SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2010 vp
Hallituksen esitys laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuk- sista annetun lain sekä sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 21 päivänä toukokuuta 2010 lä- hettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan val- mistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuk- sista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n muutta- misesta (HE 68/2010 vp).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- hallitussihteeri Sanna Pekkarinen ja pääsih- teeri, MASTO-hanke Teija Honkonen, sosiaa- li- ja terveysministeriö
- budjettineuvos Jouko Narikka, valtiovarain- ministeriö
- ylilääkäri Juha Moring, Terveyden ja hyvin- voinnin laitos (THL)
- lakimies Kirsi Kunnas-Leinonen, Kansanelä- kelaitos
- sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juha- ni Lehto, Tampereen yliopisto
- mielenterveystyön johtava ylilääkäri Päivi Pynnönen, YTHS
- kuntoutusylilääkäri Anu Niemi, Pohjois-Kar- jalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kun- tayhtymä
- kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Karhunen, Suo- men Kuntaliitto
- kuntoutussihteeri Jonna Siikamäki, Mielen- terveyden Keskusliitto
- neuvottelupäällikkö Heikki Pärnänen, Suo- men Lääkäriliitto ry
- puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, Suomen Psykologiliitto.
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
— Helsingin kaupunki
— Elinkeinoelämän keskusliitto EK
— Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry.
HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Kansan-
eläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutus- rahaetuuksista annettua lakia ja sairausvakuu- tuslakia. Kansaneläkelaitoksen nykyisin harkin- nanvaraisena kuntoutuksena korvaama kuntou- tuspsykoterapia siirrettäisiin Kansaneläkelaitok-
sen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi. Kuntoutuspsykote- rapiaan varatut määrärahat eivät enää rajoittaisi palveluiden piiriin otettavien uusien asiakkai- den määrää. Kuntoutuspsykoterapiaa korvattai- siin kaikille sitä tarvitseville, kuntoutuspsykote-
StVM 18/2010 vp — HE 68/2010 vp
rapian kohderyhmään kuuluville vakuutetuille.
Lisäksi korvauspäätöksestä olisi muutoksenha- kuoikeus.
Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin lisät- täisiin säännökset kuntoutuspsykoterapian ta- voitteista, korvaamisen edellytyksistä, korvatta- vien käyntien enimmäismäärästä ja korvattavis- ta kustannuksista. Kansaneläkelaitos korvaisi kuntoutuspsykoterapiaa 16—67-vuotiaille va- kuutetuille, joiden työ- tai opiskelukyky on mie- lenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Kuntou- tuspsykoterapian korvaamisen tavoitteena olisi työ- tai opiskelukyvyn palauttaminen tai paran- taminen ja tämän seurauksena työssä pysyminen tai työhön paluu taikka opintojen edistyminen.
Kuntoutuspsykoterapian korvaaminen edellyt- täisi, että vakuutettu on mielenterveyden häi- riön toteamisen jälkeen ollut vähintään kolme
kuukautta asianmukaisessa hoidossa. Korvatta- va kuntoutuspsykoterapia perustuisi kuntoutu- jan hoidosta vastaavassa terveydenhuollon yksi- kössä tehtyyn yksilölliseen kuntoutuksen tar- peen ja soveltuvuuden arvioon sekä kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan.
Kuntoutuspsykoterapiaa korvattaisiin yhdel- lä päätöksellä enintään 80 kertaa vuodessa ja kolmessa vuodessa yhteensä enintään 200 ker- taa. Kolmen vuoden jakson jälkeen kuntoutus- psykoterapiaa korvattaisiin uudelleen erityises- tä syystä. Kuntoutuspsykoterapian kustannukset korvattaisiin valtioneuvoston asetuksella vah- vistettavan korvaustason mukaan, jonka yli- menevä osuus jäisi kuntoutujan maksettavaksi.
Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talous- arvioesitykseen.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä- nä tammikuuta 2011.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Valiokunta pitää myönteisenä, että Kansanelä- kelaitoksen nykyisin harkinnanvaraisena kun- toutuksena korvaama kuntoutuspsykoterapia säädetään Kelan järjestämisvelvollisuuden pii- riin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi. Psy- koterapiaa voidaan jatkossa korvata kuntoutus- psykoterapian tarpeen perusteella, eivätkä kun- toutukseen varatut määrärahat enää rajoita tera- pian saantia.
