Hannu Kuusela
Ilmanvaihdon ylipaineistamisen vaikutukset koulurakennuksen vaipparakenteisiin
Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2020
HANNU KUUSELA
Ilmanvaihdon ylipaineistamisen vaikutukset koulurakennuksen
vaipparakenteisiin
Opinnäytetyöt
Koulutus‐ ja kehittämispalvelu Aducate Itä‐Suomen yliopisto
Kuopio 2020
Aihealue:
Itä‐Suomen yliopisto, Koulutus‐ ja kehittämispalvelu Aducate http://www.aducate.fi
TIIVISTELMÄ:
Sisäilmaoireilusta kärsivien Jäälin koulun opettajien ja oppilaiden odottaessa päätös‐
tä uuden koulun rakentamisesta, vaihtoehtoja koulun pidolle Jäälissä olivat joko kor‐
vaavat väliaikaistilat, eli ns. parakkikoulu tai koulurakennuksen ylipaineistaminen, jota vaihtoehtoa sitten päätettiin lähteä ensin kokeilemaan. Ylipaineistus toimenpi‐
teet aloitettiin koululla talvella 2015, jolloin koulun ns. vanha puoli, eli 1977 raken‐
nettu puurunkoinen, tiilikuorinen rakennusosa, jossa sijaitsevat keskiosan luokkatilat ja liikuntasali, ylipaineistettiin ensin.
Vuodelta 1977 peräisin olevan ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan muuttaminen yli‐
paineiseksi oli haasteellista. Kun 1977 rakennusosa saatiin ylipaineistettua, syntyi tiloihin ei‐toivottuja alipainepiikkejä ja ne toivat mukanaan myös sisäilmaoireilua ja ongelmia koulun pidolle. Vaikeudet kuitenkin selätettiin ja lopulta koko koulura‐
kennus mukaan lukien 1993 laajennusosakin saatiin ylipaineistettua. Ylipaineistus saatiin lopulta pysymään kokoaikaisesti paineen vaihdellessa keskimäärin +10 – +25 Pascalin välillä.
Jo ylipaineistustoimenpiteisiin lähdettäessä heräsi ajatus siitä, aiheutuuko toimenpi‐
teestä mahdollisesti kosteusteknisiä ongelmia rakennuksen vaipparakenteisiin? Tästä syntyi sitten ajatus myös RTA‐lopputyön aiheeksi. Tutkimuksessa pyritään sel‐
vittämään, mitä koulun vaipparakenteille on ylipaineistuksen aikana kosteusteknis‐
essä mielessä tapahtunut.
Tutkimuksessa kohteessa suoritetaan ulkoseinärakenteiden lämpökamerakuvaus koko koululle ja lisäksi 1977 rakennusosan luokkatiloihin tehdään kuntotutkimus, jossa rakenneavauksin ja materiaalinäytteenotoin pyritään selvittämään seinäraken‐
teessa mahdollisesti tapahtuneet vaurioitumiset. Lisäksi tarkastellaan luokkatilan kosteuskuormaa ja seinärakenteen lämpötilakäyttäytymistä ylipaineistumisen aikana.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisissa seuraavissa kohteissa, missä ilman‐
vaihdon ylipaineistamisen avulla haetaan rakennukselle lisää käyttöikää sen teknisen käyttöiän ollessa loppusuoralla.
AVAINSANAT:
Ilmanvaihdon ylipaineistaminen, paine‐ero, lämpövuoto, kosteuspitoisuus, mikrobi‐
vaurio
ABSTRACT:
As the teachers and pupils of School of Jääli suffering from indoor climate symptoms were waiting for a decision of a new school building to be build the alternatives to continue teaching in Jääli were either to remove everything to temporary dodge space or to overpressure the old building that was then decided to try firstly. The procedure for overpressure started at winter 2015 when the so‐called old section of the school, i.e. the part of building constructed in 1977 with a wooden frame and brick surface where the gym and classrooms in the middle of the school are located, were over‐pressurized.
Changing the climate control system dating back from year 1977 was challenging.
Once the old section of the building was over‐pressurized, non‐desired under‐
pressure spikes emerged to those spaces causing indoor climate symptoms and prob‐
lems for teaching. The problems forced to fall one by one and eventually the whole building was over‐pressurized. The overpressure finally stabilized to vary between +10 ‐ +20 Pascal.
At the very beginning of the procedure for overpressure, the question of possible moisture‐technical problems to the sheath structure of the building emerged. That question led to a thought that was then turned into the subject of the RTA final study.
The study aims to determine the influence of the overpressure to the sheath structure of the School of Jääli building in moisture‐technical point of view.
The study includes a thermal camera description of the outer wall structure for the whole building and additionally a structure survey for the classrooms in the old sec‐
tion of the school. The structure survey aims to find out possible damages in the wall structure by using structural opening and material sampling. Additionally a class‐
room humidity load and moisture‐technical behavior during the procedure for over‐
pressure are studied.
The results of the study can be further utilized in the next cases where the overpres‐
sure of ventilation is used for adding lifetime to a building when the technical life‐
time is already nearing completion.
KEYWORDS:
Overpressure of ventilation, pressure differential, heat leakage, moisture content, microbe damage
Esipuhe
Haluan kiittää työnantajaani Oulun Kaupungin, Liikelaitos Oulun Tilapalveluita se‐
kä erityisesti esimiestäni kiinteistöpäällikkö Veijo Kotilaista, joka mahdollisti koulu‐
tukseni.
Erityisesti haluan kiittää ohjaajiani Liikelaitos Oulun Tilapalveluiden Timo Ojanpe‐
rää sekä A‐Insinöörit Oy:n Rauno Pakasta saamastani avusta sekä rakentavista kommenteista opinnäytetyön eri vaiheissa.
Kiitokset myös opiskelukavereilleni Markku Palolalle ja Juha Merilälle yhteisestä oppiajasta ja vertaistuesta.
Isot kiitokset myös UEF‐Aducate Tiinalle, Karille ja Soilelle hyvästä ohjauksesta ja huolenpidosta opintojen aikana.
Kiitos myös rakkaalle perheelleni tuesta ja kannustuksesta, jota annoitte minulle opintojeni aikana.
26.3.2020
Hannu Kuusela
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO ... 9
1.1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS ... 9
1.2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET... 11
1.3 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT AINEISTOT JA TUTKIMUSMENETELMÄT ... 11
2 AIHEESEEN LIITTYVÄÄ OHJEISTUSTA JA KIRJALLISUUTTA ... 12
2.1 D2 SUOMEN RAKENNUSMÄÄRÄYSKOKOELMA. 2012. RAKENNUSTEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHTO. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 2012. HELSINKI; YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ... 12
2.2 SOSIAALI‐ JA TERVEYSALAN LUPA‐ JA VALVONTAVIRASTO VALVIRA 2016. ASUMISTERVEYSASETUKSEN SOVELTAMISOHJE. OSA I, ASUMISTER‐ VEYSASETUS § 1 – 10 ... 12
2.3 PITKÄRANTA, M. (TOIM.) 2016. RAKENNUKSEN KOSTEUS‐ JA SISÄILMA‐ TEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. YMPÄRISTÖOPAS 2016. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OSASTO. HELSINKI 2016. ... 13
3 TAUSTATIETOA JÄÄLIN KOULUSTA ... 16
3.1 KOULUN RAKENNUSVAIHEET JA RTA‐TUTKIMUSALUE ... 16
3.2 VUODEN 1977 RAKENNUSOSAN KORJAUSHISTORIAA ... 17
3.3 VUODEN 1977 RAKENNUSOSAN VAIPAN RAKENTEET ... 18
4 KOULUN SISÄILMASTA KOETTUA OIREILUHISTORIAA JA SISÄILMAN TUTKIMUSTIETOA ... 22
5 ILMANVAIHDON YLIPAINEISTAMINEN ... 29
5.1 TOIMENPITEET YLIPAINEEN TOTEUTTAMISEKSI ... 29
5.2 HAVAINTOJA YLIPAINEISTAMISEN VAIKUTUKSISTA RAKENNUKSESSA ... 32
6 TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET ... 36
6.1 LÄMPÖKAMERAKUVAUS ... 36
6.2 KUNTOTUTKIMUS ... 40
7 ULKOSEINÄRAKENTEEN KOSTEUSTEKNISTÄ TARKASTELUA JA HUOMIOITA ... 46
7.1 LUOKKATILAN KOSTEUSTEKNISTÄ TARKASTELUA ... 46
7.2 ULKOSEINÄRAKENTEIDEN LÄMMÖNVASTUKSIEN ARVIOINTIA ... 48
7.3 ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖTILOJEN ARVIOINTI
RAKENNEKERROKSIEN RAJOILLA ... 49
8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTOJA ... 51
8.1 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 51
8.2 POHDINTOJA ... 53
LÄHDELUETTELO LIITTEET
TAULUKKOLUETTELO
Taulukko 1 Ulkoilman ja luokkatilan lämpötila‐ ja kosteustuottotarkastelua Taulukko 2 Ulkoseinärakenteiden lämmönvastuksien arviointia
Taulukko 3 Ulkoseinärakenteen lämpötilojen arviointi rakennekerrosten rajoilla
KUVALUETTELO
Kuva 1 Koulun rakennusvaiheet ja Rta‐lopputyön tutkimusalue 1977 luokkatilat Kuva 2 Koulurakennuksen vaipparakenne, alkuperäinen kuva. (O. Ylipahkala, 1976) Kuva 3 Korjattu räystäsrakenne vuodelta 1994 (J. Järvelä, 1994)
Kuva 4 Vanhan luokkaosan painekäyrää aikaväliltä 5. – 11.10.2015 (Schneider Oy) Kuva 5 Alipainetilanne näytteenottohetkellä 18.1.2016 (AINS Oy)
Kuva 6 Vanhan luokkaosan painekäyrä (Schneider Oy, 2017)
Kuva 7 Vanhan luokkaosan (luokka 56) painekäyrä 19.10. – 25.10.2018 (AINS Oy) Kuva 8 Vanhan luokkaosan (luokka 56) painekäyrä 11.1. – 14.1.2019. (AINS Oy) Kuva 9 Vanhan osan luokkien 60 ja 56 painekäyrää 21. – 28.3.2019 (AINS Oy) Kuva 10 Ylipaineen aiheuttamia jääkertymiä ulkovaipassa (P. Kumpulainen, 2019) Kuva 11 Vanhan osan lämpövuotoa yläpohjasta (AINS Oy, 2019)
Kuva 12 Vanhan osan sisään käynnillä lämpövuotoa yläpohjasta (AINS Oy, 2019) Kuva 13 Yläpohjan lämpövuotoa vanhalla luokkaosalla. (AINS Oy, 2019)
Kuva 14 Keskiosan luokat, joista materiaalinäytteitä otettiin. (AINS Oy, 2019) Kuva 15 Näytteenottokohdat luokassa 53 (AINS Oy, 2019)
Kuva 16 Näytteenottokohdat luokassa 54 (AINS Oy, 2019) Kuva 17 Näytteenottokohdat luokassa 55 (AINS Oy, 2019) Kuva 18 Näytteenottokohdat luokassa 58 (AINS Oy, 2019)
Kuva 19 Ulkoseinäosalla havaittu merkittävä lämpövuoto (AINS Oy, 2019)
KESKEISET LYHENTEET JA SYMBOLIT
painesuhteet: rakennuksen painesuhteilla tarkoitetaan rakennuksen sisä‐ ja ulkoil‐
man tai rakennuksen eri osien välisiä ilmanpaine‐eroja
suhteellinen kosteus RH, %: suhteellinen kosteus on todellisen vesihöyrynpaineen ja kyllästyshöyrynpaineen välinen suhde tietyssä lämpötilassa, ts. ilmassa olevan vesi‐
höyryn määrä suhteessa suurimpaan mahdolliseen. Suhteellinen kosteus ilmoitetaan prosentteina (%).
