrittäjyys on alkutuottajien mielestä Etelä-Pohjanmaalla aivan omaa luokkaansa. Naapurikateus ilmenee positiivisuutena ja kova keskinäinen kilpailu lisää laatua. Atria mielletään eteläpohjalaiseksi yritykseksi ja markkinaosuudetkin kertovat markkinoinnin ja kuluttajien mielestä laadun onnistumi- sesta. Jatkossa näitä vahvuuksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi tuomalla kuluttajille enemmän esiin

(17)

elintarvikkeiden alkuperää. Eteläpohjalaisen elintarvikeketjun vahvistaminen vaatii työtä, kehitystä ja uudistumista koko ajan.

Jalostajat pitivät eteläpohjalaisen elintarvikeketjun vahvuuksina sitä, että täällä on vahva maatalous ja raaka-aineet lähellä, sekä lisäksi suuria toimijoita, eli alueella on paljon elintarviketeollisuutta, jonka seurauksena osaaminenkin on keskittynyt tänne. Täällä on puhdas ympäristö ja tiukka valvonta. Vah- vuuksia ei välttämättä hyödynnetä riittävästi. Jatkossa voitaisiinkin kehittää enemmän yhteistyötä eri yritysten välillä, kuten alkutuottajien ja pienten elintarvikkeiden valmistajien kesken.

Vähittäiskaupat pitivät eteläpohjalaisena vahvuutena puhdasta luontoa ja ilmastoa, koska täällä ei ole suurkaupunkeja eikä raskasta teollisuutta, jotka haittaisivat alkutuotantoa. Eteläpohjalaisten ihmisten perusluonteenpiirteinä pidettyjä ominaisuuksia pidettiin eräänä vahvuutena – täällä ollaan rehtejä ja asiat tehdään kuten pitää. Eteläpohjalainen kateus saa aikaan tervettä kilpailuhenkeä, joka taas lisää tuottavuutta. Yrittäjähenkisyys on täällä vakaalla pohjalla, kun toimijoita ja kilpailua on. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla välimatkat ovat lyhyitä. Täällä on alkutuotannolle hyvät olosuhteet, sekä löytyy järjestöjä jotka tukevat alkutuotannon toimintaa. Atrian, Valion ja muiden isojen jalostajien löytymi- nen alueelta oli vähittäiskauppojen mielestä suuri vahvuus. Vähittäiskaupoissa on huomattu, että eteläpohjalaiset ostavat eteläpohjalaisia tuotteita, koska tuotteet ovat laadukkaita, ja niissä käytetään vain vähän säilöntäaineita alkutuotannon ollessa niin lähellä. Toisten vähittäiskauppojen mielestä ete- läpohjalaisia vahvuuksia ei hyödynnetä riittävästi, kun taas toisten mielestä hyödynnetään. Etelä- pohjalaisen alkutuotannon puhtautta ja osaamista voitaisiin tulevaisuudessa korostaa enemmänkin.

Hyvänä mainittiin Atrian mainokset ja se, että yritysten brändit ovat kunnossa. Atria ja Valio itsessään ovat jo vahvoja tunnettuja sanoja.

Ravintoloiden ja ruokapalveluyritysten mukaan eteläpohjalaisilla on vahva luottamus alkutuotantoon ja koko elintarvikeketjuun. Kotiseuturakkaus on alueella vahvaa ja toiset tunnetaan hyvin. Täällä sijaitsee pienellä alueella kattava omavarainen elintarvikesektori, ja hyviä tuotteita löytyy läpi sektorin sekä pienillä että isoilla tuottajilla. Etelä-Pohjanmaalla löytyy myös paljon suuria jalostajayrityksiä, joten elintarvikeketju on lyhyt. Maakunnan isot yritykset tunnetaan muuallakin menestyvinä ja hy- vätasoisina yrityksinä. Joidenkin ruokapalveluyritysten mukaan eteläpohjalaisuutta ei hyödynnetä riit- tävästi eikä ole luotu eteläpohjalaisia brändejä. Esimerkiksi Atria voisi hyödyntää eteläpohjalaisuutta enemmän, koska eteläpohjalaisuus on nyt kova trendi muualla Suomessa (esimerkkinä Lauri Tähkä).