Kuntoutuspsykoterapian tarve on viime vuo- sina merkittävästi kasvanut. Asiakasmäärät ja kustannukset ovat lisääntyneet noin 10 prosen- tilla vuodessa, ja vuonna 2009 maksetut kor- vaukset olivat 21,5 miljoonaa euroa. Esitykses- sä on arvioitu, että vastaava kasvu asiakasmää- rissä olisi myös kahtena seuraavana vuonna, jon- ka jälkeen kasvu hidastuisi. Esityksen arvion mukaan vuonna 2011 psykoterapian lisärahoi- tuksen tarve olisi 6,6 miljoonaa euroa ja neljän vuoden kuluttua 13 miljoonaa euroa. Valiokunta huomauttaa, että hakijamäärän kasvua ja lisära- hoituksen tarvetta on vaikea ennalta arvioida.
Mielenterveysongelmat ovat keskeinen ja li- sääntyvä työstä poissaolojen ja työkyvyttömyys- eläkkeiden syy. Pelkästään masennuksesta ai- heutuneet sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyys- eläkemenot vuonna 2009 olivat yli 630 miljoo- naa euroa. Jos kuntoutusmahdollisuuksien lisää- misellä päästään esityksen tavoitteen mukaisesti hidastamaan nuorten ja aikuisten joutumista pois työmarkkinoilta mielenterveydellisten syiden ta- kia, voidaan paitsi auttaa mielenterveysongel- mista kärsiviä myös saada aikaan säästöjä sai- raus- ja työkyvyttömyysmenoihin samoin kuin muihin sosiaaliturvan kustannuksiin.
Julkisen terveydenhuollon vastuu
Kansaneläkelaitoksen korvaama kuntoutuspsy- koterapia kohdistuu nimenomaan niihin vakuu- tettuihin, joiden työ- tai opiskelukyvyn ylläpito tai parantaminen sekä työhön paluun edistämi- nen olisi terapian avulla mahdollista. Valiokun- ta toteaa, että Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen tehtävänä on täydentää tarkoituk- senmukaisella tavalla julkisia palveluita. Kun- toutuspsykoterapia on aina vain yksi osa poti-
laan kokonaishoitoa, ja muutoin vastuu mielen- terveyspotilaiden hoidosta on edelleen julkisel- la terveydenhuollolla. Julkinen terveydenhuolto on velvollinen järjestämään myös psykotera- peuttisen kuntoutuksen jatkossakin niille, joille Kelan korvaaman terapian edellytykset eivät täyty tai jotka esimerkiksi taloudellisten syiden vuoksi eivät voi tai eivät halua hakeutua Kelan kuntoutuspsykoterapian piiriin. Tästä syystä tu- lee julkisia psykoterapiapalveluita kehittää ja varmistaa palveluiden saatavuus sekä ohjata riit- tävät resurssit tähän tarkoitukseen.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian saamisen edellytyksenä on, että potilas on ollut kolmen kuukauden ajan asianmukaisessa hoi- dossa joko julkisessa tai yksityisessä terveyden- huollon yksikössä ja että hänen arvioidaan hyö- tyvän terapiasta sen tavoitteiden mukaisesti. Al- kuvaiheen hoidon tulee olla laajempaa kuin vain diagnoosin tekeminen tai lausuntoa varten teh- dyt lääkärillä käynnit.
Valiokunta painottaa, että alkuvaiheen hoi- dolle asetetut vaatimukset edellyttävät erityises- ti julkisen terveydenhuollon, mutta myös työter- veyshuollon mielenterveyspalvelujen kehittä- mistä, jotta potilas pääsee oikea-aikaisesti tarvit- semansa hoidon piiriin, ja että kuntoutuspsyko- terapiaan voidaan seuloa ne potilaat, jotka sitä lääketieteellisen arvion mukaan tarvitsevat ja siitä hyötyvät. Kuntoutuspsykoterapiaa ei voi käyttää keinona siirtää potilas pois julkisen ter- veydenhuollon vastuulta. Vastuu potilaan koko- naishoidosta ja kuntoutussuunnitelman kokonai- suuden toteutumisesta säilyy uudistuksen jäl- keenkin julkisella terveydenhuollolla.