diffuusio: esimerkiksi kosteuden siirtyminen diffuusiolla perustuu ilmassa olevien vesimolekyylien keskinäisiin törmäyksiin, jonka vaikutuksesta vesihöyryn pitoisuus‐
erot pyrkivät tasaantumaan.
konvektio: konvektiolla tarkoitetaan ilmavirtausta, joka syntyy rakenteen yli vallitse‐
van ilman kokonaispaine‐eron vaikutuksesta. Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienemmän paineen suuntaan.
1 Johdanto
Useiden julkisyhteisöjen kiinteistöjen ylläpidossa on viimeisten vuosien aikana ollut ainakin yksi yhteinen nimittäjä; alati kasvava korjausvelka. Niissä julkisyhteisöissä, missä taloustilanne huononee, vaikuttaa se kiinteistöjen kunnossapitoon niin, että hartaudella odotettuja peruskorjauksia tai korvaavia uudisrakennuksia ei voidakaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Tämä johtaa siihen, että mm. vanhojen koulu‐
ja päiväkotirakennuksien ns. suunniteltu käyttöikä saattaa pidentyä. Tämä tuo mo‐
nille kiinteistönpitäjille haasteita ylläpitää rakennuksissa olosuhteita, jotka täyttävät terveydelliset ja työsuojelulliset vaatimukset.
Liikelaitos Oulun Tilapalveluiden ylläpidossa on tällä hetkellä 551 rakennusta, joiden yhteenlaskettu bruttopinta‐ala on 881 181 m² (Oulun Kaupunki, Liikelaitos Oulun Tilapalvelut, 2018). Viimeisimmän laskelman mukaan niiden korjausvelka olisi n. 125 milj.€ (Trellum, 2018).
Julkisyhteisöissä varmasti mietitään, mitä keinoja olisi käytettävissä rakennusten toiminnallisen käyttöiän jatkamiseksi siihen saakka, että päästään peruskorjaus‐ tai korvaavaan uudisrakentamisvaiheeseen?
1.1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS
Tässä lopputyössä on tarkoituksena tutkia ja selvittää, onko Jäälin koulurakennuksen toiminnallisen käyttöiän jatkaminen ilmanvaihdon ylipaineistamisen avulla aiheut‐
tanut havaittavia kosteusvaurioitumisia koulun vaipparakenteisiin.
Suomessa annettujen rakentamismääräysten mukaisesti rakennusten tulisi olla pai‐
nesuhteiltaan mieluummin hivenen alipaineisia kuin ylipaineisia (D2, Suomen Ra‐
kentamismääräyskokoelma, 2012). Suomen oloissa asuinrakennukset ja oleskelutilat suunnitellaan alipaineisiksi kosteuskonvektion aiheuttaman rakenteiden vaurioitu‐
Jäälin koulurakennuksen ilmanvaihtojärjestelmää pidettiin viimeiset n. 5 lukuvuotta ylipaineisena, koska vaipparakenteissa tiedettiin olevan kosteus‐ ja mikrobivaurioita ja rakennuksessa oli oireiltu.
Ylipaineistamistoimenpiteisiin lähdettäessä oli jo tiedossa, että vanha mikrobivauri‐
oitunut koulurakennus tultaisiin korvaamaan uudisrakennuksella, jonka suunnitte‐
lu‐ ja rakentamisprosessi kestäisi n. 3 vuotta. Siirtymäajan vaihtoehdot ennen uuden koulurakennuksen valmistumista olivat joko korvaavat väliaikaiset tilat, eli ns. pa‐
rakkikoulu tai ilmanvaihdon ylipaineistaminen, jota vaihtoehtoa sitten lähdettiin täs‐
sä tapauksessa ensin kokeilemaan.
Uuden koulun rakentamispäätöksen pitkittyessä ylipaineistusvaihtoehdolla selvittiin sitten n. 5 vuotta ilman, että olisi tarvinnut turvautua kustannuksiltaan korkeaan väistötila‐ eli parakkikoulu vaihtoehtoon. Viimeisten vuosien ajan koululla toimi si‐
säilmatyöryhmä, joka mm. valvoi koulun sisäilmaolosuhteita ja sisäilman laatua, jota vuosittain mitattiin ja todennettiin monin eri tavoin.
Jäälissä koulunpito loppui syyskuussa 2019, kun koululaiset muuttivat Laivakankaan koulun yhteyteen rakennettuun, juuri valmistuneeseen vanhan Jäälin koulun kor‐
vaavaan lisäosaan. Koulukompleksin uudeksi nimeksi tuli ”Jäälin monitoimitalo”.
Vanhan koulurakennuksen vaipparakenteissa tiedettyjen mikrobiongelmien vuoksi opetustilat pidettiin ylipaineisena ulkoilmaan nähden tiedostaen, että kyseinen tapa ei ole edellä mainitun mukaisesti oikein. Nyt jo lähtökohtaisesti on ollut mielessä, että mitä rakenteille saattaisi tapahtua kosteusteknisesti ylipaineistuksen aikana.
Yleisen käsityksen mukaan lämpimän sisäilman kulkeutuessa vaipparakenteiden sisään, sinne tiivistyisi kosteutta. Toisaalta tiedämme, että talvinen sisäilma on var‐
sinkin pakkasten aikana erityisen kuivaa. Em. pohdiskelun kautta syntyi mielenkiin‐
to selvittää asiaa, mitä rakenteissa todella oli tapahtunut.
1.2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET
Tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä selvittämään, oliko ylipaineistaminen aiheutta‐
nut kostumista ja mikrobivaurioitumista koulun vaipparakenteisiin. Lisäksi oli tar‐
koitus myös miettiä, voisiko ylipaineistusta pitää jatkossa ns. saattohoitona mikrobi‐
vaurioituneille rakennuksille, joiden käyttöä ja toimintaa voisi tällä tavoin ylläpitää ja jatkaa, kunnes uusia korvaavia tiloja on saatu aikaiseksi? Saattohoitomenetelmää voisi käyttää tarvittaessa myös muissakin Liikelaitos Oulun Tilapalveluiden kohteis‐
sa. Tutkimuksen tulosten perusteella on pohdiskeltu myös ylipaineistamiseen liitty‐
vää mahdollista maksimi saattohoitojakson pituutta.