Ehkä jatkossa voitaisiin aloittaa kampanja eteläpohjalaisten tuotteiden puolesta. Pitäisi käydä neuvotteluja paikallisten tuotteiden näkyvyydestä ja oman profiilin nostosta.

Kuljetusyrityksen mukaan eteläpohjalaisia vahvuuksia ovat vahva yrittäjyys ja sijainti puolivälissä Suo- mea.

(18)

16

4.4.3 Vuorovaikutus elintarvikkeiden turvallisuusasioissa

Seuraavassa osiossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaista on heidän yrityksensä ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden välinen vuorovaikutus elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa asioissa.

Taulukko 1. Vuorovaikutus elintarvikkeiden turvallisuusasioissa elintarvikeketjun eri toimijoiden välillä ( X = eniten vuorovaikutusta)

Alkutuotanto Jalostajat Vähittäiskauppa Ruokapalvelut

Raaka-ainetoimittajat X X

Alkutuottajat X X

Elintarviketeollisuus X X

Vähittäiskauppa X

Ruokapalvelut

Elintarvikevalvonta X X X

Neuvontaorganisaatiot X

Koulutusorganisaatiot X

Tutkimuslaitokset

Alkutuottajilla oli eniten vuorovaikutusta elintarviketurvallisuusasioissa heidän omien raaka-ainetoi- mittajiensa kanssa. Myös elintarviketeollisuuden ja neuvontaorganisaatioiden kanssa heillä oli paljon vuorovaikutusta. Kauppojen ja ruokapalveluiden edustajien kanssa alkutuottajilla ei ollut lainkaan vuorovaikutusta elintarviketurvallisuusasioihin liittyen. Elintarvikkeiden jalostajilla taas oli eniten vuorovaikutusta elintarviketurvallisuusasioissa elintarvikevalvonnan kanssa, mutta myös raaka-ainetoimittajien sekä alkutuottajien kanssa oli paljon vuorovaikutusta. Vähiten vuorovaikutusta oli ruokapalveluiden kanssa. Vähittäiskaupoissa eniten vuorovaikutusta elintarviketurvallisuusasioissa oli elintarviketeollisuuden edustajien kanssa. Myös alkutuottajien kanssa on paljon vuorovaikutusta sekä myös elintarvikevalvonnan kanssa. Raaka-ainetoimittajien tai ruokapalveluiden kanssa vähittäiskaupoilla ei ollut lainkaan vuorovaikutusta. Ravintoloissa ja ruokapalveluyrityksissä eniten vuorovaikutusta elintarviketurvallisuuteen liittyen oli elintarvikevalvonnan kanssa. Myös vähittäiskaupan sekä koulutus- organisaatioiden kanssa oli paljon vuorovaikutusta. Raaka-ainetoimittajien kanssa vuorovaikutus oli vähäistä. Kuljetusyrityksellä oli vuorovaikutusta elintarviketurvallisuusasioissa elintarviketeollisuuden, kaupan, ruokapalveluiden ja elintarvikevalvonnan kanssa.

4.4.4 Koulutus- ja neuvontayhteistyö elintarvikkeiden turvallisuusasioissa

Sitten vastaajia pyydettiin kertomaan, millaisia ovat elintarvikeketjun eri toimijoiden heidän yrityksel- leen tarjoamat koulutus- ja neuvontapalvelut elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa asioissa hei- dän oman kokemuksensa mukaan.