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota sii- hen, että tällä hetkellä vastaamismahdollisuuk- sissa mielenterveyspalvelujen kysyntään sa- moin kuin hoidon järjestämismahdollisuuksissa on suuria alueellisia eroja. Työvoiman saata- vuus vaihtelee eri osissa maata, ja erityisesti psykoterapiapalvelujen tarjonta on keskittynyt Etelä-Suomeen sekä suuriin asutuskeskuksiin.
Pitkät etäisyydet vastaanotolle karsivat terapian piiristä potilaita, joiden hoito sitä vaatisi. Pula psykiatrian erikoislääkäreistä saattaa viivyttää myös kuntoutukseen pääsyä, koska potilas tar-
vitsee korvaushakemukseen aina myös psykiat- rian erikoislääkärin lausunnon.
Valiokunta tähdentää, että mielenterveyspal- velujen henkilöstöresursseista, osaamisesta ja kouluttamisesta on huolehdittava niin, että poti- laiden mahdollisuudet saada hoitoa toteutuvat yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Kun uudis- tus tulee lisäämään psykoterapeuttien tarvetta, on koulutuksella huolehdittava myös terapeut- tien saatavuudesta.
Korvauksen määrä
Kansaneläkelaitoksen korvaamasta muusta kun- toutuksesta poiketen kuntoutuspsykoterapiassa korvataan vain osa potilaalle kuntoutuksesta ai- heutuvista kustannuksista. Muissa Kelan järjes- tämisvelvollisuuden piiriin kuuluvissa lakisää- teisissä kuntoutuksissa kuntoutujan maksetta- vaksi ei jää omavastuuosuutta. Kela korvaa kun- toutuspsykoterapiasta enintään vahvistetun enimmäismäärän, jonka ylimenevä osuus jää va- kuutetun maksettavaksi, kuten on jäänyt myös harkinnanvaraisessa kuntoutuspsykoterapiassa.
Aiemmin Kansaneläkelaitoksen vahvistamat korvaustaksat säädetään jatkossa valtioneuvos- ton asetuksella. Korvausmääriä ei ole tarkoitus tässä yhteydessä muuttaa.
Kuten esityksen perusteluissa todetaan, va- kuutettujen mahdollisuutta käyttää psykotera- piapalveluita voi heikentää aikuisten psykotera- pian suuri omavastuuosuus. Alle 26-vuotiaille maksettavat korvaukset kattavat paremmin tera- peutin veloittamat kustannukset, ja potilaan maksettavaksi kertaviikkoisessa yksilöterapias- sa jää 200—400 euroa vuodessa. Sen sijaan ai- kuisten kaksi kertaa viikossa toteutuvassa tera- piassa kolmivuotisen jakson aikana asiakkaan osuudeksi jää lähes 5 000 euroa.
Valiokunta korostaa, että pienituloisten mah- dollisuus päästä terapiaan tulee turvata julkisen terveydenhuollon omin palveluin sekä korvaa- malla omavastuu toimeentulotukea saaville toi- meentulotukena, kuten nykyisin monissa kun- nissa on käytäntönä. Valiokunta tähdentää, että omavastuun korvaaminen toimeentulotuesta tu- lisi toteuttaa koko maassa yhtäläisesti.
StVM 18/2010 vp — HE 68/2010 vp
Korvattava terapia
Korvauksen myöntämisperusteet pysyvät esityk- sen mukaan lähtökohtaisesti samoina kuin ny- kyisin harkinnanvaraisesti korvattavassa psyko- terapiassa. Psykoterapiaa voi antaa terapeutti, jolla on oikeus käyttää psykoterapeutin ammat- tinimikettä ja jonka Kansaneläkelaitos on hy- väksynyt palvelujen tuottajaksi. Selkeä paran- nus harkinnanvaraisena kuntoutuksena myön- nettävään psykoterapiaan on luopuminen jaotte- lusta pidempi- ja lyhytkestoiseen (enintään 25 kertaa) kuntoutuspsykoterapiaan sekä pari-, per- he- ja musiikkiterapian korvaaminen myös ai- kuisille.