1.3 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT AINEISTOT JA TUTKIMUSMENE- TELMÄT
Tutkimuksessa käytettiin seuraavia aineistoja ja tutkimusmenetelmiä;
koulurakennuksen v. 1976 piirustuksia, rakennekuvia yms.
sisäilmatyöryhmän pöytäkirjaotteita mm. henkilöstön oireilusta jne.
olosuhdemittausraportteja 2018‐2019
aiempia sisäilmatutkimus‐ ja kuntotutkimusraportteja
lämpökamerakuvausraportti ulkoseinärakenteista kevät 2019
us‐rakenteiden kuntotutkimus kevät 2019
rakenneavaukset koulunpidon päätyttyä, silmämääräiset arvioinnit, valokuvat
2 Aiheeseen liittyvää ohjeistusta ja kirjallisuutta
Seuraavissa kappaleissa on ohjeistusta ja kirjallisuutta liittyen lopputyön aiheeseen.
2.1 D2 SUOMEN RAKENNUSMÄÄRÄYSKOKOELMA. 2012. RAKEN- NUSTEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHTO. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 2012. HELSINKI; YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
Rakentamismääräyskokoelmasta poimittua tekstiä;
” Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten, että se luo omalta osaltaan edellytyk‐
set tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveelliselle, turvalliselle ja viih‐
tyisälle sisäilmastolle. Huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto, jolla käyttöaikana
taataan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu. Oleskelutiloihin on käyt‐
töaikana johdettava terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun takaava ulkoilmavirta.
Rakennuksen, sen huonetilojen ja ilmanvaihtojärjestelmän paineet on suunniteltava siten, että ilma virtaa puhtaammista tiloista sellaisiin tiloihin, joissa syntyy run‐
saammin epäpuhtauksia. Paineet eivät saa aiheuttaa rakenteisiin pitkäaikaista kos‐
teusrasitusta. Rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipai‐
neiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa sekä mikrobien aiheut‐
tamilta terveyshaitoilta. Alipaine ei kuitenkaan saa yleensä olla suurempi kuin 30 Pa.”
2.2 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA VALVONTAVIRASTO VALVIRA 2016. ASUMISTERVEYSASETUKSEN SOVELTAMISOHJE.
OSA I, ASUMISTER-VEYSASETUS § 1 – 10 Soveltamisohjeesta poimittua tekstiä;
” Ilmanvaihdon yleiset arviointiperusteet 8 §; Sisään johdettavan ulkoilmavirran laa‐
dun tulee olla riittävää siten, että ulkoa sisälle johdettava tuloilma suodatetaan tarvit‐
taessa, jos se on esimerkiksi ulkoilmaolosuhteiden vuoksi tarpeen. Säädös tarkoittaa myös sitä, että tuloilmaa ei voida ottaa esimerkiksi läheltä jätekatoksia tai viemärien tuuletusputkia taikka muuta vastaavaa ilmanlaatua heikentävää tekijää tai paikkaa.
Lisäksi ulkoilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavir‐
ran mukana epäpuhtauksia.
Rakennuksen ilmanvaihdon sammuttamista ei pidä suunnitella tai toteuttaa ennen kuin on selvitetty, ettei rakenteissa ole mikrobivaurioita, joista voi kulkeutua ilman‐
vaihdon sammuttamisen johdosta epäpuhtauksia sisäilmaan. Rakennuksen ali/ylipaineisuus vaikuttaa mm. vuotoilmavirran suuntaan ja huoneilman kosteuden tiivistymisriskiin pinnoilla tai rakenteissa. Jos rakennus on ylipaineinen ulkoilmaan nähden ilmanvaihdon toiminnasta johtuen, tulee ylipaineen syy selvittää ja ilman‐
vaihtoa tasapainottaa. Hetkellinen ylipaineisuus on mahdollista tuuliolosuhteista tai rakennuksen geometriasta johtuen, eikä vaadi korjaustoimenpiteitä. Jos alipaineisuus on yli 15 Pa, niin alipaineisuuden syy tulee selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuk‐
sien mukaan tasapainottaa. Tällä vähennetään vuotoilmavirtauksia ja niiden mukana kulkeutuvia epäpuhtauksia.
Muiden oleskelutilojen ilmanvaihto 10 §; Sen lisäksi, mitä 8 ja 9 §:ssä säädetään, ul‐
koilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutilois‐
sa käytön aikana vähintään 6 dm3/s henkilöä kohden.”
2.3 PITKÄRANTA, M. (TOIM.) 2016. RAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMA-TEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. YMPÄRISTÖOPAS 2016.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OSASTO.
HELSINKI 2016.
Ympäristöoppaasta poimittua tekstiä;
”Rakennuksen painesuhteilla tarkoitetaan rakennuksen sisä‐ ja ulkoilman tai raken‐
nuksen eri osien välisiä ilmanpaine‐eroja. Ilma pyrkii virtaamaan painesuhteiden vuoksi korkeammasta paineesta alhaisempaan. Rakennukseen muodostuviin paine‐
suhteisiin vaikuttavat ulko‐ ja sisäilman välisistä tiheyseroista syntyvä savupiippu‐
vaihto. Käytännössä rakennuksessa vallitseva alipaineisuus mahdollistaa ilman vir‐
taamisen rakenteiden läpi rakenteissa esiintyvien epätiiveyskohtien kautta. Sisäil‐
maan virtaavan ilman määrä vaihtelee rakenteiden epätiiveyskohtien määrän ja koon, ja toisaalta myös alipaineen suuruuden mukaan. Mitä epätiiviimmät rakenteet ovat ja mitä suurempi alipaine vallitsee sitä enemmän sisäilmaan virtaa rakenteiden läpi ilmaa. Toisaalta rakennuksen ylipaineisuus mahdollistaa rakennuksen käytöstä aiheutuvan kosteuslisän kulkeutumisen rakenteeseen. Sisäilmasta peräisin oleva kos‐
teus voi tiivistyä rakenteeseen erityisesti silloin, kun sisäilman kosteuslisän määrä ja sisä‐ ja ulkoilman lämpötilaero ovat suuret ja rakenteet kylmiä. Tällöin rakenteeseen muodostuu kastepiste ja kosteus tiivistyy kylmään rakenneosaan.”
”Kosteuden siirtyminen diffuusiolla perustuu ilmassa olevien vesimolekyylien kes‐
kinäisiin törmäyksiin, jonka vaikutuksesta vesihöyryn pitoisuuserot pyrkivät tasaan‐
tumaan. Laskennallisesti diffuusion suuruutta voidaan arvioida vesihöyryn pitoi‐
suuksien tai vesihöyryn osapaineiden erolla. Kosteus siirtyy suuremmasta vesi‐
höyryn osapaineesta tai vesihöyryn pitoisuudesta pienempään päin. Diffuusio riip‐
puu materiaalin vesihöyrynvastuksesta ja ilman vesihöyryn osapaine‐erosta. Materi‐
aalien vesihöyrynvastukset vaihtelevat paljon, esimerkiksi muovikalvon vesihöyryn‐
vastus on 1 000 kertaa suurempi kuin mineraalivillan. Vastaavasti eri materiaalien läpäisemä kosteusvirran tiheys vaihtelee paljon. Kosteustuoton johdosta sisäilman vesihöyryn osapaine on yleensä suurempi kuin ulkoilman vesihöyryn osapaine, joten diffuusio siirtää sisäilman kosteutta sisältä ulos. Talvella diffuusion merkitys on suu‐
rempi kuin kesällä, koska sisä‐ ja ulkoilman välinen vesihöyryn osapaine‐ero on suurempi.”
”Kosteuden siirtyminen konvektiolla; Konvektiolla tarkoitetaan ilmavirtausta, joka syntyy rakenteen yli vallitsevan ilman kokonaispaine‐eron vaikutuksesta. Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienemmän paineen suuntaan. Ilman virtausta tapahtuu huokoisten materiaalien ja rakojen läpi. Rakennuksen painesuhteet syntyvät tuulen, ilman lämpötilaerojen tai ilmanvaihdon vaikutuksesta tai niiden yhteisvaikutuksesta.
Kosteuskonvektiolla tarkoitetaan kosteuden siirtymistä ilmavirran mukana. Kos‐
teuskonvektion aiheuttamaa kosteusvaurioriskiä arvioidaan lämpötilan ja suhteelli‐
sen kosteuden avulla. Kosteuskonvektiolla on rakennetta kuivattava vaikutus, kun ilmassa on kyllästysvajausta tai ilma lämpenee virratessaan rakenteen läpi. Kos‐
teusvaurion kannalta kosteuskonvektio muuttuu kriittiseksi ja rakenne kastuu, kun ilma jäähtyy virratessaan rakenteen läpi. Kosteus tiivistyy rakenteeseen, jos ilma jäähtyy rakenteessa alle kastepisteen.”
” Rakennuksen painesuhteiden ja ilmatiiveyden merkitys rakenteiden toimintaan ja sisäilman laatuun; Suomen oloissa asuinrakennukset ja oleskelutilat suunnitellaan alipaineisiksi kosteuskonvektion aiheuttaman rakenteiden vaurioitumisriskin takia.
Ilman virtaussuunta on siis tavanomaisessa tilanteessa ulkoa ja maaperästä huoneti‐
laan päin. Ulkovaipparakenteissa ja rakennuksen alapuolisessa maaperässä on lähes aina epäpuhtauksia, kuten mikrobeja tai radonia, jotka huonetilaan päästessään voi‐
vat heikentää sisäilman laatua. Talviaikaan rakenteiden läpi ulkoa sisätiloihin suun‐
tautuva ilmavirtaus kuivattaa rakenteita. Ylipaineisessa rakennuksessa ilmavirtauk‐
sen suunta on sisätiloista ulospäin ja siten lämpimän sisäilman sisältämä kosteus voi merkittävästi vaurioittaa rakenteita.”