(19)

Taulukko 2. Elintarvikeketjun eri toimijoiden tarjoamat koulutus- ja neuvontapalvelut elintarvikkeiden turvalli- suusasioissa ( X = eniten palveluita)

Alkutuotanto Jalostajat Vähittäiskauppa Ruokapalvelut Raaka-ainetoimittajat

Alkutuottajat

Elintarviketeollisuus X X X

Vähittäiskauppa Ruokapalvelut

Elintarvikevalvonta X X X X

Koulutusorganisaatiot X X X

Tutkimuslaitokset X

Alkutuottajat saavat eniten koulutus- ja neuvontapalveluita elintarviketeollisuudelta. Myös elintarvikevalvonta- ja neuvontaorganisaatiot, kuten ProAgria, tarjoavat alkutuottajille koulutus- ja neuvontapalveluita. Kenelläkään alkutuottajista ei ollut tarjottu koulutus- ja neuvontapalveluita kaupoista tai ruokapalveluyrityksistä. Elintarvikkeiden jalostajat saavat eniten koulutusta ja neuvontaa elintarviketurvallisuusasioissa elintarvikevalvonnan puolelta. Näitä palveluita heille tarjoavat myös koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset. Kokemusta ei ollut raaka-ainetoimittajien, alkutuottajien, kauppojen tai ruokapalveluiden tarjoamista koulutus- ja neuvontapalveluista. Vähittäiskaupoissa eniten koulutus- ja neuvontapalveluita saadaan koulutusorganisaatioilta. Elintarvikevalvonnalta saadaan koulutusta ja neuvontaa varsinkin omavalvonta-asioissa ja elintarviketeollisuudelta saadaan myös paljon koulutus- ja neuvontapalveluita. Raaka-ainetoimittajilta tai ruokapalveluilta ei vähittäiskaupoissa ollut saatu koulutusta tai neuvontaa. Ravintoloissa ja ruokapalveluyrityksissä eniten koulutus- ja neuvontapalveluita saadaan elintarvikevalvonnan puolelta, mutta myös elintarviketeollisuudelta ja koulutusorganisaatioilta. Kuljetusyritys oli saanut koulutus- ja neuvontapalveluita vain koulutusorganisaatioilta.

4.4.5 Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö elintarvikkeiden turvallisuusasioissa

Seuraavaksi vastaajien piti kertoa, millaisia ovat Etelä-Pohjanmaalla toimivien organisaatioiden elintarvikeketjun eri toimijoille suunnatut tutkimus- ja kehittämispalvelut elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa asioissa heidän oman kokemuksensa mukaan.

Taulukko 3. Elintarvikeketjun eri toimijoille suunnatut tutkimus- ja kehittämispalvelut elintarvikkeiden turvalli- suusasioissa

Alkutuotanto Jalostajat Vähittäiskauppa Ruokapalvelut

Konsultit X X X X

Osaamiskeskukset

Korkeakoulut X X X X

Tutkimuslaitokset X X X

Yliopistot

(20)

18

Alkutuotannon puolelle tarjotaan vastaajien mukaan jonkin verran tutkimus- ja kehittämispalveluja elintarviketurvallisuusasioissa neuvontaorganisaatioista, korkeakouluista ja konsulteilta. Useimmilla vastaajista ei kuitenkaan ollut kokemusta mistään annetuista vaihtoehdoista. Elintarvikkeiden jalostajat, vähittäiskaupat sekä ravintolat ja ruokapalveluyritykset saavat palveluita konsulteilta, korkeakouluista sekä tutkimuslaitoksilta, kuten Foodwestistä, mutta useimmilla vastaajista ei ollut kokemusta mistään annetuista vaihtoehdoista. Konsultit tarjoavat joillekin kehittämispalveluja ja korkeakouluista yrityksiin tulee esimerkiksi työharjoittelijoita tai opinnäytetyöntekijöitä. Kuljetusyrityksellä ei ollut kokemusta mistään annetuista vaihtoehdoista.

4.5 Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat

tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeet Etelä-Pohjanmaalla

Lopuksi vastaajilta kysyttiin, olisiko heidän yrityksensä kiinnostunut osallistumaan elintarvikkeiden turvallisuuden parantamiseen tähtäävään tutkimus- ja/tai kehittämishankkeeseen seuraavien 1-3 vuoden aikana ja mitä aiheita hankkeessa tulisi heidän mielestään käsitellä. Kysyttiin myös, olisiko heidän yrityksensä kiinnostunut osallistumaan elintarvikkeiden turvallisuusasioita käsittelevään koulutukseen seuraavien 1-3 vuoden aikana ja mitä aiheita koulutuksessa tulisi käsitellä.