Kuntoutuskäyntejä voidaan lakiehdotuksen mukaan myöntää enimmillään kolmen vuoden ajalle enintään 200. Käyntien jaksottaminen eri
vuosille tulee joustavammaksi kuin mitä tällä hetkellä harkinnanvaraisen kuntoutuksen osalta Kelan ohjeissa määrätään. Uuden kolmivuotis- jakson potilas voisi saada perustellusta syystä ja aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisen kuntoutusjakson päättymisestä.
Kuntoutuspsykoterapian lakisääteistämisen myötä myös Kelan korvauspäätökset tulevat muutoksenhaun piiriin, mikä parantaa kuntou- tuspsykoterapiaa hakevan oikeusturvaa.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveys- valiokunta ehdottaa,
että lakiehdotukset hyväksytään muut- tamattomina.
Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2010
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Inkeri Kerola /kesk
vpj. Sirpa Asko-Seljavaara /kok jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Risto Autio /kesk
Maria Guzenina-Richardson /sd Arja Karhuvaara /kok
Anneli Kiljunen /sd Marjaana Koskinen /sd
Jukka Mäkelä /kok Håkan Nordman /r Markku Pakkanen /kesk Päivi Räsänen /kd Paula Sihto /kesk Satu Taiveaho /sd
Lenita Toivakka /kok (osittain) Erkki Virtanen /vas.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eila Mäkipää.
VASTALAUSE
Perustelut
Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisena kun- toutuksena korvattavan kuntoutuspsykoterapian siirtäminen Kelan järjestämisvelvollisuuden pii- riin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi on sinällään kannatettava ja perusteltu uudistus. La- kiehdotuksen voimaan tultua kuntoutuspsykote- rapiaan varatut määrärahat eivät enää rajoittaisi palveluiden piiriin otettavien kuntoutujien mää- rää, vaan kuntoutuspsykoterapiaa korvattaisiin kaikille sitä tarvitseville. Esitetty muutoksenha- kuoikeus kuntoutuspsykoterapian korvaamises- ta annetusta päätöksestä parantaisi kuntoutujan oikeusturvaa.
Lakiesitys sisältää kuitenkin ongelmallisia kohtia, joihin ehdotamme parannuksia.
Sinänsä myönteinen lakiesitys sisältää myös riskin siitä, että julkisen sektorin riittämättömis- tä resursseista siirtyy terapeutteja yksityiselle sektorille. Tästä seuraa, että julkisen sektorin mahdollisuus hoitaa niitä, jotka eivät kuntoutus- psykoterapian piiriin pääse, on yhä vaikeampaa.
On pidettävä huolta julkisen sosiaali- ja tervey- denhuollon psykiatristen palveluiden riittävyy- destä ja mielenterveyden edistämistyöstä kun- nissa. Julkisen terveydenhuollon puolella on saatu hyviä kokemuksia esim. akuuttien mielen- terveysongelmien hoidosta, mikä on vähentänyt tarvetta kuntoutuspsykoterapian käyttämiselle.
Kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa syytä parantaa
Kansaneläkelaitoksen korvaamassa kuntoutus- psykoterapiassa yli 26-vuotiaalle asiakkaalle maksettavaksi jäävä omavastuuosuus on suuri, kaksi kertaa viikossa toteutetun kuntoutuspsy- koterapian osalta noin 1 600 euroa vuodessa.
Hallituksen esityksen perusteluidenkin mukaan kolmivuotinen kaksi kertaa viikossa annettu terapia maksaa potilaalle keskimäärin 5 900 eu- roa. Tämä huonontaa pienituloisten vakuutettu- jen mahdollisuutta käyttää psykoterapiapalve-
luita. Heikoimpaan asemaan jäävät erityisesti työttömät ja pienituloiset. Suuri omavastuu voi olla merkittävä este kuntouttavan psykoterapian saannille myös esimerkiksi vammaisen henki- lön kohdalla.