3 Taustatietoa Jäälin koulusta
Jäälin koulu sijaitsee Oulun kaupungissa Jäälin kaupunginosassa, noin 14 kilometriä Oulusta koilliseen valtatie 20 läheisyydessä.
3.1 KOULUN RAKENNUSVAIHEET JA RTA-TUTKIMUSALUE
Jäälin koulun vanhempi osa valmistui osoitteeseen Rivitie 11 vuonna 1977. Koulura‐
kennus liitettiin tuolloin alueelliseen kaukolämpöön. Valmistuessaan rakennus tarjo‐
si tilat n. 250 alakouluoppilaalle mutta jo pian valmistumisen jälkeen alueen kasvun yhteydessä tilat jäivät pieniksi ja koulua laajennettiin vuonna 1993, jonka jälkeen koulun oppilasmäärä kasvoi n. 400 oppilaaseen ja kerrosala 4573 Kem²:n suuruiseksi.
Koulunpito Jäälin koulussa päättyi syyskuun lopussa 2019, jolloin koulu pääsi muut‐
tamaan läheisen Laivakankaan koulun yhteyteen rakennettuun uuteen lisäosaan.
Tässä tutkimuksessa keskitytään koulun vuoden 1977 valmistuneiden tilojen luokka‐
osien vaipparakenteiden tutkimiseen.
3.2 VUODEN 1977 RAKENNUSOSAN KORJAUSHISTORIAA
alkuperäisessä huopakatossa oli 1990‐luvun alkupuolella paljon vesikattovuo‐
toja johtuen puutteellisesti toteutetusta kattovesien pois johtamisesta. Tämän seurauksena sadevesi lammikoitui pinnoitteen päälle aiheuttaen kylminä vuodenaikoina kattopinnalla jäätymis‐ ja sulamisilmiöitä, jotka puolestaan ai‐
heuttivat huopapinnoitteen kiinnitysten irtoamisia ja johdannaisena vesivuo‐
toja alapuolisiin rakenteisiin. Vanhan rakennusosan tasakatto on muutettu 1994 loivaksi huopapäällysteiseksi harjakatoksi ja samalla räystäiden raken‐
netta yksinkertaistettiin, eli vanhat ns. räystään vastakaato ‐vedenohjaukset sekä räystäsrakenteen kotelorakenne poistettiin ja tilalle asennettiin normaalit räystään ulkopuoliset kourut ja syöksyt (kuva 3).
ikkunoiden huoltomaalaus/ ‐korjaus 1996
kattokupujen uusiminen 1998
vuosina 2001‐2002 vanhan koulun luokkaosien ulkoseinät kengitettiin ja sei‐
nän puurakenneosaa nostettiin maanpinnan yläpuolelle.
Julkisivujen puuosien huoltomaalaus 2004
Sadevesijärjestelmän rakentaminen 2006
koulun iv‐järjestelmän muutokset ylipaineistamisen mahdollistamiseksi 2015 ‐ 2019
3.3 VUODEN 1977 RAKENNUSOSAN VAIPAN RAKENTEET
ulkoseinärakenne sisältä päin lueteltuna (kuva 2);
o maalattu lastulevy 12 mm
o höyrynsulkumuovi
o puurunko 50*100 + min. villa 100 mm
o puurunko 50*50 + min. villa 50 mm
o kovalevy 3 mm
o ilmarako 17 mm
o tiilimuuraus sokkelin päältä 85 mm
yläpohjarakenne sisältäpäin lueteltuna (kuva 2);
o maalattu Gyproc‐levy 13 mm
o koolaus 22*100 mm, kk 300 mm
o höyrynsulkumuovi
o liimapuupalkki 65*200 mm ja poikittaispalkitus
o min. villa 200 mm
o puurunko 50*50 mm + min. villa 50 mm
o koolaus 38*100 mm, kk 900, tuuletusrako
o harvalaudoitus 22*100 mm. kk 300
o rakennuslevy 12 mm
o huopakate
alapohjarakenne sisältäpäin lueteltuna (kuva 2);
o muovimatto
o mattoliima
o tasoitekerros
o teräsbetonilaatta n. 60 mm
o höyrynsulkumuovi
o lämmöneristekerros (styrox) 100 mm
o hiekkatäyttö
Kuva 2. Koulurakennuksen vaipparakenne, alkuperäinen kuva. (O. Ylipahkala)
Kuva 3. Korjattu räystäsrakenne vuodelta 1994 (J. Järvelä)
4 Koulun sisäilmasta koettua oireiluhistoriaa ja sisäil‐
man tutkimustietoa
Jäälin koululta on tullut sisäilmaan liittyviä oireiluviestejä jo 2000‐luvun alkupuolilta lähtien. Vuonna 2010 tehtyjen palvelurakenne‐ ja tarveselvityksien johdannaisena tehtiin hankeselvitys vuonna 2012. Selvitykseen liittyvien kuntotutkimusten ja asian‐
tuntijalausuntojen perusteella koulun vanha osa oli tullut rakenteeltaan elinkaarensa päähän, eikä sitä ollut enää taloudellisesti järkevää korjata. Tämän perusteella hanke‐
suunnittelutyöryhmä päätyi esittämään koulun vanhan osan purkamista ja uudel‐
leen rakentamista sekä muiden tilojen perusparannusta.
Hankeselvityksen yhteydessä tehtiin epävirallinen oirekartoituskysely koulussa työskentelevälle henkilöstölle ja tammikuussa 2013 Jäälin koulussa tehtiin moniam‐
matillisena yhteistyönä terveydellisten olojen tarkastus, jossa todettiin mm. ”ilman‐
vaihdon koetun riittämättömäksi laajalla osalla kiinteistöä”. Tulosten perusteella ja oireiden yleistyessä Jäälin kouluun perustettiin keväällä 2013 sisäilmatyöryhmä sel‐
vittämään sisäilman laadun vaikutuksia henkilöstön terveydelliseen tilaan. Sisäilma‐
työryhmä toimii Oulun kaupungin ”sisäilmasto‐ongelmien toimintamallin 1.1.2018”
mukaisesti (Oulun kaupunki, 2018).
Jäälin koululla pidettiin 25.4.2013 ensimmäinen sisäilmatyöryhmän kokous, jossa mm. päätettiin, että työterveyshuolto tilaa sisäilmastokyselyn koulun henkilökunnal‐
le. Oulun Työterveyden tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama sisäilmastokysely toteutettiin kevään 2013 aikana koulun henkilöstölle. Asiantuntijalääkärilausunnon perusteella tutkitussa kohteessa käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja työhön liittyvät oireet olivat vertailuaineiston tasoa korkeammat, joten rakennetusta ympä‐
ristöstä aiheutuvaa sisäilmasto‐ongelmaa voitiin pitää todennäköisenä ja koettua haittaa merkittävänä.
Syyskuussa 2013 pidetyssä sisäilmatyöryhmän kokouksessa tuli esille, että mm. van‐
han keskiosan opetustiloissa havaittiin edelleen tunkkaisuutta. Työryhmän työter‐
veysammattilaiset esittivät sisäilmapuhdistimien käyttöönottoa koulun tiloihin ja syksyn 2013 aikana koulun vanhan osan luokkiin hankittiinkin 11 kpl erillisilman‐
puhdistimia terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi työterveyshuollon suosituksen mukaisesti.
Lokakuussa 2013 pidetyssä sisäilmatyöryhmän kokouksessa henkilöstön oireiluha‐
vainnoiksi uudemmalta kouluosalta kirjattiin mm. pääkipua ja silmien kirvelyä. Op‐
pilaiden vanhemmilta oli tullut palautetta, että lapsilla oli ollut jakson aikana astma‐
tyyppistä oireilua sekä iho‐oireita.
Joulukuussa 2013 pidetyssä sisäilmatyöryhmän kokouksessa tuli esille, että työter‐
veyden kautta käyttäjät olivat ilmoittaneet sisäilmaan selkeästi liitettyä oireilua. Työ‐
terveyshuolto esitti tämän perusteella, että sisäilmapuhdistimia hankittaisiin koululle lisää.
Maaliskuussa 2014 pidetyn sisäilmatyöryhmän kokouksessa päätettiin ottaa koekäyt‐
töön ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmakammioon sijoittava ja yöaikaan toimiva ioni‐
saatioon perustuva ilmanpuhdistuslaite. Henkilökunnan oireilusta kirjattiin, että oli ollut jonkin verran selkeitä ja osin vaikeita sisäilmaan liitettäviä oireita. Kouluter‐
veydenhuollon mukaan joitakin vanhempien yhteydenottoja mm. iho‐oireiden vuok‐
si oli jakson aikana tullut.
