Uudet tutkijapalvelut - voisinko aloittaa kevyesti ja pian?
Johanna Lahikainen
Viime keväänä STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari kokosi yhteen Embedded Librarianship –käsitteestä kiinnostuneita kirjasto- ja informaatio- alan ammattilaisia. Seminaarin tuloksena julkaistiin myös tilaisuudessa pidet- tyjen työpajojen raportit, joista tässä artikkelissa nostetaan esiin joitakin kes- keisiä teemoja. Työpajoissa jaettiin monia uusia ideoita: sisällöllistä erikoistu- mista, kuten juristeja ja tiedeasiantuntijoita kaivattiin kirjastoihin ja tutkijapalve- lujen perustana pidettiin yhteyksiä kehysorganisaation toimijoihin ja tutkijoiden todellisiin kysymyksiin. Uudella työn alueella tarvittaisiin resurssien säästämi- seksi yhteistyötä ja yhdessä tuotettuja aineistoja, mutta tutkijapalveluihin kai- vataan myös täydennyskoulutusta.
T
ilaisuuden luennot johdattivat uudenlaisen pal- veluajattelun taustoihin, alkaen markkinoinnista, kirjastoammattilaisten osaamisesta, aineistoista ja tähänastisista kokemuksista tutkijapalveluista. Il- tapäivä käytettiin syventäviin kysymyksiin tutki- japalveluiden kehittämisestä.Markkinointi on asiakkaiden tarpeiden kohtaamista
Markkinoinnista tulevat usein mieleen mainok- set ja esitteet. Markkinointi on kuitenkin paljon muutakin kuin tällaista markkinointiviestintää, kertoi Helsingin yliopiston markkinointipäällik- kö Roosa Kallio.
Kirjastossa markkinointi tarkoittaa käytön edistämistä ylläpitämällä suhteita eri toimijoihin – kuten asiakkaisiin, asukkaisiin, päättäjiin, ym- päristöön, yhteistyökumppaneihin ja sidosryh- miin – ja pyrkimällä täyttämään heidän tarpei- taan. Kirjasto on lähtenyt liikkeelle ja osallistu- nut esimerkiksi Taiteiden yöhön, yliopiston ava- jaisiin, musiikkifestivaaleille (kuten Flow-festi- vaalit) ja lähtenyt oppilaitoksiin.
Valtaosa oppimisesta tapahtuu työssä, ei koulutuksissa
Palvelujohtaja Hannele Näveri-Ranta Helsingin yliopistosta kertoi osaamisen johtamisesta olen- naisena välineenä organisaation toiminnan stra- tegisessa suunnittelussa. Toimiva johtamisjärjes- telmä on osaamisen kehittämisen edellytys. Työ- elämässä oppiminen jakautuu omatoimiseen te- kemiseen, toisilta oppimiseen ja muodolliseen koulutukseen.
Tuntuu yllättävältä, että ihminen oppii vain kymmenen prosenttia uudesta tiedosta muodol- lisessa koulutuksessa, kuten valmennuksissa ja se- minaareissa. Kaksikymmentä prosenttia oppimi- sesta tapahtuu toisilta oppien, esimerkiksi kolle- gan työtä seuratessa tai perehdytyksessä. Valta- osa oppimisesta tapahtuu itse työssä, tarttumalla haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia.
Tiedonlähteet muuttuvat nopeasti
Tuula Hämäläinen puhui VTT:n tietopalvelus- ta ja tietoaineistokoulutuksesta tutkimuksen tu- kena. Koska tietolähteiden valikoima ja sisältömuuttuvat vuosittain, koulutus on olennaisen tärkeää. Monet tutkijat eivät kuitenkaan tiedä tar- vitsevansa koulutusta ja lisätietoa, vaan jämähtä- vät käyttämään vuodesta toiseen samoja lähteitä.
Tietopalvelussa toimii kaksi tiimiä: Knowledge Discovery, joka hoitaa esimerkiksi tietoaineistojen hankinnan, hakukoneet ja Jure-julkaisu- ja Tu- re-tutkimustietokannat, sekä Strategic Informa- tion Analysis, jonka vastuulla ovat muiden mu- assa tietoraportit, patentit ja markkina-analyysit.