Kuntouttavan psykoterapian tuleminen Kelan järjestämisvastuun piiriin lisännee kunnissa myös toimeentulotuen tarvetta. Tällä hetkellä käytännöt toimeentulotuen myöntämisessä vaih- televat kunnissa Kelan kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuuksien osalta. Katsomme, että toi- meentulotukeen muutoin oikeutetuille tulee kor- vata myös psykoterapiakuntoutuksen omavas- tuuosuudet. Myös harkinnanvaraisen/ennalta eh- käisevän toimeentulotuen käyttöä tarkoitukseen tulee tukea mm. pitkäaikaisen kuntoutuksen var- mistamiseksi. Omavastuuosuuden suuruuden aiheuttamia ongelmia ei kuitenkaan voida olet- taa ratkaistavan toimeentulotuella, sillä pienitu- loinen kuntoutuja ei välttämättä ole siihen oi- keutettu.
Korvaustaksoja on tarkistettu viimeksi vuon- na 1986 eli 24 vuotta sitten. Mikäli aikuispotilai- den omavastuuosuus jää nykyiselle tasolleen, se ei mahdollista tasa-arvoista pääsyä Kelan kun- toutuspsykoterapiaan. Kuntoutuspsykoterapias- ta maksettaviksi jäävät omavastuuosuudet eivät myöskään kerrytä terveydenhuollon maksukat- toa.
Omavastuuosuuksien suuruus aiheuttaa sen, että kuntoutuspsykoterapiaan pääsy riippuu maksukyvystä, kun sen tulisi olla riippuvainen psykoterapian tarpeesta. Ongelma on kansalais- ten yhdenvertaisuuden kannalta merkittävä.
Lainuudistuksen yhteydessä annettavassa ase- tuksessa on Kelan korvaustaso määriteltävä sel- laiseksi, ettei se lisää kuntoutujien välistä eriar- voisuutta tarpeellisiksi arvioitujen psykoterapia- palveluiden käytössä. Taksojen tarkistamista tu- lee myös seurata, jotta omavastuut tosiasiallises- ti laskevat eikä taksojen korotus siirry psykote- rapian hintojen korotuksiin.
StVM 18/2010 vp — HE 68/2010 vp Vastalause
Lain toimeenpanon aiheuttamat kustannukset arvioitu alakanttiin
Jos kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä lainmuutoksen myötä kasvaa, myös niiden hen- kilöiden määrä, joille myönnetään psykotera- pian omavastuuosuus toimeentulotukena, luulta- vasti kasvaa. Kuntien toimeentulotuen menot kasvavat, jos omavastuuosuuksien nykykäytän- nön mukainen korvaaminen jatkuu. Tästäkin syystä tulisi potilaan omavastuuosuuden määrää pienentää.
Koska kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä esityksen myötä todennäköisimmin li- sääntyy, on myös Kansaneläkelaitokselle varat- tava riittävät määrärahat kuntoutuskorvausten maksamiseen.
Kolmen kuukauden hoitovelvoite
Lakiehdotuksen 11 a §:n mukaan kuntoutuspsy- koterapian korvaaminen edellyttää, että vakuu- tettu on mielenterveyden häiriön toteamisen jäl- keen ollut vähintään kolme kuukautta asianmu- kaisessa hoidossa. Asianmukaisella hoidolla tar- koitetaan säännöksen mukaan "terveydenhuol- lon yksikössä annettua hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa, johon sisältyy tarpeellinen lää- ketieteellinen, psykiatrinen ja psykoterapeutti- nen tutkimus ja hoito".
Em. edellytyksen suhteen ongelmana on se, että riittävän ja laadukkaan hoidon saanti vaihte- lee eri puolilla maata. Ongelmat asianmukaisen hoidon saatavuudessa saattavat viivyttää koh- tuuttomasti kuntoutukseen pääsyä. Tästäkin syystä on ehdottoman tärkeää turvata julkisten mielenterveyspalveluiden riittävyys ja laatu.