Toukokuussa 2014 pidetyn sisäilmatyöryhmän kokousmuistioon kirjattiin, että käyt‐
täjät olivat antaneet positiivista palautetta luokkatiloihin hankittujen erillisilmapuh‐
distimien toiminnasta mutta samalla ongelmaksi todettiin niiden tuottama melu ja pölyn kertyminen laitteisiin. Ionisaatiolaitteen yöaikaisesta päällä olosta ei todettu olevan hyötyä, eikä olosuhteissa muutosta parempaan. Kokouksessa päätettiin ottaa ionisaatiolaite toimintaan myös päiväajaksi. Työterveyden mukaan koululla oli ollut edelleen hankalahkoja oireita silmissä, poskionteloissa ja hengitysteissä. Oireilua ko‐
ettiin määrällisesti saman verran kuin ennenkin.
Kesäkuussa 2014 sisäilmatyöryhmän muistioon kirjattiin, että ionisaatiolaite on toi‐
minut öisin ja päivisin siten että 20 min toiminnassa ja 20 min ei toiminnassa. Käyttä‐
jiltä kerättiin viimeisellä viikolla kokemuksia, joihin tuli 27 vastausta. Käyttäjät eivät tienneet käyntiajan laajennuksesta. 12 vastaaja ei huomannut muutosta ja 12 vastaa‐
jaa koki muutoksen myönteisenä. Kolme vastaajaa koki muutoksen kielteisenä. Pää‐
tettiin hankkia ionisaatiolaitteita lisää ja sijoittaa niitä koulun muihinkin iv‐
järjestelmiin, jolloin koko koulu oli niiden vaikutuspiirissä. Samalla päätettiin luopua erillisistä sisäilmanpuhdistimista niiden tuottaman melun vuoksi.
Syyskuussa 2014 sisäilmatyöryhmän muistioon oli kirjattu, että sisäpuolelta luokkati‐
loista otetuissa sisäilmanseurantanäytteissä ei analyysitulosten perusteella ollut ha‐
vaittavissa viitteitä vaurioista. Myöskään haihtuvien orgaanisten yhdisteiden koko‐
naispitoisuuksissa tai yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksissa ei ilmennyt normaalista poikkeavia pitoisuuksia. Muistioon kirjattiin myös, että henkilökunnalla oli esiinty‐
nyt edelleen oireilua. Joitakin yhteydenottoja oli tullut myös vanhemmilta liittyen lasten kokemiin nenäverenvuotoihin, yskään ja väsymykseen.
Tammikuussa 2015 sisäilmatyöryhmän muistion mukaan henkilökunnalla oli ollut paljon huolta sisäilmatilanteesta sekä myös ionisaatiolaitteiden toimintaperiaatteesta oli kannettu huolta. Kahdella henkilökunnan jäsenellä oli todettu astma, lisäksi muita oireita, ylähengitystie‐, yskä‐ ja silmäoireet. Huoltajien yhteydenottoja oppilaiden oireilusta noin kymmenkunta jakson aikana. Muistiossa oli myös ensimmäinen mer‐
kintä siitä, että ilmanvaihtoa pyrittäisiin säätämään ylipaineiseksi jonkin verran.
Toukokuussa 2015 sisäilmatyöryhmässä esiteltiin talvella tehtyjen sisäilmatutkimus‐
ten tuloksia, joissa mikrobi‐ilmanäytteissä oli erittäin vähän itiöitä ja VOC‐
ilmanäytteiden kokonaispitoisuudet olivat erittäin pieniä. Koulun ilmanvaihtojärjes‐
telmä oli saatu muutettua lievästi ylipaineiseksi. Edellisen sisäilmatyöryhmän ko‐
kouksen jälkeen ei ollut tullut uusia oireiluilmoituksia henkilökunnalta. Kouluter‐
veydenhuoltoon tullen tiedon mukaan kolmannen luokan oppilailta oli tullut mai‐
nintoja päänsärkytapauksista.
Kesäkuussa 2015 sisäilmatyöryhmässä työterveyshuollolta tuli tieto, että jakson aika‐
na oli ollut sama määrä oireilijoita kuin aiemminkin. Muistiossa oli myös merkintä, että automatiikkayritys oli saanut asennettua vanhan keskiosan tuloilmakoneeseen (Tik‐2) paineseurannan, jolla tilojen paineisuutta voitiin tarkastella.
Lokakuussa 2015 sisäilmatyöryhmän kokouksessa todettiin, että oireilutilanne jakson aikana oli ollut koululla rauhallinen, tosin pyörätien puoleisissa vanhan osan luokis‐
sa oli ollut oppilailla hengitystie‐ ja silmäoireita.
Toukokuussa 2016 sisäilmapalaverissa käytiin läpi talven aikana tehtyjä sisäilmamit‐
tauksia. Noin puolet helmikuussa 2016 otetuista mikrobi‐ilma ja VOC‐
ilmanäytteiden tuloksista oli epätavanomaisia. Tuloksissa oli viitteitä erityisesti mik‐
robilähteisiin. Ulkoilman lämpötila näytteiden ottopäivänä oli ‐24 C ja monessa tilas‐
sa havaittiin tuolloin liian suuri alipaine ulkoilmaan nähden. Alipaine oli suurimmil‐
laan (‐4 ‐ ‐6 Pascalia) vanhan keskiosan opetustiloissa. Aiemmassa 2015 tutkimukses‐
sa oli saatu erittäin puhtaat tulokset ilmanäytteistä, joten tuon hetkiset huonot tulok‐
set saattoivat selittyä ainakin osin pakkaspudotuksen aikaisen alipaineen seuraukses‐
ta, jossa ilmavirtaukset kääntyivät tuolloin rakenteiden läpi sisäänpäin tuoden mu‐
kanaan epäpuhtauksia sisäilmaan.
Huolestuttavan tutkimustuloksen seurauksena päätettiin ottaa uudet näytteet van‐
han keskiosan luokista samoista tiloista kuin aiemmin. Em. tilojen edellisessä mit‐
tauksessa oli havaittu näytteissä itiöitä, joiden arveltiin johtuneen paine‐eron muu‐
toksesta luokissa. Maaliskuussa 2016 tehdyn uusintamittauksen aikana ylipaine oli luokissa 12 ‐ 15 Pascalia. Ilmanvaihdon säätö pakkasten jälkeen ylipaineiseksi oli parantanut vanhan keskiosan luokkien sisäilmatilannetta merkittävästi. Uusinta‐
mittausten perusteella kaikkien em. luokkien tilanne itiömittausten perusteella oli tavanomainen.
Marraskuun 2016 kokouksessa todettiin, että sisäilmatilanne on pysynyt rauhallise‐
na, vaikka oireilua onkin esiintynyt jonkin verran. Työterveyden mukaan jonkin ver‐
ran yhteydenottoja mutta ei uusia oireilijoita. Kouluterveydenhoidon mukaan toises‐
ta toimipisteestä siirtyneillä oppilailla on ollut jonkin verran oireilua, mm. päänsär‐
kyä.
Tammikuussa 2017 koululle tehtiin sisäilmatutkimus ja näytteitä otettiin vertailu‐
näytteinä vuoden 2016 näytekohdista. Tutkimuksen aikana sää oli poutainen ja läm‐
pötila ‐5 C. Merkittäviä hajuhaittoja ei havaittu etukäteen näytteenotolle merkityissä tiloissa. Huoneista mitattiin hetkelliset paine‐erot (+12 – +14 Pascal) ulkoilmaan näh‐
den. Tiloissa oli paikoin havaittu sisäilmahaittoja ja mahdollisia oireita käyttäjillä.
Koulussa oli tehty aiemmin tutkimuksia ja tämä sisäilmatutkimus toimi vertailutut‐
kimuksena vuosi aikaisemmin tehdylle tutkimukselle, jolloin rakennuksessa oli pak‐
kaskaudella alipaine, joka näkyi tuloksissa epätavanomaisena sisäilman laatuna.
VOC‐ilmanäytteiden tulokset olivat hyviä, yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat pieniä, eikä yksittäisten yhdisteiden määrätkään nousseet merkittäviksi. Mineraali‐
villakuituja ei havaittu yhdessäkään näytteessä. Mikrobi‐ilmanäytteet olivat puhtaita lukuun ottamatta luokan 60 näytettä. Siinä oli yksittäisiä kosteusvauriohomeitiöitä.
Määrä oli hyvin pieni, joten sen perusteella ei kannattanut tehdä johtopäätöksiä si‐
säilman laadun suhteen. Tulosten muutos oli merkittävä edelliseen vuoden tuloksiin nähden. Ylipaineistus oli vaikuttanut toivotulla tavalla eli sisäilman laatua paranta‐
vasti.
Maaliskuussa 2017 sisäilmatyöryhmässä työterveyshuollon mukaan jakson aikana oli ollut liki sama määrä oireilijoita kuin aiemminkin. Kouluterveydenhuollon mukaan jotkin oppilaat olivat kärsineet lähinnä päänsärystä.
Marraskuun 2017 muistioon oli kirjattu, että Työterveyteen oli tullut yhteensä kuusi yhteydenottoa koululta. Kommentteja sisäilmasta oli tullut iltapäivätoiminnan puo‐
lelta ja vanhan keskiosan tiloista. Oireina ollut hengitystie‐ ja päänsärkyoireita. Kaksi astmaa oli todettu. Kouluterveydenhuollon mukaan oppilailla, joilla on voimakas atooppinen ihottuma, oli ollut oireiden pahenemista, samoin muilla aikaisemmin oireilevilla. Oppilailla oli ollut myös pääkipua. Luokkiin oli jo tuolloin asennettu korvausilmaventtiilejä ulkoseinälle, jotta mahdollisessa alipainetilanteessa raitista
ilmaa tulisi hallitummin ulkoa niiden kautta. Kokemukset olivat olleet hyviä ja käyt‐
täjiltä tuli toive asentaa lisää korvausilmaventtiileitä.