Alkutuottajia kiinnostaisivat elintarvikkeiden turvallisuusasiat ja koulutusaiheeksi toivottiin esimerkiksi, miten estää tautien tuloa ulkomailta. Kaikkia jalostajia myös kiinnostivat hankkeet ja koulutusta kaivattaisiin esimerkiksi hygieniaosaamiseen, laatujärjestelmien käyttöön, omavalvonnan suorittamiseen ja lisäksi ehdotettiin kursseja lisäaineisiin, elintarvikelainsäädäntöön tai mikrobeihin liittyen. Vä- hittäiskaupoilla ei ollut yleisesti ottaen tarvetta vastaaville hankkeille tai koulutuksille, koska useilla vastaajilla omat tai ketjun koulutukset ovat jo nyt riittäviä. Joillakin ravintoloilla ja ruokapalveluyri- tyksillä oli kiinnostusta hanketoimintaan tai koulutuksiin, kun taas toisilla omat koulutustilaisuudet tuntuivat riittäviltä. Esimerkiksi elintarvikkeiden valmistusprosessiin liittyvät asiat voisivat kiinnostaa ja se, miten voitaisiin pysytellä paremmin kotimaisissa raaka-aineissa. Kuljetusyrityksellä oli kiinnostusta hankkeisiin tai koulutuksiin.

(21)

5. TULOSTEN ARVIOINTI

Tarkasteltaessa elintarvikeketjun toimijoiden nykyisessä toiminnassaan tunnistamia elintarviketurvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä eroavat alkutuottajien ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden vastaukset selvästi toisistaan. Alkutuottajien tiedostamat riskit kohdistuvat tuotantovälineisiin ja eläimiin, kuten rehujen laatuun, lääke- ja vierasainejäämiin, eläintauteihin, sekä koneiden ja laitteiden toimivuuteen. Muualla ketjussa, kuten jalostuksessa, kuljetuksissa, vähittäiskaupassa ja ruokapalveluis- sa vastaavasti riskien koettiin sisältyvän varsinaiseen toimintaprosessiin. Yleisimmin mainittuja olivat mm. kylmäketjun katkeamattomuus, hygieniataso, tuotteiden käsittely sekä tavaran vastaanotto ja varastointi. Yhteisenä kaikkia ketjun toimijoita koskettavana kohteena mainittiin työntekijät ja heidän osaamisensa. Kysyttäessä koko tuotantoketjun suurimpia elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä kaikkien toimijoiden vastaukset olivat kuitenkin hyvin samanlaisia. Koko tuotantoketjun uhkina mainittiin mm. kylmäketjun katkeaminen etenkin huonojen kuljetusten takia, ulkomaiset tuotteet, ketjun työntekijöiden puutteellinen ammattitaito sekä vierasainejäämät ja eläintaudit raaka- aineissa. Tuotantolaitosten nykyinen suuri koko oli myös joidenkin toimijoiden mielestä negatiivinen asia.

Tulevaisuuden turvallisuusriskit koettiin elintarvikeketjussa hyvin samanlaisina riippumatta siitä, missä kohdassa ketjua toimija oli. Tulosten mukaan todennäköisimpiä elintarviketurvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä ovat 5-10 vuoden aikajänteellä mm. tautiepidemiat, tuontielintarvikkeet, ympäristöriskit, pitkät kuljetukset ja suuret tuotantoyksiköt. Mielenkiintoista on havaita, että tulevaisuuden elintarvi- keriskien ennakoidaan tulevan ketjun ulkopuolelta ja niiden koetaan olevan seurausta suurelta osin globalisaatiokehityksestä.