Käyntien korvaamisen enimmäismäärää nos- tettava
Lakiesityksen 11 b §:ssä säädetty 200 kerran enimmäismäärä kolmen vuoden aikana on riittä- mätön. Mikäli henkilö tarvitsee kolmannen tera- piavuoden, mahdollistaisi 240 tunnin käynti-
määrä tarvittaessa säännöllisen ja intensiivisen, tiheydellä kaksi käyntiä viikossa toteutuvan kuntoutuspsykoterapian kolmen vuoden aikana.
Mm. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja Raha-automaattiyhdistyksen tekemän tutkimuk- sen mukaan pitkässä psykodynaamisessa psy- koterapiassa ratkaisevat myönteiset muutokset tapahtuvat vasta kolmantena tai neljäntenä tera- piavuonna. Esitämmekin lakiesityksen 11 b §:ää muutettavaksi siten, että kolmen vuoden aikana olisi mahdollisuus 240 terapiakäyntiin 200 käynnin sijasta.
Samassa pykälässä rajataan kuntoutuspsyko- terapian korvattaviksi käyntimääriksi edelleen enintään 80 kertaa vuodessa. Tiiviimmän kun- toutuspsykoterapian mahdollistamiseksi esitäm- me tämän rajoituksen poistamista.
Uuden psykoterapiajakson tarpeen arviointi kuntoutuksen ammattilaisille
Lakiehdotuksen 11 b §:ssä asetettu viiden vuo- den aikaraja uuden psykoterapiajakson saami- seksi on liian pitkä. Mm. työelämän tuomat muutokset, kuten säännöllisesti vuosittain toteu- tuvat yt-neuvottelut, voivat tuottaa haastavia, psyykkistä tasapainoa rikkovia tilanteita. Työ- elämässä pysymisen ja työkyvyn säilyttämisen takaavalle uudelle kuntoutuspsykoterapiajaksol- le voi syntyä tarvetta nopeasti edellisen jakson jälkeen. Tästä syystä esitämme aikarajaksi kah- ta vuotta.
Kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu opiske- lu- ja työkyvyn ylläpitämiseen ja palauttami- seen, joten esityksen mukaan Kela korvaa kun- toutuspsykoterapiaa 16—67-vuotiaille, ja 67 vuotta vanhemmat henkilöt jäävät kuntoutuspsy- koterapian ulkopuolelle. Myös psykoterapiakun- toutuksen ikärajojen ulkopuolelle jäävien riittä- vistä mielenterveyspalveluista on huolehditta- va. Iäkkäämpien henkilöiden psyykkistä toimin- takykyä tulee tukea mm. laitoshoidon välttämi- seksi.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotukset hyväksytään muu- toin valiokunnan mietinnön mukaisina paitsi 1. lakiehdotuksen 11 b § muutet- tuna (Vastalauseen muutosehdotus) ja että hyväksytään yksi lausuma (Vasta- lauseen lausumaehdotus).
Vastalauseen muutosehdotus
11 b §
Kuntoutuspsykoterapian sisältö (1 mom. kuten StVM)
Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään kolmen vuoden ajan. Kolmessa vuodessa korva-
taan enintään 240 käyntikertaa. Erityisistä syis- tä voidaan korvata uusi, enintään kolme vuotta kestävä jakso aikaisintaan kahden vuoden kulut- tua edellisen jakson päättymisestä.
(3 mom. kuten StVM)
Vastalauseen lausumaehdotus
Valiokunta edellyttää, että kuntoutta- van psykoterapian taksoja tarkistetaan asetuksen säätämisen yhteydessä asiak- kaiden omavastuuosuuksien kohtuullis- tamiseksi ja yhdenvertaisuuden lisää- miseksi. Taksojen tarkistamista tulee seurata, jotta omavastuuosuudet tosi- asiallisesti laskevat eikä taksojen koro- tus siirry psykoterapian hintojen koro- tuksiin.
Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2010 Satu Taiveaho /sd
Anneli Kiljunen /sd Marjaana Koskinen /sd
Maria Guzenina-Richardson /sd Päivi Räsänen /kd
Erkki Virtanen /vas
