238 SAKSALAISSYNTYINEN Hannah
Arendt (1906–1975) lukeutuu politiikan ja yhteiskuntateorian filosofeihin ennen kaikkea kah- della teoksellaan. Parhaiten tun- netaan Totalitarismin synty vuo- delta 1951. Se käsittelee nimensä mukaisesti antisemitismin, impe- rialismin, kolonialismin, fasismin, kommunismin ja terrorismin his- torian kautta totalitaristista valtaa.
Vita activa taas julkaistiin alkuaan vuonna 1958.
Massiivinen ja monipuolinen analyysi totalitarismista kehkey- tyi viimeistään, kun Arendt aloit- ti maanpakolaisuutensa vuonna 1933 Saksasta Ranskan kautta Yhdysvaltoihin. Vita activa puo- lestaan on kestävää analyysia ih- misen työn ja toiminnan sekä po- litiikan historian kehityksestä.
Arendtin teokset ovat politii- kan ja yhteiskunnan tutkijoiden paljon siteeraamia. Suomeksi ne ovat kuitenkin olleet saatavilla vasta 2000-luvun alusta: vuonna 2002 Vastapaino julkaisi ensim- mäisen suomennoksen Vita acti- vasta, ja nyt uudestaan pokkari- painoksena. Totalitarismin synnyn Vastapaino julkaisi suomeksi vuonna 2013.
IHMISEN PERUSAKTIVITEETIT
Arendt määrittelee vita activa -ter- min ihmisen kolmeksi perusaktivi-
Perustellusti työstä, toiminnasta ja elämisen ehdoista
Arendt, Hannah (2017). Vita activa – Ihmisenä olemisen ehdot.
Suom. Riitta Oittinen ja työryhmä. Vastapaino. 423 s.
teetiksi: työ, valmistaminen ja toi- minta. Työ vastaa ihmisruumiin biologiseen prosessiin, ja sitä on kaikkialla, koska ihmisen on näh- tävä vaivaa pysyäkseen hengissä.
Valmistaminen on ihmisen keino- tekoisen maailman rakentamista, mitä kuvaa parhaiten työkalujen ja välineiden valmistus ja käyttö.
Se on jokapäiväistä pysyvämpää, kulttuurista maailmaa yli sukupol- vien säilyttävää. Toiminta taas on ainoa aktiviteetti, ”joka tapahtuu suoraan ihmisten välillä ilman esi- neiden ja aineen välitystä” (s. 19).
Pelkistetyimmillään se tarkoittaa puhetta toisten kanssa ja puhtaim- millaan poliittista osallistumista yhteiseen toimintaan.
Kirjan kuusi lukua ovat nimel- tään ”Ihmisenä olemisen ehdot”,
”Julkinen tila ja yksityisen alue”,
”Työ”, ”Valmistaminen”, ”Toi- minta” sekä ”Vita activa ja uusi aika”. Ihmisen toimintojen ja toi- minnan merkitys korostuu sekä historiallisen kuvauksen myötä että itse asioiden ja olemisen jär- jestyksen ja tärkeyden kannalta.
Arendtin mukaan perinteinen filosofia on jättänyt ihmisen toi- minnan ja olemisen sivuseikaksi substansseja ja ideoita käsittele- vässä ajattelussa. Ajattelu puoles- taan kuuluu toimintanakin filoso- fialle kuten tietäminen kuuluu tie- teelle ja hallinta logiikalle. Arendt nostaa käsitteitä antiikin filosofi-
asta perustellakseen ihmisen toi- mintaa, mikä on teoksen erityinen vahvuus. Lukija saatetaan lakkaa- matta ’ajattelemaan’ nykyisinkin kohdattavien elämänilmiöiden ja käsitteiden syntyä ja ’olemista’.
Arendt nostaa perinteisen filo- sofian arvostaman vita contemplati- van rinnalle pragmaattisen toimin- nan, rauhattoman tekemisen. Hän käsittelee konkreettisesti työtä ja valmistamista erilaisista lähtökoh- dista ponnistavina aktiviteetteina.
Nykyisen modernin tärkeitä ky- symyksiä on, millaista työtä arvos- tetaan, millaiseksi maailmamme kehittyy. Vastaavasti tiede osoit- tautuu kamppailujen historiallises- ti kehittyväksi toiminta-areenaksi, jossa ei edetä lineaarisesti.
JULKINEN YKSITYISEN ALUEELLA
Yhteiskunta on tunkeutunut yk- sityisen – jossa on omaisuuden alkuperä, kotitalous (oikos) – alu- eelle. Samoin julkinen on tunkeu-
AIKUISKASVATUS 3/2017
239
KIRJA-ARVIOT
tunut yksityisen alueelle, missä vii- meinen vapaa tila löytyy omasta ruumiillisuudesta, jos löytyy, sillä varmoja ja lopullisia vastauksia ei ole. Arendtin mukaan vita activaan kuuluu olennaisena prosessinäkö- kulma.