Pohjoinen sijainti ja Etelä-Pohjanmaan lyhyet etäisyydet eri elintarvikeketjun edustajien välillä olivat kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden mielestä tärkeimpiä elintarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavia vahvuuksia sekä oman yrityksen toiminnassa että koko Etelä-Pohjanmaan elintarvikeketjussa. Etelä- Pohjanmaalla on alkutuotannolle hyvät olosuhteet ja alueella on myös suuria tunnettuja jalostusyri- tyksiä. Toimijat pitivät omina vahvuuksinaan toimivaa omavalvontaa ja sitä, että hygienia-asiat kunnossa. Työntekijöiden korkea ammattitaito sekä asianmukaiset uudet tilat ja laitteet koettiin myös yritysten vahvuuksiksi elintarviketurvallisuusasioissa. Koko Etelä-Pohjanmaan elintarvikeketjun muita vahvuuksia olivat puhdas ympäristö ja vahva yrittäjyyshenki. Vastaajien mukaan kuluttajat todella arvostavat eteläpohjalaisia tuotteita ja lähiruokaa, mikä näkyy ostokäyttäytymisessäkin.

Selvityksessä havaittiin, että toimijoiden välinen vuorovaikutus elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa asioissa on laajaa ja toimivaa Etelä-Pohjanmaalla. Myös koulutus- ja neuvontapalvelut elintarviketurvallisuusasioissa tuntuivat olevan riittäviä. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalla toimivien organisaatioiden elintarvikeketjun eri toimijoille suunnatut tutkimus- ja kehittämispalvelut elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa asioissa olivat jokseenkin vähäisiä useiden vastaajien mukaan. Lähes kaikki haastatelluista toimijoista olivat kiinnostuneita osallistumaan elintarvikkeiden turvallisuuden parantamiseen tähtäävään tutkimus- ja/tai kehittämishankkeeseen tai elintarvikkeiden turvallisuusasioita käsittelevään koulutukseen lähitulevaisuudessa.

(22)

20

6. YHTEENVETO

Selvitystyö osoittaa, että Etelä-Pohjanmaan elintarvikeketjun toimijat ovat tiedostaneet elintarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavat riskitekijät varsin hyvin. Samoin tuotteiden turvallisuuden varmistamiseksi on tehty paljon työtä koko ketjussa. Omavalvontaohjelma on käytössä kaikilla ketjun toimijoilla ja se muodostaa pohjan turvallisten elintarvikkeiden tarjonnalle. Kuitenkaan suunnitelman olemassa- olo ei vielä riitä takaamaan tuotteiden turvallisuutta, vaan tarvitaan myös ohjelman täsmällistä nou- dattamista. Tulosten mukaan huomiota tuleekin jatkossa kiinnittää erityisesti poikkeamien nopeaan havaitsemiseen, tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin ja jälkihoitoon. Yritysten johto ja työntekijät ovat luonnollisesti näiden asioiden kehittämisessä avainasemassa ja tästä syystä on varmistettava, että heille on aiheesta tarjolla myös riittävästi laadukasta koulutusta ja asiantuntijapalveluita.

Selvityksen perusteella voidaan sanoa, että tulevaisuudessa seuraavat tutkimus-, kehittämis- ja koulu- tusteemat ovat tarpeellisia elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi Etelä-Pohjanmaalla:

hygieniatason varmistaminen koko ketjussa, kylmäketjun toiminta ja laatu,

tuotteiden laadun valvonta, työntekijöiden osaaminen,

raaka-aineiden laadun varmistaminen ja ympäristöriskeihin varautuminen.

Hygieniatason varmistamiseksi siivoukset ja pesut tulisi suorittaa ammattitaitoisesti. Koneiden, laitteiden sekä tilojen kuntoon ja toimintaan tulisi kiinnittää jatkossakin huomiota. Kuljetusten laatu ja työntekijöiden ammattitaito ovat olennaisia tekijöitä hygieniatason varmistamisessa. Kylmäketjun toiminnan ja laadun korkeatasoisuus voidaan taata kylmätilojen ja -tiskien kuntoa sekä tietojärjes- telmien toimintaa seuraamalla. Oikeat työmenetelmät ja osaaminen tuotteiden käsittelyssä (pakka- us, lastaus, kuljetus ja varastointi) ovat ratkaisevia tekijöitä kylmäketjun säilyvyyden varmistamisessa.