Uusi palveluajattelu korostaa yhteisöllisyyttä
Tampereen yliopiston kirjaston johtaja Minna Niemi-Grundström esitti kirjastonjohtajan näkö- kulman aiheeseen. Hänen mukaansa Embedded Librarianship –palveluajattelu korostaa yhteisöl- listä toimintamallia ja yhdessä tekemistä. Tämä yhdessä tekeminen lisää osaamista puolin ja toi- sin, erilaiset näkökulmat ja kokemukset tuotta- vat taas uusia ideoita.
Julkaisemisen ja tutkimusprojektien tukemi- nen, täsmäkoulutukset eri tarpeisiin sekä biblio- metriikkapalvelut eri asiakasryhmille ovat jo kir- jaston arkipäivää. Vahvasti nousussa ovat säh- köiset oppimisympäristöt, uusien teknologioi- den haltuunotto ja tutkimusaineistojen hallin- nan tuki.
Johtaja joutuu kuitenkin miettimään myös si-
tä, mihin resurssit riittävät ja mihin niitä on järkevintä kohdistaa. Niemi- Grundström kertoi, että priorisoinnis- sa ja allokoinnissa on tärkeää muistaa keskittyminen strategisten tavoitteiden tukemiseen ja muistaa, että jotain jou- dutaan myös jättämään pois aikojen muuttuessa. Uusia palveluita kehitettä- essä on järkevää aloittaa pienesti ja laa- jentaa myöhemmin – jos tarvetta on.
Solmutyöskentely vie tietoasiantuntijat ongelmanratkaisuun
Tutkija Heli Kaatrakoski ja johtava tietoasiantuntija Johanna Lahikainen kertoivat solmutyöskentelystä Helsingin yliopiston kirjas- tossa. Hanke toteutettiin vuosina 2009-2010 ja vaikka sen jälkeen työtapaa ei ole systemaattisesti tutkija-asiakkaiden kanssa käytetty, moni hank- keeseen osallistunut innostui työtavasta ja heille siitä on tullut tärkeä kirjaston sisäinen työkalu.
Solmutyöskentelyn teoreettisena taustana toi- mivat toiminnan teoria, kehittävä työntutkimus ja ekspansiivinen oppiminen. Se eroaa tiimi- tai työryhmätyöskentelystä: yhteistyösolmu muo- dostetaan tietyn haasteen tai ongelman ratkaise- miseksi, minkä jälkeen kyseinen solmu puretaan ja muodostetaan toisenlaisia yhteistyösolmuja.
Solmutyöskentely vaatii joustavuutta esimie- hiltä ja työntekijöiltä ja voi haastaa hierarkiaa ja rooleja. Vuonna 2014 tehdyissä muutamissa seurantahaastatteluissa hankkeeseen osallistuneet kokivat saaneensa rohkeutta tutkijayhteistyöhön.
Hanke nähtiin tärkeäksi kirjaston ja kirjastotyön kehittämisen kannalta ja sille toivottiin jatkoa.
Alustusten jälkeen päivä jatkui neljällä työpajal- la, joista jokainen sai osallistua kahteen.
Juristeja ja tiedeasiantuntijoita kirjastoon?
Tieteellisissä kirjastoissa hallitaan eri tieteenalo- jen julkaisukäytäntöjen perusmallit ja annetaan asiakkaiden arvostamaa tiedonhallinnan koulu- Työpajaraporttien kuvitusta
tusta. Kannatusta sai ajatus, että ainakin isoissa, monitieteisissä kirjastoissa yksi tietoasiantuntija voisi erikoistua tiedeasiantuntijaksi. Tiedeasian- tuntija jakaisi ja kehittäisi asiantuntijuutta yhdes- sä tieteenalainformaatikkojen kanssa.
Pitäisikö tietoasiantuntijan olla myös juris- ti, pohdittiin, kun keskusteltiin tekijänoikeus-, käyttöoikeus- ja kustantajakysymyksistä. Päädyt- tiin siihen, että kirjastoissa olisi hyvä olla juridis- ta osaamista ainakin julkaisujen osalta.
Mikä on kirjastojen rooli tutkijoiden omissa so- siaalisen median palveluissa, kuten ResearchGa- tessa ja Academia.edussa, kysyivät työpajalaiset.