Helmikuun 2018 palaverimuistioon oli kirjattu, että usealla opettajalla oli ollut ennen Joululomaa sisäilmanlaatuun liitettävää oireilua; päänsärkyä, lämpöilyä, ääni‐ ja iho‐
oireita. Joululomalla oireet olivat helpottaneet. Kouluterveydenhoidon mukaan las‐
ten huoltajilta oli tullut enemmän yhteydenottoja jakson aikana. Koulu oli luopunut kaksoistunneista, jolloin välitunnit lisääntyivät ja se oli helpottanut oppilaiden tilan‐
netta. Sisäilmatyöryhmä päätti tuolloin myös, että tuloilman ionisaatiolaitteistot kyt‐
ketään pois päältä toistaiseksi.
Toukokuun 2018 palaverissa kirjattiin, että ionisaatiolaitteistojen päältä pois kytken‐
nän jälkeen kokemukset sisäilman laadusta olivat olleet positiivisia, mm. ”oudot”
pääkipuoireet olivat vähentyneet. Osalla työntekijöistä ollut kuitenkin muu oireilu entisellään. Oli koettu myös, että ilmanlaatu ei ollut huonontunut ionisaatiolaitteis‐
ton ollessa pois päältä. Koulussa oli siirrytty 45 min oppitunteihin ja kokemukset olleet positiivisia. Kouluterveydenhuollon mukaan oppilaiden ja huoltajien yhtey‐
denotot olleet yleisesti vähäisempiä. Myös työterveyden mukaan verrattuna aikai‐
sempaan työntekijöiden yhteydenottoja oli ollut vähemmän ja tilanne rauhallinen.
Sisäilmatutkija kertoi, että tammikuussa 2018 tehdyssä sisäilmatutkimuksessa An‐
dersen‐6‐vaihe‐keräimellä ja VOC‐keräimellä tehtyjen sisäilmanäytteiden tuloksia voitiin pitää tavanomaisina.
Syyskuussa 2018 kokousmuistioon kirjattiin, että yhdestä kolmosluokasta oli tullut kolme yhteydenottoa, yksi astmaepäily ja iho‐oireista kommentteja. Työterveyden mukaan ollut rauhallista, ei yhteydenottoja sisäilmaan liittyen. Päätettiin myös asen‐
taa korvausilmaventtiilit luokkatiloihin, joista ne vielä puuttuivat.
Marraskuun 2018 palaverissa kirjattiin, että kouluterveydenhoitajan mukaan oppi‐
laiden oireilutilanne oli ollut kohtuullisen rauhallinen, samat oppilaat oireilevat kuin ennenkin. Myös Työterveyshuollon henkilöstön mukaan tilanne on ollut rauhallinen, kaksi uutta yhteydenottoa, ääniongelma ja iho‐oireilu. Muistiossa oli myös merkintä,
että jakson aikana oli asennettu viime palaverissa sovitut korvausilmaventtiilit tiloi‐
hin, joista ne vielä puuttuivat.
Maaliskuussa 2019 Jäälin koulun viimeisen sisäilmatyöryhmän pöytäkirjamerkintö‐
jen mukaisesti oli kirjattu, että kouluterveydenhoitajan tulleiden ilmoitusten mukaan iho‐oireita oli ollut paljon, kolmelle oppilaalle oli aloitettu astmatutkimukset. Työter‐
veyden mukaan henkilöstöllä oli tullut esille kolme tapausta edellisen kokouksen jälkeen; Silmä‐, ääni‐ ja astmaoireita.
Jatkuvan olosuhdeseurannan mukaan koululla oli saatu pidettyä jakson aikana suunniteltua ylipainetta yllä. Seurannan avulla järjestelmissä tapahtuviin muutoksiin oli voitu reagoida tarvittaessa nopeasti. Koululle oli tehty myös lämpökameraku‐
vaus; Sen mukaan lämpövuotoja oli runsaasti seinien yläosan ja vesikaton rajassa, joka aiheutti jään kertymistä ja paatumista räystäsrakenteeseen. Räystäillä tapahtu‐
neesta jäätymis ‐ sulamisilmiöistä johtuen rakenteisiin oli syntynyt muutamia vuoto‐
tilanteita ja todettiin, että rakenneteknisesti tilanne huononi koko ajan.
Jakson aikana otetuista sisäilmanäytteistä todettiin, että mikrobi‐ilmanäytteiden itiöt ja VOC‐ilmanäytteiden tulokset olivat matalalla tasolla, eikä näytteiden raja‐arvot ylittyneet. Olosuhteiden seurantaa päätettiin jatkaa huhtikuun loppuun 2019. Iv‐
asiantuntija tarkasteli tilannetta viikoittain.
5 Ilmanvaihdon ylipaineistaminen
5.1 TOIMENPITEET YLIPAINEEN TOTEUTTAMISEKSI
Jäälin koulun vanhempi osa on rakennettu 1977, samoin kuin sen osan ilmanvaihto‐
laitteistokin. RTA‐lopputyön tutkimusalueena olevan vuoden 1977 keskiosan luok‐
kien iv‐järjestelmä on sekin tuolta ajalta. Jäälin koulun laajennusosa on rakennettu 1993.
Tilanne vuoden 1977 keskiosan luokkien iv‐laitteiden toiminnasta ennen ylipaineis‐
tamiseen tähtääviä toimenpiteitä (v.2015); Keskiosan luokkatiloja palveli tuloilmakoje TiK‐2, jonka fyysinen sijainti rakennuksessa on liikuntasalin kyljessä katolla olevassa konehuoneessa ruokasalin päällä. Kone toimi aikaohjauksella ja siinä oli ns. pakkas‐
pudotusohjaus, jossa tuloilmakone ohjautui ½‐teholle ‐15 Celsius‐asteessa ja sitä kylmemmässä. Takaisin 1/1‐teholle kone ohjautui ‐14 Celsius‐asteessa.
Lähtötilanteessa Tik‐2:n aikaohjauksen käyntiajat olivat;
½‐teho klo 04.00 – 06.00
1/1‐teho klo 06.00 – 20.00
½‐teho klo 20.00 – 22.00
kone pois päältä klo 22.00 – 04.00
Konealueen poistoilmalaitteina toimi luokkatilojen osalta huippuimurit Hi‐9 ja Hi‐10, jotka seurasivat Tik‐2:n toiminta‐aikoja muutoin mutta tuloilmakoneen toimiessa pakkaspudotuksella, poistokojeet jäivät kuitenkin käymään 1/1‐teholla. Lisäksi ko‐
nealueen wc‐tiloja palveli ns. likaisten tilojen (wc‐tilat) huippuimurit Hi‐8 ja Hi‐11, jotka eivät seuranneet Tik‐2; n ohjausta, vaan toimivat 1/1‐teholla kokoaikaisesti.
Tilanne, jossa tulokoneen mennessä kiinni ja poistokojeiden jäädessä päälle, aiheutti kyseiseen rakennusosaan tietysti voimakkaan alipaineistumisen, joka toi korvausil‐
maa tiloihin tuolloin jo riskirakenteiksi tiedettyjen rakennusosienkin kautta. Kyseisis‐
tä tiloista oli jo tuolloin tullut viestejä sisäilman huonosta laadusta ja oireilusta.
Ensimmäinen selvityspyyntö automaatiojärjestelmien puitesopimuskumppanille teh‐
tiin tammikuussa 2015, jossa pyydettiin automaatioasiantuntijaa tutkimaan Jäälin koulun iv‐järjestelmien tehostamismahdollisuutta sekä painesuhteiden kääntämistä ylipaineiseksi sisäilmaongelman vuoksi.
Maaliskuussa 2015 koulukiinteistön ilmanvaihtokoneiden toiminnan selvittämisen jälkeen asiantuntija totesi, että tuloilmakoneille ja erillishuippuimureille olisi mah‐
dollista rakentaa lisäohjauskomponentteja ja tehdä omat laitekohtaiset aikaohjelmat, jossa niiden toiminta voitaisiin muuttaa toimimaan omilla ohjauksilla ja liittää auto‐
matiikkaan, jolloin painesuhteiden muokkaaminen mahdollistuisi. Käytännössä jär‐
jestelmään tehtiin sellaiset muutokset, että poistoilmakojeet laitettiin toimimaan vain
½‐teholla, jolloin tuloilmaa tuli reilusti enemmän, koska tuloilmakone toimii edelleen 1/1‐teholla. Tavoitteena oli, että sekä vanhan osan luokka‐, että käytävätilat olisivat jatkuvassa, vähintään n. + 5 Pascalin ylipaineessa. Asiantuntija asensi tiloihin lisäksi painelähettimen, jolla voitiin seurata, että painesuhteet pysyisivät halutunlaisina.