Tuotteissa mahdollisesti olevia vierasaineita (lääke-, torjunta-aine- ym. jäämät) ja taudinaiheuttajia pitää valvoa tarkasti. Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito sekä hyvät sijaisuusjärjestelmät takaa- vat elintarviketurvallisuutta. Huomiota tulisi myös kiinnittää työntekijöiden jaksamiseen ja työvoiman saatavuuteen. Raaka-aineiden laadun varmistamiseksi tuotteen alkuperän tulee olla tiedossa sekä myös saatavuus, mahdolliset vierasaineet ja taudinaiheuttajat. Tulevaisuuden ympäristöriskit, kuten ilmastonmuutos, ympäristön ja pohjavesien saastuminen, onnettomuudet ja konfliktit, herättävät ihmisissä huolta ja niihin varautuminen koko elintarvikeketjussa toisi luottamusta toimintaan.

(23)

Liite 1. Haastattelurunko

Yrityksen nimi: ____________________________________________________________________

Vastaajan nimi: ____________________________________________________________________

Yhteystiedot: _____________________________________________________________________

Työntekijöiden määrä: ______________________________________________________________

A. Elintarvikeketjun kuvaus ja toiminta ketjussa.

1. Mitkä ovat oman yritystoimintanne näkökulmasta tärkeimmät yhteistyökumppaninne elintarvikeketjussa (1-5 tärkeintä)?

- alaspäin (taaksepäin) - ylöspäin (eteenpäin)

(toimijoiden nimet ja tehtävät)

Raaka-aineet ja muut tuotanto- panokset

Alkutuotanto Elintarvike-

teollisuus Kauppa

Ruokapalvelut

Kuljetus Kuljetus Kuljetus

B. Elintarvikeketjun kriittiset kohdat elintarvikkeiden turvallisuuden näkö- kulmasta.

2. Kun arvioitte oman yrityksenne päivittäistä toimintaa, niin mitkä ovat merkittävimmät tuottamienne elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantavat riskitekijät (- kohdat) yrityksenne toiminnassa?

Kirjataan enintään viisi tärkeintä riskitekijää.

3. Arvioikaa asteikolla 1-5 (1= erittäin pieni ja 5= erittäin suuri) edellä mainitsemienne riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja vakavuutta elintarviketurvallisuuden kannalta.

Riskitekijä Todennäköisyys Vakavuus

--- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

(24)

22

4. Millä keinoilla olette pyrkineet hallitsemaan edellä mainittujen riskien toteutumista yrityksessän- ne?

5. Mitä toimenpiteitä tulisi jatkossa vielä mahdollisesti tehdä edellä mainittujen riskien minimoimiseksi?

6. Kun arvioitte kokonaisuudessaan sitä tuotantoketjua, jossa yrityksenne toimii, niin mitkä ovat näkemyksenne mukaan suurimmat elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantavat riskitekijät koko tuotantoketjussa?

--- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

8. Mitä toimenpiteitä tuotantoketjussa on eri toimijoiden suorittamina tehty edellä mainittujen riskien hallitsemiseksi?

9. Mihin asioihin tuotantoketjun eri toimijoiden mielestänne tulee jatkossa kiinnittää huomiota riskien hallitsemiseksi?

C. Elintarvikeketjun tulevaisuuden uhkatekijät

10. Millaisiin elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantaviin mahdollisiin uusiin riskeihin (omassa yrityk- sessä ja/tai yleensä elintarvikeketjussa) on mielestänne varauduttava lähivuosien (5-10 vuotta) kuluessa? Kirjataan enintään viisi tärkeintä tulevaisuuden riskitekijää.

--- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

12. Oletteko jo varautuneet yrityksessänne ja millä tavalla edellä mainittujen riskien mahdolliseen toteutumiseen?

13. Millaisia toimenpiteitä uskotte yrityksessänne vielä tarvittavan edellä mainittujen riskien mahdollisen toteutumisen varalta?

(25)

D. Etelä-Pohjanmaan elintarvikeketjun vahvuudet elintarvikkeiden turvalli- suuden näkökulmasta

14. Kun arvioitte oman yrityksenne toimintaa, niin mitkä ovat tuottamienne elintarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavat tärkeimmät vahvuudet yrityksessänne? Kirjataan enintään viisi tärkeintä vahvuutta.

