• Ei tuloksia

Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä? : Stressin, sukupuolen ja sosiaalisten suhteiden yhteydet yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä? : Stressin, sukupuolen ja sosiaalisten suhteiden yhteydet yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2006-224 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiaalipsykologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Saari, Minna

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä? : Stressin, sukupuolen ja sosiaalisten suhteiden yhteydet yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipsykologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2006-04-03

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

81 s., 41 liites.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkielmassani selvitetään stressin ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön. Sosiaalisten suhteiden vaikutusta alkoholinkäyttöön tutkitaan huomioimalla sekä suorat että stressiin liittyvät yhdysvaikutukset. Lisäksi tarkastellaan, vaihteleeko stressin ja alkoholinkäytön välinen yhteys sukupuolen mukaan. Tavoitteenani on myös selvittää, minkälaiset tekijät ovat yhteydessä yliopisto-opiskelijoiden stressiin, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää stressin ja alkoholinkäytön välistä yhteyttä.

Tutkimukseni teoreettisen taustana on terveyteen liittyvän sosiaalipsykologian keskeisiä teorioita psykososiaalisesta stressistä, sosiaalisista suhteista ja sosiaalisesta tuesta. Alkoholinkäytön tarkastelun viitekehyksenä on suomalaisten juomatavat. Nuorten alkoholin käyttöön ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvänä keskeisenä näkökulmana tuodaan esiin vertaispaineen vaikutus. Teoreettisissa tarkasteluissa huomioidaan yliopisto-opiskelijoille tyypillinen elämäntilanne- ja vaihe.

Aiempien stressin ja alkoholinkäytön välistä suhdetta käsittelevien tutkimuksien taustalla on jännityksen vähennys -hypoteesi, jonka mukaan alkoholin mahdollinen rauhoittava vaikutus vahvistaa stressiin juomista. Sukupuoli ja sosiaaliset suhteet ovat nousseet joissakin tutkimuksissa esiin stressin ja alkoholin käytön välistä yhteyttä säätelevinä tekijöinä. Sosiaalisen paineen on todettu olevan yhteydessä opiskelijoiden

lisääntyneeseen juomiseen. Opiskelijoiden stressiä tarkastelevat aiemmat tutkimukset ovat nostaneet esiin erilaiset opiskeluun, ihmissuhteisiin tai elämäntilanteeseen liittyvät tekijät keskeisinä stressin aiheuttajina.

Tutkimuksessani käytetään Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004 -kyselytutkimuksen aineistoa (Kunttu & Huttunen, 2005), johon vastasi 3153 opiskelijaa. Tutkimuksen päämenetelmä on hierarkkinen regressioanalyysi, jolla tarkastellaan eri selittävien tekijöiden yhteyttä alkoholinkäyttöön. Lisäksi tutkitaan stressin interaktiotermejä sukupuolen ja eräiden sosiaalisia suhteita ilmaisevien muuttujien suhteen. Stressiin yhteydessä olevia tekijöitä tutkitaan kuvailevalla tasolla korrelaatiotarkasteluin ja keskiarvotaulukoin. Eri luokkien välisiä eroja tarkasteltaessa käytetään yksisuuntaista ANOVA-testiä. Stressimittarina käytetään mielenterveysseulaa (Saari, 1979) ja alkoholinkäyttöä tarkastellaan AUDIT-mittarin (Saunders ym.,1993) avulla.

Yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöä selittäviksi keskeisiksi tekijöiksi osoittautui sukupuoli, ystävien tapaamistaajuus, sosiaalinen paine ja stressi. Stressi oli yhteydessä runsaampaan alkoholinkäyttöön. Tosin selitysosuus ei ollut kovin korkea. Ystävien tiheämpi tapaaminen ja sosiaalinen paine selittivät stressiäkin voimakkaammin runsaampaa alkoholinkäyttöä. Tutkimukseni mukaan miehet käyttävät runsaammin alkoholia kuin naiset, mutta alkoholinkäyttö lisääntyi molemmilla sukupuolilla samassa suhteessa stressin lisääntyessä. Ystävien tiheämpi tapaaminen ja vähäisempi yksinäisyyden kokemus vahvistivat hieman stressin yhteyttä alkoholinkäyttöön. Yksinäisyyden kokemus ja keskustelutuen puute olivat voimakkaimmin opiskelijoiden stressiin yhteydessä olevia tekijöitä.

Stressin alkoholinkäyttöä lisäävä vaikutus on todennäköisesti ominaisista vain osalle opiskelijoista ja jatkotutkimuksissa olisikin hyödyllistä selvittää, minkälaiselle joukolle tämä on tyypillistä. Alkoholinkäyttö vaikuttaisi olevan luonteeltaan enemmänkin sosiaalista, jolloin juomista suosivat normit saattavat vaikuttaa alkoholinkäyttöä lisäävästi. Toisaalta alkoholinkäyttö sosiaalisissa tilanteissa saattaa tarjota joillekin opiskelijoille sosiaalista tukea stressin yhteydessä.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords alkoholinkäyttö - opiskelijat stressi

jaksaminen sosiaaliset suhteet sukupuoli sukupuolierot

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät opiskelussa tukevat ja kuormittavat yliopisto-opiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja -kykyä, heidän ko- kemustensa mukaan

H2b: Resilienssi muuntaa työn intensifikaation sekä sen osa-alueiden ja kognitiivisen stressin välistä yhteyttä siten, että yhteys on voimakkaampi vähemmän

Näin ollen nyt saatu tulos tukee Lairion ja Rekolan (2007, 111) ajatusta siitä, että generalistialoilla on muita enemmän tarvetta ohjaukselle. Informaatioteknologian

Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, missä määrin opettajat kokivat stressiä työn vaatimusten ja siitä saatujen palkkioiden suhteen.. Kolmanneksi selvitettiin, missä

Opiskelijoiden käsityksiä yliopisto-opiskelun arjesta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen

ten tavoitteiden saavuttamiseksi. Akateemisten tavoitteiden tärkeydestä kertoi osaltaan myös stressin kokemus. Opiskelijoiden motivoituminen näytti vahvistavan heidän

Eri ikävaiheissa koetun stressin ja sukupuolen yhteys 50-vuotiaana koettuun sosiaaliseen hyvinvointiin oli yhteensä 8 % (taulukko 6.), siten että tilastollisesti

luokan opettajista vastasi ajattelevansa töitä myös vapaa-ajalla (32,4 % ja 39,1 %), vain harvat kokivat huonoa omaatuntoa työhön liittyvistä asioista (4,5 % ja 3,8 %) tai