Kuva 4. Vanhan luokkaosan painekäyrää aikaväliltä 5. – 11.10.2015 (Schneider Oy, 2015)
Käytännössä tuohon mennessä toteutetuilla automaatioratkaisuilla rakenneltu yli‐
paineistus toimikin liki kokoaikaisesti mutta eräänlainen yllätys koettiin, kun ul‐
koilma painui voimakkaasti pakkasen puolelle. Tästä saatiin kokemuksia talven 2016 sisäilmamittausten aikana, jolloin näytteiden ottohetkellä ulkoilman lämpötila painui – 24 Celsiuksen lukemiin. Iv‐järjestelmän pakkaspudotustoiminnan vuoksi tuloilma‐
kone meni tuolloin ½‐teholle – 15 Celsius asteessa, jossa tuloilmakoneen lämmitys‐
patterin teho ei enää riittänyt lämmittämään tuloilman sisäänpuhalluslämpötilaa ase‐
tusarvon mukaisiin lämpötiloihin ja automatiikka rajoitti koneiden käyntitehoja suo‐
jellen niitä jäätymiseltä. Myös poistokojeet menivät tuolloin pakotettuna ½‐teholle, jolloin konealueen erillispoistojen yhteensä tuottama suurempi poistoilmavirta syn‐
nytti tiloihin lievän alipaineen, joka normaalisti oli suositeltavaa mutta tässä tapauk‐
sessa se kuitenkin oli haitallista, sillä se aiheutti tilanteen, jossa ilmavirta toi raken‐
teiden läpi sisälle runsaasti epäpuhtauksia. Tuolloin noin puolet sisäilmatutkimuk‐
sen yhteydessä otetuista mikrobi‐ilma ja VOC‐ilmanäytteiden tuloksista oli epäta‐
vanomaisia ja niissä oli viitteitä erityisesti mikrobilähteisiin.
Kuva 5. Tutkijan sisäilmanäytteiden ottohetkellä 18.1.2016 mittaama alipaine oli tuol‐
Pakkaspudotuksen aiheuttaman alipainetilanteen korjaamiseksi päätettiin tuolloin tehdä vielä seuraavanlaiset korjaavat toimenpiteet iv‐järjestelmää ohjaavaan automa‐
tiikkaan: Asiantuntija lisäsi automaatio‐ohjelmaan poistokojeille erillisen pulssi‐
toiminnon niiden ohjaukseen tilanteessa, jossa tuloilmakone meni pakkaspudotusoh‐
jauksen vuoksi pakotettuna ½‐teholle. Pulssitoiminnossa poistokojeille rakennettiin lisäohjaustoiminto, jossa ne ohjattiin olemaan vuorotellen päällä 15 minuuttia ja pois päältä 15 minuuttia. Tällä ohjaustoiminnolla konealueen tilat saatiin käytännössä pysymään ylipaineisena myös pakkaspudotustenkin aikana.
5.2 HAVAINTOJA YLIPAINEISTAMISEN VAIKUTUKSISTA RAKEN- NUKSESSA
Havaittiin, että ilmanvaihtojärjestelmän ylipaineistus tuotti välillä kohtuullisen ko‐
van ylipaineen, jopa 20 – 25 Pascalia. Tuolloisessa ohjausautomatiikassa ei ollut riit‐
tävästi ”älyä” hallitsemaan paine‐eroa eri ilmanaloilla ja pitämään paine‐eroa vakio‐
na. Vanhan osan luokkatiloihin asennettiin marraskuussa 2017 korvausilmaventtiilit (1 kpl/luokkatila). Ajatus oli, että venttiili toimisi ns. ”hengitysreikänä” paine‐erojen muuttuessa niin, että ylipaine purkautuisi siitä ulospäin ja vastaavasti alipainetilan‐
teessa korvausilmaa tulisi venttiilin kautta enemmän hallitusti vähentäen ilman kor‐
vautumista vaipparakenteiden läpi. Tämä ei näyttänyt ainakaan vaikuttaneen ylipai‐
netilanteissa, kun tarkastelee painelukemia. Korvausilmaventtiilin hyöty on saatta‐
nutkin jäädä enemmän psyykkiselle puolelle? Toisaalta ylipaineistusajanjakson aika‐
na ei kirjattu käyttäjätaholta sellaisia oireita, jotka olisi liitetty tiloissa olevaan ylipai‐
neeseen. Päänsärky oireilumainintana sisäilmatyöryhmässä oli yleinen mutta se koet‐
tiin ehkä enemmän kaksoistuntikäytäntöön sekä myös tilanteisiin, jossa iv‐koneen teho puolittui pakkaspudotuksen myötä. Noissa tilanteissa oli nähtävissä hiilidioksi‐
dipitoisuuksien (CO2) nousua ja hetkellisiä pieniä toimenpiderajojen ylityksiä, jotka ovat voineet aiheuttaa oireilua käyttäjissä.
Kuva 6. Vanhan luokkaosan painekäyrä aikaväliltä 17. – 24.2.2017(Schneider Electric Oy, 2017)
Kuva 7. Vanhan luokkaosan (luokka 56) painekäyrä aikaväliltä 19.10. – 25.10.2018 Tuolloin havaittiin, että tilat alipaineistuvat hivenen joka yö klo 23 – 03 välillä. Au‐
tomatiikasta löytyikin Tik‐2 koneen aikaohjelmasta ohjelmointivirhe, jossa tuloilma‐
kone meni ½‐teholle ko. aikana, joka aiheutti alipaineistumisen. Virhe korjattiin ja tuloilmakone ohjelmoitiin käymään jatkossa täydellä teholla 24/7.(AINS Oy, 2018)
Kuva 8. Vanhan luokkaosan (luokka 56) painekäyrä aikaväliltä 11.1. – 14.1.2019.
Kuvaajasta voitiin todeta, että yöaikaiset alipaineistumiset olivat poistuneet ym. ai‐
kaohjauskorjauksen myötä. (Huomataan, että mittari ei toiminut 15.1.2019 ‐ > mitta‐
putki oli tukossa) (AINS Oy, 2019)
Kuva 9. Vanhan luokkaosan (luokka 56) paineenseurantakäyrää 21. – 28.3.2019 (AINS Oy, 2019)
Kuva 10. Ylipaineistuksessa joihinkin kohtiin rakennuksen ulkovaippaa syntyi jää‐
kertymiä selkeiden ulospuhalluskohtien kohdalla. Kyseinen ilmavuoto / jääkertymä aiheutti vesivaurion seinä‐/kattorakenteeseen ja vesi tuli myös sisälle. Kuva opetta‐
jienhuoneen kohdalta. (Petri Kumpulainen, 2019)
6 Tutkimukset ja selvitykset
6.1 LÄMPÖKAMERAKUVAUS
Rakennukseen järjestetyn tarkoituksellisen ylipaineen vuoksi tilaaja halusi selvittää mahdolliset lämpövuotopaikat rakennuksen vaipassa ja tilasi kohteeseen lämpöka‐
merakuvauksen. Lämpökamerakuvaus suoritettiin kohteessa AINS Oy:n toimesta 12.2.2019. Kuvaus suoritettiin Flir E8‐ lämpökameralla kuvaten tutkittava rakennus kokonaisuudessaan ulkopuolelta ja hakien mahdollisia vuotopaikkoja vaipasta. Ku‐
vauksessa selvisi, että ylipaineesta johtuen merkittävimmät lämpövuotokohdat sijoit‐
tuivat ulkoseinien ja katon rajapinnoille. Kuvauksen aikana ulkoilman lämpötilan ollessa – 16 Celsius‐astetta huomattiin, että pahimmissa vuotopaikoissa katolta tip‐
pasi jopa vettä.
Kuva 11. Vanhan osan sisäänkäynnin kohdalla havaittiin lämpövuotoa yläpohjasta (AINS Oy, 2019).
Kuva 12. Myös toisella vanhan osan sisäpihan sisäänkäynnillä havaittiin lämpövuo‐
toa yläpohjasta (AINS Oy, 2019).
Kuva 13. Yläpohjasta tulevaa lämpövuotoa havaittiin myös vanhan luokkaosan pyö‐
rätien puolella. (AINS Oy, 2019)
Lämpökamerakuvauksen raportin yhteenvedossa tutkija totesi, että rakennus on yli‐
paineinen ulkoilmaan nähden. Lämpövuotoja havaittiin yleisesti ala‐ ja yläpohjien rakenneliittymien kautta. Kuvauksessa huomattiin myös, että lämpövuodot ovat runsaita, sillä kovasta pakkasesta huolimatta kuvauksessa mitattiin vaipasta jopa liki + 20 celsiusasteen pintalämpötiloja.
6.2 KUNTOTUTKIMUS
Lämpökamerakuvauksen jälkeen tilaaja halusi selvittää kuntotutkimuksen avulla, onko lämpökamerakuvauksissa havaittujen rakennuksen vaipan lämpövuotokohdis‐
sa tapahtunut havaittavaa kosteus‐ ja mikrobivaurioitumista ylipaineistuksen aiheut‐
tamana. Tutkimuksen teki AINS Oy 3.6.2019. Rakenneavauksia tehtiin vanhan osan luokkiin 53, 54, 55 ja 58. Kyseisten luokkien ulkoseinät on kengitetty vuosina 2001‐
2002. Rakenneavauksissa otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysejä varten.
Tutkittavat tilat;
Kuva 14. Vanhan keskiosan luokat, joista materiaalinäytteitä otettiin. (AINS Oy, 2019)
Luokka 53: Ulkoseinäosaa avattiin sen ylä‐, että alaosista. Seinän yläosan mineraali‐
villassa ei ollut viitettä mikrobivauriosta, mutta alaosassa oli vahva viite mikrobivau‐
riosta. Huomio, että jo vuonna 2011 tehdyssä kuntotutkimuksessa oli havaittu seinän alaosien rakenteissa vahvoja viitteitä mikrobivaurioista.