15. Arvioikaa asteikolla 1-5 (1= erittäin pieni ja 5= erittäin suuri) edellä mainitsemienne vahvuuksien vaikutusta tuottamienne elintarvikkeiden turvallisuuteen.

--- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

16. Onko edellä mainituilla vahvuuksilla saavutettavissa kilpailuetua markkinoilla ja oletteko pyrkineet hyödyntämään niitä yrityksenne kilpailukyvyn vahvistamiseksi? Mainitkaa esimerkkejä.

17. Mitä elintarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavia vahvuuksia eteläpohjalaisella elintarvikeketjulla mielestänne on suhteessa muuhun Suomeen? Kirjataan enintään viisi tärkeintä vahvuutta.

18. Arvioikaa asteikolla 1-5 (1= erittäin pieni ja 5= erittäin suuri) edellä mainitsemienne vahvuuksien vaikutusta eteläpohjalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyyn.

Vahvuustekijät Merkitys Hyödynnettävyys

--- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 --- 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

19. Miten mielestänne edellä mainittuja vahvuuksia tällä hetkellä hyödynnetään eteläpohjalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseksi? Mainitkaa esimerkkejä.

20. Miten edellä mainittuja vahvuuksia voidaan jatkossa hyödyntää? Mainitkaa toimenpide-ehdo- tuksia.

(26)

24

E. Elintarviketurvallisuustyö eteläpohjalaisessa elintarvikeketjussa

21. Millaista on yrityksenne ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden välinen vuorovaikutus elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa asioissa? Arvioikaa vuorovaikutuksen määrää ja hyötyä asteikolla 1–5 (1=erittäin pieni ja 5=erittäin suuri).

Toimija Ei kokem. Määrä Hyöty

Panostoimittajat 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Alkutuottajat 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Elintarviketeollisuus 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Kauppa 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Ruokapalvelut 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Elintarvikevalvonta 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Neuvontaorganisaatiot 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Koulutusorganisaatiot 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Tutkimuslaitokset 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Muu, mikä?_________ 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Kommentteja:

22. Millaisia ovat kokemuksenne mukaan elintarvikeketjun eri toimijoiden yrityksellenne tarjoamat koulutus- ja neuvontapalvelut elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa asioissa? Arvioikaa pal- veluiden määrää ja hyötyä asteikolla 1-5 (1=erittäin pieni ja 5=erittäin suuri).

Panostoimittajat 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Alkutuottajat 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Elintarviketeollisuus 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Kauppa 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Ruokapalvelut 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Elintarvikevalvonta 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Koulutusorganisaatiot 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Muu, mikä?_________ 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Kommentteja:

(27)

23. Millaisia ovat kokemuksenne mukaan Etelä-Pohjanmaalla toimivien organisaatioiden elintarvikeketjun toimijoille suunnatut tutkimus- ja kehittämispalvelut elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa asioissa? Arvioikaa tutkimus- ja kehittämispalveluiden määrää ja hyötyä asteikolla 1-5 (1=erittäin pieni ja 5=erittäin suuri).

Konsultit 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Osaamiskeskukset 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Korkeakoulut 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Yliopistot 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Muu, mikä? _________ 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Kommentteja:

F. Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat tutkimus-, kehittä- mis- ja koulutustarpeet

24. Onko yrityksenne kiinnostunut osallistumisesta elintarvikkeiden turvallisuuden parantamiseen tähtäävään tutkimus- ja/tai kehittämishankkeeseen seuraavien 1-3 vuoden aikana ja mitä aiheita hankkeessa tulisi käsitellä?

25. Kuinka paljon yrityksenne voisi sijoittaa rahaa em. tutkimus- ja/tai kehittämishankkeeseen?

(euroa/v)

26. Onko yrityksenne kiinnostunut osallistumisesta elintarvikkeiden turvallisuusasioita käsittelevään koulutukseen seuraavien 1-3 vuoden aikana ja mitä aiheita koulutuksessa tulisi käsitellä?

27. Kuinka paljon yrityksenne/yksikkönne on varautunut sijoittamaan rahaa em. koulutukseen?

(euroa/v)

(28)

(29)