Näihin meidän tulisi tutustua, miettiä miten me voisimme niissä näkyä ja miten voisimme tukea omien tutkijoidemme näkyvyyttä niissä. Kirjas- tot voisivat ottaa aktiivisemman roolin koulut- tamalla ja konsultoimalla tutkijoita, tiedehallin- toa ja opiskelijoita.
Open Access – kirjastot avainasemassa
Open Access – oikeus lukea, kopioida ja linkit- tää elektronisia julkaisuja – nousi keskeiseksi uu- deksi osaamisalueeksi pajoissa. Kirjastoilla on jo vahva asema julkaisujen sähköisessä avaamisessa arkistojen kautta.
Pajatyöskentelijät kokivat tärkeänä, että julkai- suarkistoja pidetään houkuttelevina ja ajantasai- sina: altmetrisen tiedon – eli julkaisujen näky- vyyden verkossa, esimerkiksi blogeissa ja sosiaa- lisen median välineissä – lisääminen olisi tärkeä lisä arkistoihin.
Kirjastoilla katsottiin olevan olennainen rooli yleisen tietoisuuden lisäämisessä avoimesta jul- kaisemisesta. Päätöksenteon ja mainostamisen tueksi olisi tärkeää saada vertailutietoa OA-jul- kaisemisen ja kustannustoiminnan kokonaiskus- tannuksista.
Myös julkaisijan rooli nähtiin loogisena jat- keena tieteellisen kirjaston perustoimintoihin:
meidän tulisi kehittää yhteistyötä kustantajien kanssa ja tukea kotimaisilla kielillä julkaisemis- ta. Osa kirjastojen aineistomäärärahoista voitai-
siin ohjata avoimen julkaisemisen tukemiseen.
Tästä onkin uutena avauksena esimerkiksi Hel- singin yliopiston kirjaston ja Suomalaisen kirjal- lisuuden seuran Open Access monografia –han- ke (http://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/
kohti-avointa-tiedekirjallisuutta).
Tutkijalähtöisyys kaiken avain
Pajalaiset kokivat, että tutkijalähtöisyyden tuli- si olla olennaista palvelujen ja muun tuen kehit- telyssä. Meidän tulee tietää, mitä tutkijat todella tarvitsevat, mikä auttaa juuri heitä – meidän ei kannata vain arvailla ja kokeilla.
Pajalaisten mielestä korkeakoulujen suunnitel- lessa vaikkapa aineistonhallinnan tuen kohdalla olisi tärkeää, että kirjasto osallistuu työhön aktii- visesti. Kirjasto tarvitsee riittävän yhteyden kaik- kiin niihin kehysorganisaation tahoihin, joissa kehitystyötä tehdään ja käytäntöjä valmistellaan.
Organisaatiosta riippuen tämä voi koskea esimer- kiksi strategisen kehittämisen yksikköä, tutki- mus-, innovaatio-, tietohallinto- ja tietotekniik- kapalveluja, viestintää ja koulutusta.
Yhteisiä resursseja tutkijapalveluihin
Kun käytännön työhön ryhdytään, pajalaiset sparrasivat toisiaan olemaan rohkeita: kaiken ei tarvitse olla valmiiksi mietittynä, vaan meistä täy- tyy löytyä valmiutta yhteistyöhön ja kokeilemi- seen myös keskeneräisempienkin suunnitelmien ja palveluiden kohdalla.
Olisiko mahdollista, että yhteistyö ja lopputu- los ovat parempia, kun käyttäjät ovat kehittelys- sä mukana jo aikaisessa vaiheessa? Pajassa puhut- tiin, että monesti tutkijakaan ei tiedä uuden asi- an äärellä mitä tarkalleen tarvitsee ja missä vai- heessa, mutta yhdessä kehitellen asiat kirkastuvat.
Tietämys tutkijoiden toimintatavoista on en- siarvoisen tärkeää, jotta tutkijapalvelut niveltyi- sivät tutkijan työhön parhaalla mahdollisella ta- valla. Yleiset suosituslistat kirjastojen oikeasta toi- minnasta vaikkapa aineistonhallinnan tuessa voi- vat joskus tuntua uuvuttavilta ja liian vaativilta.
Onkin hyvä muistaa, että uusien palveluiden ke- hittäminen ja toteuttaminen vievät aikaa ja vaa- tivat ajoittain pitkää pinnaa.