Kuva 15. Näytteenottokohdat luokassa 53 (AINS Oy, 2019).
Luokka 54: Ulkoseinää avattiin alaosasta. Mineraalivillanäyte otettiin kengityksen päältä. Näytteessä ei ollut viitettä mikrobivauriosta. Kohdasta oli otettu näyte joskus aiemminkin eikä historiasta löytynyt tietoja ko. tutkimuksesta.
Kuva 16. Näytteenottokohdat luokassa 54 (AINS Oy, 2019).
Luokka 55: Luokan ulkoseinää avattiin ikkunoiden välistä ja katonrajasta. Yläosan näytteessä 1. mineraalivillassa ei ollut viitettä mikrobivauriosta, mutta ikkunan‐
pielessä, näytteessä 2. oli vahva viite mikrobivauriosta. Ikkunavälissä, näytteessä 3. ei ollut viitettä mikrobivauriosta, kun taas yläpohjassa, näytteessä 9. oli heikko viite mikrobivauriosta.
Kuva 17. Näytteenottokohdat luokassa 55 (AINS Oy, 2019)
Luokka 58: Luokan ulkoseinää avattiin sekä seinän ylä‐ että alaosasta. Yläosan mine‐
raalivillassa (näyte 8.) oli vahva viite mikrobivauriosta ja alaosassa (näyte 7.) oli viite mikrobivauriosta. Vuonna 2011 tehdyssä kuntotutkimuksessa ei ollut havaittu seinän alaosan rakenteissa merkittäviä viitteitä mikrobivaurioista.
Kuva 18. Näytteenottokohdat luokassa 58 (AINS Oy, 2019)
Tutkijan mukaan merkittävä osa ulkoseinärakenteen vaurioitumisessa on huono lämmöneristyskyky. Lämpökameralla aiemmin talvella otetuissa kuvissa näkyy ni‐
menomaan seinän yläosassa olevat lämpövuodot.
Kuva 19. Ulkoseinäosalla havaittu merkittävä lämpövuoto (AINS Oy, 2019)
Tutkijan yhteenveto kuntotutkimuksesta (AINS Oy, 2019):
Tulosten perusteella voitiin olettaa, että ylipaine olisi edesauttanut mikrobivaurioi‐
den kehittymisessä ulkoseinärakenteen yläosissa niissä kohdissa, missä höyrynsulku on epätiivis.
Luokan 55 ikkunan pielen ja luokan 58 katonrajan vahvat mikrobilöydökset olivat ilmavuotokohdassa, joten oli mahdollista, että ylipaine olisi siirtänyt sisäilman kos‐
teutta ko. kohtaan lisäten mikrobivaurioitumisen riskiä.
Niissä kohdissa, missä höyrynsulku oli ehyt, ei havaittu mikrobikasvustoa. Toisaalta ulkoseinien yläosien lämmöneristyskyky todettiin huonoksi tutkituilla osilla.
Tutkija totesi, että ulkoseinien alaosien mikrobivauriot johtuivat todennäköisemmin rakenteellisesta kosteudesta kuin sisäilman kosteudesta. Tutkija totesi myös, että sa‐
devesien lammikoituminen ulkoseinien vierille saattaa olla suurin syy us‐rakenteen
7 Ulkoseinärakenteen kosteusteknistä tarkastelua ja huomioita
7.1 LUOKKATILAN KOSTEUSTEKNISTÄ TARKASTELUA
Taulukko 1. Ulkoilman ja luokkatilan lämpötila‐ ja kosteustuottotarkastelua (H. Kuu‐
sela, 2020), (RIL 107‐2012, Sisäilman kosteuslisän mitoitusarvot eri kosteusluokissa ulkolämpötilan funktiona, Kosteusluokka 2, Opetusrakennukset, ulkolämpötila ‐10 C)
Yllä on tarkasteltu Jäälin koulun luokkatilan kosteuspitoisuuksia talviaikaan. Siitä huomataan, että sisä‐ ja ulkoilman kosteuspitoisuuksilla on talviseen aikaan melkoi‐
nen ero ja varsinkin tilanteessa, jossa ihmisten aiheuttama kosteustuotto oppituntien
aikana vielä lisää pitoisuuksien eroa. Tästä voisi päätellä, että kosteutta siirtyy mm.
diffuusiolla, joka perustuu ilmassa olevien vesimolekyylien keskinäisiin törmäyksiin ja tämän vaikutuksesta vesihöyryn pitoisuuserot, osapaineet pyrkivät tasaantumaan.
Kosteus pyrkii siirtymään suuremmasta vesihöyrypitoisuudesta pienempään päin ja siten tässä tapauksessa se pyrkii tasoittuessaan siirtymään sisäpuolen korkeammasta pitoisuudesta ulkoseinärakenteen läpi ulkoilman matalampaan pitoisuuteen (Miia Pitkäranta, 2016).
Tutkittavassa seinärakenteessa on höyrynsulkumuovi ja ehjänä sen vesihöyrynvastus olisi liki tuhat kertaa suurempi kuin esimerkiksi mineraalivillan vesihöyrynvastus (Miia Pitkäranta, 2016). Näin ollen kohteessa esiintyvä diffuusiovirta vaikuttanee eniten niissä kohdissa tutkittavaa ulkoseinärakennetta, missä höyrynsulussa on rako‐
ja tai ns. epäjatkuvuuskohtia, joiden kautta vesihöyry pääsee tässä tapauksessa ra‐
kenteeseen aiheuttaen siellä mahdollisen riskin kosteuden tiivistymiseksi rakenteessa.
Tarkoituksellisen ylipaineen vuoksi kosteutta siirtyy rakenteisiin myös konvektiolla.
Tällä tarkoitetaan ilmavirtausta, joka syntyy rakenteiden yli vallitsevan ilman koko‐
naispaine‐eron vaikutuksesta, jossa ilma virtaa suuremmasta paineesta pienemmän paineen suuntaan. Tällöin ilma virtaa lähinnä huokoisten materiaalien ja rakenteessa olevien rakojen läpi. Rakennusten painesuhteisiin vaikuttaa yleensä em. ilmanvaih‐
don ylipaineistuksen lisäksi ilman lämpötilaerot sekä myös tuuliolosuhteet. Kosteus‐
konvektiossa tilanne muuttuu kriittiseksi, mikäli ilma jäähtyy virratessaan rakenteen läpi. Tällöin on mahdollista, että ilmiö aiheuttaa kosteusvaurion rakenteeseen (Miia Pitkäranta, 2016).
7.2 ULKOSEINÄRAKENTEIDEN LÄMMÖNVASTUKSIEN ARVIOINTIA Taulukko 2. Ulkoseinärakenteiden lämmönvastuksien arviointi (H. Kuusela, 2020)
Taulukossa on arvioitu ulkoseinärakenteen eri rakenneosien lämmönvastuksia.
Huomio, että lämmönvastusluvut on arvioitu laskennallisesti vain rakenteen kovale‐
vypintaan saakka. Tässä on ajateltu, että tuuletusrako katkaisee lämmönjohtavuuden ulkoseinän tiilimuuraukseen, ainakin teoriassa. Tästä poikkeava havainto on kuvassa 19. sivulla 45, jossa lämpökamerakuvassa näkyvässä koulun 1977 luokkaosan tiili‐
muuratussa ulkoseinässä on näkyvillä merkittävä lämpövuoto. Tätä ei ole erikseen tutkittu mutta ilmiön syy voi olla, että esim. US‐muurauksen takana oleva ilmarako on tukossa ala‐ ja yläpäästään, tai on täynnä muuta materiaalia, eikä rakenne pääse kunnolla tuulettumaan. Tällöin raossa oleva ilma lämpenee rakenteen mukana läm‐
mittäen myös US‐tiilimuurausta?
7.3 ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖTILOJEN ARVIOINTI RAKENNE- KERROKSIEN RAJOILLA
Taulukko 3. Ulkoseinärakenteen lämpötilojen arviointi rakennekerroksien rajoilla (H.
Kuusela, 2020)
Taulukkoon 3. laskettuihin arvoihin on käytetty taulukkoon 2. laskettuja rakenteiden lämmönvastuslukuja (R). Lämpötiloja on arvioitu rakennekerroksien rajoille kovale‐
vypintaan saakka. Ilmarako ja US‐tiilimuuraus on jätetty pois laskelmasta ajatuksella, että rakenteen tuulettumista varten rakennettu ilmarako katkaisee lämmön siirtymi‐
sen tuohon väliin.
Yllä mainittua taulukkoa tarkastellessa voisi nostaa juuri ilman lämpötilan jäähtymi‐
sen merkityksen rakenteessa esille, sillä tarkastelussa käytetyillä lämpötila‐ ja kos‐
teusarvoilla seinärakenteen lämpötilat näyttäisivät olevan otollisia kosteuden tiivis‐
tymiseen rakenteessa olevassa mineraalivillakerroksessa.