Työ ja valmistaminen ovat eri asioita. Arendtin mukaan histori- antutkijoiden väärinkäsitys on se, että työtä ja valmistamista halvek- sittiin, koska ne kuuluivat orjille.
Päinvastoin, vapaiden ihmisten mielestä oli "välttämätöntä omis- taa orjia, koska elämää ylläpitävät ammatit olivat luonteeltaan orja- maisia” (s. 91).
Tuotantotoiminnan kehitys on antiikista lähtien ollut työtä tekevän eläimen (animal labo- rans) ja tuotteita ja työkaluja val- mistavan ihmisen (homo faber) työnjakoa: työssä valmistetaan välittömästi ihmisten elämäl- le tarpeelliset kulutustavarat, ja valmistaminen huolehtii käyttö- tavaroista ja pysyvän maailman rakentamisesta.
Lisäksi on muun toiminnan ja puheen tuotteet, ihmissuhteiden ja ihmisten toiminnan rakennus- aineet. Arendt kuvaa niiden avul- la yhteiskuntaa, jossa työ nousi alimmasta arvostetuimpaan ase- maan. Aiempien filosofien, kuten John Locken havainto työstä kai- ken omaisuuden lähteenä, Adam Smithin havainto työstä kaiken rikkauden lähteenä ja Karl Mar- xin havainto kokonaisesta työn järjestelmästä ja ihmisyyden il- mentymästä, muuttivat käsittei- den merkitystä.
LUONNONTIETEIDEN MULLISTUS
Teoksen keskeisin ”Toiminta”- luku läpäisee julkisuuden, politii- kan ja vallan. Ne nousevat työn ja valmistamisen sekä julkisen ja yk- sityisen maailmoista moderneik- si kuvauksiksi sekä julkisuudesta näyttäytymistilana, että politiikan ja yksityisyyden alueen herruu- desta ja vallasta hallintana. Näkö- kulmat avautuvat työstä laajoiksi kokonaisuuksiksi reaalisista yh- teiskunnallisista liikkeistä talou- den ja ihmisten toiminnan psyko- dynamiikkaan. Arendt selkeyttää käsitteitä ja sivuaa uskonnollisia kysymyksiä esimerkiksi tarkenta- malla anteeksiannon käsitettä.
Työn käsite muuttui paljon 1600-luvun lopulta alkaen, mutta varsinainen pommi on siirtymi- nen uuteen aikaan luonnontie- teiden synnyn myötä. Erityisen aseman ja tärkeän yksittäisen välineen saa Galileo Galilein kau- koputki, joka siirsi Arkhimedeen pisteen ihmiskeskeisyydestä Maan ja jopa aurinkokunnan ul- kopuolelle.
Näin alkaneen tieteiden ja tek- nologioiden mullistuksen Arendt näkee heijastuksena koko län- simaisen ajattelun kehitykseen myös Descaters’n epäilyn prinsii- pin voimin. Kun valmistuksessa tuotetuilla välineillä voitiin ky- seenalaistaa perinteiset uskomuk- set ja käsitykset, niin miksi ei sitten kaikilla ihmisen toiminnan alueil- la? Kirkko ja muut vallanpitäjät ajautuivat kriiseihin, koska pitkäs- tä aikaa jopa Jumalan olemassaolo oli mahdollista kyseenalaistaa.
Välineiden avulla maailmasta ei silti välttämättä tule aiempaa pa- rempi ja elämästä hyvä. Kaukoput- ki vain ”pakotti vihdoin luonnon tai paremminkin maailmankaikke- uden luovuttamaan salaisuutensa”
(s. 302).
Uusien työn ja valmistamisen ongelmien äärellä tulisi muistaa, että ”nykyaikaisen teknologian juuret ovat yleensä epäkäytän- nöllisessä hyödyttömän tiedon etsinnässä” (s. 301). Arendt palaa- kin filosofoinnin klassisten käsit- teiden, kuten ’kontemplaation’ ja
’ihmetyksen’, pohdintaan ja etsii tilaa filosofiselle ajattelulle samal- la kun koneet suoriutuvat etenkin laskennallisesta ajattelusta ihmistä paremmin.
AKTIIVISEN AJATTELUN OPAS
Vita activassa korostuu tieteelli- nen ote yli 80 sivua kattavien viit- tausten, lähdekritiikin ja argumen- toinnin perusteella. Kirjoittaja to- teaakin, että tieteellisestä tiedosta on uuden ajan siirtymän jälkeen tullut yhä keskeisempi filosofian pohja. Vaikka teos ei voi tavoittaa nykypäivän työelämän ilmiöitä ja vaikka Arendtin pienet otaksumat työnteon häviämisestä ovat en- nenaikaisia, kirja tarjoaa runsaasti puhumisen ja ajattelun eli filoso- foinnin aihetta. Nimestään huoli- matta Vita activa ei ole ajallemme tyypillinen aktiivisen elämän opas eläkeläiselle, vaikka siihenkin kir- jalla saattaa olla annettavaa.
HEIKKI PASANEN FT