Pajoissa keskusteltiin, että kirjastoissa tehdään päällekkäistä työtä, kun laadimme tutkijoille oh- jesivustoja ja koulutusaineistoja emmekä tee yh- teisiä – toisaalta tämä tutustuminen ja ohjeistus- työ nähtiin myös tärkeänä kirjastolaisten oman oppimisen varmistamiseksi, vaikka päällekkäis- tä olisikin. Mutta miten varmistetaan osaami- sen kehittäminen pienissä, yhden virkailijan eri- koiskirjastoissa?
Voisinko olla hankekummi?
Pajoissa tuli selväksi, että meillä on perustaitoja ja käsitystä siitä, mitä tulee oppia. Innostus vä- reili ilmassa. Pajoissa heräsi kysymyksiä ja ajatuk- sia, jotka olivat ensiarvoisia konkreettiseen työ- hön pääsemiseksi: Olisiko mahdollista lähteä liik- keelle kevyesti ja pian? Voisinko päästä ”hanke- kummiksi” seuraamaan tutkijoiden työtä?
Tulevaisuuden tietoasiantuntija
Millaista uutta osaamista kirjastoissa tarvitaan?Ainakin yhteistyö-, vuorovaikutus- ja markki- nointitaidot sekä kielitaito ja pedagoginen osaa- minen nähtiin työpajoissa tärkeäksi. Kirjastolai- sen täytyy pystyä sanoittamaan kirjaston osaami- nen asiakkaiden kielelle. Open Access, tutkimus- aineistojen hallinta ja julkaisutoimintaosaaminen ovat kysyttyä nykypäivän osaamista. Myös kir- jastojärjestelmien kehitystyö, informaatioarkki- tehtuuri ja verkkoympäristöjen kehitys listattiin.
Tiedon- ja tekstinlouhinta ovat kirjaston nyky- hetkeä ja lähitulevaisuutta.
Entä miten bibliometriset palvelut voisivat edistää embedded librarian –toimintaa? Kirjas- to ja tietoasiantuntija voivat antaa tukea julkai- sustrategian laadinnassa ja päivittämisessä sekä tarjota julkaisujen arviointia ja saalistajalehtien tunnistamista.
Työpajojen osallistujat näkivät osaamisen ke- hittämisen ja koulutuksen olennaisen tärkeinä asioina, jotta säilyisimme tulevaisuudessakin re- levantteina kanssakehittäjinä tutkijoille. Pajoissa toivottiin yhteistä valtakunnallista organisaatio- ta tai verkostoa, joka keskittyisi kirjastoalan täy- dennyskoulutuksen järjestämiseen. Kuten tutki- Työpajaraporttien kuvitusta
jat usein meiltä pyytävät, mekin toivomme yh- den luukun periaatetta: koulutusmahdollisuu- det helposti näkyville, kootusti yhteen paikkaan.
Työpajoissa todettiin, että on tarvetta fooru- mille, jolla näitä keskusteluja voidaan jatkaa ja pohdittiin olisiko STKS:n Facebook-sivu hyvä areena? &
Tietoa kirjoittajista
Johanna Lahikainen, johtava tietoasiantuntija Helsingin yliopisto / tutkimuksen palvelut email: johanna.lahikainen@helsinki.fi Tietoa työpajaraporttien tekijöistä Raija Aaltonen, tietoasiantuntija Tampereen yliopiston kirjasto email: raija.aaltonen@uta.fi
Maaria Harviainen, johtava informaatikko Taideyliopiston kirjasto
email: maaria.harviainen@uniarts.fi Eva Höglund, bibliotekarie
Åbo Akademis bibliotek e-mail: eva.hoglund@abo.fi Mirja Laitinen, tietopalvelupäällikkö Jyväskylän yliopiston kirjasto e-mail: mirja.p.laitinen@jyu.fi Maarit Putous, tietoasiantuntija
Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Kuopion kampus e-mail: maarit.putous@uef.fi
Eeva Savolainen, vastaava luetteloija Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Radio- ja televisioarkisto
email: eeva.savolainen@kavi.fi Maria Söderholm, informaatikko Aalto-yliopiston kirjasto email: maria.soderholm@aalto.fi
Pajaraportit ja esitysten aineistot löytyvät STKS:n verkkosivuilta:
http://www.stks.fi/tyoryhmat/tutkijapalvelut/tutkija- palveluseminaari-2015
